Hydrologinen vuosikirja 1987-1988. Vertailujaksona 1961-1985

Vertailu jaksona

^—

As reference period

VESI-JA YMPÄRISTÖHALLITUS

National Board of Waters and the Environment, Finland

HELSINKI 1991

Raija Lepp1j,. (toim

^-

eä)

HYDRØLØGINE ^VUOSIKIRJA 7927.7928

Hydrologjc, yearbook

SQfl

As refer

ujok

VESI•JA

HELSIJKI 1991

Etukannen kuva/cover photo Mernkurkku 1987.

The Quark 1987.

Kuva/Photo: Marja Liisa Poikolainen Painatus/printing

Valtion painatuskeskus/Covernment Printing Centre Helsinki 1991

ISBN 951-47-4734-8

ISSN 0356-4053

KUVAILULEHT1

JulkaisUa Julkaisun päivämäärä

Vesi— ja ympäristöhallitus

TekUä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Leppäjärvi, Raija (toim.)

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)

Hydrologinen vuosikirja 1987—1988

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm

tilasto

Julkaisun osat

IIIvistelmä

Tämä hydrologinen vuosikirja sisältää tiedot hydrologisen kierron eri suureista ja ilmiöistä vuosilta 1987—1988.

Kyseessa olevat vuodet ovat olleet hydrologisilta oloiltaan erilaiset ja epatavalliset Vertailujaksona naille vuosille on vuosijakso 1961—1985 Uutena hitteena on kirjan lopussa luettelo niista vesi— ja ympanstohalhtuksen atk—

rekistereistä, jotka tällä hetkellä ovat käytettävissä.

Asiasanat (avainsanat)

hydrologia, tilastot, vuosikirjat, 1987—1988

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN

Hydrologinen vuosikirja 951—47—4734—8 0356—4053

Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus

207 Suomi, englanti,ruotsi julkinen

Jakaja Kustantaja

Valtion painatuskeskus Vesi— ja ympäristöhaflltus

PL 516, 00101 HELSINKI PL 250, 00101 HELSINKI

PRESENTA TIONSBLAD

Utgivare Utgivningsdatum

Vatten— och miljöstyrelsen

Författare (uppgifter om organet: namn, ordföranäe, sekreterare

Leppäjärvi, Raija (red.)

Pubiikation (även den finska titeln)

Hydrologisk årsbok 1987—1988

Typ av publikation Uppdragsgivare Datum för tilisättandet av organet

statistik

Publikationens delar

Referat

Denna hydrologiska årsbok innehåller uppgifter om det hydrologiska kretsloppets olika faktorer och fenornen för åren 1987—1988, De hydrologiska förhållandena under de ifrågavarande åren har varit rnycket olika och ovanliga.

Som järnförelseperiod för dessa år har använts perioden 1961—1985. 1 siutet av årsboken finns det en ny bilaga om dc dataregister inom vatten— och miljöstyrelsen, som numera kan användas.

Sakord (nyckelorä)

hydrologi, statistik, årsböcker, 1987—1988

övriga uppgifter

Seriens namn och nummer ISBN ISSN

Hydrologisk årsbok 951—47—4734—8 0356—4053

Sidantal Språk Pris Sekretessgrad

207 finska, engeiska, svenska offentlig

Distribution Förlag

Statens tryckericentral Vatten— och miljöstyrelsen

PB 516, 00101 HELSINGFORS PB 250, 00101 HELSINGFORS

DOCUMENTA TION PAGE

Published by

National Board of Waters and the Environment Author(s)

Leppäjärvi, Raija (ed.)

TitIe of publlcation

Hydrological Yearbook 1987—1988

Data of pub!ication

Type of publication

statistics

Parts of publication

Commissioned by

Abstract

This hydrological yearbook compiles information on the different factors and phenomena of the hydrological cycle during the years 1987—1988 The years in question have been hydrologically very different and unusual The reference period for these years is the penod 1961—1985 A new appendix on the databases that exist at the National Board of Waters and the Environment has been added at the end of the yearbook.

Keywords

hydrology, statistics, yearbooks, 1987—1988

Othet information

Series (key title and no.)

Hydrological Yearbook

Pages Language

207 Finnish, English, Swedish

Distr/buted by

Governrnent Printing Centre

P0 Box 516, SF—00101 HELSINKI, FINLAND

ISBN

951—47—4734—8

Price

Publisher

ISSN

0356—4053

Confldentia!ity

public

National Board of Waters and the Environment

P0 Box 250, SF-00101 HELSINKI, FINLAND

SISÄLLYS

Alkusanat 9

Hydrologinen yleiskatsaus 1987-1988 Veli Hi’värinen 11

Merkintöjen selityksiä ja lyhenteitä 17

Vesistöluettelo 18

Vedenkorkeusasemat ja vedenkorkeus Maija Reuna 19

Virtaama-asemat ja virtaarna Raija Leppäjärvi ja Matti Ekholrn 69

Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskivaluma Pertti Seuna 101

Sadanta ja lumen vesiarvo Jaakko Perälä 147

Haihdunta Class A -astioista Jukka Järvinen 153

Avoveden pintalämpötila Esko Kuusisto 157

Järvien pysyvän jääpeitteen tulon ja jään katoamisen ajankohta Esko Kuusisto 161

Jään paksuus Esko Kuusisto 165

Pohjaveden korkeus Timo Ahlberg 167

Routa Leena Huttunen 169

Liitteet: 191

Vedenkorkeus 192

Virtaama 194

Valuma 196

Pohjavesi 197

Lumi ja routa 198

Lämpötilaluotaus 200

Lumen syvyys jäällä, jään paksuus ja pintaveden lämpötila 201

Vuosisadanta 202

Lumen vesiarvo 16.3. 204

Vesi ja yrnpanstohaflituksen rekisteut 206

INNEHÅLL

Företal 9

Hydrologisk översikt 1987-1988 Veli Hyvärinen 13

Teckenförklaring 17

Vattendragsförteckning 18

Vattenståndspeglar och vattenstånd Maija Reuna 19

Vattenföringstationer och vattenföring Raija Leppäjärvi och Matti Ekholm 69 De små hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 101 Arealvärden av nederbörd och snötäckets vattenvärde Jaakko Perälä 147

Avdunstning från Class A -evaporimeter Jukka Järvinen 153

Ytvattentemperatur Esko Kuusisto 1 57

Datum for den defimt;va islaggmngen och islossningen

i

sjoar Esko Kuusisto 161

Isens tjocklek Esko Kuusisto 165

Grundvattenstånd Timo Ahlberg 167

Tjäle Leena Huttunen 169

Bilagorna: 191

Vattenstånd 192

Vattenföring 194

Avrinning 196

Grundvatten 197

Snö och tjäle 198

Vattentemperatur 200

Snödjup på isen, istjocklek och ytvattentemperatur 201

Årlig nederbörd 202

Snotackets vattenvarde 16 3 204

Dataregister av vatten- och miljöstyrelsen 206

4]1563B 7

CO NTENTS

Preface 9

Annual hydrological report for 1987-1988 Veti Hyvärinen 15

Symbols used 17

List of riversystems 18

Water level gauges and water stage Marja Reuna 19

Discharge stations and discharge RaUa Leppäjärvi and Matti Ekholm 69 The small hydrological basins and mean daily runoff Pertti Seuna 101 Areal precipitation and water equivalent of snow Jaakko Perälä 147

Evaporation from Class A pans Jukka Järvinen 153

Surface temperaure of open waters Esko Kuusisto 153

End dates of freezing and break-up periods in lakes Esko Kuusisto 161

Thickness of ice cover Esko Kuusisto 165

Groundwater stage Timo Ahlberg 167

Ground frost Leena Huttunen 169

Appendices: 191

Water level 192

Discharge 194

Runoff 196

Groundwater 197

Snow and ground frost 198

Water temperatures 200

Snow depth on ice, ice thickness and surface water temperature 201

Yearly precipitation 202

Water equivalent of snow cover on March 16 204

Database of National Board of Waters and the Environment 207

ALKUSANAT

Hydrologisten vuosikirjojen tehtävänä on koota yhteen tie dot hydrologisen kierron eri tekijöistä ja siten palvella käyt täjiä mahdollisimman monipuolisesti. Nyt julkaistava vuo sikirja sisältää tietoja kahdelta hyvin erilaiselta vuodelta, jotka useiden 1980-luvun vuosien tapaan olivat hydrologi silta oloiltaan monessa suhteessa epätavallisia.

Vuoden 1987 erityispiirteitä olivat mm. seuraavat: Etelä- Suomen tammikuu vuosisadan kylmin, kesä koko maassa yksi vuosisadan kylmimpiä ja märimpiä, Keski-Pohjan maalla elokuussa vuosisadan suurimmat kesätulvat ja La pissa marraskuussa vuosisadan sadannan minimi. Vuonna 1988 sulanta ja sateet aiheuttivat Kokemäen- ja Kymijoen vesistöissä vuosisadan suurimmat vedenkorkeuslukernat ja Etelä- ja Keski-Suomen järvien pintaveden lämpötila oli kesäkuun lopulla yleisesti 26 C eli 2—4 astetta aiemmin mitattuja korkeampi.

Toimiston havaintoaineistosta on jo voitu laskea Suo men keskivaluman olleen 1980-luvulla 20 % suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Kokemäenjoen alueella ylitysp rosentti oli jopa 40 %.

Vuosikirja 1987—1988 ilmestyy vuosikirjan 1984—1986

FÖRORD

kaltaisena pienin, käyttäjää palvelevin parannuksin. Kir jassa julkaistaan 1068 havaintoaseman tiedot. Kaikkiaan hydrologian toimiston rekisteristä on havaintotietoja saa tavissa yli 2000 havaintoasemalta. Kirjan loppuun on lisät ty luettelo niistä vesi- ja ympäristöhallituksen rekistereistä, joista tietoja tällä hetkellä on saatavilla.

Vuosikirjan 1987—1988 vertailujaksona on 1961—85 kuten edellisessäkin vuosikirjassa. Vuosikirjassa 1990 on suunniteltu julkaistavan

myös

jaksojen 193 1—60,1961—90 sekä 1981—90 keski- ja ääriarvot. Lisäksi niiltä havaintoa semilta, joilta on tietoja vuosisadan alkupuolelta, tullaan julkaisemaan jakso 190 1—30.

Hydrologisen vuosikirjan toimittamisesta on vastannut fil. kand. Raija Leppäjärvi. Kuvat ja kartat ovat piirtäneet puhtaaksi Carola Strandholm ja Tiina Anamo-Laaksonen.

Helsingissä syyskuussa 1991 Risto Lemmelä

Toimistopäällikkö

Syftet med de hydrologiska årsböckerna är att samla ihop information om det hydrologiska kretsloppets olika fakto rer och därmed betjäna läsaren så mångsidigt som möjligt.

Den årsbok som nu publiceras innehäller uppgifter om två sinsemellan mycket olika år, som i likhet med de fiesta övriga åren under 1980-talet var i månaga avseenden hyd rologiskt sett ovanliga.

Året 1987 hade bl.a. följande särdrag: januari var i södra Finland den hittilis kallaste under detta sekel; sommaren var i hela landet en av seklets kallaste och våtaste; Mellersta Osterbotten hade i augusti de största översvämningarna hittills under detta sekel; i Lappland inträffade i november århundradets nedebördsminimum. Är 1988 noterades år hundradets hittilis högsta vattenstånd på mänga stationer i Kumo älvs och Kymmene älvs avrinningsområden; detta förorsakades av snösmältningen och regnen. 1 södra och mellersta Finland var ytvattnets temperatur i insjöarna i slutet av juni allmänt ca 26’ C eller 2—4 grader högre än de tidigare högsta noteringarna.

Det har redan blivit klart, att enligt hydrologiska byråns observationsmaterial var medelavrinningen i Finland under 1980-talet 20 % större än långtidsmedelvärdet. Inom Kumo älvs avrinningsområde överskreds medelvärdet med hela 40 ¾.

PREFACE

Ärsboken 1987—1988 har i stort sett samma struktur som arsboken 1984—1986 sma forbattringar har dock til Iagts för att göra boken lättare att använda. 1 boken puh Iiceras data från 1068 observationsstationer. Sammanlagt stär data från mer än 2000 stationer till förfogande i hydro logiska byrans register En forteckning over tillganghga re gister i vatten- och miljöstyrelsen flnns i siutet av denna bok.

Jämförelseperioden i årsboken 1987—1 988 är 1961—85, precis som

i

senaste arsboken Enhgt prehminara planei skall årsboken 1990 omfatta medel- och extremvärdena för perioderna 193 1—60, 196 1—90 samt 198 1—90. För en del stationer flnns motsvarande värden också för perioden 1901—30 och dessa skall likaså ingä i årsboken.

Fil. kand. Raija Leppäjärvi har svarat för redigeringen av årsboken. Illustrationer och kartor har renritats av Ca rola Strandholm och Tiina Anamo-Laaksonen.

Helsingfors, i september 1991 Risto Lemmelä

Byråchef

The function of a hydrological yearbook is to compile in formation on the different factors involved in the hydro logical cycle and thus to serve users as efflciently as poss ible. The present yearbook contains data from two very different years, 1987 and 1988, which, like many years in the l980s, were hydrologically unusual in a nurnber of

ways.

In 1987, the south of Finland experienced the coldest January this century, and the entire country one of the coldest and wettest summers this century. In August, mid

Ostrobothnia experienced the worst summer floods tliis century, and in November Lapland had the lowest precipi tation this century. In 1988, snow melting and rain caused the highest water levels this century in the Kokemäenjoki and Kymijoki inland waterways. At the end of June, the surface temperature of the lakes in southern and central Finland was around 26’ C, i.e. 2—4 degrees above previous maximum values.

A calculation based on data collected by the office shows that the average runoff in Finland in the 1980s was 20 ¾

9

above the long-term average. For the area of the Koke mäenjoki river, the figure was 40 %.

Except for some minor changes to facilitate use, the 1987—1988 yearbook is like the 1984—1986 yearbook. It contains the data from 106$ observation stations. The Hy drological Office receives data from more than 2000 obser vation stations. At the end of the book, there is a list of the registers of the National Board of Waters and the Environ ment where information is currently available.

The reference period for the 1987—1988 yearbook, as for the previous one, is 1961—85. There are plans for the 1990 yearbook to include the averages, maximums and mmi-

Tammikuun 1987 ankarat pakkaset aiheuttivat jäätymis ongelmia vedenkorkeusasteikoilla, Kenttämestarin työ asento oli joskus näinkin hankala.

mums for the periods 1931—1960, 1961—1990 and 1981—1990 as well. Data for 1901—1930 will also be pub lished from those stations which have kept records since the beginning of the century.

This volume of the hydrological yearbook was edited by Raija Leppäjärvi. The figures and maps were drawn by Carola Strandholm and Tiina Anamo-Laaksonen.

Helsinki, September 1991 Risto Lemmetä

Office chief

Observing the water level was sornetirnes very laborous due to heavy iceformation during the

very

low air temperatures of Januai 1987.

0 0 0

HYDROLOGINEN YLEISKATSAUS 1987

L7seide,t mttiden 1980—ltti’ttn vttosieiz tapaan vttosi 1987 oli hydrologisilta oloiltaan monissa suhteissa lzarvi,,aineit. TaI- i’elIa oli vähän hinta Pohjois-Suomessa. Ta,nmikmtssa vallitsi ankara pakkanen, eteläisessä Suomessa vuosisadan ankarin, Jäät kasvoivat paksuiksi ja routa ulottui maaperään ennä tyksellisen syvälle; routaa oli sidamatta Lapissa paikoin vielä syksylläkin. Kevät livedet olivat tavallista alempia maan ete lä- ja keskiosissa. Pohjoisessa jäiden paha rttuhkautuminen jaanlahdon aikaan nosti vetta epatavallisen km kealte ueisa paikoissa. Kesä oli kokonaisuutena vuosisadan kybnimpiäja

märb?lpiä:

satoi paljon, haihdunta oli vähäinen ja vedet py svivät hevin ktminä. Etokitttn alussa satoija valui vesistöihin ennat) ksellisen paljon vetta n 100 km te;ealla vyohykkedlla Joensttusta Kokkotaan ulottttvalla alueella. Keski-Pohjan maalla sattuivat elokuun 7.

päivän

tienoilla vuosisadan stttt riimnat kesätttlvat. S’s—lokaktutn vaihteessa järvialtteella ylitettiin monin paikoin ajankohdan vedenkorkettsennätykset.

Loka ja mnai

1

askuut olivat vahasateisia, jopa ntiii, etta Lapis sa saai utettim ma;

i

askuussa sateen vahaisyyden emiatyksia tällä vuosisadalla. Vuoden lopulla vedet laskivat nopeasti.

Vuoden alkaessa vesivarat olivat erittäin suuret, sillä vuo den 1926 loppu oli ollut ennätyksellisen märkä, Vesivaras tot vahenivat talven mittaan sula lunta satoi vahan eika sitä ankarien pakkasten aikana sulanut yhtään maaperään tai vesistöihin. Maaperään sitoutui roudaksi runsaasti vet tä. Lumen vesiarvo oli vuoden alussa maan etelä- ja kes kiosissa n. 2/3 ja pohjoisosissa vain 1/3 pitkän ajan keski maarausesta samana ajankohtana

Routa syvem helmikuuhun mennessa lahes metiun hau riytymättömän lumipeitteen alla Etelä- ja Keski-Suomessa ja pariin metriin Lapissa. Auratuilla tai tallatuilla alueilla routa saattoi olla yli 3 m. Erityisen harvinaista näin syvä routa oli Kainuussa missa runsas lumipeite putaa roudan tavallisesti hyvin ohuena, jopa olemattomana.

Vielä talven kuluessakin järvissä oli yleensä hieman ta vallista enemmän vettä. Huhtikuun loppuun mennessä en tiset varastot olivat kuitenkin jo tyhjentyneet niin, että ve sien kevainen nousu alkoi lahelta keskimaaiaista kevatmi nimiä. Lumen vesiarvo oli maksimissaan n. 70—90 % lu men vesiarvon pitkän ajan maksimikeskiarvosta.

Lumi suli hitaasti maan etelä- ja keskiosista huhtikuun kuluessa aiheuttaen vain vähäisen kevätyliveden. Jäät suli vat siellä paikoilleen.

Oulujoen alueelta pohjoiseen kevaan kehitys oli paljon dramaattisempi. Runsaat jäämassat ruuhkautuivat lähties sään epätavallisen pahoin ja epätavallisissa paikoissakin ai heuttaen jälleen tulvavahinkoja rakennuksille tällä ker taa eniten Simojoen alajuoksulla Virtaamat eivat olleet Pohjois-Pohjanmaalla kovin suuria, mutta Lapin läänissä lumen ennätyksellisen nopea sulaminen nosti kevätylivalu man jopa n. Hq 1/20:n suuruiseksi.

Etelästä järvien jäät lähtivät likimain tavanomaiseen ai kaan, Pohjois-Suomesta 5—10 päivää tavallista myöhem min. Jo alkukesästä vesien pintalämpötila jäi useita asteita ajankohdan keskimääräisen alapuolelle ja pysyi siellä ly hyitä jaksoja lukuun ottamatta syksyyn asti. Lokakuussa vedet olivat sitten hieman tavallista lämpimämpiä. Säiden tuulisuuden seurauksena vesi sekoittui jarvissa syvalta ja vesi oli keskikesällä jopa tavallista lämpirnämpää järvisy vänteissä, vaikka olikin pinnalta useita asteita tavallista vii leämpää.

Toukokuussa satoi normaalisti, mutta kesäkuussa 2—2 5 kertaisesti heinakuussa maan etelaisinta ja pohjoi sinta osaa lukuun ottamatta 1.2—1.5-kertaiseksi, elokuussa maan sisäosissa 1,5—2-kertaisestija syyskuussakin laajoilla alueilla n. 1,5-kertaisesti pitkän ajan keskimääräiseen ver rattuna. Näin kesäkauden sadannasta tuli vuosisadan en-

—1988

nätys laajoilla alueilla maan keskiosissa. Lapissa sadanta ei ollut erityisen runsas.

Class A-astioilla mitattu haihdunta jäi puolestaan Etelä- ja Keski-Suomessa laajoilla alueilla pienimmäksi sillä kau della, jolta havaintoja on tehty (1961 lähtien). Vain heinän korjuun aikoihin sattui muutama viikon mittainen pouta kausi, jolloin haihdunta oli normaali tai sitä suurempi.

Runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan seurauksena maa vettyi hyvin märäksi, pohjavesi ja pintavedet nousivat.

Heinäkuun lopulta alkanut, elokuun 6. päivään jatkunut yhtäjaksoinen sade nostatti Keski-Pohjanmaan joet kesä- kauden ennätykseen tällä vuosisadalla. Virtaaman tunnus- luvuilla luonnehdittuna virtaarna oli Keski Pohjanmaan tulvan huipun aikana 7.8. luokkaa HQ l/lO—HQ 1/20, kesäajan tulvatilastojen perusteella suurempia kuin HQ5 1/100. Vedet olivat hyvin ylhäällä myös Oulun läänissä, Pohjois-Karjalasa, Savossa, Keski-Suomessa, Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Keski-Pohjanmaan jokien tulvahuippu sattui 7.8., Lounais-Suomen 9.8. Etelä-

Pohjanmaalla tulvi sitten syyskuun lopulla.

Runsasj ärvisissä vesistöissä tilanne kehittyi samaan ta paan kuin kesällä ja syksyllä 1974. Vesi nousi jatkuvasti kesasta alkaen syys lokakuun vaihteeseen asti Pielinen oli koko syyskesän lähes metrin ajankohdan keskiarvon ylä puolella, muut järvet puolisen metriä. Veden juoksutusta mm. Saimaasta ja Päijänteestä lisättiin. Kokemäenjoessa virtasi 27.9. vettä 744 m3/s (ajankohdan ennätys), Kymi joessa yli 500 rn3/s ja Vuoksessa 900 m3/s Nama luvut ovat 2—5-kertaisia ajankohdan keskimääräiseen verrattuna.

Useissa keski-suurissa järvissä vesi oli syys-lokakuun vaih teen tienoilla ylempänä kuin mistä on aiempia havaintoja tältä vuodenajalta.

Loka ja marraskuu olivat sitten mukkasateisia suunm massa osassa maata. Marraskuussa saavutettiin Inarin seu duilla jopa vuosisadan pienin marraskuun sademäärä.

Vuoden loppua lähestyttäessä vettä oli maan etelä- ja keskiosien suuiissa jarvissa viela tavallista enemman Vesi oli kuitenkin kaikkialla laskemassa varsin nopeasti Lumen vesiarvo oli alkutalvesta ennätyksellisen pieni Lapissa ajan kohtaan nähden, etelämpänä runsas. Aivan etelässä tapah tui alueelle tyypillistä vuorottaista lumen kertymistä ja su 1 imista

Vesistot jaatyivat pohjoisessa hieman tavallista myo hemmin, etelässä hieman tavallista aikaisemmin. Vettä nousi jäälle hyvin paljon paksulumisilla alueilla.

Epatavalhsten vuosien sa;ja jatkui myos vuonna 1988 Tul vella ke; tyi hyuin paijon luuita Eteta ja Keski-Suomeen lu kututn ottamatta Suomenlahden rannikkoa ja Lounais-Suo mea. Vahvan htinilpeitteen sulamnimien ja kevätsateet nostivat uedtt kevaattaja alkuhesasta

;

uousadan suni

unputit

lukemiin mm Kokemaemyoen alueen latvoilla seka Kymijoen vLsiston Iansuosiisa Kesa ja hemakuu olivat poikkeuksellisen lampi miä. Pintaveden lämpötila kohosi kesäkuun lopussa ja heinä kuussa yleisesti 26:een asteeseenja i’likimi eli kaikkien aikojen korkeimnpiin Suomessa havaittuihin arvoihin. Syksy oli varsin tavanomainen Man akuu oli kylmaja en aikana satou har vmausen vahan Talvi tuli Etela Suomeenkun jo lokakuim bo piissa eli lähes kuukautta tavallista aikaise,rnnin, ja vedet alkoivat laskea. Kokonaisuutena v. 1988 vettä oli huomatta u’asti tavallista enemmän miim. Kokemnäenjoemt alueella ja Poh jois-Ka;jalassa.

Vedet olivat hieman tavallista ylempänä vuoden 1988 al kaessa. Lunta oli sisämaassa

^—

Etelä-Pohjanmaalta Hä meeseen ja Kaakkois-Suomeen ulottuvalla alueella

^—

n.

2-kertaisesti ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Jäät oli-

II

vat paljon lumen seurauksena muodostuneen kohvan takia paksuja Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta routaa oli vähän.

Tammikuu oli lauha, ja Salpausselän eteläpuolelta ja Lounais-Suomesta suuri osa lurnesta suu. Sulamisesta ve sistöjen virtaamat kasvoivat jopa viisinkertaisiksi ajankoh dan keskiarvoon verrattuna. Pohj oisempana lurnipeite vah veni.

Lunta satoi sitten lisää talven mittaan niin, että Etelä- Pohjanmaalla ja sieltä sisämaahan päin n. Jyväskylään asti lunta oli lopputalvesta vesiarvoltaan peräti 200 mm, jopa enemmänkin. Tämä on n. 200

^O/

ajankohdan keskiarvosta.

Paikoin lunta oli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin kuluneella vuosisadalla; v. 1981 ja 1984 lunta oli kuitenkin koko maa huomioon ottaen enemmän.

Lapissa lumipeite oli tavallista ohuempi

^—-

maksimive siarvo oli siellä lOO—140 mm eli n. 70—-90 % normaalista, Routa oli Lapissa 80—200 cm paksu. Runsaslumisilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa routaa oli vähän, vain 0-—- 25 cm. Harvinaisen vähäroutainen tavalliseen verrattu na oli Pohjanmaa.

Lumi suli osittain jo huhtikuussa, mutta sitä satoi myös lisää. Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa lunta oli vielä vap puna hyvin paljon.

Lumen sularninen ja touko-kesäkuun vesisateet nostivat sitten veden useimmissa Jyväskylän länsipuolisissa järvissä vuosisadan ennätykseen, jopa useita kymmeniä cm:jä aiem pia havaintoja korkeammalle ja puolisen metriä keskimää räistä kevätylivettä ylemmäs. Suurista keskusjärvistä Päi jänne ylitti aiemmat säännöstellyn kauden ennätyksensä.

Sulantatulvien huippu sattui pienissä vesistöissä n. 10.5.

keskisuurissa touko-kesäkuun vaihteessa ja Päij änteessä kesäkuun puolivälissä.

Vesistöjen pintavedet lämpenivät kesäkuussa sattunei den helteiden aikana ennätyksellisesti. Järvien lämpötila oli kesäkuun viimeisellä viikolla yleisesti noin 26C koko Ete lä- ja Keski-Suomessa Oulujärveä myöten. Tämä on 5—7 astetta ajankohdan keskiarvoa enemmän ja 2,5 astetta aiemmin mitattuja ennätyksiä enemmän. Tällainen tilanne toistuu tilastojen mukaan

^—

jos mahdolliset ilmastonmuu tokset jätetään laskuista

^—

harvemmin kuin kerran 100 vuodessa, Myös Lapissa vedet olivat n. 5 astetta tavallista lämpirnämpiä eli 16—22 asteisia.

Hellekausi jatkui heinäkuussa, mutta jo kesäkuussa al kaneet kuurosateet lisääntyivät. Juhannuksena oli sattunut rankkoja raekuuroja Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Heinäkuun 4. päivä satoi Kerimäellä lähes 160 mm, mikä on neljänneksi suurin yksittäinen sadanta Suomessa. Uu denmaan itäosissa ja Kymen läänin eteläosissa oli kesä- heinäkuussa hyvin kuivaa, mutta sisämaassa satoi heinä kuun aikana

^—

paikallisesti hyvin paljon vaihdellen

100---220 mm. Helteistä huolimatta kesäajan haihdunta ei noussut paljoa tavallista suuremmaksi.

Elo- ja syyskuu olivat yleensä sateisia

^—

kuitenkin Ah venanmaalla ja Lapissa satoi elokuussa hyvin niukasti. Ve sien lämpötila läheni normaalia. Sateista oli ollut lähes koko vuoden ajan Lounais-Suomessa, Kokemäenjoen alu eella ja Kymijoen alueen länsiosissa, Vedenkorkeudet ja virtaamat pysyivät siellä suurina aina lokakuuhun asti.

Lokakuu oli melko niukkasateinen. Pakkaset alkoivat kuukauden lopussa jokseenkin samanaikaisesti koko maas sa. Vesistöt alkoivat jäätyä, valuma pienetä ja routaa muo dostua. Talven alkamisen aikataulu oli Lapissa likimain normaali, mutta maan keskiosissa pari viikkoa ja eteläosis sa kolme neljä viikkoa tavallista aikaisempi. Kun myös

Vedet olivat kesä-heinäkuussa 1987 ennätyksellisen kylmiä; vuonna 1988 ennätyksellisen lämpimiä.

The water temperatures were record low in the summer ^{1987. In}

swnrner

1988 the water temperatures reacheä, on the contrart’, recorä high values.

Vesistöjen pintatäm

^—

potitan maksimi

oc

Maximum surface temperature

6ON

mctrraskuu oli ki’lnzä, vesistöjen vesivarojen talvinen vähene—

nimen jatkui

ii

opeana. Marraskuun sadan ta oli mm Vantaan alueelta ennätvksellisen pieni, ja laajoilla alueilta maan

ete läosia on tällä vuosisadalla satanut v, 1988 marraskuuta vä

hemmän vain ennätyksellisen kuivana vuotena 1941.

Joulukuukin oli kylmä. Lumipeite paksuni huomatta vasti. Vuoden loppuessa vesistöjen vesivarat olivat maan pohjoisosissa ehtyneet tavallista pienemmiksi, samaten ete lämpänä pienissä vesistöissä. Etelä- ja Keski-Suomen suu rimpien keskusjärvien pinnat olivat vielä tavallista ylempä nä. Lunta oli paljon lähes koko maassa. Etelässä järvien jäät ja routa olivat melkoisesti tavallista paksumpia.

Kokonaisuutena vuosi 1988 oli runsasvetinen Lounais

HYDROLOGISK ÖVERSIKT 1987-1988

Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Keski-Suomen län siosissa sekä Pohjois-Karjalassa. Mm. Kokemäenjoen alu eella satoi tammi-syyskuussa peräti 640 mm, mikä on vuo sisadan ennätys näinä kuukausina. Vuoden virtaama oli tällä alueella vastaavasti lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna. (Vuosina 1981—1988 oli Kokemäenjoen alueel ta valunut vettä lähes 1,4-kertaisesti pitkän ajan keskiar voon verrattuna!) Pohjavesi oli tavanomaista ylempänä suurimman osan vuotta sisämaassa, erityisesti Kokemäen joen alueella ja sen ympäristössä. Maan pohjoisosissa poh javesi pysytteli hieman tavanomaisen alapuolella suurim man osan vuotta. Loppuvuodesta pohjavesi oli tavallista ylempänä enää Tampereen ympäristössä.

1 likhet medftera

andra år

under 1980-tatet var 1987 i många avseenden säilsynt hydrotogiskt sett. Vintern var snöfattig i norra Finland. Ijanuari rådde sträng kötd, i södra Finland

århundradets

strängaste. Isarna växte sig tjocka och tjäten gtck 1 ekorddjupt t mai ken, anna pa hosten fanns det staltvts tjale t ma; ken

i

Lappland Vai ens hogvatten var lagi e an normait 1 landets sydliga och meilersta detar. 1 norr stockade sig isarna s’årt vid islossningen, i’ilket höjde vattennivån ovanligt högt på många stälten. Sommaren var som heihet betraktad en at’ århundradets kailaste och våtaste: det reg nade 1?lycket, avdunstningen var ringa och vattnen förbtev mycket kaila 1 borjan av august; regnade det ki afttgt och tillrtnntngen; vattendiagen var rekordartadpa en ca 100 km bred sträcka 1 omrddet meilan Joensuu och Karleby. 1 me!

lersta Osterhotten inträffade århundradets största sommar fiöde omkring den

7

augusti. Vid månadssktftet september oktober överskreds på många stäilen 1 insjöområdet vatten ståndsrekordet för perioden. Oktober och november var regn fattiga,

t

o m

t

den grad att arhundradets ;ekordJbr regn fatttghet uppnadddes

t

Lapptand

t

november Vtd arets slut

sjönk vattennivön snabbt.

Vid årets början var vattenresurserna mycket stora, för 1986 års slut hade varit rekordvått. Vattenresurserna mins kade under vinterns lopp, för det snöade inte mycket och på grund av den stränga kölden smälte snön inte sä att den skullc ha runnit in i marken eller vattendragen. Rikligt mcd vatten bands i marken i form av tiale Snons vattenvarde var vid årets början ca 2/3 i de södra och mellersta delarna av landet och i de norra delarna bara 1/3 av långtidsge nomsnittet för perioden.

Fram till februari gick tjälen ner till nästan en meters djup under det ostörda snötäcket i södra och mellersta Fin land och till ett par meters djup i Lappland. På upplogade eller tilltrampade områden kunde tjälcn vara övcr 3 m djup.

Särskilt sällsynt var en så här djup tjäle i Kajanaland, där tjälen pä grund av det rikiiga snötäckct i vanliga fall är mycket grund, rentav obeflntlig.

Annu under vinterns lopp fanns det i allmänhet något mera vatten än vanligt i sjöarna. Fram till utgången av april hade dc tidigare reserverna emellertid redan tömts sä att den varhga hojmngen av vattenmvan borjade nara det ge nomsnitthga varminimit Snons vattcnvardc var maximalt ca 70—90 % av långtidsmaximigenomsnittet för snöns vat tcnvärde.

Snön smältc långsamt i landets södra och mellcrsta delar under april och förorsakade bara ett litet högvatten under vårcn. Isarna smältc där på stället.

1 områdct från Ule älv norrut var vårcns ankomst myc ket mcra dramatisk. Dc rikliga ismassorna förorsakade ovanligt svåra stockningar vid islossningen och på ovanli

ga ställen, vilket igen lcddc till övcrsvämningsskador på byggnaderna

^-

den här gången främst vid Simo älvs ncdre lopp. Vattenföringen var inte särskilt stor i norra Östcrbot ten men 1 Lapplands lan hojdc den rckordsnabba sno smaltningcn varflodet till hela ca Hq 1/20

1 sodcr skeddc islossnmgen 1 sjoarna vid sa gott som normal tid, i norra Finland 5—10 dagar senare än vanligt.

Rcdan under försommarcn stannade vattncns yttemperatur fiera grader under medeltalet för perioden och förblev där ända till hösten, mcd undantag för korta perioder. 1 okto ber var vattnen scdan nagot varmare an normalt Som en foljd av det blasiga vadret blandades vattnen om pa djupet

1

insjoarna och under hogsommarcn var vattnet t o m var mare än vanligt i insjöfördjupningarna, fastän det på ytan var fiera grader svalare än vanligt.

Regnmängden i maj var normal men i juni var den 2—2,5-faldig, i juli l,2—1,5-faldig mcd undantag för lan dets sydhgastc och nordligastc delar

¹

augusti 1 5—2 faldig

1

dc inre delarna av landet och annu

1

septembcr var den

i

stora delar av landet ca 1

5

faldig jamfort mcd langt;dsgc nomsnittct. Nedcrbördcn för sommarperioden blev därmcd århundradets största inom stora områden i landets mellers ta dclar. 1 Lappland var ncderbörden inte särskilt riklig.

1 stora delar av södra och mellersta Finland förblev av dunstmngen uppmatt mcd Class A karl daremot mindre an nagonsin undcr den pcnod under vilken observationcr har gjorts (sedan 1961) Bara vid hobargrnngstidcn infoil en några vcckor lång uppehållsperiod, då avdunstningcn var normal cllcr större än normalt.

Som en följd av dc rikliga regncn och den ringa avdunst ningcn blev jordcn kraftigt vattcnbemängd. Grundvattnet och ytvattnen steg Det oavbrutna regn som borjade

i

slu tet avjuh och pagick till den 6 augusti leddc till att alvarna

1

mellcrsta Osterbottcn steg till arhundradets rekordmvå för sommarperioden. Uttryckt i parametrarna för vatten föring var vattenföringen undcr övcr&vämningstoppen i mellersta Osterbotten den 7 augusti av klass HQ l/l0—HQ 1/20, på basis av översvämningsstatistiken för sommarpc noden storre an HQ 1/100 Vattennivan var mycket hog ocksa

1

Uleaborgs lan norra Karelen Savolax mellersta Finland Tavastland Satakunta och Egcnthga Finland Oversvämningsmaxima för älvarna i mellersta Osterbotten inföll den 7 augusti, i sydvästra Finland den 9 augusti. 1 södra Ostcrbottcn svämmadc älvarna övcr i slutet av scp tember.

1 avrinningsområden mcd ett stort antal insjöar utvcck lades situationen pa samma satt som under sommaren och höstcn 1974. Vattnet steg oavbrutet från sommaren fram till månadsskiftet scptember-oktobcr. Vattennivån i Picli

13

nen Iåg under hela sensommaren nästan en meter över me deltalet för perioden, i de övriga sjöarna omkring en halv meter, Vattenavtappningen från bLa, Saimen och Päijänne ökades, 1 Kumo älv rann den 27 september vatten 744 m/s (rekord för perioden), i Kymmene älv över 500 m3/s och i Vuoksen 900 m3/s, De här talen är 2—54aldiga jämfört med genomsnittet för perioden. 1 fiera medeistora insjöar var vattennivån omkring månadsskiftet septemberoktober högre än man tidigare observerat under denna årstid,

Oktober och november var sedan regnfattiga i största delen av landet. 1 november uppnåddes i Enaretrakten tom. århundradets lägsta regnmängd för november.

Fram emot årets siut fanns det fortfarande mera vatten än vanligt i dc stora insjöarna i landets södra och mellersta delar. Överallt höil vattnet dock på att sjunka mycket snabbt. Snöns vattenvärde var under förvintern rekordlågt i Lappland i förhållande till tidpunkten, längre söderut var det högt. Längst i söder skedde en för området typisk väx ling mellan snöfall och snösmältning,

Vattendragen frös till något senare än vanligt i norr, i söder något tidigare än vanligt. 1 områden mcd ett tjockt snötäcke täcktes isen av rikligt mcd vatten,

Räckan av ovanliga är bröts inte dr 1988 heiler, Pd vintern föli stora mängder snö i södra och mettersta ^Finland, mcd undantag

för

Finska vikens kuster och sydvästra Finland, När det tjocka snötäcket smätte och vörregnen Jäi.! steg vattenni vån på våren och försommaren så kraftigt som atdrig

,fiirr

under detta drhundrade bt.a. vid Kumo ätvs övre topp samt i de västra delarna av vattendragen kring Kymmene äiv. Juni och juli var exceptionellt varma. Ytvattentemperaturen steg allmänt i stutet av jani och under juli till 26 grader och över och nådde alltså dc högsta värden sam någonsin uppmätts i Finland. Hösten var sedvanlig. November var kati och regn ntängden ovanligt liten. Också 1 södra Finland btev det vinter redan i siutet av oktober, d.v.s. nästan en månad tidigare än vanligt, och vattennivån började sjunka. Som heihet betraktat fanns det år 1988 betydligt mera vatten än vanligt bLa. i

Kumo ätvdat och norra Kareten,

Vattenståndet var något högre än vanligt vid ingången ^av är 1988. 1 inlandet området från södra Osterbotten till Tavastland och sydöstra Finland fanns det ca 2-faldigt mcd snö jämfört mcd medeltalet för perioden. Som en följd av stöpisen som förorsakats av den stora snömängden var isarna tjocka i södra och mellersta Finland, men tjälen gick inte djupt.

Januari var mild och söder om Salpausselkä och i syd västra Finland smälte en stor del av snö n. Smältningen ledde till att vattenföringen i vattendragen blev tom, femfaidig jämfört mcd medeltalet för perioden.

Längre norrut växte snötäcket,

Sedan snöade det under vintern s mycket att vattenvär det för snön i södra Osterbotten och därifrån mot inlandet ungefär till Jyväskylä var hela 200 mm under senvintern och rentav mera, Det här är ca 200 % av medeltalet för perioden. Ställvis fanns det mera snö än nägonsin förr un der det gångna århundradet; ären 1981 och 1984 fanns det erncllertid mera snö om man ser till hela landet,

1 Lappland var snötäcket tunnare än vanligt

^-

det maxi mala vattenvärdet var där 100-140 mm eller ca 70-90 % av det normala, 1 Lappland var tjälen 80-200 cm djup. 1 om rådena mcd ett tjockt snötäcke i Iandets sydiiga och mcl lersta delar gick tjälcn intc djupt, bara 0-25cm. Sällsynt grunt järnfört mcd det normala gick tjälen i Osterbotten.

Snön smäite delvis redan i april, men det föll ocksä rncra snö. 1 Osterbotten och mellersta Finland fanns det mycket gott om snö ännu vid Valborg.

Snösmältningcn och regnen i maj-juni höjde sedan vat tcnståndet i dc fiesta insjöarna väster om Jyväskylä till är hundradets rekordnivå, rentav fiera tiotals cm högre än dc

tidigare obscrvationerna och cirka en halv meter högre än värens genomsnittliga högvattcn. Av dc stora ccntralsjöar na övcrskred Päijänne sitt tidigare rekord för den reglcrade perioden. Smältvattenflödct ^{nådde sin} topp ungefär ^{den 10} maj i små vattendrag, vid månadsskiftet maj-juni när det gällde mcdelstora vattendrag och i mitten av juni för ^Päi jännes dcl.

Ytvattncn i vattendragcn värmdcs upp rekordartat till följd av värmeböljan i juni. Insjöarnas tcmpcratur var un der sista vcckan av juni allmänt ca 26 C i hela ^{södra och} mellcrsta Finland ända upp till Ule träsk. Det här är 5-7 grader högre än medcltalct för perioden och 2,5 grader mcra än dc tidigare uppmätta rckorden. En dylik situation upprepas enligt statistiken

^-

om cvcntuclla klimatföränd ringar inte bcaktas

^-

mindre än en gång per 100 år. Också i Lappland var vattncn ca 5 grader varmare än vanligt, d.v.s. tcmpcraturcn var 16-22 gradcr.

Värmeböljan fortfor i juu, men rcgnskurarna som hadc börjat redani juni ökade. Vid midsommar hadc häftiga ha geiskurar uppträtt i Ostcrbottcn och mcllcrsta Finland.

Den 4 juu regnade det i Kerimäki nästan 160 mm, vilkct är den fjärdc största cnskilda ncderbördcn i Finland. 1 östra Nyland och dc södra delarna ^av Kymmene län var det myckct torrt i juni-juli, men i inlandet regnadc det i juli

^-

mcd myckct stora lokala variationer

^-

100-220 mm. Trots värmeböljan var avdunstningcn under sommaren intc ^myc ket störrc än vanligt.

Augusti och scptcmber var allmänt tagct rcgniga

^-

på Åland och i Lappland rcgnadc det dock mycket litct i au gusti. Vattcntcmpcraturcn var nära nog normal. Regnigt hade det varit nästan hela årct i sydvästra Finland, i Kumo älvdal och i dc västra delarna av området kring Kymmene älv. Vattcnståndct och vattcnföringcn förblcv där på hög nivä ända in i oktobcr.

Oktober var tämiigen rcgnfattig. Köldcn skärptcs ungc fär samtidigt i hcla landet vid månadcns siut. Vattcndragcn började frysa till, avrinningcn minska och tjälc biidas. Tid tabellen för vintcrns inträdc var något sä när normal i Lappland, men i landcts mcllersta dclar ctt par vcckor och i dc sydliga delarna trc-fyra ^veckor tidigare än vanligt. Då ocksä november var kail fortsattc minskningcn av vatten dragens vattenresurser snabht inför vintern, November mä nads ncdcrbörd var rekordliten bl.a. i Vandaregionen, och inom stora områden i landets sydiiga delar har det bara undcr det rckordtorra äret 1941 rcgnat mindrc undcr detta århundrade än i november 1988.

Ocks decernber var kail. Snötäcket blev betydligt tjoc kare. Vid årets slut hade vattcnrcsurscrna i vattcndragcn biivit bctydligt mindrc än vanligt i dc norra dclarna av landet, likasä i dc smä vattcndragen längrc södcrut. Vat tennivän i dc största ccntralsjöarna i södra och mcllcrsta Finland var fortfarandc högrc än gcnomsnittligt. Det fanns rikligt mcd snö i nästan hcla landct. 1 söder var isarna på sjöarna bctydligt tjockarc och tjälcn bctydligt djupare än vanligt.

Som helhet kan man säga att år 1988 var vattcnrikt i sydvästra Finland, Birkaland, Tavastland och dc ^{västra dc} lama av mellersta Finland sarnt i norra Karelen, ^Bl.a, i områdct omkring Kumo älv rcgnadc det hela 640 mm ^un der pcriodcn januari-september, vilket är århundradcts re kord för dc här månadcmna. Vattenföringen under årct var inom det här området nästan dubbclt sä stor som normalt.

(Årcn 1981-1988 hade det från områdct kring Kumo älv

runnit nästan 1,4 gångcr sä myckct vatten som långtidsmc

dcltalct!) Grundvattnct var i inlandet högrc än vanligt un

der störrc dclcn av ret, i synnerhet i Kumo älvdal och dcss

omgivning. 1 landcts nordliga delar förblcv grundvattnct

något under normal nivä under större dclcn av äret. Vid

rcts slut var grundvattcnnivån högrc än vanligt bara i

områdct kring Tammcrfors.

ANNUAL HYDROLOGICAL REPORT FOR 1987—1988

Iii keeping with sei’eral other years during the current decade, 1987 was

ii,

many ways unusual wtth

;

egard to hydrologicat conditions. The winter snow cover was very thin

ⁱⁱⁱ

northern Finland. 1,, January the weather was dominated by extreme frosts, vhich in southern Finland were the heaviest recorded dii; ing the twent;eth century lee covers grew considerabty and groundfrost extended to record-breaking depths. In some parts of Lapland unthawed ground was stiil recorded in the autumn months The spi mg

;

unoff was ttghter than normal in central and southe;n Finland Iii the north, wtdespread tce damming during the spring break-up caused extensive ftood ing. The summer season was one of the coldest and wettest of the century prectpttat;on teveis were htgh, evaporatton was unusuatlj’ tow and water temperatures remained well betow average. At the beginnung of August, heavy rainfail caused record-breaking nunoff volames to watercourses

iii

a 100 km zone from Joensuu to Kokkola The most extenstve summer floods of the century occurred in centrat Ostrobothnia around August 7 and many seasonal record high water levels were set iii the lake District

iii

September-October. October and No vember were drtei than normal, wtth some record lo w prectpt tation figures for the current century being recorded in Lap land iii November. By the end of the year water tevels were generally decreasing rapidly.

At the beginning of 1987 water resources were unusually abundant, due to very wet weather at the end of the previ ous year. Water resources decreased during the winter be cause snowfall was rather hght and no melting whatsoever occurred during the period of exceptionally heavy frost during the first two months of the year. Large volumes of water were bound to the soil as groundfrost. The water equivalent of the snow cover at the beginning of the year was about two thirds of the seasonal mean figure in central and southern parts of the Country and only about one third in the north.

Groundfrost depths inCreased by february to about one metre under undisturbed snow m central and southern Fin land and to double this depth in Lapland. Below exposed or disturbed surfaces the depth of groundfrost even exCeeded 3 m m some plaCes These groundfrost depths were excep tionally particularly in Kainuu, wherethe deesnow cover normally keeps the groundfrost Iayer very thin.

Water leveis in the lakes during the course of the winter were stili somewhat above normal as a resuit of the heavy rainfali in late 1986. By the end ofApril however the water resources had decreased

50

that the spring increase in water level began from about the mean spring minimum. The water equivalent of the snow cover was at most 70—90 % of the Iong-term maximum mean value.

Snow melted slowly in southern and central Finland dur ing April, Causing only Iow leveis of spring runoff.

In regions to the north of the river Oulujoki the coming of spring was eonsiderably more dramatie than further south. Abundant masses ofiCe caused severe damming even in some plaCes not normally prone to problems of this nature, with consequent flood damage to buildings, particu larly in lower reaChes of the river Simojoki. Diseharges in northern Otsrobothnia were not very high, but exCeption ally rapid thawing of snow in Lapland resulted in spring runoffs reaChing about Hq 1/20.

In southern Finland the break-up of lake ice occurred at approximately the normal time but in the north the dates recorded were generally 5—10 days later than normal. Al ready in early summer surface water temperatures were several degrees below the seasonal mean and with the ex ception of a few short periods remained this way until au

tumn. In OCtober, however, above-average surface water temperatures were recorded in many places. As a resuit of strong winds during the summer season, mixing of water levels ocCurred to unusual depths in many lakes. Water temperatures in deep layers were in some cases aetually above the seasonal mean around midsumrner, although the surface water temperatures were Considerably below nor mal.

Preeipitation in May was close to the normal level but in June was 2—2.5, in July 1.2—1.5, in August in inland areas 1.5—2 and in September generally about 1.5 times the long term monthly mean. Thus the total precipitation for the summer season reached new reCords for the twentieth cen tury over wide areas of Central Finland. In Lapland, how ever, the summer rainfall was not particularly heavy.

Evaporation, measured with Class A pans, was in many parts of Central and southern Finland the lowest recorded sinCe these measurements were first carried out in 1961. A few week-long dry spells did however occur during the hay harvesting season during which evaporation reached or even exCeeded its seasonal mean value,

As a result of the heavy preCipitation and low evapor ation the soil became very wet and both ground and sur face waters inCreased above their normal levels Contmuous rain from the end of July until August 6 increased river disCharges in central Ostrobothnia to new record figures for the summer season during the twentieth century. In terms of charaCteristiC discharges the dlsCharge durmg the flood peak in eentral Ostrobothnia on August 7 was about HQ 1/10—HQ 1/20, on the basis of the summer flooding stat istiCs greater than HQ 1/100. Water levels were also very high in the Counties of Oulu Pohjois Karjala Savo Keski Suomi, Häme, Satakunta and Varsinais-Suomi. The flood peak of rivers in eentral Ostrobothnia ocCurred on August 7 and in south-western Finland on August 9. In southern Ostrobothnia flooding occurred at the end of September.

In waterCourses Containrng many lakes the water level status developed in a manner similar to that observed in the summer and autumn of 1974. Water levels inCreased Con tinuously from the beginning of summer until the end of September or the beginning of OCtober. The level of lake Pielinen remained about one metre above the seasonal mean level through the latter part of summer In other lakes, levels about half a metre above the mean were ob served. Water flow from the regulated lakes Saimaa and Pielinen was inereased. DisCharge in the river Kokemäen joki on 27 9 reached a seasonal record of 744 m3/s In the rivers Kymijoki and Vuoksi, disCharges of 500 and 900 m3/s, respectively, were recorded. These figures are about 2—5 times the seasonal mean In many mid sized lakes water levels in September OCtober were higher than ever before reCorded at the time of year.

After the unusually wet summer, October and November were rather dry in most parts of the Country The Novem ber rainfall near man was lower than ever before during this century.

Towards the Close of 1987 water resources in large lakes of central and southern Finland were stiil unusually abun dant, although water levels were already decreasing rapidly.

The water equivalent of the snow cover at the beginning of winter was very low in Lapland but quite high further south. In southernmost parts of the country a typical pat tern of alternate accumulation and melting of snow was recorded.

Freezing over of watercourses occurred somewhat later

15

than normally in the north but slightly earlier in the south.

Water rose up onto the ice in large volumes in areas with heavy snowfall,

In keeping with recent years, 1988 was characterized by many exceptionat hydrologicat situations. Large amounts of snow accumulated during the winter

ii,

most parts of southern and central Finland with the exception of the coast of the Gufof Finland and southwestern Finland. Melting of the thick snow cover coupted with heavy rainfail raised water tevets in spring and early summer to record heightsfor the current century eg.

in the source regions of the river Kokemäenjoki and in west ern parts of the Kymijoki watercourses, June and July were exceptionatly warm. Surface water temperatures generally reached 26C and more in late June and July, setting new ail-time records for FinlandS The autumn season began with near-average conditions, but November was colder and frier than usuaL Iii fact, winter came even to southern Finland at the end of October, about a month earlier than normal, and water levels began tofail, Overail water resourcesfor the year 1988 were considerably greater than normal e.g. in the basin of the river Kokemäenjoki and

ii,

northern Carelia,

At the beginning of 198$ water leveYs were somewhat above normaL Snow depths were about twofold the seasonal mean in central areas extending from southern Ostroboth nia to the county of Häme and to south-eastern Finland.

Ice covers over watercourses were thick in southern and central Finland due tö the formation of snow ice, but groundfrost zones were shallower than normal.

January was considerably warmer than normal. Most of the snow cover melted in areas to the south of the Salpaus selkä ridge and in south-western Finland, with the result that watercourse discharges increased up to five times their mean easonal volumes, Further north, th snow cover in creased in thickness.

Precipitation of snow during the latter part of winter resulted in water equivalent values reaching or even exceed ing 200 mm in southern Ostrobothnia and inland as far as Jyväskylä. The water equivalents recorded at the end of the winter season in these regions were as much as 200 % of the mean seasonal values. In some areas the amounts of snow recorded were greater than ever before during the twentieth century, although over the whole Country the total snow cover was higher in 1981 and 1984.

In Lapland the snow cover was thinner than usual, with maximum water equivalent values of 100—140 mm repre senting 70—90 % of the seasonal mean. Groundfrost in Lapland extended to depths of 80—200 Cm, whereas in areas with thiCk snow Cover in southern and Central Fin land depths of only 0—25

^Cffi

were reCorded. In partieular Ostrobothnia had less groundfrost than in normal winters.

Some melting of snow oCCurred in April, but new snow falls eaused renewed aCCumulation. An unusually thiCk Cove fing of snow was stiil reCorded at the beginning of May in Ostrobothnia and Central Finland.

Snowmelt and high rainfall in May-June inCreased water leveYs in most lakes west of Jyväskylä to new reCord heights for the twentieth Century. Water leveYs as muCh as several tens ofCentimetres higher than previous reCords were measur ed in some areas and the deviation from the seasonal spring maximum reaChed even half a metre. Of the major Central lakes, Päijänne exCeedod all previous water level reCords sinCe the beginning of regulation (in 1964). The peak of the spring flood oCCurred on May 10 in many small water Courses, at the end of May andthe beginning of June in medium-sized waterCourses and in lake Päijänne in mid June.

WaterCourse surfaee temperatures inCreased to new reCord levels as a result of the prolonged heatwave which began in June. Lake water temperatures during the last week of the month were generally about 26°C throughout southern and Central Finland up to lake Oulujärvi. The temperatures measured were 5—7C above the seasonal mean and about 2.5C above previous reCord high values.

The statistical return frequenCy for such a deviation without taking into account possible future changes in overall climate

^—

is less than once in 100 years. Water temperatures in Lapland were also about 5°C above the seasonal mean at 16—22C.

The heatwave continued into July, although the heavy rain storms which began in June oCcurred with inCreasing frequenCy. At about midsummer, exCeptionally heavy hail storms were reCorded in Ostrobothnia and Central Finland.

A rainfail of 160 mm whiCh ocCurred at Kerimäki on July 4 was the fourth highest single preeipitation event ever re Corded in Finland. In the eastern part of Uusimaa and in southern Kymi June-July was unusually dry but the rainfail in Central areas during July was 100—220 mm, with very high regional variation. Despite the long heatwave the overall summer evaporation was only slightly higher than normal,

August and September were generally rather wet, al though unusually low preCipitation figures were reCorded in the Åland Islands and in Lapland during August. Water temperatures began to approaeh their seasonal mean values during this period. In south-west Finland, the basin of the river Kokemäenjoki and the western basin of the river Kymijoki, with high preCipitation almost throughout the year, both water levels and disCharges remained higher than normal continuously through to OCtober.

Rather low preCipitation figures were reCorded in OCto ber. The first frosts oCCurred at the end of the month at almost the same time throughout the Country. Water courses began to freeze, disCharges deCreased and ground LUMPETTEEN VES

PR0SENTTENA AJAN KOHDAN KESKARVOST?

1.4.

1988

WATER EQUIVALENT OF SNOW CQVER.

PERCENTAGES OF LQNG

TERM MEAN

frost began to form. The onset of winter in Lapland oc curred at approximately the normal time but in central Finland 2 weeks and in the south as much as 3—4 weeks earlier than normal. As November was also unusually cold, the winter decrease in watercourse discharges progressed rapidly. Precipitation in the river Vantaa basin during No vember was at a record low level and in wide areas of southern Finland a November rainfall lower than that in 1988 had been recorded previously only in the driest No vember ever, that of 1941.

December was also cold. The snow cover increased in thickness considerably. By the end of the year water re sources had generally decreased to below-average levels in northern parts of the country and similar obser vations were made in small watercourses further south. In the larger lakes of central and southern Finland water leveis were stili higher than normal. Snow depths were above average almost throughout the country. In southern fin

land both lake

ice

and groundfrost were considerable thicker than normal.

As a whole, 1988 was wetter than normal in south-west Finland, Pirkanmaa, Häme and in western parts of central Finland and in northern Carelia. The total rainfall in the basin of the river Kokemäenjoki during January-September was as much as 640 mm, which was a new record at least for the twentieth century for the months in question. The an nual discharge in the same area was correspondingly almost twofold the mean value. (During the period 198 1—1988 the overali discharge from the Kokemäenjoki basin was almost 1.4 times the long term mean value.) Groundwater levels were above their mean levels for most of the year in central regions, particularly in the basin of the river Kokemäenjoki and its neighbouring areas. In northern Finland, however, slightly below-average groundwater levels were generally recorded. By the end of the year above-average ground water levels were measured in few places.

MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ JA LYHENTEITÄ TECKENFÖRKLARING

SYMBOLS AND ABBREVIATIONS USED

Valuma-alueen ala

Järvisyys (%); lumen syvyys Limnigrafiasema

Kiintopiste Asteikon nollataso Yksityinen asteikko Kuukaudet

Vedenkorkeus (cm) Virtaama (m3/s) Valuma (l/s km2) Korkein arvo

Vuosimaksimien keskiarvo Keskiarvo

Vuosiminimien keskiarvo Alin arvo

Kahtaallejuoksu Joki; järvi Koski Luusua Noin Oikea

Purkautumiskäyrä Reitti; ranta Säännöstelypato Vasen

Vesivoimalaitos Jääreduktio

Maanpinnan korkeus mittauspaikalla Sora

Hiekka Hieta Hiesu Savi M oreeni Aukea Metsä Suo

Roudan syvyys

Routa sulanut pinnasta Tietoa ei ole

Avrinningsområdens areal Sjöprocent; snödjup Limnigrafstation Fixpunkt

Pegelns referensplan Privat pegel

Månader Vattenstånd (cm) Vattenföring (m3/s) Avrinning (l/s km2) Högsta värde

Medelvärdet av årsmaxima Medelvärde

Medelvärdet av årsminima Lägsta värde

Bifurkation Alv, å; sjö Fors Utlopp Cirka Höger

Avbördningskurva Stråt; strand Regleringsdamm Vänster

Vattenkraftverk Isreduktion Markytans höjd på mätningsplatsen Grus

Sand Mo Mjäla Lera Morän Oppen plats Skog Myr Tjäldup

Tjälen smultit från ytan Data finns ej

Drainage area

Lake percentage; snow depth Water level recorder

Bench mark Gauge datum Private gauge Months

Water stage (cm) Discharge (m3/s) Runoff (1/s km2) Maximum value

The mean of annual maxima Mean value

The mean of annual minima Minimum value

Bifurcation River; lake Rapids Lake outlet About Right

Discharge rating curve Course; bank

Regulation dam Left

Water pover station Ice reduction

Ground height at the station Gravel

Sand Fine sand Siit CIay Till Open place Forest Bog Frost depth

Frost thawed at the surface Data not available

F L Lm P, kp 0 Y 1 XII

w Q

q MH M MN N bif.

k.

n.

0.

pk

sp v.

vl.

*

Ma Sr Hk Ht Hs Sa Mr A M 5 R D

2 411563B

17

VESISTÖLU ETTELO

VAHEN DRAGSFÖRTECKN 1 NG UST OF RIVER SYSTEMS

Nro Vesistö F L Nro Vesistö F L

Nr Vattendrag km2

^O/

Nr Vattendrag km2 %

No River basin 1) No River basin 1)

Suornenlahteen Till Finska viken Into the Gulf of Finland 1 Jänisjoki

2 Tohmajoki

3 Hiitolanjoki (Kokkolanjoki) 4 VuokskVuoksen

5 Juustilanjoki 6 Hounijoki 7 Tervajoki 8 Vilajoki 9 Urpalanjoki 10 Vaalimaanjoki 11 Virojoki 12 Vehkajoki 13 Summajoki

14 KyrnijokhKyrnmeneälv 15 TaasianjokhTesjöå 16 KoskenkylänjokhForsbyå 17 Ilolanjoki4llbyä

18 PorvoonjokhBorgåå 19 MustionjokhSvartså 20 SipoonjokhSibboå 21 VantaaVandaå 22 SiuntionjokkSjundeå 23 KarjaanjokhKarisä (Svartå)

Saaristornereen Till Skärgårdshavet Into the Archipelago Sea 24 Kiskonjoki + Perniönjoki 25 Uskelanjoki

26 Halikonjoki

27 PaimionjokhPemarå 28 AurajokkAuraå 29 Hirvijoki 30 Mynäjoki 31 Laajoki

Selkämereen Till Bottenhavet Into the Bothnian Sea

32 Sirppujoki (Männäistenjoki) 33 Lapinjoki (Hinnerjoki) 34 EurajokkEuraå

35 KokemäenjokhKurnoälv 36 Karvianjoki

5,6

37 Isojoki (Lapväärtinjoki) Lappfjärdå (Storä) 38 TeuvanjokhTjöckå 39 NärvijokhNärpeså 40 MaalahdenjokLMalaxå 41 LaihianjokLTobyä

Perämereen Till Bottenviken Into the Bothnian Bay 250 8,4 42 KyrönjokLKyroälv 470 7,5 43 OravaistenjokhKimoä 240 4,0 44 LapuanjokkLappo å

360 4,8 45 Kovjoki

385 6,5 46 PurmonjokkPurmoä 575 2,3 47 AhtävänjokhEsseå 37 235 19,1 48 PorasjokhKronobyå

520 0,6 49 PerhonjokhVetilå (Perhoå) 890 4,7 50 Kälviänjoki (Isojoki) 290 4,9 51 Lestijoki

1 260 1,6 52 Pöntiönjoki 785 2,5 53 Kalajoki 235 1,5 54 Pyhäjoki 1 685 2,5 55 Limingoja

465 4,9 56 Piehinkijoki 2010 12,1 57 Siikajoki

5$ Liminganjoki

+

Tyrnävänjoki

+

59 Oulujoki-Uleälv 60 Kiirninginjoki 61 lijoki

1 030 6,6 62 Olhavanjoki 595 1,1 63 Kuivajoki 300 0,0 64 Simojoki

1 080 1,6 65 KernijokkKemiälv 885 0,1 66 Kaakarnojoki 310 0,1 67 TornionjokkTorneälv 295 0,3

380 2,4

6$ TenoTanaälv

69 NäätämöjokkNeidenälv 70 UutuanjokkMunkälv 71 PaatsjokkPasvikälv 72 Tulomajoki 73 Koutajoki 74 Vienan Kemi

1125 560 990 495 480

13250 2,4 2280 10,1 245 13,0 14575 12,2 3220 1,3 5265 11,2 1 415 16,7 2 120

755 1 035 61 560 175 370 110

6,0 7,4 17,8 19,8 4,4 4,9

0,4 0,6 0,2 0,2 0,1

1,0 2,3 2,$

0,5 3,5 10,6 4,2 2,6 0,9 6,3 1,0 1,$

5,3 0,$

0,$

1,5 0,7 11,4 3,4 5,7 0,7 2,7 6,2 2,9 0,8 4,9 4 900

240 4110 335 860 2 030

$25 2 690 335 1 335 205 4 200 3 680 235 200 4 440 1100 22 925 3 $80 14 385 310 1 340 3 175 51 400 460 40 010 Temmesjoki

+

Angeslevänjoki

Pohjoiseen jäämereen ja Vienanmereen Till Norra ishavet och Vita havet Into the Arctic Ocean and the White Sea

430 3,1 490 4,7 1 340 13,2 27100 11,7 3 385 5,7

) Merelle tai valtakunnan rajalle saakka, Till havet eller till riksgränsen. To the land boundary of Finland or to the

coast line,

VEDENKORKEUS WATER STAGE

1

0

L:f)

0 cjD

19

VEDENKORKEUSASEMAT— WATER LEVEL STATIONS

Valuma-alue Asteikko Koord. F Havainnot 0-piste

Drainage hasin Gauge Coord. km2 alkoivat O-point

kp m

Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka N L Observations NN + m

River si’stem Code River ere. No Name Site E ¾ /iorn N60 + m

1. JÄNISJOKI

1.01 Jänisjoki 1200 MELAJÄRVI Y pato 62’26’ 1570 1959

30’27’ 7,0 N60 +0,00

1.01 Jänisjoki, 1250 VÄÄRÄKOSKI, voimalaitok- 62’l4’ 1970 1975

pääuoma ala Y sen seinä, 30’30’ 6,1 N60 +0,00

alakanava 2. TOHMAJOKI

2.02 Kiteenjoki 1000 KONTTURI Kontturin 61’58’ 381 1975 2,249

Lm sillan yläp., 30’21’ 8,3 N60 +72,94

vasen ranta 3. HIITOLANJOKI

3.03 Simpeleen- 100 SIMPELE Särkisalmi, 61’36’ 685 1913 4,395

järvi maantiesilta 29’29’ 20,8 NN +67,62

N60 + 67,67 4. VUOKSI

4.49 Pielisen 400 KOKKOJÄRVI rajavartioston 63’23’ 5000 1968 4,804

reitti, Lm ranta 30’42’ 11,5 N60+ 138,40

Lieksanjoki

4.43 Pielisen 520 JONGUNJOKI oikea ranta, 63’34’ 1095 1973 5,698

reitti, Lm sillasta n. 30’03’ 5,0 N60+ 116,32

Jongunjoki 150 m ylösp.

4.49 Pielisen 600 RUUNAA rajavartioston 63’28’ 6165 1930 6,678

reitti, ranta 30’25’ 12,3 NN + 137,00

Lieksanjoki N60+ 137,18

4.42 Pielisen 620 PANKAJÄRVI, Petronkosken 63’20’ 8035 1952 6,427

reitti, NISKA Y niska, 30’09’ 10,9 NN +0,00

Lieksanjoki vasen ranta N60 +0,18

4,47 Pieksen 1110 ROUKKAJAN Suvanto, 63 38 880 1973 2,938

reitti, KOSKI Lm Roukkajan- 29’06’ 4,4 N60 + 95,53

Saramojoki kosken yläp.

4,46 Piehsen 1320 NUOLIKOSKI Nuolikoski 63’43’ 435 1975 4,404

reitti, Lm 28’46’ 2,2 N60+ 105,84

Valtimonjoki

4,41 Pielisen 1410 NURMES satama 63’32’ 13710 1959 7,378

reitti, Lm 2908’ 14,3 NN +91,66

Pielinen N60 +91,85

4.41 Pielisen 1510 LIEKSA puulaituri 63’19’ 13710 1969 4,479

reitti, Kevätniemessä 30’OO’ 14,3 NN +91,98

Pielinen N60 +92,13

4,41 Pielisen 1710 AHVENINEN luotsiasema 62’57’ 13710 1974 3,597

reitti, Lm 30’08’ 14,3 N60 +92,46

Ahveninen

4,41 Pielisen 1800 UIMASALMI rautatiesillan 62’54’ 20485 1939 7,070

reitti, maatuki 30’l4’ 12,8 NN +91,88

Rahkeenvesi N60 +92,04

4.95 Pielisen 1920 HIISJÄRVI Hiisjärven 63’04’ 600 1975 6,022

reitti, Lm Salkkula 31’02’ 5,8 N60+ 151,32

Haapajoki

4.92 Pielisen 2120 MÖHKÖ rajavartioston 62’38’ 2290 1965 5,332

reitti, Lm kohdalla, 31’20’ 5,9 N60+ 146,55

Koitajoki N-ranta

4.99 Pielisen 2200 MUTALAHTI Viiksinselkä, 62’27’ 980 1949 3,380

reitti, Y maantiesilta 31’07’ 11,8 NN + 144,27

Koitajoki N60+ 144,34

VEDENKORKEUS-cm- WATERSTAGE

Ast. nro Vuosi

Gouge No, Year Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot

S’fea,z monthlv warer stage Mean and extrenie water stage

Jakso •—-—___________

Period 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW

1. JÄNISJOKI

1200 19$7 11006 10969 10909 1035$ 10999 1102$ 11027 11019 11021 11020 11024 11028 10992,6 11029 10826

198$ 11023 11007 10957 10903 10997 11024 1100$ 1101$ 11002 11023 11027 11027 11001,5 11029 10888 1961-85 11007 10973 10932 10900 1099$ 11025 11020 11004 10990 11002 11019 11021 10991,1 11104 11034 10867 10800

1250 1987 6649 6616 6609 6637 6736 6695 6703 6719 6779 6709 6660 6654 6680,$ 687$ 6605

198$ 6653 6651 6653 6697 6834 6705 6669 6714 6696 6710 6683 6655 6693,5 6920 6641

2. TOHMAJOKI

1000 1987 91 74 69 6$ 96 8$ $4 95 127 117 94 $5 90,$ 130 61

198$ 83 7$ 70 94 134 103 74 $5 $8 93 $9 80 89,2 143 66

3. HIITOLANJOKI

100 1987 142 142 131 113 120 129 124 126 131 12$ 129 140 129.5 145 110

198$ 14$ 139 123 117 131 127 118 111 112 124 121 125 124,6 155 109

1961-85 119 113 103 105 130 131 122 115 110 110 115 119 116,1 169 144 91 69

4. VUOKSI

400 1987 101 77 57 42 87 98 101 116 137 113 92 72 91,2 14$ 36

1988 56 44 36 43 118 14$ 121 110 100 107 89 73 87.2 15$ 33

520 1987 162 156 154 152 219 182 175 179 20$ 182 160 154 1737 26$ 147

1988 153 152 150 162 247 188 159 192 176 184 157 154 173,1 296 147

600 1987 193 173 155 138 180 192 194 207 229 206 188 165 185,1 240 132

1988 152 142 136 137 210 240 213 201 192 199 181 167 180,9 249 131

1962-85 164 155 143 140 197 212 199 178 170 173 176 175 173,7 278 227 131 115

620 1987 11493 11470 11456 11451 11513 11509 11505 11514 11522 11503 11503 11504 11495.5 11536 11450

198$ 11501 11495 1148$ 11464 11519 11522 11510 11513 11506 11507 11502 11504 11502,5 11544 11449 1961-85 11488 11478 11469 1146$ 11526 11524 11511 11498 11495 11498 11500 11491 11495,8 11593 11557 11449 11422

1110 1987 64 48 43 39 154 93 72 80 125 86 53 46 75,4 210 31

198$ 47 42 40 56 196 106 53 104 80 100 56 50 77,7 257 34

1320 1987 46 42 41 51 113 $4 68 75 99 76 57 49 66,9 184 40

198$ 47 45 44 63 144 85 50 78 67 82 57 49 67,7 193 43

1410 1987 230 209 185 164 200 218 226 230 263 272 246 215 221,5 279 159

1988 196 181 164 154 226 281 264 259 256 254 233 214 223,7 285 149

1961-85 179 164 147 136 195 232 225 205 186 180 189 194 186.1 307 247 126 91

1510 1987 201 179 155 134 172 191 200 204 234 245 218 186 193.4 254 129

1988 167 152 135 125 196 254 237 232 229 227 206 186 195.7 259 119

1961-85 150 135 118 107 167 204 197 179 158 151 160 165 157,6 279 218 9$ 62

1710 1987 169 149 125 105 139 157 166 171 202 208 184 154 160,8 218 100

1988 134 120 103 92 166 220 203 199 196 195 173 154 163.1 223 84

1800 1987 210 188 165 147 179 197 20$ 211 243 247 225 192 201,2 259 142

1988 175 161 144 136 207 260 243 239 236 235 215 196 204,2 265 125

1961-85 152 138 121 III 171 207 199 177 159 155 166 169 160,7 270 220 96 21

1920 1987 50 42 39 37 117 76 77 99 112 74 50 45 68,3 179 32

198$ 43 40 38 61 156 89 75 93 79 86 60 49 72,6 198 36

2120 1987 88 57 42 42 148 127 114 133 181 132 89 67 101,9 194 35

1988 58 50 43 75 193 160 106 122 129 12$ 107 79 104,4 234 42

2200 1987 74 53 41 3$ 83 86 83 $8 152 129 $5 62 81,5 159 36

1988 52 44 39 51 125 141 89 94 104 100 88 68 83.1 156 37

1961-85 58 47 40 44 107 110 75 54 48 56 69 71 64,2 209 131 31 16

21