BH10A0200 Kandidaatin työ ja -seminaari
KANDIDAATINTYÖ: Syöttövesipumppujen kunnonvalvonnan kehittäminen Fortum Oyj:n Loviisan ydinvoimalaitoksella
Improvement of the feedwater pump condition monitoring at Fortum Loviisa nuclear power plant
Lappeenrannassa 27. 10. 2010 0261330 Jukka Mettälä Ente N
1 JOHDANTO ... 1
2 KUNNONVALVONTA ... 2
3 FORTUM OYJ ... 3
3.1 Loviisan ydinvoimalaitos ... 3
3.1.1 Syöttövesijärjestelmä ... 4
3.1.2 Pääsyöttövesipumput ... 5
4 SYÖTTÖVESIPUMPPUJEN HYÖTYSUHTEEN MERKITYS ... 7
5 SYÖTTÖVESIPUMPPUJEN KUNNONVALVONNAN NYKYTILA ... 9
5.1 Prosessiparametrien mittaukset ... 9
5.1.1 Painemittaus ... 10
5.1.2 Lämpötilamittaus ... 10
5.1.3 Virtausmittaukset ... 11
5.1.4 Tehon mittaus ... 11
5.2 Määräaikaiset mekaanisen kunnonvalvonnan mittaukset ... 11
6 PARANNUSEHDOTUKSIA KUNNONVALVONTAAN ... 12
6.1 Prosessiparametrien mittaukset ... 12
6.1.1 Paineen mittaus ... 12
6.1.2 Tehon mittaus ... 13
6.1.3 Virtausmittaus ... 14
6.1.4 Lämpötilan mittaus ... 14
6.2 Muut kunnonvalvontamittaukset ... 15
6.2.1 Värinämittaus ... 15
6.2.2 Akustisen emission mittaus ... 15
6.2.3 Laserinterferenssimittaus ... 16
7 KUNNONVALVONTAA MAAILMALLA ... 17
8 TOIMINTAPISTENÄYTTÖ ... 19
8.1 Pumppauksen toimintapiste ... 19
8.2 Tarvittavat mittaukset ... 20
8.3 Visuaalinen toteutus ... 21
9 MAHDOLLISIA JATKOTUTKIMUSAIHEITA ... 22
9.1 Höyryturbiinikäyttö säädettävälle pumpulle ... 22
9.2 Moottorien jäähdytys lauhdetta hyväksikäyttäen ... 22
10 YHTEENVETO ... 24
LÄHTEET ... 26
LIITTEET
Liite 1. Syöttövesipumppujen kuntoraportti (RLK) Liite 2. Syöttövesipumpun ominaiskäyrä
SYMBOLILUETTELO
p paine [bar], [Pa]
qv tilavuusvirta [m3/s]
H nostokorkeus (head) [m]
T lämpötila [ºC], [K]
V tilavuus [m3]
η hyötysuhde
Järjestelmien laitostunnukset Loviisan voimalaitoksella RF Jäähdytysvesi
RL Pääsyöttövesi RM Päälauhde RN Sivulauhde RQ Omakäyttöhöyry RV Laitoslisävesi SC Voiteluöljy VC Merivesi VF Sivumerivesi
1 JOHDANTO
Energiatehokkuus on keskeinen puheenaihe ja kehityksen kohde nykypäivänä. Jotta prosesseissa ei hukattaisi energiaa turhaan, laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa. Turhien huoltokustannusten ja toisaalta laitteiden vikaantumisen välttämiseksi, on kunnossapidon lisäksi syytä tarkkailla milloin kunnostustoiminta on aiheellista. Tällaista laitteiden toimintakyvyn tarkkailua kutsutaan kunnonvalvonnaksi.
Tässä energiatekniikan kandidaatintyössä on pääaiheena prosessiparametreihin perustuva pumpun kunnonvalvonta. Työssä tutkitaan, miten pääsyöttövesipumppujen kunnonvalvonta on toteutettu Loviisan ydinvoimalaitoksella ja selvitetään miten kunnonvalvontaa olisi mahdollista parantaa nykyisestä. Työssä keskitytään tarkastelemaan pumppujen kunnonvalvontaa lähinnä energiatekniikan näkökulmasta, pumpun suorituskykyä, toimintapistettä ja hyötysuhdetta tarkkailemalla. ”Perinteisten”
mekaaniseen kunnonvalvontaan liittyvien toimenpiteiden tarkasteleminen jätetään tarkoituksella vähemmälle, koska mekaaninen kunnonvalvonta on enemmän konetekniikan kuin energiatekniikan alaa. Lisäksi yritetään löytää esimerkkejä toteutuneista vastaavanlaisista kunnonvalvonnan kehitystöistä.
Toisena tavoitteena on esittää ajatuksia hyödynnettäväksi syöttövesipumppujen toiminnan valvomista helpottavan toimintapistenäytön toteuttamisessa prosessitietokoneelle, Loviisan voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön tarpeisiin.
Loviisan voimalaitoksen pääsyöttövesipumppujen hyötysuhteet on selvitetty vuonna 2009.
Tämän selvitystyön suorittamisen yhteydessä ilmeni tarve parantaa pumppujen kunnonvalvontaan ja pumppujen toimintaan liittyvien mittausten tarkkuutta. Työn aihe on muotoutunut tekijän kiinnostuksesta kyseisten pääsyöttövesipumppujen toimintaa kohtaan ja kohdeyrityksen tarpeesta selvittää mahdollisuuksia pumppujen kunnonvalvonnan parantamiseksi.
Työ on tehty Energiatekniikan kandidaatintyö- ja seminaari -kurssia varten, Loviisan voimalaitoksen kunnossapitohenkilöstön tarpeeseen, sekä avustuksella.
2 KUNNONVALVONTA
Teollisuusprosesseissa käytettävien laitteiden yllättävä vikaantuminen aiheuttaa usein merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Laitteet itsessään ovat kalliita ja usein laitteen rikkoutuminen keskeyttää tuotannon, ja joissain tapauksissa jonkin laitteen vika voi aiheuttaa muidenkin laitteiden vikaantumisen ja jopa vaarantaa prosessin turvallisuuden.
Kunnonvalvonnan tarkoituksena on ennakoida laitteiden vikaantuminen ja estää tällaiset laitteiden yllättävän vikaantumisen aiheuttamat menetykset.
Onnistuneen kunnonvalvonnan avulla voidaan laitteen vika havaita ennen kuin se ilmenee laitteen rikkoutumisena tai tuotannon keskeytymisenä. Tällöin prosessi voidaan tarvittaessa ajaa hallitusti alas, tai mahdollisesti pian vikaantuvan laitteen kunnostaminen voidaan suorittaa jonkin muun syyn aiheuttaman tuotantokatkoksen yhteydessä.
Tässä työssä kunnonvalvontaan kuitenkin keskitytään enimmäkseen hieman toisenlaisen näkökulman kautta. Työn pääpaino on, pumpun mekaanisen kunnonvalvonnan sijaan, pumpun suorituskyvyn, eli pumppauksen toimintapisteen ja hyötysuhteen tarkkailussa.
Nämä tekijät määräävät suurelta osin pumpun energiankulutuksen, ja täten toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Yksi kunnonvalvonnan kannalta oleellinen tekijä on kavitoinnin välttäminen pumpussa.
Kavitointi on ilmiö joka ilmenee pumpussa, jos pumpattavan nesteen paine jossain kohdassa pumppua alittaa paineesta ja lämpötilasta riippuvan kylläisen paineen. Tällaisessa tilanteessa nesteeseen syntyy höyrykuplia, joiden tiivistyminen jälleen nesteeksi paineen noustessa aiheuttaa nopean tilavuuden pienenemisen. Mikäli höyrykuplan tiivistyminen tapahtuu lähellä pumpun rakenteita, aiheuttaa tiivistyminen nesteen iskeytymisen pumpun pintaa vasten suurella nopeudella. Tällaisten iskujen toistuva osuminen samalle alueelle kuluttaa pintoja ja saattaa täten aiheuttaa pumpun toimintakyvyn heikkenemistä yllättävän nopeasti. (Wirzenius s.100)
3 FORTUM OYJ
Fortum-konserni on pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä energia-alan yritys, joka koostuu useasta eri toimintoja suorittavasta osasta. Fortumin päätoimialaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito.
Fortum syntyi vuonna 1998, kun entiset valtionyhtiöt Imatran Voima Oy ja Neste Oyj yhdistettiin. Myöhemmin Fortumin öljyalan toiminnot erotettiin jälleen omaksi yhtiökseen, josta tuli nykyinen Neste Oil Oyj.
Fortumilla on erilaisiin toimintoihin erikoistuneet yksiköt. Fortum Power -divisioona vastaa sähkön tuotannosta vesi-, tuuli-, poltto-, ja ydinvoimalaitoksilla. Fortum Heat - divisioona vastaa lämpöenergian ja höyryn tuotannosta kaukolämmön ja teollisuuden tarpeisiin, sähkön ja lämmön yhteistuotanto- sekä perinteisillä polttovoimalaitoksilla.
Fortum Electricity Solutions and Distribution vastaa Fortumin sähköratkaisuista, sähkön jakelusta ja vähittäismyynnistä. Fortum Russia -divisioona vastaa Venäjän alueella tapahtuvista toiminnoista. Näiden päätoimintojen alaisuudessa on lisäksi useita erilaisia aliyksiköitä eri yksiköiden tarvitsemien palveluiden ja tukitoimintojen suorittamiseen.
Fortumilla on myös merkittäviä omistuksia muissa suurissa energia-alan yhtiöissä, kuten n.
26 %:n osuus Teollisuuden voima Oy:ssä, 25 %:n osuus venäläisessä TGC-1 energiayhtiössä ja 31 %:n osuus Gasum Oy:ssä. (Fortum)
3.1 Loviisan ydinvoimalaitos
Loviisan ydinvoimalaitos on Fortum Oy:n omistama, Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos, joka on rakennettu 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Loviisan Hästholmenissa sijaitsevalla laitos koostuu kahdesta, neuvostoliittolaiseen VVER-440-tyyppiseen painevesireaktoriin perustuvasta voimalaitosyksiköstä, joihin kuuluvat reaktorien lisäksi turbiinilaitokset ja muut tarvittavat lisälaitteet. Loviisa 1 on otettu käyttöön 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Loviisan voimalaitoksen on rakennuttanut Imatran Voima Oy.
Loviisan ydinvoimalaitoksella on meneillään laitoksen hyötysuhteen ja käytettävyyden parantamiseen tähtäävä jatkuva kehitystyö, jonka yhtenä osana on suurten omakäyttöenergian kuluttajien kunnonkartoitus ja kunnonvalvonnan kehittäminen. Tätä kandidaatintyötä hyödynnetään osana tätä projektia.
Laitoksen suurimmat yksittäiset, jatkuvasti käytössä olevat, omakäyttöenergian kuluttajat ovat pääsyöttövesipumppuja käyttävät 6 kV:n verkkoon kytketyt 2 megawatin 3-vaiheiset vaihtosähkömoottorit, (RLxxD01), joita on 4 kpl + yksi varalaite / laitosyksikkö.
3.1.1 Syöttövesijärjestelmä
Loviisan voimalaitoksella käytössä oleviin VVER-440-tyyppisiin reaktoreihin on liitetty 6 höyrystintä, joissa korkeaan paineeseen (123 bar) paineistettu primääripiirin vesi kiertää nestemäisenä, ja höyrystää sekundaaripiirin matalammassa paineessa (46 bar) olevan veden. Jotta voimalaitosprosessi toimisi optimaalisesti, on höyrystimessä höyrystettävän veden pinnan oltava sopivalla tasolla. Tämän vuoksi laitoksella on syöttövesijärjestelmä, jonka tehtävänä on huolehtia höyrystimiin syötettävän veden määrän ja tilan säätämisestä tarpeen mukaiseksi.
Syöttövesijärjestelmä on, muun turbiinilaitoksen tavoin, jaettu kahteen samankaltaiseen osaan, (RL10 ja RL50) jotka on tarvittaessa toisistaan erotettavissa. Kumpaankin osajärjestelmään kuuluu oma syöttövesisäiliö, kaksi syöttövesipumppua ja kolme höyrystintä. Normaalitilassa syöttövesipumppujen jälkeinen painetukki yhdistää osajärjestelmät toisiinsa, mutta tarvittaessa voidaan syöttövesitukin osat (10- ja 50- puoli) eristää toisistaan ja reaktoria voidaan esimerkiksi käyttää puolella teholla, yhtä turbogeneraattoria, kolmea höyrystintä ja kahta syöttövesipumppua käyttäen.
Syöttövesijärjestelmän prosessikaavio on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Pääsyöttövesijärjestelmän kaaviokuvasta nähdään syöttövesijärjestelmän keskeisimmät laitteet, sekä pääsyöttövesipumppujen (RLxxD01) sijainti prosessissa.
3.1.2 Pääsyöttövesipumput
Syöttöveden paine syöttövesisäiliössä (RLx0B01) on noin 7 bar ja höyrystimissä (YB) kylläistä tilaa vastaava paine noin 46 bar. Koska vesi syöttövesisäiliössä on hyvin lähellä kylläistä tilaa, sijaitsevat pääsyöttövesipumput riittävän imukorkeuden takaamiseksi noin 20 metriä syöttövesisäiliön alapuolella, jolloin paine pumpun imupuolella on noin 9 bar.
Säätöventtiilien, korkeapaine-esilämmittimien ja putkilinjojen aiheuttamien painehäviöiden vuoksi painetta joudutaan pääsyöttövesipumpuilla (RLxxD01) kuitenkin nostamaan pumpun imupuolella vallitsevasta paineesta selvästi höyrystimien painetta korkeampaan noin 70 barin paineeseen. Suuren syöttövesitarpeen (lähes 900 l/s) vuoksi pumppuja on neljä kappaletta ja yksi varalaite laitosyksikköä kohden.
Syöttövesipumput ovat neuvostoliittolaisia 4-vaiheisia vaaka-akselisia keskipakopumppuja, jotka on varustettu aksiaalisella, imukorkeutta parantavalla, booster- laitteella.
Kuva 2. Pääsyöttövesipumpun rakenne ilmenee kuvasta.
Kuvassa 2 on esitetty syöttövesipumpun rakenne, joitakin pumpun toimintaan liittyviä arvoja sekä eräiden mittauspisteiden sijainti. Pumpun imupuoli on kuvassa vasemmalla ja syöttövesiputket liittyvät pumppuun yläpuolelta. Pumppuakselilla, joka kulkee vaakatasossa keskellä kuvaa, on vasemmalta alkaen, ensin kytkin jolla pumppu liitetään sähkömoottoriin, laakerointi ja tiivisteet jäähdytyksineen, booster-laite jolla pumpun ensimmäisen vaiheen imupainetta korotetaan kavitoinnin välttämiseksi, neljä juoksupyörää jotka korottavat syöttöveden painetta vaiheittain, aksiaalivoimien tasauslaite joka pitää pumppuakselin oikealla kohdalla, tiivisteet ja laakerointi jäähdytyksineen ja äärimmäisenä oikealla pumppuakselin aseman tarkastusurat.
4 SYÖTTÖVESIPUMPPUJEN HYÖTYSUHTEEN MERKITYS
Suuritehoisilla jatkuvasti käytössä olevilla laitteilla hyötysuhteen merkitys on suuri, sillä suuren energiankulutuksen takia jo pieni muutos hyötysuhteessa aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Esimerkiksi voidaan laskea, kuinka paljon syöttövesipumppujen kokonaishyötysuhteen heikkeneminen yhdellä prosentilla aiheuttaa tulonmenetystä vuodessa teoreettisesti.
Pumppauksen teoreettinen energiantarve E voidaan laskea yhtälön
, (1)
avulla, missä tarvittava virtausmäärä on qv, paine-ero pumpun yli Δp, pumppauksen hyötysuhde η ja pumppauksen kesto t. (Wirzenius s.47)
Pumppukohtainen virtausmäärä (RLK-raportista laskettu virtausmäärien keskiarvo) on 224,725 l/s = 0,224725 m3/s. Paine-ero imu- ja painetukin välillä on 61,2 bar * 100000 Pa/bar = 6,12 MPa. Pumppuja koko laitoksella on käytössä yhteensä 8 kpl. Jos oletetaan hyötysuhteen olevan pumpun rakennekuvan mukainen 77 % ja vuotuisen käyttöajan 8000 tuntia, saadaan pumppauksen vuotuiseksi energiatarpeeksi
.
Jos hyötysuhde heikkenee 1 %:n, saadaan vuotuiseksi energiankulutukseksi.
.
Hyötysuhteen aleneminen yhdellä prosentilla kasvattaa siis vuotuista energiankulutusta 115800 – 114300 = 1500 MWh/a.
Sähköenergian pitkän ajan keskimääräinen hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on 34,47
€/MWh. Joten syöttövesipumppujen hyötysuhteen heikkenemisestä yhdellä prosentilla aiheutuisi tulonmenetystä keskimäärin 1500 MWh/a 34,47 €/MWh ≈ 52000 €/a.
(Nordpool)
Syöttövesipumppujen kunnon ja hyötysuhteiden määritystyön yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella nykyisten mittausten tarkkuus ei luultavasti ole riittävä havaitsemaan luotettavasti tämän tasoisia muutoksia. (Tapro)
Toisaalta mikäli pumppauksessa tapahtuvat häviöt ovat pumpun sisäisiä, ne enimmäkseen lämmittävät pumpattavaa nestettä. Tämä taas ei välttämättä ole huono asia, kun kyseessä on syöttövesipumppu, joka pumppaa vettä höyrystimeen, jonka tarkoituksena on kuumentaa ja höyrystää vesi. Tämän vuoksi tulonmenetys ei välttämättä todellisuudessa ole aivan niin suuri kuin teoreettisen mallin mukaan laskettu. Tässä yksinkertaistetussa mallissa ei kuitenkaan ole huomioitu sähkömoottorin aiheuttamia eikä muita energian siirrossa syntyviä häviöitä, jotka taas osaltaan lisäisivät pumppauksen aiheuttamaa energiankulutusta.
Turbiinissa, generaattorissa, sähkönsiirrossa ja pumppua käyttävässä moottorissa tapahtuvien häviöiden seurauksena pumppauksen suurentuneen omakäyttösähkön kulutuksen korvaaminen vaatii kuitenkin selvästi enemmän reaktoritehoa, kuin heikommalla pumppauksen hyötysuhteella saadun lisälämmön tuottaminen suoraan höyrystimillä tai esilämmittimillä vaatisi. Reaktorin suurimman sallitun lämpötehon ollessa tehoa rajoittavana tekijänä, aiheuttaa suurentunut omakäyttöenergian kulutus nettosähkötehon pienenemistä.
5 SYÖTTÖVESIPUMPPUJEN KUNNONVALVONNAN NYKYTILA
Syöttövesipumppujen kunnonvalvonta Loviisan voimalaitoksella on nykyisin toteutettu tarkkailemalla ylläpitohenkilöstön määräaikaisesti (2-4 viikon välein) tekemien valvontamittauksien ja kuntotarkastusten tuloksia. Määräaikaisissa kunnonvalvontamittauksissa mitataan pumpun ja moottorin laakerien värinät ja tarkastetaan pumpun tiivisteiden kunto.
Lisäksi käyttöyksikköön kuuluvat käyttömiehet käyvät kierroksellaan kerran vuorossa (3 kertaa/vrk) havainnoimassa pumppujen toimintaa toimintapaikalla.
Havainnointikierroksella tarkastetaan pumppujen voiteluöljyn paineet ja lämpötilat, laakerien lämpötilat, pumppuakselin asema sekä havainnoidaan poikkeuksellisia vuotoja, ääniä ja hajuja.
Pumppuja ei suunnitelmallisesti huolleta, ellei jotain erityistä aihetta, kuten pumpun rikkoutumista, toiminnan selvästi havaittavaa heikkenemistä tai kunnonvalvonnassa havaittua vikaa ilmene.
Valvomossa on prosessitietokoneelta nähtävissä syöttövesipumppujen kuntoraportti, (RLK) jossa on esitetty pumppuun liittyvät jatkuvasti mitattavat prosessitiedot ja näiden perusteella lasketut tilavuusvirta, nostokorkeus, teoreettinen nostokorkeus, hyötysuhde ja teoreettinen hyötysuhde. Kuntoraportti tarkastetaan silmämääräisesti kerran vuorokaudessa. RLK -raportin näkymä eräänä ajanhetkenä on esitetty liitteessä 1.
Valvomohenkilökunnan lisäksi pumppujen toimintaa tarkkailevat itsenäisesti sekä tarpeen mukaan pyydettäessä myös käyttötalousinsinöörit. (Loviisan voimalaitos)
5.1 Prosessiparametrien mittaukset
Prosessiparametreja tarkkailemalla saadaan selville pumpun toimintapiste, suorituskyky ja hyötysuhde kullakin ajanhetkellä. Olemassa olevat syöttövesipumppujen kunnonvalvontaan käytettävät prosessiparametrien mittaukset on toteutettu seuraavasti.
5.1.1 Painemittaus
Painetta mitataan syöttövesijärjestelmän imu- ja painetukeista. Pumppukohtaisia, jatkuvia imu- ja painepuolen painemittauksia ei ole prosessitietokoneelle langoitettu.
Vuoden 2010 vuosihuollossa asennetaan paine-eron mittaukset pumppujen imusihteihin, jolloin jokaisen pumpun imusihdin aiheuttamaa paine-eroa mitataan myös jatkuvasti, sekä langoitetaan painemittaukset pumppujen imu- ja painepuolilta valvomoon.
Paineen mittauksiin käytetään Siemens 7MF4022 ja VALMET Press EL4 painelähettimiä, jotka on teollisuuden käyttöön suunniteltu. Mittaukset on kalibroitu noin kahden vuoden välein, eikä kalibrointipöytäkirjojen mukaan suuria korjauksia mittausten näyttämään ole jouduttu tekemään.
Kuvassa 1 näkyvä syöttövesipumpun imupuolen paineenmittauspiste (PI P01) sijaitsee kartiomaisessa virtauskanavassa, eli mittauspiste ei sijaitse kohdassa jossa virtaus olisi kanavan seinämän suuntainen. Tästä johtuen virtauksen nopeudesta riippuva dynaaminen paine saattaa aiheuttaa virhettä mittaustulokseen tästä mittauspisteestä mitattaessa.
Mittauspisteet PS P02 ja PI P03 sijaitsevat puolestaan kohdassa, jossa virtauskanavan muoto muuttuu. Tällaisessa kohdassa muuttuvan virtauskanavan aiheuttamat turbulenssipyörteet luultavasti aiheuttavat mittaustulosten vääristymistä näistä mittauspisteistä mitattaessa.
5.1.2 Lämpötilamittaus
Lämpötilaa mitataan syöttövesisäiliöstä ja painetukista. Pumppukohtaisia lämpötilamittauksia ei ole. Lämpötilojen mittaukseen käytetään Pt-100 lämpötila-antureita, jotka ovat yleisesti teollisuudessa käytettyjä mittalaitteita. Anturityypille ominaisia hyviä puolia ovat tarkkuus ja lineaarisuus. Lämpötilamittaukset on myös kalibroitu kahden vuoden välein.
5.1.3 Virtausmittaukset
Syöttöveden tilavuusvirta mitataan jokaisen pumpun painepuolelta erikseen ultraäänimittauksella. Mittausmenetelmä perustuu virtausnopeuteen verrannollisen äänen kulkeutumisen muutoksen mittaamiseen. Mittausjärjestelmällä on, laitteita valmistavien yritysten esitteissä, ilmoitettu päästävän vähintään 0,5 %:n tarkkuuteen.
5.1.4 Tehon mittaus
Moottorille syötettävä teho määritetään mittaamalla moottoreille syötettävä virta ja jännite kytkinlaitoksella sijaitsevilla mittamuuntajilla ja laskemalla teho näiden perusteella.
Sähköisten suureiden mittaus on yleensä tarkkaa, sillä mitattavaa suuretta ei tarvitse muuntaa erikseen sähköiseen muotoon, kuten esimerkiksi paine- ja lämpötilamittauksissa.
5.2 Määräaikaiset mekaanisen kunnonvalvonnan mittaukset
Määräaikaisesti toteutettavat kunnonvalvontamittaukset ovat osa mekaanisen kunnonvalvonnan käytäntöjä. Määräajoin mitataan pumppujen laakerien värinätaso ja tarkastetaan pumpun tiivisteiden kunto.
Näillä mittauksilla pyritään ehkäisemään pumpun vioittuminen. Nämä ”perinteiset”
kunnonvalvontamittaukset eivät suoranaisesti kerro mitään pumpun toiminnasta, hyötysuhteesta tai suorituskyvystä ja siksi näitä ei käsitellä tässä työssä syvällisemmin.
6 PARANNUSEHDOTUKSIA KUNNONVALVONTAAN
Kunnonvalvonnassa käytettäviin menetelmiin olisi hyvä tehdä joitakin parannuksia.
Etenkin käytettävien mittauspisteiden määrää olisi lisättävä, sillä kohteista olisi hyvä saada nykyistä enemmän tietoja kunnonvalvontaan. Nykyisillä mittauksilla ei yksittäisen pumpun suorituskykyä pystytä kovin tarkasti määrittämään, koska kaikkia toimintapisteen tai hyötysuhteen määrittämiseen tarvittavia mittaustietoja ei ole pumppukohtaisesti saatavissa.
6.1 Prosessiparametrien mittaukset
Pumpun toimintaa on hyvä tarkkailla seuraamalla prosessiparametrien muuttumista käyntijakson aikana. Näiden perusteella voidaan päätellä pumpun toimintapiste sekä suorituskyvyn ja hyötysuhteen tila kullakin hetkellä.
Prosessiparametrien käyttäytyminen on hyvä tallentaa säännöllisesti historiatiedoksi, sillä muutokset suorituskyvyssä ja hyötysuhteessa voivat johtua järjestelmän tilasta (esim.
normaalista poikkeava virtausmäärä tai venttiilin asento) tai toisaalta olla merkki pumpun tai putkiston likaantumisesta, kulumisesta tai muusta ei-toivotusta tapahtumasta.
Vertailemalla mitattuja parametreja prosessin tilaan mittaushetkellä, voidaan arvioida hyötysuhteessa tapahtuvien muutosten syitä ja tarvetta mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.
6.1.1 Paineen mittaus
Paine olisi hyvä mitata erikseen jokaisen pumpun imu- ja painepuolelta. Näiden mittausten perusteella saadaan pumpattavan nesteen tiheyden perusteella määritettyä jokaisen pumpun nostokorkeus hyvinkin tarkasti.
Myös imusihdin aiheuttama paine-ero on tärkeää mitata ja virtausmäärän muutoksesta johtumattomasta paine-eron muutoksesta pitäisi tulla hälytys prosessitietokoneelle.
Virtauksen pysyessä vakiona äkillinen paine-eron suureneminen johtuu todennäköisesti
jonkin suuren roskan joutumisesta sihtiin ja paine-eron äkillinen pieneneminen taas on todennäköisesti merkki sihdin rikkoutumisesta.
Imusihdin tukkeutuminen rajoittaa virtausta ja pienentää täten pumpun imupuolen painetta, mikä aiheuttaa kavitointivaaran ja rikkoutunut imusihti taas ei suojaa pumppua mahdollisilta vierasesineiltä, jotka voivat aiheuttaa pumpun rikkoutumisen.
Paineen mittauspisteiden tulisi sijaita virtauskanavassa sellaisella kohdalla, missä virtaus on kanavan suuntaista eikä ole muuten häiriintynyt. Häiriöitä virtaukseen, eli muuhun virtaukseen verraten erityisen turbulenttisia alueita, aiheuttavat mutkat, venttiilit, muodonmuutokset sekä muut epäjatkuvuudet virtauskanavassa. Painemittauspisteen ei tulisi sijaita tällaisen häiriötekijän läheisyydessä, sillä voimakkaasti pyörteisessä virtauksessa voi ilmetä huomattavia paikallisia paineen vaihteluja, jotka voivat vääristää saatuja mittaustuloksia osuessaan mittauspisteen kohdalle.
6.1.2 Tehon mittaus
Sähköteho on mitattava, mikäli pumppauksen kokonaisenergiankulutus halutaan selvittää.
Mikäli nykyisten mittalaitteiden tarkkuus on riittävän hyvä ja laitteet on kalibroitu, on sähkötehon mittaus toteutettu hyvin nykyisillä järjestelyillä.
Sähkötehon lisäksi olisi hyvä mitata pumpulle oikeasti menevä mekaaninen teho, jolloin hyvälaatuisilla ja kalibroiduilla mittalaitteilla saataisiin tarkemmin selville varsinainen pumppaukseen käytetty teho. Pumppauksen tehoa ja sähkötehoa vertaamalla nähtäisiin sähkömoottorin vaikutus pumppauksen kokonaishyötysuhteeseen nykyistä tarkemmin.
Pumppaustehon selvittämiseksi olisi mitattava vääntömomentti ja pyörimisnopeus pumppuakselilta. Vääntömomentin mittauksen mahdollistamiseksi täytyisi akselille asentaa jokin vääntömomenttia mittaava anturi, esimerkiksi venymäliuska.
Pyörimisnopeuden mittaus olisi luultavasti helpointa toteuttaa optisella takometrilla, esimerkiksi moottorin vapaan pään akselilta.
Pumppauksen tehon määrittäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli ei haluta erikseen tarkkaa tietoa pumpun ja moottorin hyötysuhteista. Pumppausprosessin kokonaishyötysuhde selviää mittaamalla pumpattavan aineen määrä ja tilan muutos sekä moottorille syötettävä teho.
6.1.3 Virtausmittaus
Virtaavan nesteen tilavuusvirta on tiedettävä, jotta pumppauksen toimintapiste, tehontarve ja hyötysuhde voidaan selvittää. Tilavuusvirtaa ei suoraan pystytä mittaamaan, vaan on mitattava tunnetussa virtauskanavassa virtaavan aineen nopeus ja kerrottava nopeus kanavan poikkipinta-alalla, jolloin saadaan tilavuusvirta selville.
Virtausnopeuden määrittämiseksi on olemassa useita erilaisia menetelmiä, joista nykyisin käytössä oleva ultraäänimittaus soveltuu tarkoitukseen hyvin. Eri valmistajien esitteissä ultraäänivirtausmittauksen tarkkuudeksi on useimmiten luvattu vähintään ±0,5 %:n tarkkuus. (KAIKO)
6.1.4 Lämpötilan mittaus
Lämpötila olisi hyvä mitata jokaiselta pumpulta ennen pumppua sekä pumpun jälkeen.
Näiden perusteella voidaan pumpun kuntoa tarkkailla karkeasti. Mikäli jossain pumpussa tapahtuu selvästi havaittavaa tai muista pumpuista poikkeavaa lämpenemistä, on pumpun toiminnassa todennäköisesti jotain vialla.
Lämpötila vaikuttaa myös nesteen tiheyteen, joten tarkka nostokorkeuden ja syöttöveden massavirran määritys, esimerkiksi höyrystimiltä otettavan tehon selvittämiseksi, vaatii myös lämpötilatiedon pumpulta.
Nykyisin käytössä olevat PT-100 lämpötila-anturit ovat teollisuudessa yleisesti käytettyjä tarkkoja mittalaitteita, jotka soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen.
6.2 Muut kunnonvalvontamittaukset
Prosessitietojen lisäksi on pumpun kunnon valvomiseksi hyvä seurata myös muita poikkeuksellisesta toiminnasta ja kulumisesta aiheutuvia ilmiöitä.
Kunnonvalvontamittaukset olisi hyvä toteuttaa jatkuvana ja tallentavana mittauksena, jolloin mahdolliset vioittumiset havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vika ehtisi kehittyä pahemmaksi mittausten määräajan välillä. Lisäksi mittausten historiatietoja voitaisiin käyttää hyödyksi muiden pumppujen toiminnan tarkkailussa, vikojen ennakoinnissa ja huoltotöiden tarpeen kartoittamisessa.
6.2.1 Värinämittaus
Pumpun laakereiden ja muiden pyörivien osien kuntoa voidaan valvoa värinämittauksella.
Värinämittaus olisi hyvä toteuttaa jatkuvana mittauksena kiinteillä antureilla, jolloin havaittaisiin mahdolliset laakeriviat ja muut vauriot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Jatkuvalla värinämittauksella voidaan todennäköisesti myös havaita kavitoinnin aiheuttama värähtely sekä mahdollisten roskien kulkeminen pumpun läpi.
6.2.2 Akustisen emission mittaus
Akustisen emission mittauksella voidaan havaita laakerivaurioiden lisäksi pumpun toiminnassa tapahtuvat poikkeamat, kuten kavitoinnin, mekaanisen vian tai vierasesineiden aiheuttamat muutokset pumpun tuottamassa äänessä. Akustisen emission mittaus voisi olla vaihtoehto värinämittaukselle.
6.2.3 Laserinterferenssimittaus
Laserinterferenssimittauksella voidaan havaita samoja pumpun liikettä tai värinää aiheuttavia ilmiöitä kuin akustisen emission mittauksella tai värinämittauksella. Mittaus perustuu mittauskohteesta heijastuvan- ja vertailulasersäteen interferenssin tarkkailuun.
Lasermittauksen etuna on, ettei mittalaitteen tarvitse välttämättä sijaita kiinteästi pumpussa tai edes sen välittömässä läheisyydessä, vaan riittää että mittalaitteelta on esteetön näkymä pumpulle.
7 KUNNONVALVONTAA MAAILMALLA
Internetistä ja kirjallisuudesta löytyneiden lähteiden perusteella käytännön kunnonvalvonta keskittyy enimmäkseen laakereiden värinämittausten seuraamiseen. Joitakin, erityisesti pumppujen kunnonvalvontaa varten kehitettyjä valmiita järjestelmiä, jotka mittaavat laakerien värinän lisäksi myös prosessiparametreja, on olemassa. Esimerkiksi Sulzer Oy on kehittänyt erityisesti pumppujen toiminnan seurantaa varten IntO - kunnonvalvontajärjestelmän missä on yhdistetty laakerien lämpötila- ja värinämittaus, pumpun imu- ja purkupaineen mittaukset ja vuotovesivirtauksien seuranta. (Sulzer)
Metso Automation Oy on kehittänyt erilaisia järjestelmiä lähinnä paperikoneen kunnonvalvontaan ja -seurantaan. Näitä laitteistoja voisi ehkä soveltaa myös syöttövesipumpun kunnonvalvonnassa. (Metso)
Voimalaitoksella on valmiiksi olemassa prosessitietokoneeseen liitetyt mittausjärjestelmät, joihin uudet erilliset värinä- ja prosessimittaukset voitaisiin lisätä ja saavuttaa täten luultavasti parempi tietojen yhteensopivuus, käytettävyys ja tallennettavuus, kuin erillisillä järjestelmillä.
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on tehnyt yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston ja teollisuusyritysten kanssa tutkimusta antureihin perustuvan diagnostiikan hyödyntämisestä teollisuudessa. Tämän projektin osana on ollut Rautaruukki Oy:n omistaman voimalaitoksen syöttövesipumpun kunnonvalvonnan kehittäminen, mitä on lyhyesti käsitelty loppuraportissa. Projektin vuonna 2001 valmistunut loppuraportti on
luettavissa VTT:n Internet-sivulta osoitteessa
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2098.pdf. Tästä projektista saatuja tuloksia kannattaisi tiedustella tarkemmin VTT:ltä.
Syöttövesipumppujen tai muiden suurten pumppujen kunnonvalvonnan toteutuksista, toteutuneista kunnonvalvontamenetelmien kehitystöistä tai muusta edistyksellisestä kunnonvalvonnasta ei löytynyt tarkempia tietoja. Yhteen opinnäytetyöhön lähes vastaavasta aiheesta, saksalaisen voimalaitoksen syöttövesipumpun kunnonvalvonnan
kehittämiseksi ja käyttökustannusten kartoittamiseksi, kuitenkin on Internetistä löytyvällä ilmoituksella haettu tekijää.
8 TOIMINTAPISTENÄYTTÖ
Työn yksi osatavoite oli suunnitella toimintapistenäytön toteuttamista syöttövesipumppujen toiminnan tarkkailemisen helpottamiseksi. Hyvin laaditun toimintapistenäytön avulla valvomo- ja ylläpitohenkilökunta voivat helposti tarkkailla syöttövesipumppujen toimintaa ja verrata visuaalisesti eri pumppujen parametreja keskenään.
8.1 Pumppauksen toimintapiste
Pumppausjärjestelmän toimintapiste määräytyy pumpun ja putkiston ominaisuuksien mukaan. Jokaisella pumpulla on ominainen kapasiteetti siirtää nestettä tietty määrä aikayksikköä kohden. Keskipakopumpussa kapasiteetti muuttuu pumpun yli vaikuttavan paine-eron muuttuessa.
Toisin sanoen tilavuusvirran suurentuessa pumpun tuottama nostokorkeus vähenee pumpun ominaisuuksista riippuvalla tavalla. Kuvaajaa joka esittää pumpun tuottaman nostokorkeuden tilavuusvirran funktiona, kutsutaan pumpun ominaiskäyräksi. Loviisan voimalaitoksen syöttövesipumppujen ominaiskäyrä on esitetty liitteessä 2.
Putkiston virtausvastus, joka määrää pumpulta vaadittavan nostokorkeuden, puolestaan suurenee tilavuusvirran suurentuessa. Kuvaajaa, joka esittää putkiston virtausvastuksen muuttumisen tilavuusvirran funktiona kutsutaan putkiston ominaiskäyräksi.
Asettamalla pumpun ja putkiston ominaiskäyrät samaan kuvaajaan, saadaan selville pumppauksen toimintapiste. Toimintapiste asettuu kohtaan, jossa pumpun ominaiskäyrä leikkaa putkiston ominaiskäyrän.
Kuva 3. Pumppauksen toimintapisteen periaatteellinen kuvaaja, missä vaaka-akselilla on tilavuusvirta (qv) ja pystyakselilla nostokorkeus (H).
Kuvassa 3 on esitetty pumppauksen toimintapisteen periaatteellinen kuvaaja, missä on kuvitteellinen pumpun ominaiskäyrä (A – B), kuvitteellinen putkiston ominaiskäyrä (C – D) ja näiden mukainen pumppauksen toimintapiste. (E)
Pumppauksen toimintapiste on riippuvainen pumpun ja putkiston ominaisuuksista.
Toimintapisteen sijaintiin voidaan siis vaikuttaa joko säätämällä pumpun toimintaa, jolloin toimintapiste siirtyy putkiston ominaiskäyrää pitkin, tai putkiston virtausvastusta, jolloin toimintapiste siirtyy pumpun ominaiskäyrää pitkin.
8.2 Tarvittavat mittaukset
Pumpun toimintapisteen selvittämiseksi on mitattava pumpun läpi kulkevan nesteen tilavuusvirta ja pumpun tuottama nostokorkeus eli käytännössä paine-ero pumpun imu- ja painepuolen välillä, minkä perusteella nostokorkeus lasketaan pumpattavan nesteen ominaisuuksien mukaan. Toimintapisteen mukainen pumppauksen teho voidaan laskea mitattujen virtausmäärän ja paine-eron avulla, ja hyötysuhde voidaan määrittää jakamalla täten saatu pumppaukseen tarvittava teho mitatulla sähköteholla.
8.3 Visuaalinen toteutus
Toimintapistenäytön käytön tulee olla helppoa ja selkeää, jotta siitä olisi hyötyä verrattuna numeerisen datan tarkkailemiseen. Tämän vuoksi on visuaalinen toteutus hyvä miettiä tarkoin. Näytön on oltava riittävän suuri, jotta siitä saa helposti selvää ja yleiskuva ja erot pumppujen välillä ovat selvästi havaittavissa. Lisäksi mittaustiedoista ainakin virtausmäärä, nostokorkeus, hyötysuhde ja säätöventtiilien asentotiedot olisi hyvä olla myös numeroarvona nähtävissä heti kuvaajan yhteydessä.
Pumpun ominaiskäyrä olisi hyvä olla piirrettynä toimintapistenäytön taustalla, sillä tällöin näkisi heti pumpun sen hetkisen toimintapisteen sijainnin suhteessa pumpun valmistajan ilmoittamaan ominaiskäyrään. Kaikkien pumppujen toimintapisteet olisi myös hyvä saada näkymään samassa näytössä, jolloin on helppo verrata pumppuja keskenään ja havaita mahdollinen pumpun poikkeava toiminta.
Näytön skaalaus kannattaa myös miettiä käyttötarkoitukseen sopivaksi. Näytöstä on tarkoituksena havainnoida pieniä eroja ja muutoksia, joten skaalana ei ainakaan oletusarvoisesti kannata käyttää arvoja nollasta maksimiin.
9 MAHDOLLISIA JATKOTUTKIMUSAIHEITA
Työtä tehdessä tuli mieleen joitakin syöttövesipumppuihin liittyviä, mutta työn varsinaiseen aiheeseen liittymättömiä, ajatuksia. Mielenkiintoisimmat näistä on lyhyesti esitelty tässä kappaleessa.
9.1 Höyryturbiinikäyttö säädettävälle pumpulle
Energiataloudellisin vaihtoehto pumpun säätämiseen on useimmissa tilanteissa pyörimisnopeuden säätäminen. Suurilla vaihtosähkökoneilla pyörimisnopeuden säätäminen on kuitenkin käytännössä hankalaa, jos ei mahdotonta. Tästä mieleen tuli mahdollisuus käyttää jotakin vaihtoehtoista voimanlähdettä säädettävän pumpun pyörittämiseen.
Voimalaitosympäristössä ehkä luontevin valinta helposti säädettäväksi tehonlähteeksi on höyryturbiini, sillä miltei kaikki tarvittavat järjestelmät itse turbiinia lukuun ottamatta on jo voimalaitosprosessin vuoksi olemassa.
Voi olla että nykyiset pumput eivät ole kaikkein parhaiten kierrosnopeussäätöön soveltuvia, joten tässä yhteydessä voisi olla paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi, kannattavaa vaihtaa myös pumppu paremmin säädettäväksi soveltuvaan malliin.
Käytännön toteutusmahdollisuuksia täytyisi miettiä erikseen tarkemmin ja ainakin tarvittavan höyryn käytön vaikutukset prosessin toimintaan ja taloudellisuuteen sekä käytettävissä olevan tilan riittävyys tutkia ennen tarkempia suunnitelmia.
9.2 Moottorien jäähdytys lauhdetta hyväksikäyttäen
Toinen kunnonvalvontaan liittymätön ajatus syöttövesipumppuihin liittyen, mahdollisesti koko laitoksen hyötysuhteen parantamiseksi, oli pääsyöttövesipumppujen sähkömoottorien jäähdyttäminen meriveden sijaan lauhdetta hyväksikäyttäen. Tämä todennäköisesti parantaisi jossain määrin voimalaitosprosessin hyötysuhdetta, sillä syöttöveden esilämmitykseen tarvittava energiamäärä vähenisi hyödyksi saatavan hukkaenergian verran.
Toinen mahdollinen hyöty tästä olisi todennäköisesti vähenevä ennakkohuollon tarve syöttövesipumppujen moottoreille, sillä moottorien lämmönsiirtimien likaantuminen olisi luultavasti nykyistä vähäisempää puhtaamman jäähdytysveden ansiosta. Ainakaan lauhteessa ei olisi eläviä simpukoita, jotka nykyisin aiheuttavat ongelmia merivesilämmönsiirtimissä.
Käytännön toteutusmahdollisuudet lauhteen käyttämiselle moottorin jäähdyttämiseen olisi tutkittava ja tehtävä laskelmat saavutettavasta hyödystä ja kustannuksista.
10 YHTEENVETO
Työn tavoitteina oli kartoittaa Loviisan voimalaitoksen syöttövesipumppujen kunnonvalvonnan nykytila, esittää parannusehdotuksia kunnonvalvontaan sekä ideoida pumppujen seurantaa helpottavan toimintapistenäytön toteutusta. Näiden selvittämiseksi on oltu yhteydessä Loviisan voimalaitoksen henkilöstön kanssa, tutustuttu voimalaitoksen omiin kunnonvalvontaohjeisiin ja muihin syöttövesijärjestelmää koskeviin dokumentteihin sekä etsitty kirjallisuudesta, verkkotietokannoista ja Internetistä kunnonvalvontaan liittyviä kirjoituksia.
Kunnonvalvontaa tästä näkökulmasta käsitteleviä teoksia ei kirjallisuudesta ja verkkotietokannoista löytynyt ja Internetissäkin oli hyvin vähän tarkalleen tältä kannalta aihepiiriä käsitteleviä juttuja. Löytyneiden Internet-lähteiden perusteella tämän kaltaisia hankkeita on kuitenkin 2000-luvun aikana suunniteltu ja toteutettu. Asiantuntija-apua aiheeseen liittyen kannattanee tiedustella ainakin VTT:ltä. Aihe on ilmeisesti tutkimuksen kannalta niin uusi, ettei tutkimusraportteja tai muita kirjallisia teoksia vielä ole julkaistu.
Kuitenkin kunnonvalvonnan kehittämistä ja elinkaarikustannusten kartoittamista kohtaan näyttäisi löytyvän maailmallakin mielenkiintoa, sillä ainakin yhteen, uudehkon saksalaisen hiilivoimalaitoksen syöttövesipumpun kunnonvalvonnan kehittämistä ja pumpun käyttökustannusten määrittämistä käsittelevään opinnäytetyöhön etsitään tekijää Internetistä löytyneellä ilmoituksella.
Loviisan ydinvoimalaitoksen syöttövesipumppujen kunnonvalvonta nykytilassaan on mekaanisen kunnonvalvonnan kannalta riittävän hyvin toteutettu, sillä pumppujen rikkoutumisia ei ole tapahtunut. Toki aina olisi mielenkiintoista tietää enemmän laitteiden toiminnasta, ja nykyaikaiset kunnonvalvontajärjestelmät mahdollistaisivatkin laitteen mekaanisen kunnon jatkuvan seurannan huomattavasti nykyistä määräaikaista kunnon tarkkailua monipuolisemmin, mutta taloudellisten hyötyjen saavuttaminen tällä on kyseenalaista.
Pumppujen toiminnan seuraamisen kannalta nykyiset mittausmenetelmät eivät ole riittävän kattavat. Yksittäisen pumpun toimintaa ei pystytä luotettavasti mittauksilla seuraamaan, koska pumppukohtaisia painemittauksia ei ole. Pumppukohtaiset painemittaukset olisi asennettava senkin takia, että toimintapistenäyttö voitaisiin toteuttaa järkevästi.
Toimintapistenäytön toteuttaminen kannattaa toteuttaa sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat perehtyneet valvomonäyttöjen toteuttamiseen, sekä tiedustella toimintapistenäytön tulevilta käyttäjiltä, mitä he haluavat näytöstä nähtävän, jotta saataisiin näytöstä helppokäyttöinen ja hyödyllinen.
On hyvä myös muistaa, että heikentynyt pumppausjärjestelmän hyötysuhde ei aina välttämättä johdu, ainakaan kokonaan, pumpun toiminnan heikkenemisestä.
Pumppausprosessi on aina useiden tekijöiden muodostama kokonaisuus, ja esimerkiksi putkiston virtausvastuksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan pumppauksen toimintapisteeseen, ja toimintapisteen sijainti taas määrää osaltaan pumpulla saavutettavissa olevan hyötysuhteen. Pumpun toiminnan tarkkailemisen lisäksi olisi hyvä seurata myös putkiston painehäviöitä. Paine-eron mittaus syöttövesipumpun painepuolen ja höyrystimen sisääntulon välillä kertoisi paljon putkiston tilasta ja tällä voitaisiin sulkea pois mahdolliset venttiilien väärästä asennosta tai jostain muusta syystä aiheutuvat ylimääräiset painehäviöt.
Pumppauksen hyötysuhteen heikentyminen hitaasti ajan mittaan johtuu todennäköisesti pumpun kulumisesta, ja siitä seuraavasta pumpun sisäisten vuotovirtojen lisääntymisestä.
Myös pumppujen ja putkistojen likaantuminen ajan mittaan voi aiheuttaa hyötysuhteen heikkenemisen, mikä johtuu likaantumisen aiheuttamasta virtausteiden kuristumisesta ja virtauksen kitkahäviöiden suurenemisesta.
LÄHTEET
H.H. Anderson. 1980. Centrifugal pumps. Morden Syrrey: Trade and technical press Ltd.
467 s.
Allan Wirzenius. 1978. Keskipakopumput. Tampere: Kustannusyhtymä Tampere. 323 s.
Loviisan voimalaitos, H. Olsson, S. Sipari, R. Jokinen, S. Pesonen. Käyttöohje Loviisa 1 Syöttövesipiiri RL. 2008. 151 s. K1-03-00094/M6.
Loviisan voimalaitos, Yleiskuvaus osa2, RL Pääsyöttövesijärjestelmä.
TAPRO Engineering, Bengt Vistbacka, Loppuraportti Loviisa 1 & 2 syöttövesipumppujen kunnon arviointi.
Fortum Oyj. WWW-sivu. Saatavissa:
http://www.fortum.fi/document.asp?path=14020;14028;14029;14055;14244;14248;40067 Viitattu 13.5.2010.
Säteilyturvakeskus. WWW-sivu. Saatavissa:
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/loviisa/fi_FI/loviisa/
Viitattu 16.4.2010.
Nordpool Pohjoismainen sähköpörssi. WWW-sivu. Saatavissa:
http://www.nordpoolspot.com/reports/areaprice/?i=4&p=0&u=0&g=0&a=8 Viitattu 12.4.2010.
Metso Oyj. WWW-sivu. Saatavissa:
http://www.metso.com/automation/pp_prod.nsf/WebWID/WTB-041202-2256F- F1D24?OpenDocument&mid=6FD24FD12A44F1D3C22575C3004C676E Viitattu 26.4. 2010.
Sulzer IntO -järjestelmän esite. Saatavissa:
http://www.sulzerpumps.com/Portaldata/9/Resources/brochures/css/IntOIntelligentObserve r_E00627_fi.pdf
Viitattu 26.4. 2010.
KAIKO- ultraäänimittausjärjestelmän esite. WWW-sivu. Saatavissa:
http://www.kaiko.fi/Vedenmittaus/PDF/katronic_ultraaanivirtausmittaus.pdf Viitattu 26.4. 2010.
