VISIOT JA SKENAARIOT TEKNOLOGIAOHJELMAN
VALMISTELUN TUEKSI
Granite City Mechanician, Aberdeen
LOPPURAPORTTI
Tarja Meristö &
Juha Karjalainen
________________________________________
Åbo Akademi University
Institute for Advanced Management Systems Research Corporate Foresight Group, CoFi Report No 3/2001 October 2001
Tarja Meristö & Juha Karjalainen 31.10.2001 Corporate Foresight Group CoFi / IAMSR / Åbo Akademi
KONE 2015
Visiot ja skenaariot teknologiaohjelman valmistelun tueksi Loppuraportti visioprosessista
Sisällysluettelo
1. Johdanto: tausta, tavoitteet ja toteutus 4
2. Visiot, skenaariot ja strategiat 5
2.1. Visionäärinen johtaminen 5
2.2. Käytäntö: toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi 6
3. Visioprosessin tulokset: yhteenveto 8
3.1. Kuka ja missä me olemme? 8
3.2. Mitkä ovat mahdolliset maailmat? 12 3.3. Minne voimme mennä ja kuinka? 16
3.4. Minne päätämme mennä? 17
3.5. Raamit teknologiaohjelmaluonnokselle 19
4.Lopuksi 20
Lähteet Liitteet Esipuhe
Maailman muutokset vaikuttavat eri toimialojen kehitykseen eri tahdissa.
Olennaista on tarkastella oman alan kehitystä ’ulkoa sisälle’, jolloin mukaan tulevat myös alaan perinteisesti kuulumattomien asioiden puntarointi ja mahdollisesti myös alan rakennemuutosten tarve. Menestyvä yritys ei rukkaa vain omaa organisaatiotaan, vaan tarvittaessa toimialansa rakenteita.
Näkökulmina muutokseen toimialan ulkopuolelta tuovat toisaalta uudet ratkaisut samaan funktioon, toisaalta kokonaan uudet funktiot, mutta skenaarionäyttämön lisäksi kulisseista voivat nousta esille kokonaan uudet arvot.
Kone 2015-visioprosessi on toteutettu yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyöprosessina, jossa neljässä istunnossa on työstetty sekä koneklusterin että sen toimintaympäristön jäs ennystä eri perspektiiveistä.
Lopputuloksena esitetään neljä skenaariota, vaihtoehtoista tulevaisuuden käsikirjoitusta, joissa teknologisen muutoksen suunta ja kehitys lähtee liikkeelle eri tekijöistä: teknologian (yli)arvostus johtaa SuperTech-maailmaan, kun taas teknologian taloudelliset vaikutukset MoneyTech-maailmaan. Yksilön arvoista
liikkeelle lähtevä kehitystyö korostaa ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta HumanTech-maailmassa, kun taas kansallisen intressin korostaminen yrittää pitää alan yritykset ja niissä tehtävän kehitystyön kotimaassa, ja teknologian kehittämisen tärkein elementti lienee tässä FinTech-skenaariossa suotuisan innovaatioympäristön luominen.
Tämä raportti on yhteisen prosessin tulos. Haluan kiittää erityisesti TEKES:sta ja MET:a siitä, että ne ovat antaneet mahdollisuuden testata ja kehittää toimintaskenaariotyöskentelyä uudenlaisessa sovelluskohteessa valmisteltaessa teknologiaohjelmaa. Kiitos erityisesti projektipäällikkö Matti Leivolle rakentavasta yhteistyöstä prosessin aikana. Kiitokset myös kaikille prosessiin osallistuneille yritysihmisille ja muille asiantuntijoille, jotka antoivat aikaansa ja ajatuksiaan työn eteenpäin viemiseksi. Ilman heidän ajatuksiaan tämä olisi vain menetelmäkuvaus ilman todellista sisältöä. Lopuksi, kiitos IAMSR / ÅA CoFi:n tutkijoille Juha Karjalainen ja Niko Herlin, jotka ovat osallistuneet myös prosessi-istuntojen raportointiin sekä loppuraportin viimeistelyyn.
Turussa 22. lokakuuta 2001
Tarja Meristö
Tutkimusjohtaja IAMSR / ÅA Corporate Foresight Group CoFi
1. Johdanto: tausta, tavoitteet ja toteutus
Tämän prosessin tarkoituksena on ollut selvittää koneklusterin ja erityisesti siihen kuuluvien yritysten näkemyksiä tulevaisuudesta. Näkemyksiä on tarkoitus käyttää hyväksi laadittaessa ehdotusta Tekesin teknologiaohjelmaksi Kone 2015.
Teknologiaohjelman valmistelutyön päävastuullinen taho on Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) ja siellä projektipäällikkö Matti Leivo. Visioprosessi on toteutettu alihankintana, vastuullisena tahona Institute for Advanced Management Systems Research (IAMSR) Åbo Akademista, vetäjänä yritysfuturologi Tarja Meristö. IAMSR:n taholta työhön ovat osallistuneet myös tutkijat Juha Karjalainen ja Niko Herlin vastaten lähinnä workshop-istuntojen raportoinnista sekä loppuraportin viimeistelystä.
Prosessi on toteutettu toimintaskenaariotyöskentelyn periaatteilla ja vaihejaolla, jota havainnollistaa kuva 1.
Kuva 1. Toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehys (Meristö 1991).
Neljän istunnon kokonaisuus on toteutettu seuraavan aikataulun mukaisesti:
1.istunto: Kuka ja missä me olemme? 10.5.2001 2.istunto: Mitkä ovat mahdolliset maailmat? 11.6.2001 3.istunto: Minne voimme mennä ja kuinka? 22.8.2001 4.istunto: Minne päätämme mennä? 14.9.2001
Lisäksi koko projektin vastuullinen projektipäällikkö Matti Leivo ja visioprosessin vastuullinen vetäjä Tarja Meristö ovat pitäneet yhteenvetokokouksia istuntojen välillä.
Mitkä ovat mahdolliset
maailmat?
AIHESKENAARIOT
MISSIONSKENAARIOT
TOIMINTASKENAARIOT
Kuka ja missä me olemme?
Minne me voimme mennä ja
kuinka?
Minne päätämme
mennä?
Päämäärät ja vaihto- ehtoiset strategiat
Strategian valinta
Toimenpide- ohjelma
Visioprosessiin ovat työryhmän jäseninä osallistuneet seuraavat henkilöt (liite 1.):
Ala-Opas Lauri, TEKES; Fontell Erkko, Wärtsilä; Hakala Matti K., VTT; Kare Erkki, Plustech; Karvinen Mikko, Metso Paper; Kerttula Reima, Metso Paper;
Kleimola Matti, Wärtsilä; Kähönen Hannu, CreaDesign; Laiterä Jukka, Deltamarin; Lundsten Mikael, Deltamarin; Mäkimattila Simo, Kone; Penttinen Kari, TEKES; Salminen Vesa, MET; Salonen Ari, CreaDesign; Tikkanen Henrikki, Oulun yliopisto/TKK
Lisäksi istunnoissa on kuultu seuraavia asiantuntijoita:
Halme Aarne, TKK Automaatiotekniikka: Koneiden ominaisuuksien kehitykseen vaikuttavat tekijät
Karjalainen Juha, IAMSR: Kiinan tulevaisuudesta Kemppinen Jukka, TKK Tietotekniikka: Arvot ja koneet
Leinonen Tatu, Oulun yliopisto: Lääketieteeseen liittyvä konetekniikka Palokangas Jukka, MET: Koneteollisuuden näkymät
Säynätjoki Matti, TEKES: Kansainvälinen tilanneselvitys
Tarja Meristö esittelee loppuraportin julkisesti 31.10.2001 seminaarissa, jossa myös Matti Leivo esittelee ehdotuksen koko teknologiaohjelmaluonnokseksi Kone 2015.
2. Visiot, skenaariot ja strategiat 2.1. Visionäärinen johtaminen
Visionäärinen johtaminen merkitsee tietoista tulevaisuuden vaihtoehtojen huomioon ottamista tämän päivän toiminnassa, päätöksenteossa ja strategiassa.
Kyse on systemaattisesta tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamisesta, erilaisten skenaarioiden rakentamisesta, mutta myös sen määrittämisestä, kuka ja missä me voimme erilaisissa skenaarioissa olla. Sillä perusteella kyse on arvosidonnaisen tahtotilan määrittämisestä, kuka ja missä me haluamme olla tulevaisuudessa. Jotta tämä voi todella toteutua, tarvitaan vision viestimistä koko toimialalle tai olennaisille sidosryhmille. Vasta silloin voidaan puhua visiosta
“tulevaisuuden arvoankkuroituneena tahtotilana”, johon on sitouduttu ja jonka saavuttamiseksi tehdään aidosti yhteistyötä. Huomionarvoista on, että visionäärinen johtaminen sisältää myös resursoinnin, jotta päästään visioista tekoihin.
Viitekehys visionääriselle johtamiselle pohjautuu tulevaisuuden tutkimukseen. On toteutettava tulevaisuuden tutkimuksen kolmea tehtäväaluetta: (Roy Amara 1981)
Kuvittelu: mikä on mahdollista?
Analyysi: mikä on todennäköistä?
Osallistuminen: mikä on haluttavaa ja toteutettavaa?
Yhdistettynä johtamiseen tämä merkitsee lähestymistapaa, joka aidosti katsoo yritystä tai toimialaa - tässä tapauksessa koneklusteria - “ulkoa sisälle” eli pyrkii proaktiivisesti arvioimaan erilaisia mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan toimintaan ja menestymiseen. Se merkitsee myös sitä, että tulevaisuus ei ole jotain sellaista, joka voidaan nähdä, vaan tulevaisuus syntyy valintojen ja tekojen kautta; tämän vuoksi on myös tunnistettava ne aktorit, jotka kulloinkin ovat kiinnostuneita tarkasteltavan asian tai asiakokonaisuuden tulevaisuudesta sekä arvioitava, kenellä todennäköisesti on valta toteuttaa omaa intressiään.
Visionäärinen johtaminen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että otetaan kantaa, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa, ja että muotoillaan strategia, jolla päästään kohti sitä haluttua tulevaisuutta lisäämällä omia resursseja esimerkiksi yhteistoimintastrategioiden ja erilaisten allianssien muodossa puhtaiden kilpailustrategioiden asemesta. Teknologiaohjelman valmistelussa erityishuomion kohteena ovat yhteiset panostukset tutkimus - ja kehitystoimintaan, jolla voidaan kehittää uusia kompetensseja tulevaisuuden haasteita varten.
2.2. Käytäntö: toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi
Tulevaisuuden tutkimusta ja visiotyöskentelyä on usein kritisoitu siitä, että ne käsittelevät liian kaukaista tulevaisuutta irrallaan nykypäivästä tai että ne liikkuvat liian yleisellä tasolla. Tämän välttämiseksi Tarja Meristö on kehittänyt käytännön prosessia strategiatyöskentelyn tueksi, jolla päästään visioista tekoihin eli kyse on toimintaskenaariotyöskentelystä. (vrt. Kuva 1. johdannossa)
Prosessin vahvuutena on, että jo lähtökohdassa määritellään, kenen skenaarioita ollaan tekemässä, jolloin ei synny liian yleisiä tulevaisuudenkuvia. Lisäksi skenaariot sidotaan aika-akseliin, ei vain lineaarisen aikakäsityksen mukaan esimerkiksi 20 vuoden päähän, vaan myös ns. tapahtuma-aikakäsitteen mukaan liittämällä kuhunkin skenaarioon ulkoiset reimarit, joiden perusteella säilytetään tuntuma myös niihin skenaarioihin, joita ei valita strategiatyöskentelyn pohjaksi.
Huomionarvoista on se, että vaikka me teemme valinnan jonkun vaihtoehdon puolesta, siitä ei seuraa, että muut vaihtoehdot lakkaavat olemasta olemassa, vaan meidän on kehitettävä reimarien seurannan lisäksi joustovaraa, jos joku muu kuin valittu vaihtoehto alkaakin toteutua. Kuva 2. (sivulla 5) havainnollistaa skenaarioiden, vision ja strategian välisiä suhteita tässä työskentelytavassa.
Erottavana tekijänä vision ja skenaarioiden välillä on, että skenaariot edus tavat vapaita vaihtoehtoja, kun taas visio on jo valittu vaihtoehto. Molemmissa on pitkä aikajänne, mielellään yli 10 vuotta. Tällöin päästään toisaalta irti tämän päivän ajatuskuluista, toisaalta tehdyt päätökset ja toimenpiteet myös ehtivät vaikuttaa todella toteutuvaan tulevaisuuteen. Kummallakin on siten oma tehtävänsä pitkän aikavälin tarkastelussa: visio määrittää suunnan ja toimii motivoinnin perustana, kun taas skenaariot toimivat joustavuuden tarpeen määrittelemisen perustana;
reimarit liitettynä skenaarioihin kertovat, milloin joustovarat on syytä ottaa käyttöön. Strategia puolestaan on lyhyemmän aikavälin konstruktio, joka
määrittelee, mihin resurssit sidotaan, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta skenaarioiden esiintuoma joustavuuden tarpeen määrittely asettaa jokaisen investointipäätöksen kohdalla kysymyksen, miten paljon resursseja pitää jättää sitomatta tai on voitava ainakin nopeasti irrottaa, jotta tavoitteista luopumatta voidaan vastata toimintaympäristön haasteisiin.
Kuva 2. Skenaariot, strategiat ja visio (Meristö 1988).
Jotta visionäärinen johtaminen todella johtaisi parempiin päätöksiin ja sitä kautta parempaan toimintaan ja toimintaympäristöön, on katsottava kokonaisuutta, joka käsittää ainakin ns. PESTE-tekijät eli poliittisen, ekonomisen, sosiaalisen, teknologisen ja ekologisen toimintaympäristön toimijoineen. Menestyvä yritys ei tyydy rukkaamaan omaa organisaatiotaan, vaan myös toimialansa rakenteita.
Tähän tarvitaan näkemystä markkinoiden, yhteiskunnan ja tutkimuksen ja teknologian kehityksestä sekä sen seikan huomioonottamista, että näillä alueilla toimivat aktorit usein ajattelevat kokonaan erilaisilla aikajänteillä; visionäärinen johtaminen parhaimmillaan johtaa innovaatioihin, joissa eri osapuolet näkevät yhteisen vision kaukana tulevaisuudessa, vaikka toimintaperspektiivit tänään ovat erilaisia. Kuva 3 havainnollistaa tätä ajattelutapaa.
5 10 15
SKENAARIOT=
joustavuuden perusta
STRATEGIAT=
investointien perusta
REIMARIT=
uudelleenarvioinnin perusta
V I S I O
= motivoinnin perusta
Kuva 3. Visionäärisen johtamisen tasot ja perspektiivit. I=innovaatio. (Meristö et al. 2000)
3. Visioprosessin tulokset: yhteenveto 3.1. Kuka ja missä me olemme?
Lähtötilanne koneklusterin osalta määriteltiin toisaalta niiden perususkomusten avulla, joihin alalla toimivat ilman epäilyä uskovat ja jotka perususkomukset samalla ohjaavat omia valintoja koskien tulevaisuutta, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Lisäksi tunnistettiin ns. tabuja, tekijöitä, jotka voivat rajoittaa alalla toimivien kykyä nähdä tulevaisuuteen ja siten kaventaa liiketoimintamahdollisuuksia. Tarkoituksena on lukea myös rivien välit ja nostaa tarvittaessa kissa pöydälle. Näkökulmina tunnistamisessa olivat PESTE-tekijät eli tunnistettiin perususkomuksia ja tabuja poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologis esta ja ekologisesta perspektiivistä sekä yleisellä tasolla että kilpailuympäristöstä.
Perususkomukset ovat varmoja asioita, joihin ilman epäilyjä voidaan luottaa ja jotka ohjaavat alan päätöksentekoa (muokkaavat asenteita). Visioryhmän mielestä koneklus terista ajatellaan näin (vaikkei se olisi tottakaan):
PESTE (political, economical, social, technological, ecological) - kansallinen intressi ohjaa päätöksentekoa
- niukat pääomat rajoittavat mahdollisuuksia
- koneklusteri on Suomen suurin teollinen työllistäjä
- kansallinen tai kansainvälinen ympäristölainsäädäntö ohjaa alan kehitystä - iso ekologinen jalanjälki eli kuluttaa paljon luonnonresursseja
- koneklusterilla on huono kansallinen teknologiaimago varsinkin nuorten ja etelä-suomalaisten keskuudessa
TEKNOLOGIA
MARKKINAT
YHTEISKUNTA
I
10-100 v.
pitkä aikajänne
=maratonjuoksu
4-6 v.
keskipitkä aikajänne
=5000 m:n juoksu
alle 3 v.
lyhyt aikajänne
=100 m:n juoksu
- toimialan tulevaisuuteen ei uskota riittävästi - ICT-alan menestys voi tuoda alalle uusia osaajia, jos osataan integroitua - automaatiopanostus on suurempi kuin konepanostus
- insinöörivetoinen ala, jossa markkinat tulevat vasta tuotannon jälkeen - koneklusteri on tasapainottava voima Suomen taloudessa
KILPAILUYMPÄRISTÖ (asiakkaat, toimittajat, kilpailu / kilpailijat, korvaavat tuotteet, alan rakennemuutokset / uudet tulokkaat)
- globaali toimintaympäristö - business to business-asiakkaille
- insinööriajattelu esteenä tuotekonseptin laajentamiseksi (tarvitaan poikkitieteellistä ajattelua)
- ”sama se miltä laitteet näyttävät”
- ”Nokia-rima” imagomielessä liian korkea, ei mielletä high tech –alaksi - pystymme kilpailemaan pienillä erikoissarjatuotteilla (ei massatuotteilla) - Suomen logistinen sijainti ei ole paras mahdollinen
Tabut ovat asioita, joista vaietaan tai joista on vaikea puhua. Koneklusterin tabut, jotka vaikuttavat taustalla, jos niihin ei aktiivisesti oteta kantaa, ovat visioryhmän yhteisen tunnistamisen jälkeen seuraavat:
- hyvä suomalainen laatu on kyseenalaistettava
- Suomi, korkean koulutustason maa on myytti, joka on kyseenalaistettava - vaihtoehtoiset teknologiat ja niiden vaikutukset ja uhat eivät usein
keskustelun kohteena
- t&k-infrastruktuuri ei välttämättä kunnossa
- pidemmän aikavälin innovatiivinen toiminta vähäistä etenkin pk-yrityksissä - tehdään kaikki itse eli yhteistoimintaa, verkottumista ja delegointia
vierastetaan
- kilpailija=yhteistyökumppani: aitoa verkottumista ei ole, vaikka siitä puhutaan paljon
- henkilöstön ja organisaatiorakenteen joustovara ja epävarmuuden sietokyky heikkoa
- miten teknologia voidaan muuttaa liiketoiminnaksi, kun t&k-ihmiset eivät verkotu
- markkinointi / tuotanto / t&k: Reviirit ovat olemassa, vaikka puhutaan arvoketjusta
- inhimillinen tekijä: ihmistieteet-insinööritieteet
Koneklusteria yritettiin määritellä myös liiketoiminta-areenan avulla, jossa akseleina olivat toisaalta tuotteen jalostusaste (vaaka-akseli) , toisaalta sen palveluaste (pystyakseli), niin että liiketoiminta-areenan yläkulmassa olisi koneklusterin ”avaimet käteen” -tuotekokonaisuudet. Osallistuvat yritysedustajat totesivat alansa kuitenkin niin monimutkaiseksi, että eivät halunneet edes esimerkkien avulla ko. areenaa hahmotella. Kuvassa 4. on kuitenkin liiketoiminta- areenan konsepti ajatuksia herättämään lukijassa.
Kuva 4. Tuotteen liiketoiminta-areena.
Strateginen tehtävä
Lähtökohtaa, kuka ja missä me olemme eli kenen visiota ja skenaarioita on tarkoitus tehdä, hahmoteltiin myös strategisen tehtävän määrittelyllä. Strateginen tehtävä vastaa kysymyksiin mitä? kenelle? millä ylivoimatekijällä? Ryhmä määritteli koneklusterin tuotteet (=mitä?) liittämällä siihen mukaan myös palvelun, eli kyse ei ole vain fyysisestä tuotteesta tai tuotekokonaisuuksista, joiden tulevaisuutta tarkastellaan. Asiakkaina (=kenelle?) ovat eri klusterit, joita Suomessa ovat ETLA:n luokituksen mukaan 1)metsä, 2)energia, 3)kuljetus, 4)metallitekninen, 5)rakennus, 6)tele, 7)hyvinvointi, 8)ympäristö, 9)elintarvike ja 10)kemia. Asiakkaita ovat myös yksittäiset kuluttajat, joihin on usein suuri etäisyys koneenrakentajan näkökulmasta.
Menestyksellisen liiketoiminnan harjoittamiseen tarvitaan vielä tekijät, miksi asiakas valitsee juuri meidät, mitä hän arvostaa ja mihin vertaa (=millä ylivoimatekijällä?). Koneklusterin osalta todettiin, että asiakasta ei tunneta riittävän hyvin, jotta pystyttäisiin vastaamaan konkreettisesti. Tekijät liittyvät kuitenkin sellaisiin asioihin, kuten kuka hallitsee rahoituksen, kuka tuntee asiakkaan palvelutarpeet varsinaisen koneen ohella tai kuinka etäällä loppuasiakas on. Paremmin osattiin jo vastata kysymyksiin, millaista osaamista tarvitaan jatkossa ylivoimatekijöiden aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi.
Tuotteen palveluaste
Tuotteen jalostusaste
”Avaimet käteen”
Yksittäinen osa
Elementti / moduuli
Kokonais- paketti
”Paikalleen asennettuna”
Tuotteen palveluaste
Tuotteen jalostusaste
”Avaimet käteen”
Yksittäinen osa
Elementti / moduuli
Kokonais- paketti
”Paikalleen
asennettuna”
Seuraavat aihealueet korostuivat jaottelulla ’tiedot, taidot; arvot, asenteet;
kontaktit, kokemukset’:
- ympäristöasiat / vaatimukset (vesi ja energia) - väestönkasvu
- ikääntyminen
- älykkäät järjestelmät / mittaukset - jatkuvan kasvun loppuminen?
- ihmisen arvomaailman kehitys - vapaa-ajan lisääntyminen
- Kiinan kehitys agraarivaltiosta automaatiovaltioksi - globaalitalouden suurvallat
- IT-gurut ? globaali yhteisöllisyys ? avoimuus
Lopuksi todettiin, että määriteltiinpä toimiala vaikka vähän eri näkökulmistakin, on koneklusterilla suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Se edustaa lähes viidennestä Suomen tavaraviennistä (v. 2000) ja työntekijöitä on 125000.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Kone- ja
metalliteollisuus
Metallien jalostus
Metalli- ja elektroniikka- teollisuus yhteensä TUOTANTO
bruttoarvo, mrd.
mk
140 102 40 282
jalostusarvo, mrd.
mk
46 35 8 89
investoinnit, mrd.
mk
4 4 2 10
t&k mrd. mk 10 2 0,3 12
TYÖVOIMA työvoiman määrä (1000)
70 125 17 212
-toimihenkilöiden osuus, %
55 32 30 39
kokonaistyövoima- kustannukset, mrd. mk
15 24 4 43
VIENTI
vienti, mrd. mk 91 52 21 164
-osuus Suomen tavaraviennistä, %
31 18 7 56
YRITYKSIÄ (VÄH. 5
TYÖNTEKIJÄÄ)
600 2400 80 3100
Taulukko 1. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden päätoimialat pähkinänkuoressa vuonna 2000. Lähde: MET (alkup. Tilastokeskus, Tullihallitus).
3.2. Mitkä ovat mahdolliset maailmat?
Selvityksen tarkoituksena on valmistella teknologiaohjelmaa. Silti näkökulmiksi on valittu teknologian ohella myös yhteiskunnallinen perspektiivi ja markkinat.
Kuten luvun 2. kuvassa 3. on esitetty, olennaista on varmistaa teknologioiden läpimeno markkinoilla ja laajamittaisen käytön aikaansaamiseksi myös yhteiskunnallinen hyväksyntä.
Lähtökohtia vaihtoehtoisille tulevaisuuden kehityskuluille eli skenaarioille etsittiin siten kaikista PESTE-dimensioista so. poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät. Tarkoituksena ei ole etsiä vain sitä, mikä on todennäköistä, vaan myös antaa tilaa niillekin muutoksen merkeille, heikoille signaaleille ja yllätyksille, jotka ovat vasta kuviteltavissa.
Aikaperspektiivinä tarkastelulle oli ohjeellisesti 15 vuotta. Luku ei kuitenkaan tarkoita tarkkaa vuosilukua, vaan tavoitteena on katsoa riittävän kauas, jotta toisaalta saadaan ajatukset irti nykypäivästä ja pystytään kuvittelemaan myös kokonaan uusia asioita; toisaalta tavoitteena on saada aikaa myös viedä läpi ne käytännön hankkeet, joilla joko muutetaan kehityksen suuntaa tai omaa itseä valmiimmaksi kohtaamaan muuttuva maailma. Juuri tähän omaan muuttumiseen ja joustavuuden kehittämiseen tähtää mahdollinen teknologiaohjelma Kone 2015.
PESTE-analyysin tuloksena saatiin seuraava lista muutostekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta alan tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksiin:
A.Kansallinen intressi (julkinen rahoitus):
Ulkoinen viitekehys
- työllistäminen, maantiede - koulutustarve / imago
- EU-rakennerahastot / aluepolitiikka - ”samaa kaikille” vs. priorisointi Sisäinen viitekehys
- pk-sektori + veturiyritykset
- vaara: ”rahat menevät jälkiä jättämättä”
- koneenrakennuksen vuosisata
B.Markkinalähtöisyys (nopeus+heikot signaalit):
Ulkoinen viitekehys - asiakas / sijoittaja Sisäinen viitekehys
- toimiala- ja asiakaslogiikat - avainyhteistyösuhteet
- kustannustehokkuus ja hintakilpailu
- automatisointi / nopeus tuotekehitysprosessissa
C.Arvolähtöisyys:
Ulkoinen viitekehys - kestävä teknologia
- yksilö, kuluttaja Sisäinen viitekehys
- pitkä käyttöikä
- ”klassikko” vs. nostalgia
- konehuoneesta nähtävyys, ”koneromantiikan kausi”
D.Teknologialähtöisyys:
Ulkoinen viitekehys
- edelläkävijäyritykset Sisäinen viitekehys
- puhdas imago, EHS (Environment, Health, Safety) - kustannustehokkuus, tuoteparannukset, imago - niche-alue
Näistä analysoimalla ja prosessoimalla saatiin lähtökohdat 4 erilaiselle skenaarioputkelle, jotka kaikki sisältävät lukemattoman määrän vaihtoehtoisia skenaarioita. Ajatuksena taustalla on, että kustakin putkesta analysoidaan 1-2 skenaariota lajinsa edustajana, jolloin pystytään vastaamaan kysymykseen niistä haasteista, joita vaihtoehtoiset kehityskulut tuovat koneklusterille pidemmällä tähtäimellä, yli perinteisten suhdannejaksojen.
Vaihtoehtoiset skenaariot ovat seuraavat (Kuva 5.):
1. SuperTech 2. MoneyTech 3. HumanTech 4. FinTech
Skenaario 1: SuperTech
SuperTech on maailma, jossa uskotaan kaikkien ongelmien ratkaisun löytyvän teknologiasta. Siinä uskotaan myös, että teknologian hyväksyttävyys ei ole ongelma eli ihmisten arvot ovat teknologiamyönteiset. Tut kimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan huomattavasti, ja maailmaa voidaan pitää insinöörivetoisena. Koulutuksessa painotetaan luonnontieteitä ja matematiikkaa, mahdollisesti yleissivistävien aineiden kustannuksella.
Liiketoimintaa hallitsevat moguliyritykset ja toimintaympäristönä on koko allianssien sävyttämä maailma. On tärkeää olla nopea ja proaktiivinen sekä ottaa riskejä. Myös kustannustehokkuudesta tulee huolehtia.
Yritysten pitää kuitenkin hakea oman suorituskykynsä rajat ottamalla koneista ja laitteista kaiken irti. Uusia keksintöjä tehdään varsinkin biotieteissä ja eri tieteiden välisissä rajapinnoissa. Esimerkkeinä mainittakoon meluavaimentavat teräkset, multifunktionaaliset materiaalit ja älykkäät koneet. Kestävän kehityksen teknolo-
Kuva 5. Kone 2015-skenaariot.
giat, mm. niukkaresurssiset valmistusprosessit, ovat myös tärkeitä. SuperTech- skenaariossa maailman pelastamisesta voidaankin tehdä kannattava bisnes.
Skenaario 2: MoneyTech
Maailma on avoin ja markkinavetoinen ’eEconomy’. Uudet markkina-alueet, kuten esimerkiksi Kiina, tuottavat rahaa globaalien verkostojen yrityksille.
Kansainvälisillä sijoittajilla on suuri merkitys yritysten menestymisessä. Kaikessa vaikuttaa internet-pohjainen kilpailuttaminen. Yritykset haluavat löytää tuotannolleen kannattavimman sijainnin – pelkkä kannattava ei siis riitä.
MoneyTech:ssä käytäntö on tärkeämpää kuin mikään lainsäädäntö.
Yhteiskunnallisesti keskeistä on, että työttömyys ei ohjaakaan kaikkea päätöksentekoa, vaan toteutuu ’jobless growth’. Lisäksi yhteiskunta panostaa huomattavasti ICT-osaamisen kehittämiseen.
Teknologia kehittyy evolutionäärisesti. Uusina tuotteina mainittakoon turvateknologiat (sekä fyysiset että tietoverkkojen teknologiat, jopa ’info- luotiliivit’). Tavoitteena on tarjota kuluttajille huolettomia, hyvin muotoiltuja tuotteita. Esimerkiksi ICT-teknologioista tulee aidosti kestokulutushyödykkeitä, jotka perustuvat reaaliaikaisuuteen ja virtuaalisuuteen. Suunnittelua kehitetään sekä ICT:n että psykologian osalta.
” menestyspotentiaali”
t 2005 2010 2015
SuperTech
MoneyTech
HumanTech
FinTech 1.TEKNOLOGIALÄHTÖISYYS
2.MARKKINALÄHTÖISYYS 3.ARVOLÄHTÖISYYS 4.KANSALLINEN INTRESSI
Skenaario 3: HumanTech
Kysymyksessä on kestävän kehityksen arvolähtöinen skenaario. Sitä voidaan pitää myös markkinalähtöisenä, mutta direktiivit asettavat toiminnalle rajoja.
Tämän skenaarion toteutumiseksi kuluttajissa täytyy tapahtua jokin muutos kertakäyttökulttuurista kestokulutukseen. Muutos lähtee yksilöstä, joka tunnistaa oman ”maailmankansalaisuutensa”. Brandinomaisilla tuotteilla ja yrityksillä on tämän skenaarion toteutuessa todennäköisesti merkittävämpi asema kui n bulkkituotteilla.
Yhteiskunnalliset normit asetetaan ennemmin kestävän kehityksen kuin kansallisten lähtökohtien perusteella. Myös kansallinen innovaatiojärjestelmä lähtee liikkeelle kestävästä kehityksestä. Skenaarion toteutuminen on vähemmän todennäköistä, mikäli painotetaan jo valmiiksi edistyksellistä tietoyhteiskuntalähtöistä kansallista strategiaa.
Teknologian painopiste on ekologisesti, eettisesti ja psykologisesti kestävässä materiaaliteknologiassa. Skenaario saattaa toteutua tietyissä olosuhteissa myös neitseellisten materiaalien teknologiaa painotettaessa. Uudet teknologiat ja perustutkimus ovat tärkeämpiä kuin perinteiset teknologiat, sekä valmistuksessa että itse lopputuotteen ominaisuuksissa. Myös logistiikka sekä funktionaalinen ja visuaalinen yhteensopivuus otetaan huomioon.
Skenaario 4: FinTech
Globalisoituminen ei vastaa odotuksia, ja barrikadeja kohoaa eri puolilla. EU ei laajene, vaan esimerkiksi Puola putoaa kelkasta. Yritykset pysyvät mieluummin Suomessa kuin lähtevät maailmalle seikkailemaan. Suomalaisten yritysten markkinat sijaitsevat lähialueilla, esimerkiksi Venäjällä ja toinen syy Suomessa pysymiseen on aito mahdollisuus mitätöidä välimatka. Markkinat voivat olla edelleen globaalit, mikäli yritys kykenee nopeaan verkostopelaamiseen.
Verkostopelaamiseen osallistuvat keskeisesti myös ”kriittisen massan”
teknologiakeskukset, joita Suomessa suositaan.
FinTech-skenaariossa teknologia on ennemmin tehokasta, massaräätälöityä prosessiteknologiaa kuin perinteistä prosessiteknologiaa. Tuotekehitysprosessi ei muistuta perinteistä R&D:a, vaan on nopean innovatiivista.
Reimarit ja suodattimet eri skenaarioille
Liitteessä 2. esitetään esimerkinomaisesti reimareita, eli skenaarion toteutumiseen viittaavia tapahtumia aika-akselilla sekä tois aalta teknologia- markkinat-yhteiskuntasuodattimia, joiden läpi täytyy luovia, jotta kyseinen skenaario olisi mahdollinen. Suodattimen aukon koko kuvaa läpimenon
helppoutta, ja jotkut aukot saattavat olla täysin ”tukossa”. Nämä esimerkit ovat kirjoittajien kehittämiä eikä niitä ole käsitelty visiotyöryhmässä.
3.3. Minne voimme mennä ja kuinka?
Vaihtoehtoisten skenaarioiden kanssa työskenneltäessä olennaista on analysoida ensin, mitä on tehtävä joka tapauksessa. Tämä vapauttaa toimintaan ilman, että tarvitsee heti ottaa kantaa, minkä vaihtoehdon mukaan alkaa toimia.
Tässä tapauksessa asiaa analysoitiin tarkastelemalla niitä haasteita ja vaatimuksia, joita kukin skenaario asettaa koneklusterille sekä teknologiaan pohjautuvia keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata. Konkretiaa tarkasteluun tuotiin esittämällä myös uusia tuoteinnovaatioita ja liiketoimintamalleja esimerkinomaisesti kussakin skenaarioputkessa. Kuva 6. havainnollistaa tätä ajattelutapaa.
Kuva 6. Skenaariot ja toimintavaihtoehdot. (Meristö)
+
2005 2010 2015 t
Toimintavaihtoehdot Aiheskenaariot
- - -
- - -
- - -
- - - 1.Mitä on tehtävä joka tapauksessa?
2.Minkä suhteen kehitetään joustovaraa?
3.Minkä suhteen ei tehdä mitään eli otetaan riski?
SuperTech
MoneyTech
HumanTech
FinTech
Minne voimme mennä ja kuinka? -kysymystä hahmoteltiin ensin Meristön ja Leivon palaverissa, minkä jälkeen visioryhmä toi seuraavassa kokouksessa mukaan omat näkemyksensä. Ohessa on esimerkki skenaariosta ”SuperTech”.
Kaikki täytetyt skenaariotaulukot löytyvät liitteestä 3.
Skenaario / driverit
Prosessi- vaiheet
Yleiset vaatimukset
KEINOT
Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin?
”Winner takes all”
-standardit -insinöörivaltainen maailma
-SuperTech -globaali
t&k
myynti-markkinointi
tilaus- toimitus
asiakaspalvelu -service provider
tukiprosessit
-“beyond”
aikaperspektiivi -kaikki irti koneista ja teknologiasta -nopeus+
proaktiivinen liikkeellelähtö (riskinotto) -kustannus - tehokkuus
-teknologian hallinta globaalisti ja oma täysin ylivoimainen osaaminen
-allianssi-osaaminen
-perustutkimus voisi luoda win-win-tilanteita
-luonnonmukaiset koneet (älykäs)
-kestävän kehityksen teknologiat
*materiaaliteknologia
*niukkaresurssiset valmistusprosessit
*energiateknologia:
radikaali hyppy
=poikki- tieteellinen ? bio/geeniteknologian saavutukset
-”kerralla valmis”
-suorituskyvyn rajat pitää hakea
*Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -meluavaimentavat teräkset / multifunktionaaliset materiaalit -”maailman pelastamisesta kannattava bisnes”
-suorasukainen lähestymistapa
Taulukko 2. SuperTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset.
3.4. Minne päätämme mennä?
Yhteenvetona visioprosessista esitetään toisaalta tärkeimpien teemojen kokonaisuus, jota voidaan luonnehtia sanoilla ”Konejärjestelmä – lisäarvoa asiakasprosesseihin” (Kuva 7.), jota kansanomaisesti kutsuttiin myös nimellä
”Huoleton kone”.
Menossa olevat tai hiljattain päättyneet teknologiaohjelmat ovat liittyneet tai sivunneet myös ”huoletonta konetta”, kuten Matti Leivo prosessin aikana osoitti.
Tätä tukevat myös maailmalla tehdyt technology foresight ja assessment – tutkimukset (Liite 4.).
Kuva 7. Konejärjestelmä – lisäarvoa asiakasprosesseihin. Lähde: Matti Leivo.
Tämä tarkastelu muodostaa perustan teknologiaohjelmaluonnokselle, jonka pitäisi toisaalta olla riittävän väljä ja avarakatseinen, toisaalta kiinnittää huomiota myös niihin asioihin, joita ei perinteisesti ole alalla tarkasteltu. Esimerkiksi jo päättyneessä SMART 2010 –ohjelmassa sivuttiin sosioekonomisia kysymyksiä yhdessä osaprojektissa (ArvoTek / Meristö et al. 2000) pääpainon ollessa teknologisen tutkimuksen puitteissa. Nyt on tarkoituksena selkeämmin saada toisaalta yrityksiä nopeammin hyödyttävää tutkimustyötä, jota voidaan s oveltaa ja kehittää myös pk-sektorille, toisaalta myös tutkia niitä toimintaympäristön puitteita, joilla ei heti ole välitöntä vaikutusta yritysten toimenpidesuunnitelmiin.
Kuva 8. havainnollistaa tätä tarkastelutapaa.
Konejärjestelmä lisäarvoa asiakasprosesseihin
Älykkäät koneet
ja järjes- telmät
Käyttäjä- keskeiset käyttö- liittymät Koneiden
tiedonsiirto
Kevytrakenteiset ja kompaktit
koneet
Elinkaaripalvelut ja
järjestelmät
Turvalliset ja
käyttövarmat koneet Käyttö-
energia ja kestävä
kehitys Luonnon
tavoin toimivat koneet
Kuva 8. Koneen elinkaari liiketoimintaympäristössä.
3.5. Raamit teknologiaohjelmaluonnokselle
Visio on yhteinen, arvoankkuroitunut tulevaisuuden tahtotila. Tässä tapauksessa sen raamittavat koneklusterin yritysten tulevaisuuden liiketoiminta- ja menestymispotentiaali eli ne kehittämishankkeet, jotka varmistavat alan yritysten kannattavan kasvun.
Teknologiaohjelman tulee siten omata uutuusarvoa ja innovatiivisuutta, jolla suomalais et yritykset pystyvät kehittämään paitsi kilpailukykyä myös kilpailuetuja, joilla on myös mahdollista voittaa kilpailu, ei vain päästä osallistumaan siihen.
Vaikka perspektiiveinä ovat sekä teknologia, markkinat ja yhteiskunta, on pääpaino markkinanäkökulm alla, jolloin voidaan asettaa tavoitteeksi maailman paras osaaminen.
Tavoitteena on väljästi ajateltuna suomalaiset erikoisosaamiskeskittymät, joista täytyy vielä osata viestiä oikeanlaisten mielikuvien synnyttämiseksi ja kansainvälisten win-win –yhteistyöhankkeiden ja –verkostojen kehittämiseksi ja aikaansaamiseksi. Tällä tavalla ajatellen saadaan erikokoisia - myös pienempiä - yrityksiä mukaan yhteistyöhön niin että koko potentiaali tulee hyödynnetyksi.
Näin myös kriittinen osaajamassa kasvaa, ja pystytään paremmin tuottamaan sitä lisäarvoa, mitä konejärjestelmät parhaimmillaan voivat tuoda asiakasprosesseihin.
T. Meristö & M.Leivo
MARKKINAT - asiakkaat - toimiala
YHTEISKUNTA - globaali
kehitys - kulttuuri
- kansat ja ihmiset
- ympäristö
TEKNOLOGIA - geneerinen tietämys - perus- osaaminen - soveltava osaaminen
INNO- VAATIO
LIIKETOIMINTASTRATEGIA (liikeidea, visio, arvot) LIIKETOIMINTAPROSESSIT (aika, laatu, kustannukset) TUOTE (tuotehallinta)
Yritys, yritysverkosto,
virtuaaliyritys
TuotekehitysprosessiTuotekehitysprosessi
Markkinointi- ja myyntiprosessiMarkkinointi - ja myyntiprosessi Tilauksesta toimitukseen prosessiTilauksesta toimitukseen prosessi AsiakaspalveluprosessiAsiakaspalveluprosessi
TukiprosessitTukiprosessit
Markkinointi- ja tuotestrategia, teknologiastrategia, tuotanto- ja logistiikkastrategia, henkilöstöstrategia, talousstrategia
Koneen elinkaari
Alustavat ideat, asiakastarpeiden määrittely, tuotekonseptin suunnittelu, tuotteen suunnittelu, valmistusjärjestelmän ja -prosessien suunnittelu, prototyypin testaus ja säätö, markkinoin ti ja myynti, valmistus, kokoonpano, logistiikka, asennus, käyttöönotto, koulutus, käyttö, huolto, korjaus, asiakastuki, eliniän lisäys, uudet tuoteideat, käytöstä poisto, kierrätys
4. Lopuksi
Tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavat, erityisesti skenaariotyöskentely teknologiaohjelman valmisteluprosessissa ovat uutta kokeilua, josta muutama kommentti tähän loppuun:
4.1.
Valittu lähestymistapa, toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi, kuuluu kommunikaatioprosesseihin, joissa olennaista on aktorinäkökulma.
Tarkasteltavalle aiheelle täytyy löytää asianomistaja, joka sitoutuu prosessiin ja osallistuu siihen joka kerta, jolloin myös syntynyt tulos kumuloituu prosessin kuluessa.
*Tässä prosessissa osallistujat vaihtuivat istunnosta toiseen, jolloin perusedellytys kumulatiivisesta prosessista jäi toteutumatta.
*Lisäksi koneklusterin käsite on tarkemmin määrittelemätön toiminnallisesti, jolloin aktorin hahmottuminen jäi toteutumatta, ja osallistujat edustivat kukin lähinnä omaa yritystään. Klusteri mielletään enemmän kansantalouden kuin yritystalouden käsitteenä.
*Ajankäytöllises ti kesän kahta puolta ulottuva prosessi katkesi lomien ajaksi yli kahdeksi kuukaudeksi, mikä saattoi olla liian pitkä aika.
4.2.
Valittu lähestymistapa edellyttää yhteyttä todelliseen päätöksentekoon, jolloin parhaimmillaan mukana ovat ne asianosaiset, jotka myös tekevät lopulliset päätökset valinnoista ja kehityssuunnista.
*Tämä visioprosessi oli täydentävä osa koko teknologiaohjelman valmisteluprosessia, johon kuului mm. kansainvälisiä tietopohjaselvityksiä. Osa näistä selvityksistä tehtiin kolmansien osapuolien toimesta, jolloin suorat yhteydet päätöksentekoon jäivät vähäisiksi, vaikka itse tietoa sinällään tuli prosessiin sitä mukaa kuin sitä valmistui. Osa tiedoista, jotka voisivat olla hyödyksi visiotyössä, ovat vasta tulossa käyttöön.
4.3.
Skenaariotyöskentely tarkastelee niitäkin muutoksen merkkejä ja heikkoja signaaleja, joilla ei vielä näytä olevan merkitystä toimijan kannalta sekä korostaa vaihtoehtojen huomioonottamista.
*Teknologiaohjelman valmistelussa tämänkaltainen lähestymistapa tekee mahdolliseksi pidemmän aikaperspektiivin ja myös riskipitoisten hankkeiden mukaan ottamisen ohjelmaan. Näin tutkimus voi aidosti olla proaktiivista ja tarkastella sellaisiakin aihealueita, joihin ei varsinkaan pienillä yrityksillä olisi mahdollisuuksia resurssiensa puolesta muuten lainkaan.
4.4.
Skenaariotyöskentelyssä tarkastellaan kokonaisuutta, jossa yhteiskunta ja markkinat ovat teknologian ohella tulevaisuutta muokkaamassa ja näkökulmina ovat PESTE –perspektiivit ja myös ulkoa sisälle globaalista paikalliseen.
*Teknologiaohjelmanäkökulmasta tarkasteltuna tämä asettaa kansallisen perspektiivin ja intressin osaksi laajempaa kokonaisuutta ja voidaan jopa todeta, että kansallinen itsekkyys on se porkkana, jolla yksilöt ja yritykset saadaan tekemään työtä myös maailman hyväksi. Motto ”maailman pelastamisesta kannattava bisnes” toteutuu pelkän maailman pelastamisen sijasta.
Lähteet
1.Kone 2015-ohjelman esittely netissä
http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/plaza/tekes/vo-tuma-kone2015.htx
2.Meristö, Tarja (1991). Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica.
3.Amara, Roy (1981). The Futures Field. Artikkelisarja Futurist-lehden 3 numerossa.
4.Meristö, Tarja (1988). Skenaariot, strategiat ja visio. Työpaperi.
5.Meristö, Tarja et al. (2001). Values and Technology Scenarios in the Context of Strategic Planning teoksessa Airila et al. (2001): Smart Machines and Systems – Recent Advances in Mechatronics in Finland. Teknillisen korkeakoulun Koneensuunnittelun julkaisuja 1/2001.
6.Ahvenainen, Marko & Tarja Meristö (2001). ArvoTek-loppuraportti.
7.Meristö, T., Kettunen J. & C. Hagström (2000). Metsäklusteriskenaariot.
Loppuraportti. TEKES.
8.Porter, Michael (1985). Competitive Advantage. Free Press.
Kannen kuva: Miniatyyriaikakoneen prototyyppi. Valmistaja: Granite City Mechanician, Aberdeen. Perustuu H.G.Wells’n kirjaan ”The Time Machine”
vuodelta 1895.
Liitteet
1.Osallistujat
Ala-Opas Lauri, TEKES 1.istunto Fontell Erkko, Wärtsilä 1.istunto Hakala Matti K., VTT 1.,2.,3.istunto Kare Erkki, Plustech 1.,4.istunto Karvinen Mikko, Metso Paper 1.,3.,4.istunto Kerttula Reima, Metso Paper 1.,2.istunto Kleimola Matti, Wärtsilä 2.istunto Kähönen Hannu, CreaDesign 2.istunto Laiterä Jukka, Deltamarin 1.,3.istunto Lundsten Mikael, Deltamarin 4.istunto Mäkimattila Simo, Kone 1.,3.,4.istunto Penttinen Kari, TEKES 4.istunto
Salminen Vesa, MET 4.istunto
Salonen Ari, CreaDesign 1.,3.istunto Tikkanen Henrikki, Oulun yliopisto/TKK 2.istunto
2.Reimarit ja suodattimet
Skenaario 1: SuperTech
Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA 20.9.2001
1.Teknologia 2.Markkinat 3.Yhteiskunta
2001 2005 2010 2015
Uusien alojen pörssikurssit nousuun 2003?
EU:n tutkimusrahoitus kaksinkertaiseksi 2005?
Uudet teknologiat / perustutkimus
Perinteiset teknologiat
+++
tutkimus - panokset + / -
tutkimus - panokset
Hajallaan olevat yritysverkot
Teknologia- myönteiset arvot
Muut arvot
Keskittynyt moguli- yritysten verkosto + mass - customisation
Markkinalähtöinen lainsäädäntö
Direktiivivetoinen lainsäädöntö Koulutus
painottaa yleis - sivistystä
Koulutus painottaa luonnont . / matema- tiikkaa
Skenaario 2: MoneyTech
Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA 20.9.2001
1.Markkinat 2.Teknologia 3.Yhteiskunta
2001 2005 2010 2015
Verkon turvallisuus taattu 2002-2003?
ICT-tuotteiden hinnat alas 2003?
Avoin, globaali talous toimii
Barrikaadit
ICT- tuotteet kesto - kulutus- hyödyke ICT-
tuotteet investointi- hyödyke
Nykyiset, perinteiset
Turvateknologiat = verkostoturvallisuus ++
Turvallisuus - -
Reaaliaik. / virtuaali- perusteiset +++
Jobless growth ++
Työttömyys ohjaa ICT yksi
muiden joukossa (?vain markkina- lähtöiset panostukset)
Yhteiskunta panostaa ICT- osaamiseen
Kuluttajanäkökulma Kommunikaatio-
teknologiat
Skenaario 3: HumanTech (EHS)
Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA 20.9.2001
1.Markkinat 2.Teknologia 3.Yhteiskunta
2001 2005 2010 2015
Risk Monitor: kestävyys > muoti 2003?
Ympäristöministeriö tärkeämpi kuin liikenneministeriö 2005?
Brandinomaiset tuotteet / yritykset (imagolla on myös hinta)
“Bulkkituotteet”?
Kesto- kulutus EHS Kertakäyttö
$
Neitseellisten materiaalien teknologia
Uudet teknologiat, perustutkimus (valmistus + lopputuote)
Perinteiset teknologiat
Ekologisesti, eettisesti ja psykologisesti kestävä materiaali- teknologia
Normit, kestävä kehitys ++
Normit kansallisista lähtökohdista Tieto -
yhteiskunta - lähtöinen kansallinen strategia (jo valmiiksi edistykselli- nen)
Kestävä kehitys lähtöinen kansallinen innovaatio- järjestelmä ++
Arvot
Skenaario 4: FinTech
Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA 20.9.2001
1.Yhteiskunta 2.Markkinat 3.Teknologia
2001 2005 2010 2015
TE-keskuksista tulee aitoja R&D-keskuksia 2003?
EU-laajeneminen ei etene, esim. Puola putoaa 2005?
Avoimuus, avoimet rajat
Reviirin varjelu:
asetetaan kaupan ja poliittisia esteitä
R&D kriittinen massa
“verkostot”,
“technology centerit”
Rapistuva innovaatio - ympäristö
Paikallinen toimija
Globaalit markkinat
Lähimarkkinat
Nopea verkosto -pelaaja
Tehokas, massaräätälöity prosessiteknologia
Perinteinen prosessi- teknologia Perinteinen
R&D
Nopea innova - tiivinen tuote- kehitys- prosessi
3.Skenaariotaulukot
1.SuperTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario /
driverit
Prosessi- vaiheet
Yleiset vaatimukset
KEINOT
Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin?
”Winner takes all”
-standardit
Insinöörivaltainen maailma
-globaali
t&k
myynti-markkinointi tilaus-
toimitus asiakaspalvelu -service provider tukiprosessit
-“beyond”
aikaperspektiivi -kaikki irti koneista ja teknologiasta -nopeus+
proaktiivinen liikkeellelähtö (riskinotto) -kustannus - tehokkuus
-teknologian hallinta globaalisti ja oma täysin ylivoimainen osaaminen
-allianssi-osaaminen
-perustutkimus voisi luoda win-win-tilanteita
-luonnonmukaiset koneet (älykäs)
-kestävän kehityksen teknologiat
*materiaaliteknologia
*niukkaresurssiset valmistusprosessit
*energiateknologia:
radikaali hyppy
=poikki- tieteellinen ? bio/geeniteknologian saavutukset
-”kerralla valmis”
-suorituskyvyn rajat pitää hakea
*Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -meluavaimentavat teräkset / multifunktionaaliset materiaalit -”maailman pelastamisesta kannattava bisnes”
-suorasukainen lähestymistapa 2.MoneyTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario /
driverit
Prosessi- vaiheet
Yleiset vaatimukset
KEINOT
Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin?
Avoin, globaali maailma (”uusi talous”)
-uudet markkina- alueet kuten Kiina
”Internet-teknologian läpäisy”
-brändi-lähtöisyys -opportunismi MoneyTech -rahan liikkeet / pörssi (sijoittaja!)
t&k
myynti-markkinointi tilaus-
toimitus asiakaspalvelu tukiprosessit
-nopeus
-verkostomainen toimintatapa (poikki- tieteellisesti)
-markkina-tuntemus:
kuka tekee päätöksen?
-eBusiness = must -vapaa-ajan massa- tuotteet, viihde, elämykset -verkoston
taloudelliset / muut väärinkäytösriskit eliminoitava (security/safety) -”huoleton tuote”:
vaivattomuus
-virtuaalisuunnittelu- ympäristö (ICT)
-suunnittelun kehittäminen (ICT/
psykologia)
-kestokulutus-tuotteet >
investointi-hyödykkeet -muoti,
nopeat tuotesyklit, muotoilu
-turvateknologiat -”kaikki aistit mukaan kehitystyöhön”
*Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit: kassakaappi kaikille, info-luotiliivit
Skenaario / driverit
Prosessi- vaiheet
Yleiset vaatimukset
KEINOT
Millä teknologioilla ja miten voidaan
teknologisesti vastata haasteisiin?
Kestävä kehitys -globaali vastuu -sekä-että Yksilölähtöisyys
”kansalaisyhteis- kunta”
-maailman kansalainen -kallis energia -”Koneromantiikan kausi”
-omistus-mekanismien muutokset
-työaika –, vapaa-aika +
t&k
myynti-markkinointi tilaus-
toimitus asiakaspalvelu tukiprosessit
-pitkä käyttöikä (kestävyys, ajattomuus) -100 % kierrätettävyys -energiankulutus radikaalisti alas -eettisyys, läpinäkyvyys -vähempi liikkuvuus -turvallisuus, nollatoleranssi -terveellisyys -saasteettomuus -GDS
-muotoilu / funktionaalinen ja visuaalinen yhteensopivuus -materiaaliteknologia -urban mills / mini mills >
sightseeing tours -logistiikka
*Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit
-paperikone makuuhuoneeseen, kertakäyttölakanoista printtipaperia 4.FinTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset
Skenaario / driverit
Prosessi- vaiheet
Yleiset vaatimukset
KEINOT
Millä teknologioilla ja miten voidaan
teknologisesti vastata haasteisiin?
”Globalistuminen takkuaa”
-regionaali
Paikallinen / globaali -lähiyhteisö
-kulttuuri
-sääntely (inst. aktori) -rahoitus-mekanismit
t&k
myynti-markkinointi tilaus-
toimitus asiakaspalvelu -markkinoiden / kuluttajien tuntemus tukiprosessit
-tukilähtöisyys -bisnes-lähtöisyys välttämätön, nopeus -mass-customization -sääntely / normit, std
-osaamisen tuotteistaminen,
”technology centerit”
-tuotanto hajautettu, osattava kaikkea itse
-osaava, innovoiva henkilöstö
-konedirektiivit
-tuotekehitys-verkostot, innovatiiviset prosessit >
nopeampi kehittäminen, simulointi
-parempaa laatua -huoltotoiminta / etädiagnostiikka yms.
-differoituminen yli minimivaatimusten
*Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -”Metallin Pöyry”
-”välimatka voidaan mitätöidä”
4.Kooste eri foresight-tutkimusten tuloksista.
(Koonnut Juha Karjalainen, 9/2001)
-TECS Futures Programme / The Futures Project / Technology Map. European Commission / Institute for Prospective Technological Studies, Seville. 1999
Tutkimuksen painopiste vuosissa 2010-2020. Vuoteen 2010 mennessä muodostuu kuusi avainteknologian aluetta:
1.ICT
kaikkialla läsnä oleva tietokone (tässä yhdistyvät saumaton ristiinoperointi ja sovellusten määrän kasvu)
tiedonhallinta (knowledge mgmt) 2.LIFE SCIENCES
-tärkeimmät sovellusalueet:
sydän- ja verisuonisairaudet syöpä
hermoperäiset sairaudet (esim. Alzheimer v. 2016) bioteknologia ravintoketjussa (esim. GM-karja v. 2009)
viljojen korkean lisäarvon tuotteet, uudet materiaalit ja biopolymeerit (esim. biomuovi 10 % v.
2013) 3.ENERGIA
ydinenergia (fission kehittäminen + fuusio) fossiilisten polttoaineiden puhtaat teknologiat uusiutuvien polttoaineiden teknologiat
polttoaineiden etsintä, kuljetus, jakelu ja varastointi rationaalinen käyttö
4.YMPÄRISTÖ JA PUHDAS TUOTANTO -eri foresight -tutkimusten kärjessä:
puhtaat teknologiat
uuden tuotannon teknologiat dematerialisaatio ja tehokkuus
uusiutuvat raaka-aineet ja luonnonmateriaalit vihreämmät prosessit
verkottuminen kierrätys
ympäristön globaali ’hallinta’ (management)
5.MATERIAALI - JA MATERIAALIENVALMISTUSTEKNOLOGIA
-kehittyneiden (advanced) materiaalien relevanssi (suuruusjärjestyksessä) sektoreittain:
kuljetus
sähkö ja elektroniikka mekaaninen
rakentaminen pakkaus biolääke
muut kuten esim. vapaa-aika 6.KULJETUS
propulsiojärjestelmät ICT-sovellukset kehittyneet materiaalit valmistus
-George Washington University Forecast (1990, 1992, 1994, 1996) of Emerging Technologies, Futurist Nov/Dec/97
1.ENERGIA TN
2010 Vaihtoehtoiset energialähteet 10% osuuteen 77 %
2011 Orgaaniset energialähteet 10% osuuteen 60 %
2.YMPÄRISTÖ
2006 CFC korvataan muilla materiaaleilla 77 %
2008 Puolet kaikista teoll.m. kotitalouksista kierrättää 74 %
2010 Vihreät tuotantomallit yleisiä 73 %
2015 Teollisuusekologia (suljetut systeemit, väh. jätettä) 55 % 3.MAANVILJELY JA RUOKA
2008 Geneettisesti tuotettu ruoka yleistä 75 %
2012 Maanviljelyksen kemikaalit puoleen nykyisestä 60 %
2014 Aquaculture merestä saatavassa ravinnossa 56 %
2015 Tarkkuusmaanviljely tietokonekontrollissa 69 % 2015 Vaihtoehtoinen / orgaaninen maanviljely teoll.maissa 57 %
2015 Hydrofoniset menetelmät yleisiä 53 %
4.INFOTECH: TIETOKONEEN HARDWARE
2005 PC jossa interaktiivinen tv 84 %
2006 Kotiviihdekeskus: tv, puh., tietokone 83 %
2006 Edistynyt tiedontallennus standardina 75 %
2008 Supertietokoneet, jotka prosessoivat paralleelisti (rut.) 80 % 2008 Henkilökohtaiset digitaaliapurit=käsitietokoneet (rut.) 75 % 2014 Optiset tietokoneet (fotonit > elektronit) 64 % 5.INFOTECH: TIETOKONEEN SOFTWARE
2007 Tietokone aistii puhetta, käsialaa ja liikkeitä (rutiini) 73 % 2007 Modulaarinen, automaattinen software 72 %
2009 Älykkäät agentit rutiinikäytössä 79 %
2009 Kaikkialle tunkeutuva tietokoneympäristö 75 %
2010 Software-asiantuntijajärjestelmät rutiinikäytössä 72 % 2012 (Virheistään) oppiva kone 67 %
2012 Koneellinen tulkkaus riittävällä nopeudella 65 %
2015 Neuraaliset verkostot yleisiä ’computing:ssa’ 61 %
6.INFOTECH: TIETOLIIKENNE
2006 Sta. digitaaliprotokolla useimm. teoll.maissa 70 %
2006 Personal communication systems yli 10% m-o 56 %
2007 Groupware järjestelmät 75 %
2008 Tiedon supervaltatiellä 80% teoll.maiden väestöstä 78 % 2009 Laajakaistaverkot yleisiä 70 %
7.INFOTECH: INFORMAATIOPALVELUT
2003 On-demand kotiviihde 84 %
2004 Videokonferenssit (rutiini) 83 %
2006 Etäopiskelu (rutiini) 78 %
2009 Sähköinen pankkitoiminta ml. sähköinen käteinen 70 %
2013 Online-julkaiseminen hallitsee 60 %
8.VALMISTUS (MANUFACTURING) JA ROBOTIT
2011 Massatuotteistaminen yleistä 73 %
2012 Tietokoneistettu valmistus (80 % tehtaista) 73 %
2015 Tehdastyöläisten määrä putoaa 1/10-osaan 67 %
9.MATERIAALIT
2011 ”Buckyballs”-hiili materiaalien tuotannossa 59 %
2013 Puolet autoista kierrätettäviä (komposiitit) 58 %
2014 Keraamiset moottorit massatuotannossa 58 %
2015 Superjohtavat materiaalit yleisesti käytössä 56 %
10.LÄÄKE
2007 Tietokoneistettu itsehoito 82 % 2009 Kokonaisvaltainen (f+p) terveydenhoito yleistä 61 %
2013 Geeniterapia rutiinikäytössä 63 %
2013 Tärkeimmät sairaudet parannettu 58 %
2014 Tietokoneistetut implantit näön korjaamiseen 56 %
11.AVARUUS 12.KULJETUS
2006 Hybridiajoneuvot (sähkö+polttom. yleisiä) 69 %
2011 Sähköautot yleisiä 70 %
