T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 7 / 2 0 0 8
57
ten psyykkinen selviytyminen ja hoidon merkitys.
So siaali- ja terveysministeriö. Monisteita 13.
Puustinen, Marja 2008. Jokelan jäljet. Opettaja 7/2008,
8–12.
Quarantelli, E. L. & Dynes, Russell R. 1977. Response to
Social Crisis and Disaster. Annual Review of Sociolo-
gy 3:1, 23–49.
Raittila, Pentti; Johannsson, Katja; Juntunen, Laura; Kangas-
luoma, Laura; Koljonen, Kari; Kumpu, Ville; Pernu,
Ilkka & Väliverronen, Jari 2008. Jokelan koulusurmat
mediassa. Journalismin tutkimusyksikkö. Julkaisuja
sarja A 105/2008. Tampereen yliopisto, Tampere.
Ryan, John & Hawdon, James 2008. From Individual to
Community: The "Framing" of 4–16 and the Display
of Social Solidarity. Traumatology 14:1, 43–51.
Räsänen, Pekka & Kouvo, Antti 2007. Linked or Divided by
the Web? Internet and Sociability in Four European
Countries. Information, Communication & Society
10:2, 219–241.
Räsänen, Pekka & Oksanen, Atte 2008. Arkielämä ja epävar-
muus 2008 -kyselyaineisto. Turun yliopiston sosiolo-
gian laitos, Turun yliopisto.
Simmel, Georg 1908/1968. Soziologie. Untersuchungen über
die Formen der Vergesellschaftung. Berlin, Duncker &
Humblot.
Sweet, Stephen 1998. The Effect of a Natural Disaster on
Social Cohesion: A Longitudinal Study. International
Journal of Mass Emergencies and Disasters 16:3, 321–
Turkel, Gerald 2002. Sudden Solidarity and the Rush to Nor-331.
malization: Toward an Alternative Approach. Socio-
logical Focus 35:1, 73–79.
Webb, Gary R. 2002. Sociology, Disasters, and Terrorism:
Understanding Threaths of the New Millenium.
Socio logical Focus 35: 1, 87–95.
Pekka Räsänen on sosiologian dosentti ja työsken- telee vanhempana tutkijana tietotekniikan tutki- muslaitos HIITissä. Atte Oksanen on sosiaalipsy- kologian dosentti ja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.
Puuttumatta muuten Kaarina Kosken esittelyyn kir- jastamme Uskonto ja ihmismieli (Tieteessä tapah- tuu 6/08), haluaisin tarkentaa yhtä merkittävää seikkaa. Arvio oli otsikoitu ”Uskonto kognition tuot- teena – ja vähän muunkin”. Kirjoituksessaan Koski toteaa samassa hengessä: ”Myös kulttuuri vaikut- taa odotuksiin, käsityksiin ja reaktiotapoihin, vaik- ka malli on periaatteessa ylikulttuurinen (s. 70).
Kulttuuria ja kognitiota ei voi näin erottaa.
Emme voi esimerkiksi laskea, että uskomus
”Riihessä on haltia” on x-prosenttisesti ajatus (kognitiota) ja n-prosenttisesti suomalaista kult- tuuria, koska nämä kaksi eivät ole toisensa pois- sulkevia vaihtoehtoja. Kognitio on kulttuuria ja kulttuuri kognitiota. Kulttuuri on kognition ja kommunikaation tihentymää jossakin populaa- tiossa, kuten Dan Sperber asian ilmaisee.
Ylikulttuurisuuteen liittyvä kommentti perustunee sekaannukseen kahden asian välillä.
On eri asia sanoa, että jokin piirre on kulttuuris-
ta riippumaton merkityksessä ”kaikesta kulttuu- rista riippumaton”, kuin että sen kehittyminen ei riipu siitä, mihin nimenomaiseen kulttuuriin asi- anomainen on syntynyt.
En myöskään sanoisi, että ”myös” kulttuu- ri vaikuttaa, koska tällöin jää auki, mikä oikein vaikuttaa ja miten. Voimme tutkia esimerkik- si sitä, miten ja miksi ihmiset jäljittelevät vali- koivasti tiettyjä muita ihmisiä ympärillään ja miksi tietyt ideat leviävät muita tehokkaammin.
”Kulttuurin vaikutus” on näin eriteltävissä tut- kittavissa oleviin ilmiöihin, joissa mikrotason mekanismit kanavoivat uskomusten ja tapojen leviämistä makrotasolla. Kaikessa tässä on kyse kulttuurista ja kognitiosta.
Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.
Kulttuuri ja kognitio
Ilkka Pyysiäinen
