TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos
Tenttiakvaario Teknillisessä korkeakoulussa - pilottihanke ja näkökulmia geoinformatiikan opetuksessa
Diplomityö Teknillinen korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos
Espoo, 19.5.2008
Tekn. yo Kati Eerola Työn valvoja: Prof. Kirsi Vjrrc^VtWflST' Työn ohjaaja: TkT Paula Ahortfyí-'Rainio ',/л~
TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos
DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
Tekijä: Kati Eerola
Työn nimi: Tenttiakvaario Teknillisessä korkeakoulussa - pilottihanke ja näkökulmia geoinformatiikan opetuksessa
Sivumäärä: 50 Päiväys: 19.5.2008 Työn sijainti: MAA Professuuri: Kartografia ja geoinformatiikka Koodi: Maa-123 Työn valvoja: Prof. Kirsi Virrantaus
Työn ohjaaja: TkT Paula Ahonen-Rainio
Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia ja arvioida tenttiakvaariokonseptin käyttömahdollisuuksia Teknillisessä korkeakoulussa ja erityisesti geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa. Työssä kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella yleistä teoriaa oppimisen arvioinnista ja raportoituja kokemuksia sähköisestä tenttimisestä sekä opetuksen kehittämisestä geoinformatiikan ja kartografian osalta.
Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 2007 toteutettiin tenttiakvaarion pilotointi ja käyttäjätutkimus, joissa kerättiin aineistoa tenttiakvaariokonseptin soveltuvuudesta ja kehityskohteista. Ennen pilotointia selvitettiin esitutkimuksen avulla, mitä pilotoinnissa on otettava huomioon ja mitä vaihtoehtoja sen toteutukselle on olemassa. Pilotointi toteutettiin TKK:n pääkirjaston tiloissa ja sen aikana tenttiakvaariossa suoritettiin 23 tenttiä.
Tenttiakvaariokonseptin vaikutuksia tentin sisältöön tutkittiin pilotointiin liittyvän case-tutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohteeksi valittiin pilotin aikana eniten tenttivastauksia tuottanut kurssi, jonka tenttikysymys- ja vastausmateriaalia verrattiin perinteisistä luentosalitenteistä kerättyyn materiaaliin. Lisäksi tutkittiin tenttijöiden jakaumaa tenttitilaisuuksittain ja arvioitiin konseptin hyödynnettävyyttä case- kurssilla.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että tenttiakvaariokonsepti soveltuu Teknilliseen korkeakouluun pysyväksi käytännöksi ja sitä voidaan soveltaa myös geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa. Konsepti joustavoittaa tenttimistä ja lisää opiskelijan vastuuta opintojen suorittamisessa. Tenttiakvaariota voidaan hyödyntää perinteisiä tenttitehtäviä sisältävissä tenteissä, kypsyysnäytteiden suorittamisessa sekä rajoittein matemaattisten aineiden tenteissä. Tenttitehtäviä on mahdollista monipuolistaa oheisohjelmia ja liitetiedostoja käyttämällä. Lisäksi konseptin avulla voidaan valvoa erilaisten tietokoneella tehtävien harjoitusten yksilöllistä suorittamista.
Avainsanat: Tenttiakvaario, sähköinen tenttiminen, sähköinen opetus, pilotointi
Julkaisukieli: suomi
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Faculty of Engineering and Architecture
Department of Surveying
ABSTRACT OF THE MASTER'S THESIS
Author: Kati Eerola
Subject of the thesis: Exam aquarium in Helsinki University of Technology - a pilot project and perspectives on teaching geoinformatics
Number of pages: 50 Date: 19.5.2008 Library location: MAA Professorship: Cartography and geoinformatics Code of professorship:
Maa-123 Supervisor: Professor Kirsi Virrantaus
Instructor: D.Sc. (Tech.) Paula Ahonen-Rainio
The objective of this master's thesis was to research and evaluate the potential of exam aquarium concept to Helsinki University of Technology and especially for teaching geoinformatics. A literature survey was used for collecting common theory of learning assessment and experiences on electronic examination and developing teaching in the field of cartography and geoinformatics.
The exam aquarium was piloted and a user survey executed in Helsinki University of Technology during fall 2007 to collect information about concept's applicability and areas of development. Things to consider and different alternatives for execution were first determined through a preliminary study. The pilot was conducted in the premises of TKK main library and 23 exams were sat in the exam aquarium during it.
Influences of the exam aquarium concept on exam's content were researched with a case study. The target of the study was the course with largest amount of exam answers given during the piloting phase. The answers given in the exam aquarium were compared with the answers given during the traditional examination.
Distribution of students on different examination occasions was also studied and concept's usability for the target course evaluated.
The result of the thesis is that the exam aquarium concept could be utilized permanently in Helsinki University of Technology and also in teaching cartography and geoinformatics. The concept allows the examinations to be more flexible and it also increases the student's own responsibility in accomplishing studies. The exam aquarium can be used for exams with traditional exam questions, maturity tests and with restrictions for exams with mathematics. The exam questions can be diversified with additional software and attachments. In addition the concept can be used for controlling the individual performance of computer assisted exercises.
Keywords: Exam aquarium, electronic examination, e-testing, e-teaching, piloting
Publishing language: Finnish
Alkulause
Tämä tutkimus on toteutettu diplomityönä Teknillisessä korkeakoulussa.
Tutkimusmatka aloitettiin Maanmittausosastolla ja päätettiin Maanmittaustieteiden laitoksella. Olen koonnut tähän lukijalle matkan päävaiheet.
Vielä vuosi sitten tenttiakvaario oli uusi tuttavuus, jonka minulle ensi kertaa esitteli työni valvoja Kirsi Virran taus. Kirsin avustamana molskahdin akvaariomaailmaan ja matka alkoi.
Sukellelin aikani, tutkin ympäristöä pintaa syvemmältä ja käännyin lopulta työni ohjaajan Paula Ahonen-Rainion puoleen. Paulan kanssa totesimme akvaarion turhan vetiseksi teekkareille ja päätimme tyhjentää sen tenttimisen helpottamiseksi. Näin syntyi Tenttiterraario. Äyskäröimässä olivat myös Heidi Falkenbach, TKK:n pääkiijaston väki, Opetuksen ja opiskelun tuki sekä TKY:n edustajat.
Atk-keskuksen avustamana varustimme Tenttiterraarion ja istutimme sinne teekkarin jos toisenkin. Teekkarit tuntuivat viihtyvän terraariossa eikä toimintaa edistäneillä opettajillakaan ollut mitään sitä vastaan, joten saatoin vain todeta, että tuttavuus oli tullut jäädäkseen. Päätelmän myötä sain myös matkani päätökseen ja nyt on kiitosten aika.
Suuret kiitokset Kirsille matkaan avustamisesta ja erityiskiitokset Paulalle lukuisista reittiohjeista. Kotiväelle lämpimät kiitokset hyvistä matkaeväistä ja etenkin Eskolle vankkumattomasta tuesta. Kiitokset myös kaikille muille tutkimusmatkaa edistäneille.
Tumpinmäessä, 19.5.2008
Kati Eerola
SISÄLLYSLUETTELO
Kuvat Taulukot
1 Johdanto... 1
1.1 Tutkimuksen tausta... 1
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset...2
1.3 Tutkimuksen rajaukset... 2
1.4 Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto... 2
1.5 Työn rakenne... 3
2 Taustaa arviointikäytännöistä, sähköisestä tenttimisestä ja geoinformatiikan opetuksesta... 4
2.1 Oppimisen arviointi...4
2.1.1 Arvioinnin oppimista ohjaava vaikutus...4
2.1.2 Arviointimenetelmiä... 5
2.1.3 Tentin eri muodot...6
2.1.4 Arvioinnin perusteella tapahtuva arvostelu...7
2.1.5 Opiskelijan oikeusturva... 7
2.2 Sähköinen tenttiminen... 8
2.2.1 Kokemuksia synkronoidusta sähköisestä tenttimisestä...8
2.2.2 Sähköisen tenttimisen toteuttaminen... 9
2.3 Kokemuksia geoinformatiikan ja kartografian verkko-opetuksesta... 10
2.3.1 Geoinformatiikan ja kartografian verkko-opetus...10
2.3.2 Sähköinen tentti verkko-opetuksen osana... 11
2.3.3 Yhteenveto kokemuksista... 12
3 Tenttiakvaarion pilotointi Teknillisessä korkeakoulussa...13
3.1 Esitutkimus muiden yliopistojen tenttiakvaariohankkeista... 13
3.1.1 Toteutus... 13
3.1.2 Käy ttäj äkokemukset...16
3.1.3 Yliopistojen tenttiakvaarioiden kehityssuunnitelmia... 17
3.1.4 Yhteenveto esitutkimuksesta... 18
3.2 Pilottiprojektin toteutus...19
3.2.1 Pilotointiin osallistuneet kurssit... 19
3.2.2 Tila ja tekninen toteutus... 20
3.2.3 Tenttiminen ja valvonta... 21
3.3 Tulokset... 22
3.3.1 Palauteaineisto...22
3.3.2 Opiskelijapalaute...23
3.3.3 Opettajapalaute...25
3.3.4 Organisaattorin näkökulma... 27
3.4 Yhteenveto pilottiprojektista...28
4 Tenttiakvaarion vaikutuksista case-kurssilla... 30
4.1 Vaikutukset tentin sisällön muodostumiseen... 30
4.1.1 Vaikutukset tentin laatimiseen... 30
4.1.2 Vaikutukset tenttitehtäväkokonaisuuden muodostumiseen... 31
4.2 Vaikutukset tenttivastauksiin ja niiden arviointiin... 32
4.2.1 Vastausten pituus, oikeinkirjoitus ja jäsentely... 32
4.2.2 Tenttitulokset...33
4.2.3 Vaikutukset tentin arviointiin... 34
4.3 Tenttiakvaarion hyödynnettävyys case-kurssilla... 34
4.3.1 Hyödynnettävyys tenteissä...34
4.3.2 Hyödynnettävyys harjoitustöissä... 36
4.4 Case-tutkimuksen luotettavuusanalyysi... 36
5 Tutkimuksen synteesi... 38
5.1 Tenttiakvaarion soveltaminen Teknillisessä korkeakoulussa...38
5.1.1 Soveltuvuus erilaisille kursseille... 38
5.1.2 Fyysinen sijainti ja puitteet...39
5.1.3 Vastuuorganisaatio...40
5.1.4 Valvonta... 40
5.1.5 Tekninen toteutus...41
5.1.6 Opintohallintoon liittyvät periaatteet... 42
5.2 Tenttiakvaario geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa...43
5.2.1 Tenttiakvaarion tuomat edut...43
5.2.2 Käytännön toteutus tenttiakvaariossa... 44
5.2.3 Tenttiakvaarion rajoitteet... 44
6 Tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset... 45
6.1 Yhteenveto... 45
6.2 Johtopäätökset... 46
6.3 Jatkotutkimuksen aiheita... 47
Lähdeluettelo... 48 Liitteet
Liite 1: Tenttiterraariossa tenttineille opiskelijoille lähetetty palautekyselylomake
Liite 2: Tenttiterraarion pilotointiin osallistuneille opettajille lähetetty palautekyselylomake Liite 3: Teknillisen korkeakoulun pääkirjaston henkilökunnalle lähetetty
palautekyselylomake
Liite 4: Esimerkkitehtäviä kurssin Introduction to Cartography and Geoinfomatics tenteistä
Kuvat
Kuva 1 Pilotoinnissa käytetyn tenttisovelluksen vastausikkunanäkymä opiskelijalle 21 Kuva 2 Tenttiterraariossa pilotointijakson aikana tehtyjen tenttien jakauma 22 Kuva 3 Opiskelijoiden arviot Tenttiterraarion toiminnoista pilotointijaksolla asteikolla
erittäin huono ( 1) - erinomainen (5) (23 vastausta) 23 Kuva 4 Pilotointiin osallistuneiden opettajien arviot tenttisovelluksesta asteikolla
erittäin huono (1) - erinomainen (5) 25
Taulukot
Taulukko 1 Esitutkimuksen perusteella löydetyt tenttijärjestelmän ja -tilan
toteutusmahdollisuudet...18 Taulukko 2 Esitutkimuksen perusteella löydetyt tenttiakvaarion käyttöön liittyvät
toteutusmahdollisuudet...19 Taulukko 3 Vapaamuotoisessa palautteessa esille nousseet Tenttiterraarion vahvuudet
ja heikkoudet opiskelijan näkökulmasta (23 vastaajaa)...24 Taulukko 4 Tenttiakvaariokonseptin tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet TKK:n
pilotointikokemusten perusteella... 28 Taulukko 5 Tenttivastausten pituus ja rakenne Introduction to Cartography and
Geoinformatics -kurssilla... 32 Taulukko 6 Tenttitulokset Introduction to Cartography and Geoinformatics -kurssilla
...33 Taulukko 7 Tenttijöiden jakauma Introduction to Cartography and Geoinformatics -
kurssilla... 35
1 Johdanto
Internet ja verkko-opetus ovat nykyisin arkipäivää yliopistoissa ja verkkoa käytetään kursseilla yleisesti tiedon jakeluun, opetuksen tukipalveluihin sekä itse opetukseen. Opetuksen sähköistymisen myötä myös monille kursseille kuuluva tentti on siirretty sähköiseen muotoon. Suomessa tätä tentin uutta muotoa on yleisimmin kokeiltu tenttiakvaariokonseptin muodossa. Tässä diplomityössä käsitellään tenttiakvaarion soveltuvuutta Teknilliseen korkeakouluun sekä erityisesti geoinformatiikan ja kartografian opetukseen. Tutkimus on toteutettu Teknillisen korkeakoulun Maanmittaustieteiden laitoksella.
1.1 Tutkimuksen tausta
Nykyään sähköisen opetuksen mahdollisuuksia hyödynnetään yhä enemmän, ja useimpien yliopistojen valikoimassa on myös verkkokursseja. Perinteisemmillä kursseillakin käytetään jo tietokoneavusteisia oppimisympäristöjä ja hyödynnetään internetiä vähintään tiedon- ja materiaalin välitykseen. Myös tenttimiskäytäntöjä on pyritty kehittämään enemmän tietotekniikkaa hyödyntäviksi. Näiden sähköisten tenttimisjärjestelmien yksi muoto on tenttiakvaario, jolla tarkoitetaan valvottua työpistettä, jossa opiskelija voi varaamanaan ajankohtana käydä tekemässä tentin tietokoneella. Järjestelmään kuuluu sovellus, jonka avulla tentti tehdään ja tarkastetaan. Sovelluksen toiminta perustuu usein siihen, että ennalta kootuista kysymyspankeista arvotaan tehtävät yksittäistä tenttiä varten. (Sikanen & Tahvanainen 2001)
Tenttiakvaariokonseptia on viime vuosina testattu Suomessa jo useassa eri yliopistossa myönteisin tuloksin. Tutkimusraporteissa esille nousee usein konseptin mahdollistama ajallinen joustavuus sekä tietotekniikan tuoma apu tekstin tuottamisessa ja editoinnissa. Käyttökohteissa tenttiakvaarion on todettu soveltuvan hyvin kypsyysnäytteiden ja essee- ja moni valintakysymyksiä sisältävien tenttien suorittamiseen. (Jokelainen 2005; Pelkonen 2007; Evälä 2007)
Useista tenttiakvaariokokeiluista huolimatta sähköisen tenttimisen tarkastelu oppimisen kehittämisen näkökulmasta on tähänastisissa tutkimuksissa jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä työssä on tutkittu ja arvioitu tenttiakvaarion käyttömahdollisuuksia Teknillisen korkeakoulun ja erityisesti geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa.
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tutkimuksen avulla haluttiin kartoittaa tenttiakvaariokonseptin käyttöpotentiaalia ja sen mahdollista opetukselle tuomaa hyötyä, joten sille asetettiin seuraavat tavoitteet:
o arvioida soveltuuko tenttiakvaario Teknilliseen korkeakouluun ja määritellä miten konsepti kannattaisi käytännössä toteuttaa
o selvittää miten tenttiakvaariota voisi hyödyntää geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa
Edellä mainittujen tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi oli vastattava seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
o Mihin käyttöön tenttiakvaariokonsepti Teknillisessä korkeakoulussa soveltuisi, ja mitä sen mahdollisessa toteutuksessa tulisi ottaa huomioon?
o Mitkä ovat sähköisen tenttimisen edut ja voisiko sillä kehittää geoinformatiikan ja kartografian opetusta?
1.3 Tutkimuksen rajaukset
Tutkimus rajattiin käytännön toteutuksen osalta Teknillisen korkeakoulun tenttiakvaarion pilotoinnin läpivientiin, joka toteutettiin vuoden 2007 loppupuolella TKK:n opintotoimikunnan myöntämän hankerahan puitteissa.
Tutkimus tenttiakvaarion soveltuvuudesta opetuskäyttöön rajattiin TKK:ssa tapahtuvaan opetukseen, ja kehittämisnäkökulmaa käsiteltiin vain geoinformatiikan ja kartografian opetuksen osalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin ehdotus tenttiakvaariokonseptin toimintamalliksi, mutta sen toimeenpano rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
1.4 Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto
Työssä kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella teoriaa oppimisen arvioinnista, sähköisestä tenttimisestä sekä opetuksen kehittämisestä geoinformatiikan ja kartografian osalta. Oppimisen arviointia käsiteltiin yleisellä tasolla, ja kirjallisuudesta valikoitiin teknilliseen opetukseen soveltuvaa aineistoa.
Raportoituja kokemuksia sähköisestä tenttimisestä sekä geoinformatiikan ja kartografian opetuksesta koottiin TKK:n kirjaston elektronisen aineiston ja konferenssijulkaisujen pohjalta.
Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 2007 toteutettiin tenttiakvaarion pilotointi ja käyttäjätutkimus, joissa kerättiin aineistoa tenttiakvaariokonseptin soveltuvuudesta ja kehityskohteista. Esitutkimuksen avulla selvitettiin, mitä pilotoinnissa on otettava huomioon ja mitä vaihtoehtoja pilotoinnin toteutukselle on olemassa. Esitutkimusaineisto rajattiin Suomessa käytössä oleviin tenttiakvaariototeutuksiin, ja aineistoon sisältyi myös haastatteluja muiden Suomen yliopistojen tenttiakvaariohankkeiden osalta.
Tenttiakvaariokonseptin vaikutuksia tentin sisältöön tutkittiin case-tutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohteeksi valittiin pilotin aikana eniten tenttivastauksia tuottanut kurssi, jonka tenttikysymys- ja vastausmateriaalia verrattiin perinteisistä luentosalitenteistä kerättyyn materiaaliin. Aineisto rajattiin tenttivastausten vertailun osalta kurssin viimeisimmän tenttivuoden yleisiin rästitenttimateriaaleihin ja opiskelijoiden tenttikäyttäytymisen osalta kolmen aiemman vuoden tilastoihin. Aineistoon sisältyi myös case-kurssin tentaattorin haastattelu.
1.5 Työn rakenne
Työn ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimuskysymykset sekä tutkimuksen rajaukset, tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto. Toisessa luvussa käydään kirjallisuustutkimuksen avulla läpi taustaa oppimisen arvioinnista, sähköisestä tenttimisestä ja geoinformatiikan ja kartografian opetuksesta.
Kolmas luku sisältää Teknillisen korkeakoulun tenttiakvaarion pilotointia varten tehdyn esitutkimuksen tulokset ja kuvauksen pilottiprojektin toteutuksesta.
Luvun lopuksi esitetään yhteenveto pilottiprojektista. Neljännessä luvussa käsitellään tenttiakvaariokonseptin vaikutuksia tentin sisällön muodostumiseen ja tenttivastauksiin. Luvussa esitellään konseptin vaikutukset case-tutkimuksen pohjalta ja arvioidaan sen hyödynnettävyyttä case-kurssilla sekä analysoidaan tutkimuksen luotettavuutta.
Viides luku sisältää tutkimuksen synteesin. Luvussa käsitellään tenttiakvaariokonseptin soveltamista Teknillisessä korkeakoulussa ja sähköistä tenttimistä geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa. Kuudennessa luvussa esitetään tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset sekä jatkotutkimuksen aiheet.
2 Taustaa arviointikäytännöistä, sähköisestä tenttimisestä ja geoinformatiikan opetuksesta
Taustatutkimuksen avulla haluttiin selvittää eri arviointikäytäntöjen vaikutuksia oppimiseen sekä kartoittaa kokemuksia sähköisestä opetuksesta. Luvussa käydään kirjallisuustutkimuksen avulla läpi teoriaa ja kokemuksia oppimisen arvioinnista, sähköisestä tenttimisestä sekä geoinformatiikan ja kartografian opetuksesta.
2.1 Oppimisen arviointi
Näkemys oppimisen arvioinnista on laajentunut viime vuosikymmenten aikana ja arvioinnissa on otettu käyttöön aiempaa monipuolisempia menetelmiä. Ennen arviointi saattoi perustua pelkästään kurssin lopuksi järjestettävään tenttiin, mutta nykyään oman painoarvonsa arviointiin tuovat muun muassa kurssityöt, itsearviointi, vertaisarviointi, oppiminen prosessina ja muut ennalta määritellyt opiskelijoille avoimet kriteerit. Myös yhteistyön merkitys on korostunut arvioinnissa. Koska oppimisen arviointitavalla on suuri merkitys opiskelijoiden toimintaan ja valintoihin kurssin aikana, se myös ohjaa suoraan oppimisen syvyyttä. (Biggs 1996; Tenhula 2004)
2.1.1 Arvioinnin oppimista ohjaava vaikutus
Jotta opetuksesta muodostuisi yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus, on jo kurssin suunnitteluvaiheessa otettava huomioon opetuksen eri osa-alueet ja niiden toteutus. Suoritusten arviointia suunniteltaessa kannattaa määritellä myös oppimistavoitteet, valita opetuksen ydinaines ja käytettävät opetusmenetelmät sekä tiedostaa suunnitteluun liittyvät riskit (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2003;
Hyppönen 2004). Opetuksen suunnittelun tuloksena edellä mainittujen osa- alueiden tulisi tukea toisiaan ja vaikuttaa samansuuntaisesti oppimiseen eli linjakkuuden (constructive alignment) periaatteen mukaan edistää syvällisempää oppimista (Biggs 1996).
Hyppösen (2004) mukaan arviointia käytetään yleisesti pohjana arvostelulle, joka puolestaan motivoi opiskelijaa työtapojen valinnassa. Lindblom-Ylänteen ja Nevgin (2003) mukaan opiskelijat asettavat tavoitteensa ja valitsevat opiskelutapansa nimenomaan sen perusteella, miten luulevat suoritustaan arvioitavan. Usein opiskelijat eivät kuitenkaan tiedä kriteereitä, joiden mukaan suoritukset arvioidaan ja keskittyvät oppimisen sijaan tentistä selviytymiseen.
Tähän perustuen onnistunut arviointikäytäntö ja avoimet arviointikriteerit kannustavat opiskelijaa syväoppimiseen ja epäonnistunut käytäntö ohjaa tekemään oppimisen ja osaamisen kannalta merkityksettömiä asioita.
Arvioi nti käytäntö] ä voidaan kutsua myös piilokoulutusohjelmaksi niiden voimakkaan oppimista ohjaavan vaikutuksen perusteella.
2.1.2 Arviointimenetelmiä
Lindblom-Ylänne ja Nevgi (2003) toteavat, että arvioinnilla on kaksi kilpailevaa tavoitetta: kehityksellinen ja arvioiva. Kehityksellinen tavoite tähtää oppimisen edistämiseen ja arvioiva tavoite opiskelijoiden yhdenmukaiseen kohteluun. Näitä tavoitteita taas toteutetaan formatiivisten ja summatiivisten arviointimenetelmien avulla. Formatiivisella arvioinnilla pyritään selvittämään opiskelijoiden oppimisen laajuus, jotta opetusta voidaan kehittää edelleen oppimista tukevaksi.
Summatiivisella arvioinnilla taas varmistetaan, että opiskelija on saavuttanut riittävät tiedot ja taidot opinnoissa etenemiseksi tai työelämää varten.
Karjalaisen ja Kemppaisen (1994: 39-43, 62, 81-82) mukaan summatiivisista arviointimenetelmistä käytetään termiä tentti käytännöt ja ne voidaan jakaa neljään luokkaan:
o Luonnolliset tilanteet o Mallintavat tentit o Välimuodot o Keinotekoiset tentit
Luonnollisissa tilanteissa opiskelija pääsee ratkaisemaan aidon ongelman todellisessa suoritustilanteessa, kun taas mallintavat tentit jäljittelevät todellisuutta ilman todellisen tilanteen tulosvastuuta. Keinotekoiset tentit puolestaan ovat tenttimistä varten rakennettuja tilanteita, joilla ei toimintarakenteidensa puolesta ole vastaavuutta todellisen elämän tilanteisiin.
Toimintarakenteilla tässä yhteydessä tarkoitetaan niitä sääntöjä, joita tenttijän tulee noudattaa tehtäviä ratkaistessaan. Yhden ryhmän muodostavat välimuototentit, joilla on ominaisuuksia sekä mallintavista että keinotekoisista tenteistä. Välimuototenttejä voidaan kutsua myös murretuiksi tenteiksi (Karjalainen 2001: 151).
Lindblom-Ylänne ja Nevgi (2003) korostavat, että opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on tärkeää, että arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijaa syväsuuntautuneeseen opiskeluun. Seuraavassa luvussa 2.1.3 käsitellään tenttejä tämän näkemyksen pohjalta.
2.1.3 Tentin eri muodot
Tentti on yleensä ymmärretty valvottuna tilanteena, jossa opiskelijalle annetaan tehtäviä, joiden avulla arvioidaan ja kontrolloidaan kurssilla opittuja asioita.
Tentti pidetään pääsääntöisesti kurssin päätteeksi ja läpipääsy vaaditaan, jotta koulutuksessa voi edetä (Karjalainen 2001: 12). Perinteisellä tentillä tarkoitetaan luennosta ja opiskelutilanteesta irrallista muistinvaraista kuulustelutilannetta, minkä vuoksi se kuuluu edellisessä alaluvussa esiteltyyn keinotekoisten tenttien ryhmään.
Perinteinen tentti on arvioinnin kehityksestä huolimatta säilyttänyt valta- asemansa osana yliopistojen arviointikäytäntöä. Karjalainen ja Kemppainen (1994: 12) toteavat, että pedagogisesta näkökulmasta perinteinen tenttikäytäntö asettaa haasteita oppimisen arvioimiselle helposti syntyvän kaksoisrakenteen vuoksi. Tentistä saattaa muodostua opiskelijalle tilanne, joka eriyttää siitä selviytymisen ja itse opiskeltavan asiasisällön toisistaan. Tällöin yleensä myös käytetään työskentelytapoja, jotka eivät toimi opiskelun jälkeisessä työelämässä.
Biggsin (1996) mukaan esimerkki tällaisesta on tenttikysymys, joka on laadittu siten, että opiskelija ratkaisee tehtävän ulkoa opetellun listan avulla sen sijaan että soveltaisi tietojaan laajemmin.
Karjalaisen ja Kemppaisen (1994: 39) mukaan luonnollinen tilanne olisi paras vaihtoehto oppimisen arviointiin, mutta ei ole realistista olettaa, että esimerkiksi aitoja tutkimusprojekteja voitaisiin hyödyntää kaikilla massakursseilla.
Luonnollista tilannetta voi olla joillain aloilla myös vaikeaa tai vaarallista käyttää arviointiin, joten tilanne tai sen osia voidaan mallintaa tenttitilannetta varten esimerkiksi edellisessä alaluvussa esitettyjen mallintavien tenttien tai välimuototentden avulla. Tällöin tenttisuorituksessa päästään tiedon toistamisesta opitun tiedon soveltamiseen ja näin myös laadukkaampaan suoritukseen (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003).
Aiemmin esitetyn linjakkuuden periaatteen mukaan opetusmenetelmien ja arviointikäytäntöjen tulisi olla linjassa keskenään laadukkaiden suoritusten saavuttamiseksi. Opetuksessa ei siis voi muuttaa yhtä osa-aluetta vaikuttamatta kokonaisuuteen. Jos kurssin pääopetusmenetelmänä on luennointi, täytyy se huomioida myös tenttikäytännön valinnassa, jotta opiskelijoilla olisi tarvittavat valmiudet tentin suorittamiseen. Perinteistä tenttiä ei välttämättä tällöin tarvitse muuttaa täysin toisenlaiseksi vaan riittää, jos sitä murretaan (Karjalainen 2001:
151) mallintavaan suuntaan. Tutkimusten (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003) mukaan esimerkiksi tiedon toistamista mittaavat monivalintatehtävät ohjaavat opiskelijaa näennäisoppimisen suuntaan, kun taas omaa ajattelua ja tiedon soveltamista mittaavat tehtävät edistävät syväsuuntautunutta opiskelua. Toisaalta
täytyy huomioida, että myös monivalintatehtävät voivat tukea syvempää oppimista, jos ne laaditaan oikein.
Perinteisen tentin ja sen variaatioiden lisäksi oppimista arvioidaan myös lukuisien muiden suoritusten kautta. Kursseilla muun muassa tehdään harjoitustöitä yksin ja ryhmässä, pidetään suullisia esityksiä, laaditaan raportteja ja luentopäiväkirjoja. Näitä tilanteita harvemmin mielletään tenteiksi, vaikka Karjalaisen (2001: 257) määritelmän mukaan ne voidaan suoraan rinnastaa tenttiin, jos niissä on mahdollisuus niin onnistumiseen kuin epäonnistumiseenkin ja arviointikriteerit ovat julkilausuttuja. Tentin teoriaa käsittelevässä väitöskirjatyössään Karjalainen (2001: 256) nimittäin määrittelee tentin hieman yleisestä käsityksestä poikkeavalla tavalla: "Tentti on koulutukseen sisällytetty ongelmatilanne, jolla on eksplisiittinen arviointiratkaisu". Myös Karjalainen (2001: 257) korostaa, että arviointi on tentin oleellinen osa, jonka avulla toimintaa ohjataan kohti tavoiteltua tulosta.
2.1.4 Arvioinnin perusteella tapahtuva arvostelu
Oppimissuorituksen arviointi johtaa useimmissa tapauksissa arvosteluun, joka niukimmillaan voi olla suoritusta kuvaava arvosana. Lindblom-Ylänteen ja Nevgin (2003) mukaan opiskelijan saama palaute vaikuttaa voimakkaasti hänen itseluottamukseensa ja opiskelumotivaatioonsa, joten pelkkä arvosana ei välttämättä kuvaa tarpeeksi suorituksen tasoa ja antaa niukasti tietoa mahdollisista virheistä tai ohjeita suorituksen parantamiseen.
Karjalainen & Kemppainen (1994: 19-20) suosittelevatkin sanallista ja opastavaa palautetta numeeristen arvolauseiden rinnalla, jotta oppimista voi tapahtua myös arvioinnin ja arvostelun jälkeen. Jos opiskelija oppii tämän lisäksi arvioimaan itse omaa työskentelyään ja siitä syntyviä tuloksia, ollaan lähempänä opiskelun jälkeisen työelämän asettamia puitteita, joihin opiskelun tulisi osaltaan valmistaa.
2.1.5 Opiskelijan oikeusturva
Kuten luvussa 2.1.2 todettiin, arvioinnin tavoitteena on edistää oppimista ja samalla säilyttää opiskelijoiden yhdenmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Tenttiä on perinteisesti pidetty tasapuolisimpana tapana arvioida opiskelijoiden tietojen ja osaamisen taso. Tenttitehtäviin on varattu sama aika ja ne ovat kaikille opiskelijoille ennalta tuntemattomia. Lisäksi tenttitilannetta on helppo kontrolloida, jolloin voidaan varmistaa, että tenttivastaus on todella opiskelijan itsensä tekemä. (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003).
Valvontaa käytetään yleisesti yliopistoissa epärehellisen tenttikäyttäytymisen estämiseksi, koska vilpin avulla saatu arvosana asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Opiskelijan oikeusturvan kannalta onkin tärkeää, että tenttiä ja suorituksia valvotaan ja pyritään varmistamaan, että opiskelijan suoritusta arvioidaan todellisen osaamisen perusteella.
2.2 Sähköinen tenttiminen
Sähköisellä tentillä on monia muotoja. Tentti voidaan suorittaa valvotussa tilassa tai vapaasti esimerkiksi kotona. Tentti voidaan varioida suorittajien kesken tai se voi olla sama kaikille tenttijöille, jolloin se yleensä suoritetaan samana ajankohtana tai lyhyen ajan sisällä. Tässä luvussa esitellään kokemuksia sähköisestä tenttimisestä sekä sen toteuttamisesta.
2.2.1 Kokemuksia synkronoidusta sähköisestä tenttimisestä
Sähköistä tenttimistä on testattu muun muassa järjestämällä etätenttejä, jolloin opiskelijat suorittavat tentin kotona internetin välityksellä. Tentti voi olla synkronoitu, jolloin kaikki osallistujat tekevät tentin yhtä aikaa verkkoon kirjautuneina, tai synkronoimaton, jolloin tentti ladataan ja palautetaan internetin välityksellä, mutta verkkoyhteys ei ole auki tapahtumien välillä. Synkronoitua sähköistä tenttiä testattiin tietotekniikan opiskelijoiden avulla etäopetusta järjestävässä yliopistossa (The Open University, Milton Keynes) Isossa- Britanniassa. Testiin osallistui keväällä 2001 yksitoista opiskelijaa, joiden tenttisuorituksia ei arvosteltu tentin testiluonteen vuoksi vaan kokeilussa oli tarkoitus ainoastaan tutkia opiskelijoiden kokemuksia tentistä. (Thomas et ai.
2002)
Suurin osa osallistuneista koki tietokoneella suoritetun tentin vähintään yhtä hyväksi verrattuna perinteiseen käsin kirjoitettuun tenttiin. Palautekyselyssä opiskelijoita pyydettiin luettelemaan sähköisen tenttimisen etuja ja puutteita.
Vastauksista kävi ilmi, että suurin etu opiskelijoiden mielestä oli matkustamiselta välttyminen, kun tentin voi suorittaa kotona. Lisäksi tenttiympäristö koettiin miellyttävämmäksi ja tenttitulokset tulivat nopeammin.
Suurimpana puutteena koettiin tekniset ongelmat, joiden vuoksi verkkoyhteys katkesi ja osa tenttivastauksista ei tallentunut. Lisäksi osan mielestä virallisen tenttitunnelman puuttuminen sekä vastausten koneella kirjoittaminen olivat sähköisen tenttimisen heikkouksia. Testissä havaittiin myös, että koneella kirjoitetut vastaukset olivat käsin kirjoitettuja tenttivastauksia lyhyempiä, mutta toisaalta riittävän kattavia arviointia ajatellen. (Thomas et ai. 2002)
2.2.2 Sähköisen tenttimisen toteuttaminen
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on selvittänyt tutkimuksessaan sähköisen tentin toteuttamiskäytäntöjä sekä laatinut suosituksia tutkimuksen pohjalta.
SYL: n suositusten mukaan sähköinen tenttiminen tenttiautomaattien muodossa tulisi ottaa osaksi kaikkien yliopistojen tenttikäytäntöjä, jolloin joustavuuden myötä opiskelija voisi ottaa suuremman vastuun opintojensa etenemisestä ja aikatauluttamisesta. Tenttiautomaatilla tarkoitetaan tenttiakvaarion kaltaista toteutusta. (Anon 2007)
Perinteisten opetusmenetelmien ja uusien käytäntöjen yhdistäminen vaatii kuitenkin oikean tasapainon löytymistä opettajan ja opiskelijan toimintatapojen välillä. Condien & Livingstonin (2007) mukaan opettajan rooli innostajana ja opastajana korostuu, kun opiskelijan oma vastuu kasvaa. Tutkimusten mukaan opettajat saattavat kokea uusien toimintatapojen opettelun myös uhkana. Tämä voi johtua osittain juuri opettajan ja opiskelijan roolien hämärtymisestä, kun oppimisprosessi siirtyy voimakkaasti myös opettajaa koskevaksi. Yleensä opiskelijoilla on myös opettajia vankempi käyttökokemus uuden teknologian hyödyntämisestä, ja puhutaankin digitaalisista alkuperäisasukkaista ja siirtolaisista (digital natives and immigrants) (Prensky 2003, cit. Condie &
Livingston 2007).
SYL:n tutkimuksen pohjalta laadittu muistio (Anon 2007) esittää joukon argumentteja, joilla mahdolliseen muutosvastarintaan voidaan vastata.
Tutkimuksen mukaan sähköisellä tenttimisellä saavutetaan etuina nykyiseen tenttijärjestelmään verrattuna muun muassa kustannussäästöjä ja joustavuutta.
Aikatyön jälkeen tenttiautomaatin käyttö vähentää merkittävästi henkilökunnan kokonaistyötaakkaa ja yliopiston henkilökunnalla on enemmän aikaa keskittyä opetukseen ja tutkimukseen.
Muistion mukaan tenttejä järjestävän tahon osalta hyötyjä saavutetaan, kun tenttivastausten tarkastus nopeutuu ja opetusmenetelmien kehittäminen helpottuu tietotekniikan avulla. Lisäksi tenttikuorien siirtely asiakirjojen sähköistymisen myötä loppuu. Tekniikka mahdollistaa myös sen, että opettaja voi antaa arvosanan lisäksi muutakin palautetta ja opiskelijalla on vastaavasti mahdollisuus vastata saamaansa palautteeseen sähköisesti. Näin tentin tekemiseen tulee vuorovaikutteisuutta, mikä tukee oppimista. Koneella kirjoittamisen myötä myös käsialaan liittyvät ongelmat poistuvat ja tenttivastaukset muotoutuvat tiiviimmiksi ja jäsennellymmiksi. Muistion mukaan tenttien hajanainen palautusaikataulu ei muodostu ongelmaksi, jos tarkastamiseen varattua aikaa pidennetään tai tarkastusajan laskuperiaatteita muutetaan konseptiin sopivammaksi. (Anon 2007)
Opiskelijan kannalta kurssikirjallisuuden saaminen tenttiä varten on helpompaa ja kurssikirjojen turha kopioiminen poistuu, koska tentit jakautuvat tasaisemmin lukuvuoden aikana. Sähköistä tenttimistä myös puoltavat argumentit, joiden mukaan tenttiin ilmoittautuminen ja tentin peruminen onnistuvat sähköisesti.
Tenttiautomaattien myötä opiskelija voi rytmittää opintojaan haluamallaan tavalla, mikä helpottaa esimerkiksi perheellisten ja työssäkäyvien opiskelijoiden opintoja. Muistiossa esitetään, että osaamisen mahdollisimman puolueeton mittaaminen tulisi olla tenttimisen lähtökohta, jolloin tenttiautomaattien käyttöönotto lukisi myös anonyymiutta. (Anon 2007)
2.3 Kokemuksia geoinformatiikan ja kartografian verkko-opetuksesta
Tekniikka kehittyy ja sen myötä myös opetusmenetelmät muuttuvat. Painettujen karttojen rinnalle on noussut joukko digitaalisia karttoja, joita käytetään mobiililaitteissa ja intemetsovelluksissa (Werner & Stern 2003). Lisäksi monet organisaatiot käyttävät suunnittelun tukena paikkatietojärjestelmiä ja - ohjelmistoja. Työelämän vaatimukset heijastuvat myös geoinformatiikan ja kartografian opetukseen (Murad-al-shaikh 2007; Forrest & Feamside 2003).
Geoinformatiikan ja kartografian opetuksessa käytetään yleisesti luentojen ohella paikkatieto-ohjelmistoja harjoitustehtävien suorittamiseen. Tenttiin saattaa kuulua esseetehtävien lisäksi kuvia, joita muokataan tenttitilanteessa. Tehtävänä voi esimerkiksi olla annetun kartan täydentäminen tai muokkaaminen piirrosten tai tekstin avulla. Lisäksi kursseilla voidaan tehdä samantyyppisiä harjoituksia, joissa karttaa muokataan iteratiivisesti opettajan kommenttien ja itsearvioinnin
perusteella. (Murad-al-shaikh 2003)
Geoinformatiikan ja kartografian opetukseen on haettu joustavuutta sähköisen opetuksen avulla, mutta näitä verkko-opetuskokemuksia on raportoitu vähän.
Tähän lukuun on koottu artikkelien avulla kokemuksia geoinformatiikan ja kartografian sähköisestä opetuksesta.
2.3.1 Geoinformatiikan ja kartografian verkko-opetus
Tekniikan kehittyessä ja paikkatiedon ja sen esittämisen kysynnän kasvaessa myös koulutustarpeet kasvavat ja muuttuvat. Haasteisiin on haettu ratkaisua etäopetuksesta, joka mahdollistaa laajemmat kurssikoot ja joustavan aikataulun.
Verkko-opetus mahdollistaa myös laajemman valikoiman opetusvälineitä, joiden avulla voidaan rakentaa johdonmukainen käsitemalli opetussisällöstä ja opiskelijan on edelleen helpompi työstää opintokokonaisuutta. (Werner et ai.
2005)
Kartografian verkko-opetusmateriaalia on tuotettu erilaisin projektein, joista voidaan mainita GITTA (Geographic Information Technology Training Alliance) ja CartouCHe (Cartography for Swiss Higher Education). GITTA on virtuaalinen kolmen sveitsiläisen yliopiston yhteishankkeena toteutettu opetusmateriaalikokoelma, joka sisältää myös kaikki tarvittavat verkkokurssitoiminnot opetusta varten ja sitä voidaan käyttää geomatiikan ja kartografian kurssimateriaalina useammalla kielellä. Materiaalista ja toiminnoista voi muodostaa kokonaisen kurssin tai käyttää niitä muun opetuksen lisäksi. Vastaavanlainen hanke on CartouCHe, jonka yhteydessä on keskitytty kartografian multimedia- ja verkkojulkaisuihin. Molemmat kurssikokonaisuudet pyrkivät tarjoamaan modulaarisia, joustavia ja laajennettavia opetusratkaisuja.
(Schnabel et ai. 2007; Werner et ai. 2005)
Verkkoon voidaan muodostaa myös kokonaisia oppimisympäristöjä, jotka sisältävät kattavasti teoriaa ja interaktiivisia työkaluja. Suomessa on käytössä WSOY:n kehittämä ja ylläpitämä sähköisen oppimisen kokonaispalvelu Opit, joka sisältää teoriaa ja harjoitustehtäviä suomalaisten oppilaitosten tarpeisiin.
Opit-palveluun kuuluu opetusmateriaalin lisäksi ryhmä- ja yksilöviestintään ja raportointiin käytettäviä työkaluja. Lukiossa luonnontieteitä opettavan opettajan kokemusten perusteella Opit-ympäristön monipuoliset työkalut tukevat opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä ja helpottavat opiskelijoiden yksilöllistä ohjaamista. Hänen mukaansa verkkokurssien myötä opiskelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus on lisääntynyt ja hierarkia näiden roolien välillä on vähentynyt. (WSOY:n Opit-palvelu)
2.3.2 Sähköinen tentti verkko-opetuksen osana
Verkko-opetusmateriaaliin sisältyy yleensä myös erilaisia työkaluja, joilla opiskelija voi testata osaamistaan kurssin eri aihealueista. Esimerkiksi ETH Zürichin (Die Eidgenössische Technische Hochschulen) NAHRIS-projektissa tuotettu opetusmateriaali sisältää itsearviointiosuuden, joka suoritetaan jokaisen opetusmoduulin jälkeen. Kurssimateriaali käsittelee luonnonkatastrofien riskinhallintaa, ja yksi sen moduuleista muodostuu kartografian peruskäsitteistä ja -työkaluista. Moduulin aihepiirien hallintaa testataan monivalintatehtävien, aukkotehtävien ja interaktiivisten tehtävien avulla. Interaktiivisessa sovelluksessa opiskelija näkee visuaalisten esimerkkien avulla välittömästi erilaisten päätösten vaikutuksen kartan ulkonäköön ja luettavuuteen. Esimerkiksi kartan värejä käsittelevään aiheeseen liittyen opiskelija valitsee testissä väijäämättömään karttaan värimaailman ja nimeää sen, minkä jälkeen sovellus palauttaa vahvistuksen lyhyen viestin muodossa. (Lienert & Hurni 2007)
Verkkokurssiin liittyy usein myös sähköinen tentti, joka voidaan järjestää synkronoidusti kurssin päätteeksi kuten eurooppalaisen eduGI-projektin
puitteissa pilotoidun Geodata Visualization -kurssin tentti. Tentti voidaan järjestää samana ajankohtana tai tietyn lyhyen aikarajan puitteissa. Jos opiskelijat kerätään tekemään tenttiä virtuaalisesti yhtä aikaa, se tietenkin rajoittaa kurssin suorittamista niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät pysty siihen tuona ajankohtana osallistumaan. (Blok 2007a, 2007b)
Myös Ghentin yliopistossa Belgiassa geotieteiden opetusta täydennettiin verkkomateriaalin avulla. Materiaalilla ei ollut tarkoitus korvata luentoja vaan tukea oppimista, jolloin verkossa jaettava opetusmateriaalilla saatiin aikajoustavuutta yhteydenpitoon sekä tiedonjakeluun ja laajempia opetuskeskusteluja voitiin käydä internetin ulkopuolella. Materiaali jaettiin moduuleihin, joiden hallintaa testattiin interaktiivisin välitestein ja moduulin päätteeksi (lukuvuonna 2004-2005) sähköisen tentin avulla. Tentti koostui monivalintatehtävistä sekä avoimista kysymyksistä. Tentin järjestämiseen osallistuneet opettajat ja opiskelijat olivat kokeiluun tyytyväisiä, vaikka tentin aikana ilmenikin verkkoyhteysongelmia ja osa tenttivastauksista katosi. Osa opiskelijoista (37 %) oli sitä mieltä, että sähköinen tentti ei sovellu viralliseen arviointiin ja osa (55 %) koki sen epäreiluksi. (Brondeel et ai. 2005)
Ghentin yliopistossa käytetty TeleTendo-tenttisovellus on sähköisen tenttimisen mahdollistava työkalu, jonka avulla käyttäjä voi luokitella tehtäviä kategorioihin, editoida olemassa olevia tehtäviä ja palautteita sekä muodostaa tenttejä.
Kysymyksiin on myös mahdollista yhdistää multimediatoimintoja kuten kuvia, videoita, ääntä ja Flash-tekniikalla tuotettuja osia. (Brondeel et ai. 2005)
2.3.3 Yhteenveto kokemuksista
Kartat ja niihin liittyvät harjoitukset kuuluvat olennaisena osana geoinformatiikan ja kartografian opetukseen. Opetuksessa käytetään yleisesti paikkatieto-ohjelmistoja harjoitustehtävien suorittamiseen, ja tentteihin voidaan esseetehtävien ohella sisällyttää karttoja sekä kuvia. Tekniikan kehittyessä ja työelämän tarpeiden muuttuessa opetuksen apuna käytetään myös verkkomateriaalia, interaktiivisia työkaluja ja sähköisessä muodossa olevia tenttejä. Sähköinen opetus mahdollistaa joustavan aikataulun lisäksi laajemman valikoiman opetusvälineitä, jotka tukevat opiskelijan itsenäistä työskentelyä ja joiden avulla opiskelijan on helpompi työstää opintokokonaisuutta.
3 Tenttiakvaarion pilotointi Teknillisessä korkeakoulussa
3.1 Esitutkimus muiden yliopistojen tenttiakvaariohankkeista
Teknillisen korkeakoulun tenttiakvaariopilotointia varten tehtiin esitutkimus muiden Suomessa toimivien yliopistojen tenttiakvaariohankkeista haastatteluin ja tutustumalla tenttiakvaariotiloihin sekä hankkeista laadittuihin raportteihin.
Tutkimuksessa käsiteltiin tenttiakvaarioiden toteutusta, käyttäjäkokemuksia sekä jatkokehityssuunnitelmia. Tenttiakvaario on ollut käytössä Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa yli kuuden vuoden ajan ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä Helsingin yliopistossakin konseptia on käytetty jo muutamia vuosia. Nyt viimeisen vuoden aikana ovat valmistuneet myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston sähköiset tenttimisjärjestelmät. Kuopion yliopisto avaa oman tenttiakvaarionsa syystalvella 2008 uudistuneen oppimiskeskuksen myötä.
3.1.1 Toteutus
Tenttiakvaarioiden toteutus vaihtelee yliopistoittain. Tässä luvussa käydään läpi erilaisia käytössä olevia tenttitiloja ja ohjelmistoja sekä tenttiaikoihin, ilmoittautumiseen, valvontaan ja akvaarion käyttöön liittyviä käytäntöjä.
Tarkastelussa ovat Joensuun, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteutukset.
Tenttitila
Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa tenttitila on työasemaluokassa, josta sermein on erotettu kaksi tietokonetta tenttimistä varten.
Tilaan on vapaa pääsy ja työasemaluokan muita koneita voi käyttää myös tenttien aikana. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tenttiakvaario on sijoitettu oppimiskeskuksen ja kirjaston yhteisiin tiloihin. Huone on erotettu päivystystilasta lasiseinällä ja tilassa on kahdeksan työpistettä sekä muiden yliopistojen toteutuksesta poiketen lisäksi apupaperia, kyniä ja tulostin tenttijöiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa sähköinen tenttiminen tapahtuu päätteillä varustetussa mikroluokan kaltaisessa tilassa ja koneita on yhteensä 30 kahdessa eri luokassa (Rautanen & Hiden 2007). Helsingin yliopistolla taas on käytössä kolme erillistä akvaariotilaa, joissa kussakin on yksi työasema. Tallentava kameravalvonta on käytössä kaikissa tenttiakvaariototeutuksissa.
Tenttiajat ja ilmoittautuminen
Joensuun yliopiston tenttiakvaarioon ilmoittaudutaan tenttisovelluksen nettisivuilla ja tentin alkamisajan voi valita kolmesta kiinteästä vaihtoehdosta (Forss 2007). Lappeenrannan teknillisen yliopiston tenttiakvaario on avoinna oppimiskeskuksen valvojien työaikana ja ajanvaraus on hieman Joensuun yliopiston käytäntöä joustavampi. Tenttijöitä kuitenkin ohjeistetaan valitsemaan jokin kolmesta ehdotetusta ajankohdasta, jotta halukkaat tenttijät voisivat aloittaa samanaikaisesti. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on päätetty, että tenttiaika kuluu ajanvarauksesta alkaen, vaikka tentin aloittaisikin myöhemmin. Aloittamiseen on aikaa puoli tuntia varatusta ajankohdasta.
(Nurkka 2007)
Helsingin yliopiston akvaariotenttiin voi ilmoittautua internetissä erillisen tilavarausjärjestelmän kautta yliopiston mikroverkkotunnuksilla. Järjestelmä ehdottaa alkamisajaksi ainoastaan tasatunteja, varaa automaattisesti tenttiin tarvittavan ajan sekä lisää ajan loppuun vielä ylimääräisen tunnin. Tentin aloittamiseen on aikaa puoli tuntia, joten liikkumavara varauksen loppupuolella estää päällekkäiset varaukset kun tenttiaika kuluu vasta järjestelmään kirjauduttua. (Evälä 2007)
Tampereen yliopiston sähköisiin tentteihin ilmoittaudutaan sitä varten rakennetun varausjärjestelmän kautta. Varauksen yhteydessä opiskelijalle määrätään kone, jolla tentti suoritetaan, ja tentin alkamisajankohdan opiskelija voi itse valita tilan aukioloaikojen puitteissa (Rautanen & Hiden 2007; Erkkilä et ai. 2007). Kaikkien yliopistojen järjestelmissä onnistuneesta tentti- ilmoittautumisesta lähtee vahvistus sähköpostilla varaajalle sekä tentaattorille ja yleensä tentti-ilmoittautumisen voi myös perua jälkikäteen.
Tenttijärjestelmä
Tenttijärjestelmän avulla voidaan hoitaa tentti-ilmoittautumiset, erilaisten kysymysten ja tenttiprofiilien laadinta sekä tentin arviointi. Monivalintatehtävien pisteytys tapahtuu yleensä automaattisesti, ja sovellus mahdollistaa myös palautteenannon molempiin suuntiin. Tenttikoneilta on yhteys järjestelmään, mutta niillä ei voi käyttää muita ohjelmistoja eikä verkkoa. Työasema saattaa sisältää sovellusyhteyden lisäksi tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia, joiden oikolukutoiminnot on estetty.
Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariossa käytetään kaupallista SoftTutor Exam Aquarium -tenttisovellusta ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa saman sovelluksen päivitettyä versiota (Evälä 2007;
teknillisen yliopiston ja Joensuun yliopiston käyttämä tenttisovellus pilotoitavana. Tuote kuitenkin vaihdettiin myöhemmin tietojärjestelmiin ja oppimisratkaisuihin erikoistuneen Datafisher Oy:n toimittamaan järjestelmään, koska opettajien kokemusten perusteella sovellusta oli hankala käyttää (Evälä 2007). Tampereen yliopiston käyttämä tenttijäijestelmä on toteutettu valmiille Moodle-oppimisalustalle yliopiston tietojärjestelmätyönä (Rautanen & Hiden 2007). Toteutus poikkeaa muiden yliopistojen ratkaisuista, sillä se perustuu avoimeen lähdekoodiin.
Valvonta
Tenttiakvaarioissa yleisin valvontakeino on tallentava kameravalvonta, joka on käytössä kaikissa esitutkimuksen kohteissa. Tällöin tallenne voidaan tarvittaessa katsoa jälkikäteen palvelimelta. Helsingin yliopistolla tämän lisäksi tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan ennen tenttitilaan pääsyä ja tenttijärjestelmään kirjautumiseksi tarvitaan yliopiston myöntämä henkilökohtainen mikroverkkotunnus (Evälä 2007). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa henkilöllisyyden tarkistaa oppimiskeskuksen virkailija, joka myös valvoo tentin lopetuksen. Virkailijan työpisteeltä on näköyhteys tenttitilaan, ja tämän lisäksi hän voi tarkistaa tilanteen valvontaruudulta, jossa kaikkien kameroiden kuvat näkyvät. Käytäntönä on myös, että virkailija säilyttää tenttijöiden tavarat tentin ajan. (Valtonen 2007)
Tampereen yliopistolla sähköistä tenttimistä valvotaan kolmivaiheisesti. Tilassa on kulunvalvontajärjestelmä, jolloin sisäänpääsyyn tarvitaan opiskelijoiden kulkukorttina käyttämä opiskelijakortti, joka on osa yliopiston yleistä kulunvalvontajärjestelmää. Tämän jälkeen opiskelija tarvitsee peruspalvelutunnuksen eli yliopiston tietokonetunnuksen kirjautuakseen tenttikoneelle. Tenttiä varattaessa järjestelmä nimeää tietyn koneen ko. tenttiä varten, ja vain kyseinen henkilö pääsee kirjautumaan tälle tietylle koneelle tenttiaikaan. Näiden valvontatoimien lisäksi tilassa on selainpohjainen videovalvontajärjestelmä, jolloin arkistoitua videota sekä reaaliaikaista kuvaa voidaan katsoa verkossa. Tenttitilaan ei saa tuoda mitään apuvälineitä, vaan vaatteet ja laukut on jätettävä esimerkiksi yliopiston lukollisiin säilytyslokeroihin. Tilasta ei saa poistua tentin aikana. (Rautanen & Hiden 2007) Käyttö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto käyttää tenttiakvaariotilaa lähinnä kypsyysnäytteiden suorittamiseen, mutta siellä tehdään myös jonkin verran esseetenttejä sekä kielikeskuksen yksittäisiä tenttejä. Tenttiin osallistujien määrä on rajattu kahteen tenttijään kerralla, vaikka koneita kaiken kaikkiaan on kahdeksan. Loput työpisteistä on varattu kypsyysnäytettä suorittaville.
Kypsyysnäytteiden tehtävänanto lähetetään tenttipaikalle kirjekuoressa, jonka oppimiskeskuksen päivystäjä luovuttaa opiskelijalle. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttisovelluksen ulkopuolella tekstinkäsittelyohjelmalla ja valmis työ tulostetaan. Päivystäjä lähettää työn kielikeskukseen ja vastaavalle opettajalle sähköisesti. Tulostettu versio allekirjoitetaan ja lähetetään arkistoitavaksi.
(Nurkka 2007)
Tampereen yliopistossa sähköinen tenttiminen otettiin käyttöön laajoihin lähtötasokokeisiin, jotka sisältävät monivalintatehtäviä. Järjestelmää voidaan käyttää myös muuntyyppisiä kysymyksiä sisältävien tenttien laatimiseen.
Opettajille tentit tulevat tarkastettavaksi sitä mukaa kuin opiskelijat niitä tekevät.
Perinteinen kahden viikon tarkastusaika ei kuitenkaan ole tarpeeksi joustava sähköisten tenttien tarkastamiseen, joten esillä on ollut kaksi eri vaihtoehtoa toimintamalliksi. Toisen suunnitelman mukaan tarkastus voitaisiin venyttää kolmen tai neljän viikon pituiseksi. Toinen vaihtoehto perustuu ennalta määriteltyyn ajankohtaan, jolloin normaali kahden viikon tarkastusaika lähtisi kulumaan. Tämä helpottaisi opettajan ajankäytön suunnittelua ja mahdollistaisi useamman tenttivastauksen läpikäymisen samalla kertaa. (Rautanen & Hiden 2007)
Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariota käytetään lähinnä essee- ja monivalintakysymyksiä sisältävien tenttien ja loppukuulustelujen suorittamiseen (Forss 2007). Helsingin yliopiston tenttijärjestelmässä taas on mahdollista tehdä ainoastaan esseetehtäviä sisältäviä tenttejä, ja tenttiakvaarioita käytetäänkin useimmiten rästitenttien tekemiseen.
Tenttiakvaarioiden käyttäjämääriä ei ole yleisesti raportoitu, mutta Helsingin yliopistolla arvioitiin, että tenttiakvaariossa tehdään keskimäärin yksi tentti viikossa. (Evälä 2007)
3.1.2 Käyttäjäkokemukset
Tentaattorien näkökulma
Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariota käyttävät opettajat ovat olleet tyytyväisiä konseptiin. On havaittu, että käsialasta riippumattomia tenttejä on mukavampi lukea ja omia tenttikysymyksiä on kätevä muokata paremmiksi, jos vastaukset antavat siihen aihetta. Tenttiakvaariossa on sen käyttöaikana havaittu yksi lunttaustapaus, jonka tentaattori oli tunnistanut videotallenteelta. Tällöin opiskelija oli tuonut tilaan mukanaan ylimääräisiä papereita. Tämän lisäksi muina ongelmina tuodaan esiin sovelluksen päivittämättömyydestä johtuvat puutteet ja joidenkin tenttien pienehköt kysymyspankit. (Forss 2007; Pelkonen 2007)
Helsingin yliopistossa tenttiakvaariota käyttäneet opettajat ovat olleet tyytyväisiä järjestelmänsä helppokäyttöisyyteen ja mahdollisuuteen antaa opiskelijalle palautetta. Samoin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opettajien kokemukset ovat pääosin positiivisia, vaikka tenttikysymysten laatimisen ja vastausten arvioinnin todetaankin olevan melko aikaa vievää ja hajautuneella tenttien palautusaikataululla saattaa olla vaikutusta arvostelun yhdenmukaisuuteen (Jokelainen et ai. 2005). Helsingin yliopistossa arvostelun vinoutumista on pyritty välttämään siten, että luetaan useampia tenttivastauksia samalla kertaa (Evälä 2007). Lunttausyrityksiä ei ole kummassakaan yliopistossa havaittu, mutta jonkin verran on nähtävissä tenttikysymysvalikoimaan tutustumista siten, että tenttiin ilmoittaudutaan valmistautumatta (Nurkka 2007). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa eräs opiskelija väitti tenttivastaustensa kadonneen, mutta tapaus paljastui huijausyritykseksi tenttisovelluksen lokitietojen avulla (Muukkonen 2007).
Tampereen yliopistossa sähköisillä osaamistasotesteillä on ollut mahdollista keventää kurssien ja opetusryhmien kuormitusta. Henkilökunnan työmäärä on vähentynyt huomattavasti monivalintakysymysten ja niiden automaattisen tarkastusjäijestelmän myötä. (Rautanen & Hiden 2007)
Opiskelijanäkökulma
Tenttiakvaariota käyttäneiden opiskelijoiden mielestä tenttiakvaarion aikajoustavuus sekä koneella kirjoittamisen nopeus ja tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat konseptin parhaita puolia. Opiskelijoiden palaute on ollut positiivista ja sähköiseen tenttimiseen ollaan tyytyväisiä.
Negatiivinen palaute on koskenut lähinnä tenttitilojen kaikuisuutta ja ilmastoinnista sekä viereisistä tiloista kuuluvia ääniä. (Evälä 2007; Forss 2007;
Nurkka 2007; Pelkonen 2007)
Valvontajärjestelyissä mukana olevien henkilöiden kokemuksia
Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppimiskeskuksen virkailijat kokevat, että hyvä ohjeistus valvontajärjestelyissä mukana oleville henkilöille on tärkeää tenttijärjestelyjen sujuvuuden kannalta. Myös tenttisovelluksen tuntemuksesta olisi apua ongelmatilanteissa (Valtonen 2007). Palautteen (Jokelainen et ai.
2005) mukaan kiireisimpinä aikoina päivystäjä ei ehdi valvoa tenttejä tai tenttien valvonta on puutteellista.
3.1.3 Yliopistojen tenttiakvaarioiden kehityssuunnitelmia
Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariotoiminnan kehittämisestä ei haastatteluhetkellä ollut olemassa tarkkoja suunnitelmia. Pian
käyttöönoton jälkeen vakiintunut tilanne oli muodostunut tiedekunnassa pysyväksi toimintamalliksi (Forss 2007; Pelkonen 2007). Lappeenrannan teknillinen yliopisto suunnitteli kypsyysnäytteiden järjestelyjen sähköistämistä, jolloin prosessi tulisi yksinkertaisemmaksi ja käsityön osuus vähenisi.
Haastatteluhetkellä käytössä olleet järjestelyt työllistivät henkilökuntaa erillisten kalenterivarausten ja paperityön muodossa (Nurkka 2007; Valtonen 2007).
Helsingin yliopisto suunnitteli siirtävänsä oppimiskeskuksessa sijainneen tenttiyksikön oikeustieteellisen tiedekunnan tiloihin, koska tentti akvaariota käytettiin pääasiassa ko. tiedekunnan tenttien järjestämiseen. Järjestelmää oli tarkoitus kehittää samalla yhdessä toimittajan kanssa (Evälä 2007). Tampereen yliopistossa kesätentit on ajateltu korvata kokonaan sähköisellä tenttimisellä (Rautanen & Hiden 2007).
3.1.4 Yhteenveto esitutkimuksesta
Tenttiakvaariokonseptin toteutuksesta löytyy monia eroja Suomen yliopistojen välillä. Helsingin ja Joensuun yliopistojen tenttitilat koostuvat yhden työaseman yksiköistä, kun Tampereen yliopistossa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa akvaariotenttitilat on laajennettu tietokoneluokkien kokoisiksi.
Taulukossa 1 on esitetty kooste tenttiakvaariotilaan liittyvistä toteutusmahdollisuuksista.
Taulukko 1 Esitutkimuksen perusteella löydetyt tenttijärjestelmän ja -tilan toteutusmahdollisuudet
Tenttijärjestelmä Tila Sijainti Työasema (1-n) sisältää
Mitä muuta tilassa Valmis kaupallinen
verkkosovellus
Erillinen huone tai luokka
Erillisen yksikön
tilat Tenttijärjestelmä Valvontakamera
(1-n)
Toteutus
mahdol
lisuuksia
Kustomoitu kaupallinen tuote
Sermein erotettu alue suuremmasta
tilasta
Oppimiskeskus Rajoitettu
verkkoyhteys Tulostin
Avoimeen lähdekoodiin perustuva toteutus
Kirjasto Tekstinkäsittely
ohjelma Apupapereita
Muu yleinen tila Taulukkolaskenta
ohjelma Kirjoitusvälineet
Tenttiajan voi toteutuksesta riippuen varata kiinteistä vaihtoehdoista (Joensuun yliopisto), ohjeistuksessa annettujen suositusten mukaan (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) tai vapaasti tilan aukioloaikoina (Helsingin ja Tampereen yliopistot). Tenttisovellusten osalta yliopistoissa on käytetty valmiita ja räätälöityjä ratkaisuja sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvia toteutuksia. Myös valvontajärjestelyissä on eroja. Kaikki toteutukset sisältävät tallentavan videovalvontajärjestelmän, jota yliopistosta riippuen on täydennetty valvovan henkilökunnan, henkilökohtaisten kulkukorttien, opiskelijakohtaisten
järjestelmätunnusten tai näiden yhdistelmien avulla. Taulukkoon 2 on kerätty tenttiakvaarion käyttöön liittyviä toteutusmahdollisuuksia.
Taulukko 2 Esitutkimuksen perusteella löydetyt tenttiakvaarion käyttöön liittyvät toteutusmahdollisuudet
Käyttö Tenttiajat Tenttiin ilmoit
tautuminen
Opiskelijan omat tavarat
Valvonta
Kypsyysnäytteet Kiinteät Tenttisovelluksen
kautta Sallittu tentissä Tallentava kameravalvonta
Esseetentit
Ohjeistuksessa annetut suositukset
Erillisen varaus
järjestelmän kautta Valvoja säilyttää Tenttiä valvova henkilökunta
Toteutus
mahdol
lisuuksia
Lähtötasokokeet, joissa monivalintatehtäviä
Vapaasti aukioloaikoina
Jätettävä lukittavaan
lokeroon
Tenttitilaan pääsee valvojan tarkastettua henkilöllisyyden
Ryhmätyötila
Tenttitilaan pääsee henkilökohtaisella
kulkukoirilla
Atk-luokka
Henkilökohtainen tunnus tenttiin kirjautumiseen
3.2 Pilottiprojektin toteutus
Muiden yliopistojen tenttiakvaarioprojektien esitutkimuksella saatiin tietoa konseptin toteutuksesta sekä erilaisten ratkaisujen toimivuudesta ja tuloksia voitiin hyödyntää Teknillisen korkeakoulun tenttiakvaariohankkeen pilotointia suunniteltaessa. Pilotointi toteutettiin syksyllä 2007 TKK:n pääkirjaston tiloissa ja siihen osallistuneilta kerättiin palautetta pilotointijakson aikana ja sen jälkeen.
3.2.1 Pilotointiin osallistuneet kurssit
Tenttiakvaarion pilotointiin haettiin mukaan kursseja TKK:n Opetuksen ja opiskelun tuen tiedotuksen kautta ja yhteydenottoja saatiin toistakymmentä. Kun osa ehdokkaista rajautui pois pilotointiaikataulun takia, oli toteutuksessa mukana lopulta yhteensä kahdeksan kurssia Maanmittausosastolta sekä Konetekniikan ja Tietotekniikan osastoilta:
o Tasoituslasku
o Ympäristöoikeuden perusteet
o LVI-järjestelmien mittaus-ja säätötekniikka o Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus o Introduction to Cartography and Geoinformatics
o Introduction to Geoinformatics in Civil and Environmental Engineering o Theories and Techniques in Geoinformatics
o Geoinformatics for Real Estate Economics
Lisäksi Kielikeskus oli kiinnostunut kypsyysnäytteiden uusimismahdollisuudesta hankkeessa. Uusimistarvetta ei kuitenkaan ilmennyt pilotointijakson aikana, joten käyttöä ei siltä osin päästy testaamaan. Kaikkien pilotointiin osallistuvien kurssien kohdalla kyse oli rästitenttikokeilusta eli kurssin ensimmäinen tenttimahdollisuus oli järjestetty perinteisenä tenttinä jo aiemmin.
3.2.2 Tila ja tekninen toteutus
Esitutkimuksen perusteella hankkeelle laadittiin pilotointisuunnitelma ja - aikataulu sekä varmistettiin laitehankinnat ja käytettävät tilaresurssit.
Toteutuksessa otettiin huomioon myös eri kurssien asettamat tekniset vaatimukset kuten tarvittavat ohjelmistot ja lisälaitteet.
Pilotointi toteutettiin TKK:n pääkirjaston tiloissa. Kirjaston yhdestä ryhmätyöhuoneesta muodostettiin pilotoinnin ajaksi Tenttiterraario-niminen tenttitila, ja sinne asennettiin yksi työasema, kaksi tallentavaa valvontakameraa sekä kiinteä puhelin, joka mahdollisti yhteyden kirjaston lainauspisteeseen.
Soitto lainauspisteelle tapahtui automaattisesti luuria nostamalla. Myöhemmin yhteys vielä varmistettiin yksisuuntaiseksi eli tämän jälkeen tentti tilassa ei ollut mahdollista vastaanottaa puheluita. Huone varustettiin lisäksi skannerilla, kirjoitusvälineillä, tenttiohjeilla ja lukittavalla kaapilla, johon henkilökohtaiset tavarat saatiin tentin ajaksi säilytykseen. Valvontaa varten kirjaston lainauspisteelle asennettiin työasema, jonka näytöltä kirjaston henkilökunnan oli mahdollista tarkkailla tenttitilaa reaaliajassa.
Tenttisovellukseksi valittiin Sordino Information Systems Oy:n toimittama SoftTutor Exam Aquarium -sovellusohjelma muiden yliopistojen hyvien kokemusten perusteella. Tenttisovellus toimii palveluntarjoajan palvelimella, jolloin ohjelmia ei tarvitse asentaa käyttökohteessa ja sovellus saadaan nopeasti käyttövalmiiksi. Tenttiin ilmoittautuessaan opiskelija saa sovelluksen kautta tunnukset, joilla hän pääsee kirjautumaan sisään tenttiin varaamanaan ajankohtana. Tenttikysymyksiin vastataan sovelluksen sisällä, ja jokaiselle kysymykselle on oma vastausikkunansa (Kuva 1).
И Kysymys
Kartan suunnittelun lähtökohtia ovat esitettävä ilmiö, kartan aiottu käyttötarkoitus ja käyttäjät, kartan käyttökulttuuri ja julkaisu media. Esittele yksityiskohtaisemmin, miten nämä tekijät vaikuttavat kartan suunnitteluun.
lisätiedot The starting points of map design are the phenomenon to be presented, intended use and users, use culture and the medium for publishing. Introduce in more detail how these factors reflect to the designing a map.
Vastaus
Selaa...
И Opiskelijan vastaus
tallenna
Kuva 1 Pilotoinnissa käytetyn tenttisovelluksen vastausikkunanäkymä opiskelijalle
Tentissä käytettävä työasema sisälsi sovellusyhteyden lisäksi tekstinkäsittelyohjelman, josta oikolukutoiminto oli kytketty pois, sekä skannerin tarvitseman ohjelmiston. Koneelle tallentaminen tentin aikana sallittiin vain yhteen kansioon, jonka sisältö tyhjentyi automaattisesti koneelta pois kirjauduttaessa. Pilotoinnin loppuvaiheessa koneelle asennettiin myös Matlab- ohjelmisto, mikä mahdollisti kurssin Tasoituslasku tenttimisen.
3.2.3 Tenttiminen ja valvonta
Tenttisovelluksen käytöstä ja tenttimisestä laadittiin ohjeet opiskelijoille, opettajille ja kirjaston henkilökunnalle. Lisäksi valvontakameratallenteet edellyttivät, että niitä varten laadittiin rekisteriseloste. Hankkeelle avattiin myös oma verkkosivu, josta opiskelijat saivat tietoa pilotoinnista.
Pilotointi toteutettiin syksyn 2007 aikana. Tenttiterraario avattiin marraskuun alussa ja se oli avoinna jouluun saakka. Opiskelijoita ohjeistettiin varaamaan tenttiaika arkisin klo 9, 13 tai 17 ja lauantaisin klo 10. Näin kolmen tunnin tentit saatiin sovitettua parhaalla mahdollisella tavalla, kun käytössä oli vain yksi työasema ja tentin aloittamiselle oli varattava puolen tunnin liukumavara.
Tenttiin ilmoittautuminen ja tenttiajan peruminen tapahtuivat tenttisovelluksen internetsivuilla. Kirjaston henkilökunta huolehti tenttijöiden vastaanotosta eli
tarkasti henkilöllisyyden, ohjasi tenttitilaan, avusti tenttijän omat tavarat lukittavaan kaappiin ja varmisti, että tentti saatiin käyntiin. Tentin päätyttyä tai ongelmatilanteissa tenttijä soitti lainauspisteeseen Tentti terraarion puhelimella.
Kirjaston henkilökunta piti huolta myös käytettyjen apupapereiden poistamisesta tenttitilasta.
Suorituksen jälkeen tentin laatinut opettaja arvioi vastaukset tenttisovelluksessa, ja hänellä oli mahdollisuus käydä katsomassa tenttitapahtuman valvontatallenne TKK:n pääkirjastossa. Valvontatallenteiden katselu oli alun perin tarkoitus toteuttaa etäyhteyden avulla, mutta järjestelmän toteuttamista ei saatu ratkaistua pilotoinnin aikana, joten tallenteiden katselu järjestettiin paikallisesti kirjaston tiloissa.
3.3 Tulokset
Pilotoinnin yhteydessä kerättiin palautetta kokeiluun osallistuneilta opiskelijoilta, opettajilta ja kirjaston henkilökunnalta. Opiskelijoille lähetettiin kyselylomake heti tenttisuorituksen jälkeen, kun taas opettajien ja kirjaston henkilökunnan palaute kerättiin kootusti pilotointijakson päätyttyä.
3.3.1 Palauteaineisto
Tenttiterraariossa tehtiin pilotointijakson aikana 23 tenttiä, ja sähköiseen palautekyselyyn saatiin vastauksia jokaisen tentin osalta. Suoritetut tentit jakautuivat kurssien kesken Kuvan 2 osoittamalla tavalla.
Introduction to Introduction to Theoriesand Geoinformatics Tasoituslasku LVtjärjestelmien Cartography and Geoinformatics Techniques in for Real Estate mittaus-ja
Geoinformatics in Civil and Geoinformatics Economics säätötekniikka Environmental
Engineering
Eniten pilotointijakson aikana tehtiin kurssien Introduction to Cartography and Geoinformatics (57 %) ja Introduction to Geoinformatics in Civil and Environmental Engineering (17 %) tenttejä. Kurssien Ympäristöoikeuden perusteet sekä Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus tentteihin ilmoittautui muutamia opiskelijoita, mutta he peruuttivat ilmoittautumisensa tai eivät saapuneet tenttiin. Pilotointij akson aikana ei myöskään ollut tarvetta kypsyysnäytteiden uusimiseen.
Pilotoinnin jälkeen palautetta kerättiin sähköisesti myös tenttejä laatineilta opettajilta ja niitä valvoneilta kirjastovirkailijoilta. Kyselyyn vastasi viisi opettajaa ja kuusi kirjastovirkailijaa.
3.3.2 Opiskelijapalaute
Jokaiselle Tenttiterraariossa tenttineelle opiskelijalle lähetettiin sähköinen palautelomake tenttisuorituksen jälkeen ja palautetta saatiin kaikilta kyselyn vastaanottajilta. Kyselylomake on esitetty Liitteessä 1. Kyselyssä saatu palaute oli yleissävyltään erittäin positiivista ja kaikki kokeiluun osallistuneet olivat valmiita käyttämään Tentti terraariota myös jatkossa.
Kyselyssä tiedusteltiin arviota ohjeistuksesta, tenttitilasta, tenttisovelluksesta, skannerin käytöstä sekä saadusta palvelusta tentin yhteydessä asteikolla 1-5.
Kuvassa 3 on esitetty tenttijöiden arviot näistä eri ominaisuuksista. Keskiarvo kaikkien ominaisuuksien osalta on erittäin hyvä. Erityisesti skannerin käyttö tentissä sai hyvän arvosanan niiltä, jotka käyttivät (30 % vastanneista) sitä tentin yhteydessä. Toisaalta osa (9 %) kaikista vastanneista epäili sen käytön nostavan jonkin verran kynnystä lisätä vastaukseen kuvia.
Palvelu tentin yhteydessä (4,3)
Skannerin käyttö (4,9) Tenttisovellus
(4,0) Tenttitila (4,3)
Ohjeistus (4,1)
1 2 3 4 5
Kuva 3 Opiskelijoiden arviot Tenttiterraarion toiminnoista pilotointijaksolla asteikolla erittäin huono (1) - erinomainen (5) (23 vastausta)
Kyselyssä pyydettiin myös vertailemaan perinteistä tenttitilaisuutta ja Tenttiterraariossa tenttimistä sekä arvioimaan Tenttiterraarion vahvuuksia ja heikkouksia. Taulukossa 3 on esitetty opiskelijoiden vapaamuotoisessa palautteessa esille tuomat seikat.
Taulukko 3 Vapaamuotoisessa palautteessa esille nousseet Tenttiterraarion vahvuudet ja heikkoudet opiskelijan näkökulmasta (23 vastaajaa)
Vahvuuksia Vastaajien osuus
Joustavuus 78%
Rauhallisuus 70%
Tietokoneella kirjoittaminen 57%
Tekstin jäsentely ja muokkaus 35%
Kehittämisen kohteita Vastaajien osuus
Kurssivalikoima 17%
Vastausruudun koko ja muokkausominaisuudet 13%
Apu ongelmatilanteissa 9%
Vahvuuksiksi perinteiseen tenttitilaisuuteen verrattuna vastauksissa nousivat tenttiakvaariokonseptin joustavuus (78 % vastaajista), tenttitilan rauhallisuus (70
%) sekä tietokoneella kirjoittamisen helppous (57 %) ja vastauksen jäsentämis- ja muokkausmahdollisuudet (35 %). Tentin tekemisen ja ajanvarausten joustavuutta pidettiin erityisen hyvänä ominaisuutena tenttien
päällekkäisyyksien, työkiireiden ja mahdollisten sairastumisten tapauksissa.
Heikkouksina palautteessa mainittiin tentti sovelluksen vastausruudun pieni koko ja rajalliset tekstin muokkausominaisuudet (13 % vastaajista). Tenttiohjelmiston olisi toivottu olevan esseevastausten osalta enemmän tekstinkäsittelyohjelman kaltainen, jolloin vastausta olisi sujuvampi tarkastella ja muokata kokonaisuudessaan. Kehittämiskohteena nähtiin myös Tenttiterraarion kurssivalikoima (17 % vastaajista). Lisäksi kirjastohenkilökunnalta toivottiin parempia valmiuksia auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Noin viidenneksellä (22 %) tenttijöistä oli ongelmia tentin aikana. Yhden tentin kohdalla verkkoyhteys katkesi hetkellisesti, minkä jälkeen tentti jatkui normaalisti. Erään toisen tentin aikana sovellustoimittaja päivitti tenttisovellusta, minkä vuoksi opiskelijan tenttivastaus yhteen tehtävään ei tallentunut.
Opiskelijalla oli kuitenkin tässä tilanteessa vielä hyvin tenttiaikaa jäljellä, joten hän ehti kirjoittaa vastauksensa uudelleen. Sovellustoimittaja pahoitteli tapahtunutta ja lupasi varmistaa päivitysajankohdat jatkossa huolellisemmin.
Muita epäselviä tilanteita tuottivat epähuomiossa vajaaksi jäänyt tenttikysymys sekä selaintoimintojen käyttö tentin aikana.
