• Ei tuloksia

Vaikuttava oppiminen on sidoksissa oppijan oppimis- ja kehitysprosesseihin näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vaikuttava oppiminen on sidoksissa oppijan oppimis- ja kehitysprosesseihin näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

358

AIKUISKASVATUS 4/99

Esa Poikela

T

utkimus ‘Kontekstuaalinen oppiminen - op- pimisen organisoituminen ja vaikuttava kou- lutus’ käsittelee oppimisen organisoitumista ja koulutuksen vaikuttavuutta yhden täydennys- koulutusorganisaation puitteissa. Tavoitteena on tavanomaista syvemmän tutkimusotteen ja nä- kökulman saavuttaminen, mihin ei yleensä laa- joilla lomakekyselyillä yletytä. Sana ORGANISOITU-

MINEN korostaa oppimisen riippuvan enemmän yksilöistä ja heidän elämänyhteisöistään kuin kou- lutuksen organisoimisesta. Ts. oppiminen mah- dollistaa koulutuksen. Tällöin koulutus ei ole syy oppimiseen, vaan pikemminkin päinvastoin.

Koulutuksen ja oppimisen tulosten välillä olete- taan kuitenkin vallitsevan kausaalisuhteen: kou- lutuksella oletetaan olevan vaikuttavuutta niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin käyttäyty- miseen.

T

utkimuksen keskeisiä teemoja ovat työssä op- piminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja organisationaalisen osaamisen tuottaminen sekä

koulutuksen vaikuttavuus. Teemoja ei ole kui- tenkaan käsitelty minkään ennalta laaditun teo- riakehyksen tai hypoteesien puitteissa. Niin or- ganisoitumisen kuin vaikuttavuudenkin ongel- maa on haluttu lähestyä oppimisen ja tutkittavi- en itsensä näkökulmasta.

Valittu metodologinen lähestymistapa noudat- taakin aineistolähtöisen grounded-teorian ylei- siä periaatteita. Analyysivälineenä käytetään tut- kimushaastatteluista laadittuja KÄSITEKARTTOJA, joille haetaan tieto-opillinen perustelu kognitiivisten karttojen evoluutioteoriasta.

T

utkimuksen ensimmäinen osa on tausta-ana- lyysi, jossa tehtävänä on kirjoittaa auki erään- lainen metateoria, sillä aineistolähtöinenkään tut- kimus ei ala tyhjästä. Toinen osa on empiirinen analyysi, jossa kuvataan koulutusohjelmaan osal- listuneiden ja koulutusta suunnittelevien hen- kilöiden toimintaa ja ajattelua heidän itsensä kuvaamalla tavalla. Haastatteluista laadittujen kä-

Kontekstuaalinen oppiminen on raportin teoriavaiheen tulema, jonka tarkoituksena on osoittaa, että työssä oppiminen, työyhteisössä oppiminen ja koko

organisaation oppiminen on luonteeltaan

kontekstuaalista. Oppiminen ja kehittyminen on

murtautumista kontekstista toiseen, aina syvempään ja laajempaan työn ja toiminnan kontekstiin.

Vaikuttava oppiminen on

sidoksissa oppijan oppimis- ja kehitysprosesseihin

U U T T A T U T K I M U K S E S T A

(2)

AIKUISKASVATUS 4/99

359

sitekarttojen ja niiden poikittais- ja pitkittäis- vertailun tavoitteena on saada mahdollisimman syvällinen kuva yksilöiden sekä työyhteisön ja - organisaation toiminnasta ja kehityksestä.

K

olmas osa on teoria-analyysi, jossa empiiri- sen analyysin tulokset ja johtopäätökset on aluksi koottu kohdetta kuvailevan ja selittävän erityisteorian eli substantiivisen teorian muo- toon. Tämän jälkeen tulokset on johdettu teo- reettisen yleistyksen eli formaalisen teorian ta- solle, joka puolestaan on asetettu kriittiseen dis- kurssiin muiden vastaavia ilmiöitä selittävien teorioiden kanssa.

T

utkimuksen nimi ‘kontekstuaalinen oppimi- nen’ kertoo pähkinän kuoressa, mistä työssä oppimisessa, asiantuntijuuden ja organisaation ydinosaamisen tuottamisessa on perustaltaan ky- symys. Yksilöt oppivat työssään murtautuen yk- silöllisestä työstään syvemmälle ja laajemmalle yh- teisen työn kontekstin kautta koko organisaati- on työn ja aina käsitteellisen työn kontekstiin saakka. Ammatillinen ja organisationaalinen ke- hitys kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka tekee osaamisesta entistä organisaatiospesifimpää, mutta myös entistä laaja-alaisempaa työelämän yleisten pätevyyksien suhteen. Vaikuttava koulutus on koulutussuunnittelijoiden korkeatasoisen osaa- misen tulosta, joka puolestaan on organisatio- naalisen oppimisen ja tiedonmuodostuksen pro- sessien ohjaamisen ja kehittämisen tulosta. Näitä prosesseja kuvataan tutkimuksessa palaute-, ar- viointi- ja evaluointitiedon kautta oppimiseksi.

P

alaute- ja arviointitiedon tuottaminen liit- tyy organisaation sisäisiin toimintaprosessei- hin ja -konteksteihin. Evaluointitiedon hankki- minen on sidoksissa organisaation ulkoisiin pro- sesseihin ja erilaisiin verkostoyhteyksiin, joissa toimitaan monimutkaisten valta- ja vaikutussuh- teiden kontekstissa. Toimintakontekstit määrit- tävät oppimisen ehtoja ja suunnan samalla, kun hankittu kokemus vahvistaa opitun merkityksen ja laadun.

Y

dinosaamisen tuottamisen peruskysymys on, miten professionaalinen kehitys, oppimisen ja tiedontuottamisen prosessit kyetään organi-

saatiossa sovittamaan yhteen. Lisäksi täytyy ky- syä, mistä ja miten elintärkeä tieto saadaan, han- kitaan ja tuotetaan organisaation sovittaessa it- seään ulkoisen kilpailun ja valtasuhteiden kent- tään. Kyse ei ole vain organisaation sisäisistä oppimisen ja tiedon tuottamisen prosesseista, joista tutkittua tietoa on jo suhteellisen runsaas- ti. Tässä tutkimuksessa nostetaan esiin myös or- ganisaatioiden ja instituutioiden välisien toimin- ta- ja vaikutusprosessien tutkiminen yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen sekä organisationaa- lisen osaamisen lähteenä. Vaikuttavan koulutuk- sen metafora on neuvottelu ja holografia, jotka kertovat kouluttavan ja koulutettavan osapuolen välisestä keskinäisestä riippuvuudesta. Koulutta- va organisaatio kykenee parhaiten tuottamaan koulutusta, jonka merkitykset ja sisällöt se on käynyt omassa toiminnassaan läpi. On siis ero- teltavissa toisaalta yleinen ja yhteinen maailma, jota kuvaavat holografiset prosessit ovat läpinä- kyviä ja samankaltaisia eri organisaatioissa. Toi- saalta on olemassa erityinen ja erilaisuuksien maailma, jossa käsiteltävistä asioista on neuvo- teltava erikseen asiakkaiden ja muiden vaikutta- jien kanssa.

A

ika, paikka ja tilanne ratkaisevat koulutuk- sen laadun ja tehokkuuden. Vaikuttavan kou- lutuksen tärkein ehto on sen oikea ajoittami- nen, ts. sovittaminen asiakkaan oppimis- ja ke- hitysprosesseihin. Oppimisen tuloksellisuuden ratkaisee yhteinen foorumi, jolla oppijat ja oh- jaajat käsittelevät, syntetisoivat ja arvioivat yksin ja yhdessä hankkimaansa tietoa, jonka lähteet voi- vat olla yhtälailla yksilöiden kokemuksissa kuin yleisissä teorioissakin.

Väitöskirjatutkimukseni avainsanoja ovat konteks- tuaalinen oppiminen, työssä oppiminen, am- matillinen kehittyminen, asiantuntijuus, koulu- tussuunnittelu, pedagoginen johtaminen, op- piva organisaatio ja ydinosaaminen.

Tiivistelmä Lectio praecursorianista Esa Poikelan väitöskirjatutkimus

‘Kontekstuaalinen oppiminen - oppimisen organisoituminen ja vaikuttava koulutus’ tar- kastettiin Tampereen yliopistossa 29.5.1999.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Formaali oppiminen puolestaan ymmärretään koulutuksen opetussuunnitelman mukaisena ja didaktisesti suun- niteltuna kokonaisuutena, johon kuuluvia oppimis- tilanteita voi olla

”Nythän on paljon enemmän menty siihen, että sitä vuoropuhelua käydään koko ajan, mikä mun mie- lestä on sinänsä ihan ehdottomasti hyvä siinä mie- lessä, et sillon

pimisen uusi järjestys ei itse murra vanhoja rajoja, vaan asettaa koulutuksen tarkastelun kohteeksi sellaisesta funktiona- listisesta perspektiivista, jossa tuo järjestys

Oppiminen ja elämänhistoria valottaa koulutuksen ja oppimisen merkityksiä runsaan puolen vuosisadan ajalta taaksepäin- jos nuoruuden kokemukset synnyttävät sukupolviaseman,

Mutta ajatus, että ongelmakenttä olisi loppuun puitu, tuntuu oudolta - viittaisiko tämä siihen, että NN on löytänyt ratkaisun tai että ongelma ei juuri nyt ole muodissa..

Ropo käsittelee opetussuunnitelman ja elinikäisen oppimisen välisiä kytkentöjä.. Elinikäinen oppiminen voidaan nähdä (1)

non-formaali oppiminen: instituutio päättää opiskelun menetelmistä oppijan päättäessä itse opiskelun tavoitteista;.. informaalinen oppiminen: instituutio valitsee

suus ja minä ovat oppimisen tulosta, sillä ihminen on sekä olemassa että tulemassa - tai kuten Edgar Fauren (1972) raportti sen ilmaisee - ihmiskunta voi olla