Covid-19 pandemian vaikutukset työhyvinvointiin asiakaspalvelualalla myymälätyössä
Joona Ahokas
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Amk-opinnäytetyö
2022
Liiketalouden tutkinto
Tiivistelmä
Tekijä
Joona Ahokas Tutkinto
Tradenomi Liiketalous
Raportin/Opinnäytetyön nimi
Covid-19 pandemian vaikutus työhyvinvointiin asiakaspalvelualalla myymälätyössä Sivu- ja liitesivumäärä
22+14
Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia, sekä Covid-19 pandemian vaikutuksia työhy- vinvointiin myymälätyöskentelyssä asiakaspalvelualalla. Opinnäytetyön tavoitteena, oli sel- vittää millaisia mahdollisia vaikutuksia Covid-19 pandemialla on ollut työhyvinvointiin myy- mälätyössä asiakaspalvelualalla.
Aiheen valinta pohjautuu opinnäytetyön tekijän henkilökohtaiseen työkokemukseen myy- mälöissä asiakaspalvelualalla, sekä Covid-19 pandemian ajankohtaisuuteen työn tekohet- kellä. Kyselyyn sai todenmukaisempia vastauksia, kun pandemiaa oli eletty jo kaksi vuotta työn tekohetkellä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena kyselyn muodossa yri- tyksen x henkilökunnalle. Yritys x toimii elintarvikealalla ympäri Suomea. Opinnäytetyön tu- kena käytetty työhyvinvointikysely oli vastattavissa 2 viikkoa ja kysely teetettiin yrityksen x pääkaupunkiseudun henkilökunnalle Helmi-Maaliskuun vaihteessa 2022. Tähän työhyvin- vointikyselyyn vastasi yhteensä 77 henkilöä.
Asiasanat
(työhyvinvointi, hyvinvointi, työtyytyväisyys, työyhteisö)
Sisällys
1 Johdanto ... 1
1.1 Tavoitteet ... 2
2 Työhyvinvointi ... 2
2.1 Psyykkinen työhyvinvointi ... 4
2.2 Sosiaalinen työhyvinvointi ... 6
2.3 Fyysinen työhyvinvointi ... 7
2.3.1 Liikunta ja työergonomia ... 7
3 Unen ja levon merkitys hyvinvoinnissa ... 8
3.1 Ruokailu ja ravinto ... 9
4 Työhyvinvointikysely ... 10
5 Työhyvinvointikyselyn tulokset ... 11
5.1 Työhyvinvointikyselyn yhteenveto ... 17
6 Oma pohdinta ... 18
7 Yhteenveto ... 19
8 Lähteet ... 21
9 Liitteet ... 23
1 Johdanto
Opinnäytetyöni käsittelee työhyvinvointia ja Covid-19 pandemian vaikutuksia siihen asia- kaspalvelualalla myymälätyössä. Päädyin aiheeseen oman henkilökohtaisen kokemuksen osalta asiakaspalvelualalta, pääosin myymälätyöstä. Omassa työssäni Covid-19 on näky- nyt todella paljon erilaisten rajoitusten ja muutosten muodossa, sekä asiakkaiden käyttäy- tymisessä. Oma sekä kollegoiden työhyvinvointi on tuntunut olevan laskussa pitkittyneen pandemian takia, joten halusin ruveta selvittämään, onko asia muuallakin näin. Nämä asiat inspiroivat minua kirjoittamaan opinnäytetyöni pandemian vaikutuksista työhyvinvoin- tiin myymälätyössä asiakaspalvelualalla.
Alussa käydään läpi työhyvinvoinnin eri osa-alueita, kuten psyykkistä, fyysistä, ja sosiaa- lista työhyvinvointia. Näissä kohdissa avataan jokaisen termin tarkoitusta, sekä sitä miten nämä yhdessä ja erikseen vaikuttavat työhyvinvointiin. Työssä esitellään muun muassa ravinnon, unen sekä liikunnan merkitystä hyvinvointiin ja sitä kautta työhyvinvointiin. Jo- kaisella näistä asioista on oma merkityksensä ja paikkansa työhyvinvoinnissa.
Yksi suurimmista koronasta työhyvinvoinnin kannalta kärsineistä ryhmistä oli nuoret aikui- set. Alle 36-vuotiaista joka viides sanoi kokevansa epäreilua kohtelua työpaikallaan. He vastasivat kohdanneensa aikaisempaa enemmän negatiivisia kokemuksia töissä ja kertoi- vat niiden vaikuttaneen myös elämän muihin osa-alueisiin. (Työterveydenlaitos)
Opinnäytetyö on tutkimustyö ja tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen käytännöllinen osuus toteutettiin työhyvinvointi- kyselynä yrityksen x henkilökunnalle. Työhyvinvointikyselyyn vastasi 77 henkilöä ja vas- tausprosentti oli 22,6 %. Mahdollisia vastaajia oli 340. Työhyvinvointikyselyssä oli 9 kysy- mystä, joista 2 viimeistä oli avoimia.
Opinnäytetyön prosessi alkoi loppuvuodesta 2021 ja kysely saatiin julkaistua helmikuussa 2022. Vasta kyselyn tulosten saamisen jälkeen maaliskuussa 2022 työ rupesi edistymään.
Kysely tehtiin webropol nimisellä ohjelmalla ja kyselyn vastauksia ristiintaulukoitiin SPSS:llä, jotta löydettäisiin mahdollisia korrelaatioita.
1.1 Tavoitteet
Opinnäytetyön tavoitteena oli siis selvittää, millaisia vaikutuksia Covid-19 pandemialla on ollut työhyvinvointiin asiakaspalvelualalla myymälätyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää mitkä ovat olleet suurimmat yksittäiset tekijät työhyvinvoinnin laskuun tai kasvuun pandemian aikana. Työhyvinvointikyselyn tulokset annettiin yrityksen x työhyvin- voinnista vastaavan henkilön tutkittavaksi, jotta niistä saatuja vastauksia voitaisiin hyödyn- tää tulevaisuudessa.
Tutkimuksen hypoteesina oli alun alkujaan, ettei pandemialla ole ollut paljoa positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin, sillä myymälätyöskentelyssä etätyön tekeminen ei oikeastaan ole vaihtoehto. Yllätykseksi muutama vastaajista oli sitä mieltä että, työhyvinvointi olisi jopa parantunut pandemian aikana. Kuitenkin suurimmalla osalla vastaajista oli jotakin ne- gatiivista sanottavaa työskentelystä pandemian aikana.
Tavoitteena on myös pohtia mitä asioita olisi voinut tai voi jatkossa kehittää työhyvinvoin- nin parantamiseksi. Tällainen tilanne on hyvin ainutlaatuinen, mutta kaikkeen on hyvä va- rautua. Työn tekemisen muuttuessa radikaalisti pandemian jäljiltä, on hyvä miettiä mitkä asiat ovat työhyvinvoinnin kannalta kaikista tärkeimpiä.
2 Työhyvinvointi
Työhyvinvointi kokonaisuutena muodostuu monesta eri tekijästä. Näitä tekijöitä ovat työ itsessään ja miten mielekkäänä tekijä sen kokee. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös yksilön terveys, sekä yksilön yleinen hyvinvointi. Työn varmuus ja turvallisuus vaikuttavat myös työhyvinvointiin suuresti. Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat myös mm. ilmapiiri työpai- kalla, sekä hyvä ja tukeva esimiestyö. Työntekijän sekä kollegoiden osaaminen ja ammat- titaito ovat myös merkittäviä tekijöitä. (STM)
Työhyvinvointi syntyy ja kehittyy suureksi osin jokapäiväisissä työtehtävissä arjen kes- kellä. Työhyvinvointi vaatii aikaa ja tekoja, ei pelkästään kauniita sanoja ja yksittäisiä ta- pahtumia ja tempauksia. Työhyvinvoinnissa on hyvä ottaa huomioon yksilöiden lisäksi yh- teisö, ympäristö, jossa työskennellään, prosessit työpaikalla, sekä esimiestyö ja johtami- nen. (Työterveyslaitos)
Työhyvinvoinnilla on suuret, sekä syvälle vaikuttavat juuret. Työhyvinvointi ei vaikuta aino- astaan yksittäisten työntekijöiden hyvään oloon, vaan myös koko organisaatioon. Töissä pahoinvoiva työntekijä ei ole yhtä tehokas työntekijä, kuin sellainen, joka nauttii ja viihtyy
työssään. Hyvä työhyvinvointi johtaa parempaan tulokseen, asiakkaiden tyytyväisyyteen, pienentää työntekijöiden vaihtuvuutta, sekä vähentää sairauspoissaoloja ja niihin johtavia tapaturmia. (Työterveyslaitos)
Työhyvinvointiin vaikuttaa muun muassa psykososiaaliset kuormitustekijät. Psykososiaali- silla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, sujuvuuteen, järjestelyihin ja sosiaali- seen toimivuuteen yhteisön sisällä liittyviä asioita, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle yli- määräistä ja haitallista kuormitusta. (Työsuojelu)
SAK:n Työympäristöasiantuntija Anne Mironen kuvasi työhyvinvointia seuraavasti 16.4.2013 julkaistussa artikkelissaan: ”Työhyvinvointi ei ole mikään pehmoasia, vaikka niin helposti ajatellaan. Hyvinvointi työssä heijastuu moneen asiaan: työssä jaksamiseen, sairastumisiin, ennenaikaiseen eläköitymiseen, tehdyn työn laatuun ja tuottavuuteen.”
Työhyvinvointi tai hyvinvointi, käsittää alleen psyykkisen työhyvinvoinnin, sosiaalisen työ- hyvinvoinnin, sekä fyysisen työhyvinvoinnin. Työhyvinvointi ja hyvinvointi itsessään ovat hyvin samoja asioita, toinen keskittyy vain töissä hyvin voimiseen. Asiat kulkevat kuitenkin käsi kädessä, sillä kaikki vapaa-ajalla tapahtuva vaikuttaa myös töissä hyvinvointiin ja taas toisinpäin. Alla oleva kuvio avaa hyvin, mistä osista hyvinvointi koostuu.
Kuvio 1. Mehiläinen. Mitä työhyvinvointi on?
2.1 Psyykkinen työhyvinvointi
Psyykkinen työhyvinvointi pitää sisällään kaikki työn henkiset aspektit, kuten työn stres- saavuuden, ilmapiirin työpaikalla ja paineet, joita työ aiheuttaa työntekijälle. Suurimpia vai- kutuksia psyykkiseen työhyvinvointiin on kiire. Monessa työpaikassa kaupanalalla kiiree- seen pandemian aikana olisi pystytty vaikuttamaan suuremmalla henkilöstökäytöllä. Kuten tekemästäni työhyvinvointikyselystä selvisi, suurempaa henkilöstökäyttöä oli toivottu muu- tamaan otteeseen.
Työhyvinvointikyselyn viimeinen kysymys: ”Mitä työhyvinvointisi eteen voisi tehdä?”
”Lisää työvoimaa, plain and simple.”
”Riittävä henkilökäyttö koko pandemian ajan.”
”Auttaisi jos saisimme lisää työvoimaa kiireisille päiville”
”Tarpeeksi työvoimaa käytettäväksi työvuoroihin”
Tällaisessa tilanteessa kuten maailmanlaajuinen pandemia, mikä on uusi ja pelottava ti- lanne kelle tahansa, rupeaa helposti ajattelemaan pahinta ja panikoimaan. Esimerkiksi ke- väällä 2020 vessapaperi ja erilaiset säilykkeet ja kuivatuotteet meinasivat loppua monesta kaupasta. Ihmisten pelko elintarvikkeiden loppumisesta johti siihen, että asiakasmäärät nousivat monissa elintarvikealan liikkeissä, mutta henkilöstömäärää ei välttämättä nos- tettu tarvittavalle tasolle.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että monen henkilön kohdalla työhyvinvointia olisi voinut pa- rantaa paremmalla henkilökäytöllä. Suuremmat asiakasmäärät, suuremmat kuormat ja li- sääntynyt kiire lisäsivät kuormitusta myymälätyöntekijöille. Lisätyövoima olisi auttanut kaikkeen näistä ja samalla parantanut kaikkien työhyvinvointia. Moni työntekijä koki ole- vansa paljon väsyneempi tämän uuden tilanteen takia.
”Tietyissä tuoteryhmissä hyllyt tyhjenivät hetkessä ja parissa päivässä näiden osalta tyhje- nivät hetkellisesti myös koko Suomen varastot.” K-Kauppias Sami Hertell kertoi Ylen haastattelussa 11.3.2021.
Henkilökäytön ja kiireen lisäksi psyykkiseen työhyvinvointiin vaikuttaa moni muu tekijä.
Psyykkistä työhyvinvointia voidaan parantaa mm. töiden tasapuolisella jakamisella, tuke- malla henkilöstöä, sekä takaamalla riittävästi vapaa-aikaa ja lepoa. Psyykkiseen työhyvin- vointiin vaikuttaa myös suuresti se, miten mielekkäänä työtään pitää, sekä työn mielen- kiintoisuus työntekijälle. (Virolainen 2012, 18.)
Henkilöstön tukeminen eri tavoin on työnantajalle pieni asia, mutta yksittäiselle työnteki- jälle se voi merkitä todella paljon. Esimerkiksi kaupan alalla työntekijät tulevat hyvin eri lähtökohdista ja elämän tilanteista. Toiset ovat opiskelijoita, jotka tekevät töitä saadakseen ylimääräistä rahaa ja toiset perheellisiä, joille työstä tuleva palkka on kaikki kaikessa. Pie- nikin käden ojennus työnantajalta voi merkata siis suuresti yksittäiselle työntekijälle. Esi- merkiksi yhteisön erilaiset verkostointitapahtumat kuten pikkujoulut, työhyvinvointipäivät, tai muunlaiset virkistystapahtumat voivat merkitä paljon yksittäiselle työntekijälle. Tällai- sessa tilanteessa kuten maailmanlaajuinen pandemia, tämän kaltaiset tapahtumat ovat jääneet olemattomiksi sairauden pelossa. Työyhteisökyselyn tuloksista näki, että sosiaali- set kanssakäymiset ovat jääneet vähille ja se on selkeästi vaikuttanut monen psyykkiseen hyvinvointiin niin töissä, kuin kotonakin.
Palkitseminen onnistumisista on myös tärkeää työssä. Palkkaus ja palkitseminen vaikutta- vat suuresti motivaatioon, oli työ mitä tahansa. Palkitsemisia voisi tulla esimerkiksi onnist uneesti suoritetuista niin sanotuista ”mystery shoppaaja” käynneistä. Nämä edellä mainitut
”mystery shoppaajat” ovat yrityksen palkkaamia ulkopuolisia tahoja, jotka käyvät myymä- löissä tarkistamassa erilaisia asioita. Esimerkkinä palkattu henkilö voi olla nuori 18—20- vuotias, joka tulee ostamaan myymälään tupakkaa. Hänen tehtävänään on raportoida eteenpäin, kuinka ostotilanne sujui, kysyttiinkö häneltä henkilöllisyystodistusta ja esimer- kiksi palveluasennetta kassalla. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä pisteytykseen, jonka ky- seessä oleva myymälä saa tästä käynnistä. Jos käynnistä saadut pisteet ylittävät tavoite- tason, voisi myymälän henkilökunnan palkita jollain pienellä bonuksella tai lahjalla.
Palkkauksen taso on myös hyvä pitää osaamisen tasolla. Henkilö, joka tietää osaavansa työnsä eikä saa siitä osaamisensa perusteella palkkaa, ei todennäköisimmin ole täysin tyytyväinen työssänsä. Osaava henkilökunta, esimerkiksi tässä tapauksessa kaupan alalla, on elintärkeää arjen sujuvuuden kannalta. Osaava henkilökunta tietää mitä tekee, missä tekee ja milloin. Osaava henkilökunta on kaupan alan selkäranka, lihakset ja nive- let.
Työsuhde-edut vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja sitä kautta työhyvinvointiin. Työsuhde- etuihin voisi lukeutua prosentuaalinen alennus tuotteista, työpaikan maksama bussikortti töihin liikkumiseen tai esimerkiksi työsuhde polkupyörä, joka taas omalta osaltaan vaikut- taisi fyysiseen hyvinvointiin. Itse kaupan alalla työskentelevänä, tiedän varmaksi, että omaa ja kollegoiden työtyytyväisyyttä parantaisi edellisistä esimerkeistä esimerkiksi bussi- kortti. Monelle kaupan alalla työskentelevälle, bussikortin hinta pääkaupunkiseudulla on iso raha. Benefexin vuonna 2022 tuottaman tutkimuksen mukaan, 80 % henkilöstöjohta- jista sanoivat, että uudet työnhakijat neuvottelevat nykyisin yhä useammin työsuhde- eduista. (Kauppalehti)
Työsuhde-etujen merkitys työntekijöille on siis nouseva trendi ja työnantajien kannattaa ottaa tämä huomioon lähitulevaisuudessa. Benifyn tuottaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan, 90 % alle 30-vuotiaista olisi valmis vaihtamaan työpaikkaansa parempien työ- suhde-etujen takia.
Nämä keinot ovat työnantajan hyvä muistaa saadakseen ja pitääkseen hyvinvoivan työyh- teisön. Kun työyhteisö ei voi hyvin, tulee irtisanoutumisia, alanvaihtoja ja sairaspoissaoloja enemmän. Kun työyhteisöstä pidetään huolta, nämä edellä mainitut asiat eivät ole yhtä yleisiä ja osaava henkilökunta pysyy palkkalistoilla. Tämä taas edistää yrityksen toimintaa, oli ala mikä tahansa.
2.2 Sosiaalinen työhyvinvointi
Sosiaalinen työhyvinvointi pitää sisällään työhyvinvoinnin sosiaaliset aspektit, kuten sosi- aalisen kanssakäymisen työkavereiden kanssa. Tämä pitää sisällään kaikki sosiaaliset ti- lanteet töissä työkavereiden kanssa, kuten esimerkiksi kahvitauot, lounastauot, tiimipala- verit ja myös työpaikalla kaveriin törmäämiset. Sosiaalisen työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää tuntea ihmiset, keiden kanssa työskentelee ja siksi juuri jokainen näistä edellä mainituista tilanteista on hyvä pitää mielessä. (Virolainen 2012, 24.)
Jos työpäivä on todella kiireinen esimerkiksi suurten poissaolomäärien tai juhlapyhien ta- kia, sosiaaliset tilanteet ja sosiaalinen kanssakäyminen työkavereiden kanssa jäävät vä- hälle. Kuten teettämässäni työhyvinvointikyselyssä tuli ilmi, on kiireen ja asiakkaiden määrä lisäntyynyt myymälätyöskentelyssä elintarvikealalla. Sosiaaliset tilanteet työkave- reiden kanssa vähenevät aikaisemmasta, jolloin työhyvinvointi kärsii, kun ei pääse kes- kustelemaan työkaverin kanssa silloin tällöin niitä näitä. Varsinkin asiakaspalvelualalla, on todella tärkeää välillä päästä purkamaan asioita kollegoille tai esimiehelle, jotta myymälän puolella jaksaa taas hymyillä ja auttaa asiakkaita.
Sosiaaliseen työhyvinvointiin on hyvä sisällyttää sosiaalinen hyvinvointi työajan ulkopuo- lella. Ystävyyssuhteet, parisuhde ja perheasiat vaikuttavat pitkälti työssä jaksamiseen ja siellä hyvinvointiin. Kuten muihinkin hyvinvoinnin osa-alueisiin, sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa hyvinvoinnin muut osa-alueet. Kun henkinen ja fyysinen puoli on kunnossa niin töissä, kuin kotonakin, sosiaalinen puoli voi paremmin. Sosiaalisesta hyvinvoinnista voi pi- tää huolta töissä järjestämällä erilaisia verkostoitumistapahtumia ja työhyvinvointipäiviä.
Kerran tai kaksi vuodessa järjestettävä työhyvinvointipäivä on helppo ja vaivaton tapa ke- hittää tiimihenkeä ja nostaa sosiaalista hyvinvointia työpaikalla.
Aivan kuten psyykkisessä hyvinvoinnissa, sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa monenlaiset tapahtumat ja tilanteet, joita todetusti oli olemattoman vähän pandemian aikana.
2.3 Fyysinen työhyvinvointi
Fyysiseen työhyvinvointiin sisältyy työn fyysiset ominaisuudet. Fyysiseen työhyvinvointiin sisältyy mm. työympäristön lämpötila, työtehtävät kuten hyllyttäminen tai kuorman purka- minen, ympäristön melu ja tilojen siisteys. Nämä kaikki korostuvat entisestään, kun ky- seessä on fyysinen työ kuten myymälätyö. Myymälätyötä tehdessä fyysinen työhyvinvointi on todella suuressa osassa, sillä fyysinen hyvinvointi on kovalla koetuksella myymälätyötä tehdessä ja se vaikuttaa suuresti työhyvinvoinnin muihin osa-alueisiin. (Virolainen 2012, 17.)
Fyysistä työtä tehdessä taukojen pitäminen, sekä riittävä ruoka ja juominen on tärkeää.
Taukoja pitäessä on myös hyvä venytellä ajoittain, varsinkin jos työpäivä sisältää paljon samanlaista tehtävää, kuten kassalla istumista tai kuorman purkua. Taukoja pitäessä ve- nyttelyn lisäksi on hyvä tehdä pientä jumppaa. Jos on esimerkiksi hyvin kassatyöskente- lyyn painottuva päivä, on tärkeää vetreyttää lihaksiaan välillä. Taukohuoneessa olisi siis hyvä olla esillä erilaisia jumppaohjeita sellaisia kaipaaville.
Kaupan alalla fyysisestä työhyvinvoinnistaan on tärkeää pitää kiinni. Kaupan alalla työnte- kijöille tulee helposti erilaisia työn aiheuttamia vammoja, jotka johtuvat esimerkiksi aivan tavanomaisista työtehtävistä, kuten hyllyttämisestä. Kaupan alan työtä tehdessä työnteki- jät joutuvat aina silloin tällöin kurkottelemaan, kumartumaan tai taivuttamaan saadakseen esimerkiksi edellä mainitun hyllytystehtävän suoritettua loppuun. Tällaisissa tilanteissa tu- lee helposti erilaisia vammoja, jotka asiaa tehdessä tuntuvat pieniltä ja mitättömiltä, mutta varsinkin pidemmän päälle aiheuttavat suurta rasitusta. (Rauramo 2020, 40.)
2.3.1 Liikunta ja työergonomia
Liikunnalla on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla.
Hyväkuntoinen ihminen jaksaa työssään paremmin ja säännöllisesti liikkuvalla ihmisellä on pienempi riski saada erilaisia vaivoja työssä johtuvasta rasituksesta. Esimerkiksi istu- matyössä liikunnan tärkeys korostuu entisestään, kun työnteko on lähinnä staattista tieto- koneen ääressä istumista.
https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky
Fyysisessä työssä, kuten tässä tapauksessa myymälätyössä, hyvän fyysisen kunnon yllä- pitäminen on tärkeää. Fyysisen työn tekeminen helpottuu, kun erilaisten tehtävien tekemi- nen ei vaadi suurempia ponnisteluja. Myymälätyössä tämä näkyy esimerkiksi hyllytyk- sessä, tai kuorman purkamisessa. Suurten ja painavien laatikoiden nostaminen, sekä kul- jettaminen on toki aina raskasta, mutta hyväkuntoiselle ihmiselle se on vaivattomampaa.
Kun ihminen liikkuu säännöllisesti, hänen kehonsa on tottunut fyysiseen rasitukseen, jol- loin painavien asioiden siirtely ei tule keholle niin sanotusti yllätyksenä, ja venähdyksiltä sekä revähdyksiltä vältytään helpommin.
Fyysisessä työssä on myös hyvä muistaa hyvä työergonomia, varsinkin jos samanlaista työtä tekee pidempiä aikoja putkeen. Esimerkiksi kassatyöskentelyssä on tärkeää antaa kassahihnan tehdä suurin työ ja itse pitäytyä mahdollisimman pienissä liikkeissä. Jos te- kee pidempiä kassavuoroja, on hyvä muistaa seisoa myös välillä ja vaihdella tuolin asen- toja. Kassat ovat joissain myymälöissä korkeussäädettäviä, jolloin ne kannattaa säätää itselle sopivalle korkeudelle. Monissa myymälöissä myös tuolit kassoilla sekä muissa ti- loissa ovat säädettäviä, jolloin jokainen työntekijä voi säätää ne haluamaansa asentoon riippuen esimerkiksi työtehtävästä. Ergonomian lisäksi työn kierto, eli työtehtävien vaihta- minen ajoittain päivän aikana on hyvä tapa välttyä jumiin menemiseltä samojen työtehtä- vien takia.
3 Unen ja levon merkitys hyvinvoinnissa
Ihminen tarvitsee unta ja lepoa noin 7–9 tuntia vuorokaudessa palautuakseen rasituk- sesta. Pelkkä unen määrä itsessään ei riitä, vaan myös unen laadulla on paljonkin merki- tystä. Esimerkiksi alkoholin käyttö laskee unen laatua hyvinkin paljon. Jos henkilö x nuk- kuu kahtena yönä 8 tuntia, mutta toisena päivänä käyttää alkoholia, on hän tällöin herä- tessään väsyneempi ja vähemmän latautunut verraten alkoholittomaan päivään. (Mieli ry)
Unen laatuun vaikuttaa myös stressi, liikunta ja syöminen. Jokapäiväiset tavalliset asiat vaikuttavat suuresti unen laatuun, joka taas omalta osaltaan heijastuu takaisin näihin joka- päiväisiin asioihin.
Kun ihminen on hyvin levännyt, hän myös jaksaa ja toimii työssään paremmin. Tällöin työnteko sujuu paremmin, eikä töissä tule ongelmia, jotka vaikuttaisivat hyvinvointiin.
Huono lepo vaikuttaa esimerkiksi keskittymiseen, jonka seurauksena työn tekeminen vai- keutuu ja hidastuu. Kun töihin ei pysty keskittymään kunnolla, on työnjälki huonoa ja vir- heitä tulee enemmän. Esimerkiksi kaupan alalla, työhön keskittyminen on tärkeää, kun
hyllytetään tavaraa, tai kuljetellaan painavia kuormia pumppukärryillä. Tavaroiden liikutta- minen ruuhkaisessa myymälässä, tai ahtaassa varastossa on tarkkaa puuhaa, jottei va- hinkoja satu ja erilaisilta vammoilta vältytään. Myös kassatyöskentelyssä keskittyminen on tärkeää, ettei tule laskuvirheitä käteisen rahan kanssa. Pieni asia yksittäinen rahanlasku virhe, mutta jos niitä tulee useampia, voi se ruveta haittaamaan enemmän.
Vuorokausilepo fyysisessä työssä on myös äärimmäisen tärkeää. Kaupan alan TES:n mu- kaan vuorokausilevon minimiaika on 9 tuntia. Näiden lisäksi pakollisia viikonloppuvapaita on oltava. Kaupan alan TES: iin tehtiin 2.2.2022 alkavia muutoksia töistä palautumisen parantamiseksi. Yksi uusista päivityksistä sopimukseen, on edellä mainitun vuorokausi- levon pidentäminen 8 tunnista 9 tuntiin. (PAM Palvelualojen ammattiliitto)
3.1 Ruokailu ja ravinto
Monipuolinen ruoka ja säännölliset ruokailujen ajankohdat ovat hyvin tärkeitä työhyvin- voinnin kannalta. Terveellinen ruokavalio auttaa jaksamaan töissä ja pitää mielen vir- keänä. Keho toimii paremmin, kun sillä on laadukasta polttoainetta käytettävänään. Ras- vainen ja epäterveellinen ruokavalio väsyttää ja usein sitä tulee myös syötyä liikaa. Var- sinkin fyysisessä työssä on hyvä syödä riittävästi ja terveellisesti, mutta kuitenkin kohtuu- della. Liikasyöminen johtaa helposti väsymykseen, jolloin työn tekemisen mukavuus vähe- nee. Nesteytys on myös tärkeä muistaa ja säännöllinen veden juominen töiden ohessa on hyvä tapa pitää huolta siitä. Tämä korostuu fyysisessä myymälätyössä varsinkin kesäisin, jolloin olosuhteet myymälöissä ovat lämpimämmät ja joskus jopa hiostavat. (Mehiläinen)
Terveellistä ruokaa on helppo tehdä eikä siitä ole paljoa vaivaa. Helpoin tapa tehdä ruo- asta terveellisempää on vähentää rasvaa, suolaa ja syödä täysjyväviljasta valmistettuja tuotteita. Kalaa on hyvää syödä muutamia kertoja viikossa ja välttää syömästä punaista lihaa jatkuvasti. Kasvisproteiini on hyvä vaihtoehto lihalle. Terveellisesti syöminen onkin monella vain ruoanlaittamisen jaksamisesta kiinni. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Myymälätyössä on hyvä pitää tauoistaan huolta ja ajoittaa ne niin, että jaksaa työsken- nellä koko päivän. Yksin työskennellessä taukojen pitäminen on vaikeampaa, kun niiden pitäminen sijoittuu yleensä työn ohella pidettäviksi. Silloin varsinainen tauon pitäminen on katkonaista ja esimerkiksi kokonaisen aterian syöminen on käytännössä mahdotonta. Yk- sintyöskentelyssä on omat haasteensa kaupan alalla, mutta monissa liikkeissä myymälä on mahdollista sulkea, jotta työntekijä voi pitää esimerkiksi pienen vessatauon. Yksintyös- kentelyä tehdään kuitenkin pääasiassa hiljaisissa paikoissa, joten ainakin lyhyitä taukoja, joilla kerkeää syömään, pystyy pitämään työn ohessa.
4 Työhyvinvointikysely
Opinnäytetyötä varten teetätettiin työhyvinvointikysely yrityksen x myymälähenkilökun- nalle. Yritys x toimii elintarvikealalla ympäri Suomea. Kysely oli painotettu asiakaspalve- lussa toimivalle myymälähenkilökunnalle pääkaupunkiseudulla. Kysely tuotettiin webropol- ohjelmalla. Kysely oli vastattavissa kaksi viikkoa Maalis-Huhtikuun vaihteessa 2022, yri- tyksen x sisäisissä kanavissa. Tähän työhyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 77 henkilöä mahdollisesta 340 henkilöstä, joille kysely oli osoitettu. Vastausprosentti kyselyyn oli täten 22,6 %. Kyselyssä oli yhteensä yhdeksän kohtaa ja kysymyksiä tai, väitteitä oli yhteensä kaksikymmentä. Kaksi viimeistä kysymystä olivat avoimia, joihin vastaajia oli noin puolet vähemmän kuin muihin.
Työhyvinvointikyselyyn vastaaminen selkeästi kiinnosti enemmän nuorempia työntekijöitä, sillä alle 30-vuotiaiden vastaajien määrä oli prosentuaalisesti suurin vastaajien ryhmä. Alle 30-vuotiaita oli 38 % vastaajista. Seuraavaksi suurin ryhmä oli 30–39-vuotiaat, joita oli 28
% vastaajista. Vastaajista 40–49—vuotiaita oli 15 % ja loput 19 % olivat 50-vuotiaita tai vanhempia. Kyselyyn vastanneista 73 % eli hyvin vahva enemmistö, oli naisia.
Nuorten aikuisten työhyvinvointi on heikentynyt selkeästi pandemian pitkittyessä. Nuorilla aikuisilla oli muita enemmän negatiivisia kokemuksia työoloista pandemian aikana, sekä huononevien työolojen vaikutuksista elämän muihin osa-alueisiin. Vuoden 2020 lopulla lä- hes 20 % nuorista aikuisista vastasi kokevansa epäreilua kohtelua työpaikallaan. (Kaltiai- nen, Hakanen TTL 2021). Nuorten aikuisten kiinnostuneisuus työhyvinvointia kohtaan se- littyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen ”Miten Suomi voi?” hankkeesta. Tämä hanke aloitet- tiin 2020 toukokuussa ja se jatkuu vuoden 2022 loppuun. Muun muassa Yle uutisoi hank- keesta omilla sivuillaan.
Työhyvinvointikyselyn tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jossa tuloksia ristiintaulukoi- tiin. Ristiintaulukoinnilla tarkoitetaan sitä, kun muuttujia ja niiden jakautumista, sekä niiden välisiä riippuvuuksia tutkitaan. Esimerkiksi onko pidempään yrityksessä työskennelleet vastanneet pandemian laskeneen heidän työmotivaatiotaan enemmän, kuin vähemmän aikaa yrityksessä työskennelleet. Näissä riippuvuus- tai riippumattomuustarkasteluissa ha- lutaan selvittää, onko lopputulos erilainen, kun selittävä muuttuja vaihtuu. Ristiintaulukoin- nin avulla saadaan selvitettyä merkittävät tulokset, joista löytyy korrelaatiota. Työhyvin- vointikyselyssä oli yhdeksän kohtaa, joista jokainen käsitteli eri aihealueita.
Työhyvinvointikyselyn rakenne oli seuraavanlainen:
Kysymys 1. Ikä?
Kysymys 2. Sukupuoli?
Kysymys 3. Paljonko teet töitä viikossa?
Kysymys 4. Kuinka kauan olet työskennellyt yrityksessä?
Kysymykset 5–7. Väitteiden arvioimista Likertin asteikolla.
Kysymys 8. Miten Covid-19 on vaikuttanut työhyvinvointiisi? Avoin kysymys.
Kysymys 9. Mitä työhyvinvointisi eteen olisi mahdollista tehdä? Avoin kysymys.
Työhyvinvointikysely oli itsessään hyvin simppeli, mutta varmaankin sen takia kyselyyn vastattiin suhteellisen hyvällä prosentilla. Jos kysymyksiä olisi ollut paljon enemmän, tai isompi osa olisi ollut avoimia, vastaajia olisi ollut todennäköisesti huomattavasti vähem- män. Tästä kyselystä sai kuitenkin irti tärkeää tietoa vaikkei kyselyn rakenne ollut kovin monimutkainen.
5 Työhyvinvointikyselyn tulokset
Kyselyn ikäryhmät oli jaettu 5 eri ryhmään. Kyselyyn vastanneista suurin ikäluokka oli alle 30-vuotiaat. Toiseksi suurin ikäluokka vastaajista oli 30—39-vuotiaat. Vastaajista siis rei- lusti yli puolet (66 %) oli 39-vuotiaita tai alle. Vähiten vastaajia löytyi yli 60-vuotiaista.
Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma.
Kyselyyn vastanneista 73 % oli naisia, 26 % oli miehiä ja yksi vastanneista ei halunnut kertoa omaa sukupuoltaan.
Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma.
Suurin osa vastanneista (73 %) olivat työskennelleet yrityksessä x jo ennen covid-19 pan- demiaa. Tämä tulos kertoo siitä, että covid-19 pandemia on vaikuttanut eniten työntekijöi- hin, jotka ovat olleet yrityksessä töissä pidempään. 27 % vastanneista olivat olleet töissä hieman lyhyempään yrityksessä, eli 2 vuotta tai vähemmän. Viimeksi mainitut henkilöt ovat siis käytännössä työskennelleet yrityksessä vain pandemian aikana. Kyselyyn vas- tanneista joka kolmas on ollut yrityksessä töissä 3—5 vuotta ja tämä oli ylivoimaisesti isoin vastaajaryhmä. Toisiksi suurin ryhmä oli yli 15 vuotta yrityksessä työskennelleet.
Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden työsuhteen kesto.
Kyselyyn vastanneista melkein puolet (47 %) työskentelevät täysipäiväisesti. 30 tuntia vii- kossa työskenteleviä oli vastanneiden joukossa 30 % ja loput 23 % työskentelivät 18 tun- tia tai alle viikossa. Tästä käy ilmi se, että enemmän tunteja viikossa tekevät ovat myös huomanneet enemmän poikkeuksia ja muutoksia myymälätyössä tämän parivuotisen pan- demian aikana.
Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden työtuntimäärät viikossa.
Kyselyssä oli 3 kohtaa, joissa vastaajien oli tarkoitus arvioida väittämiä Likert-asteikolla.
”Likert-asteikko on kyselylomakkeissa usein käytettävä vastausasteikko. Asteikossa on joukko erilaisia väittämiä, jotka ilmaisevat sekä kielteistä että myönteistä asennetta kysyt- tävään asiaan.” (Peda.net)
Yleisimmin Likertin asteikossa on 5 kohtaa, jotka voivat olla esimerkiksi: täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, neutraali vaihtoehto kuten en osaa sanoa tai en ole varma, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä. Tässä kyselyssä halusin haastaa vastaajia pohti- maan, joten neutraalia vaihtoehtoa ei ollut valittavissa ollenkaan. Toki jälkikäteen ajatel- tuna, kysely oli vapaaehtoinen, joten vastaajat todennäköisesti käyttivät kuitenkin aikaa ja ajatusta vastauksissaan.
Ensimmäisen kohdan väittämät koskivat yhteisöä ja ympäristöä. Väittämissä keskityttiin siis työympäristön, kuten esimerkiksi kollegoiden, vaikutukseen työhyvinvoinnissa pande- mian aikana. Tuloksista näki, että negatiivisina asioina nähtiin esimerkiksi ennalta arvaa- mattomat asiakasvirrat, jotka kasvoivat varsinkin pandemian alussa. Yksintyöskentely on myös koettu aikaisempaa raskaampana pandemian aikana. Asiakkaiden huonontunut käytös pandemian aikana on myös koettu hyvin negatiivisena asiana.
Tuloksista näkee myös sen, että kollegat ovat olleet suuri voimavara työntekijöille tällai- sina vaikeina aikoina. Vastanneista 82 % vastasi, että kollegat ovat tukeneet heidän työ- hyvinvointiaan. Huolestuttavaa oli kuitenkin, että 18 % kyselyyn vastanneista koki, etteivät kollegat olleet tukeneet heidän työhyvinvointiaan.
Kuvio 6. Yhteisö ja ympäristö.
Toisen kohdan väittämät koskivat esimiestyötä. Vastaajien oli tarkoitus arvioida esimies- työn vaikutuksia työhyvinvointiin pandemian aikana. Suurin osa vastaajista oli yleisesti tyytyväisiä esimiehensä toimintaan pandemian aikana. Tyytyväisimpiä oltiin esimiehen ta- voittamiseen pandemian aikana jossa 90 % oli täysin tai melko samaa mieltä. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että esimiehen tuki on ollut tärkeää pandemian aikana. Tätä mieltä oli 71 % vastaajista. 67 % vastaajista oli sitä mieltä, että esimies oli edesauttanut työhy- vinvointia tavalla tai toisella. Vähiten tyytyväisiä oltiin taas työnantajan antamaan tukeen pandemian aikana, jossa 40 % oli täysin tai melko eri mieltä.
Kuvio 7. Esimiestyö.
Kolmannessa kohdassa käsiteltiin työn kuormittavuutta pandemian aikana. Vastaajien oli tarkoitus arvioida, miten työn kuormittavuus on muuttunut viimeisen kahden vuoden ai- kana. Tuloksista huomattiin, että pandemia on vaikuttanut todella paljon työntekijöiden kuormittavuuteen kaikilla osa-alueilla. Eniten pandemia oli kuitenkin vaikuttanut henkiseen kuormittavuuteen. Jopa 91 % vastaajista koki pandemian lisänneen henkistä kuormitta- vuutta. Toiseksi eniten pandemia oli vaikuttanut sosiaaliseen kuormittavuuteen, johon 86
% vastasi olevansa ainakin osittain samaa mieltä. Kolmanteen väittämään, joka koski työn fyysisen kuormittavuuden lisääntymistä, 79 % vastasi olevansa samaa mieltä. Suuret asiakasvirrat, sekä maskin kanssa työskentely on siis selkeästi ollut isossa osassa näinkin fyysisessä työssä. Vähiten näistä väittämistä pandemia oli vaikuttanut työmotivaatioon, vaikka kuitenkin 54 % vastasi työmotivaationsa laskeneen.
Kuvio 8. Kuormittavuus.
Edellä olevien kysymysten vastauksia ristiintaulukoitiin SPSS:n avulla. Kysymysten vas- tauksista yritettiin löytää mahdollisia korrelaatioita, joiden avulla olisi helpompi analysoida kyselyn kokonaiskuvaa helpommin. Ristiintaulukoinnista ei selvinnyt mitään kauhean yllät- tävää, tai täysin odottamatonta. Joitain mainitsemisen arvoisaa huomiota testistä jäi kui- tenkin käteen. Esimerkiksi vanhemmat vastaajat kokivat, että työn fyysinen kuormittavuus on kasvanut enemmän kuin mitä nuoremmat työntekijät kokivat. Myös nuoret työntekijät olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, mutta vanhemmille työntekijöille työnteko varsinkin pan- demian alkuvaiheissa oli raskaampaa.
Vanhemmat työntekijät olivat enemmän sitä mieltä, että työnantajan antama tuki ei ole ol- lut riittävää pandemian aikana ja sitä olisi voinut olla enemmän. Samaan aikaan vanhem- mat työntekijät kokivat, ettei heidän työmotivaationsa ollut laskenut yhtä paljoa kuin mitä nuoremmilla työntekijöillä. Uskon, että vanhemmat työntekijät, jotka ovat olleet yrityksessä pidempään, ovat kokeneet paljon uransa aikana eikä tällainen pandemia heitä hetkauta
yhtä pahasti kuin nuoria. Pohdin kyselyä tehdessäni, sisällytänkö sukupuolen kyselyyn ja onko sillä mitään merkitystä kyselyssä. Ristiintaulukoinnissa selvisi, että sukupuolella ei ollut juurikaan mitään merkitystä minkään kysymyksen tai väittämän kannalta ja isoin yk- sittäinen tekijä oli ikä.
Seuraavassa kohdassa tutkittiin mikä vaikutus on sillä, että henkilö työskentelee enem- män tunteja viikossa. Käytännössä tarkoittaen mikä ero on sillä, että onko vastaaja täysi- päiväinen työntekijä, vai tekeekö työntekijä pienemmillä tuntitakuilla töitä. Tässä kohdassa nousi esiin kaksi eri asiaa. Mitä enemmän henkilö työskenteli, sitä vähemmän hänen työ- hyvinvointiinsa vaikutti negatiivisesti asiakkaiden käyttäytyminen. Toisena kohtana nousi esiin se, että enemmän tunteja viikossa tekevät kokivat työvuorosuunnittelun vaikuttavan negatiivisesti työhyvinvointiin. Tässä kohdassa todennäköisesti tuntien suuri määrä, sai- raspoissaolot ja niistä johtuvat ylimääräiset vuorot ja tehtävät rasittivat isotuntitakuisten työn tekemistä. Työn fyysinen ja sosiaalinen kuormittavuus koettiin isompituntisten kes- kuudessa raskaampana, mikä on täysin ymmärrettävää.
Seuraavassa kohdassa tarkasteltiin mikä vaikutus on sillä, että kuinka kauan henkilö on työskennellyt yrityksessä. Pidempään talossa työskennelleiden keskuudessa, asiakkaiden käyttäytymisellä tai ennalta arvaamattomilla asiakasvirroilla ei ollut juurikaan vaikutusta työhyvinvointiin töissä. Tämä vaikutti enemmän nuorempiin vähemmän aikaa yrityksessä työskennelleisiin henkilöihin.
Seuraavassa kohdassa tutkittiin työn kuormittavuutta ja vastaajien työuran pituutta. Tässä kohdassa tuli ilmi, että pidempään yrityksessä olleet työntekijät eivät välittäneet lisäänty- neestä kuormituksesta, tai olivat sitä mieltä, ettei sillä ole vaikutusta heidän työhyvinvoin- tiinsa.
Kaiken kaikkiaan SPSS:n avulla saatiin selvitettyä mielenkiintoisia asioita. SPSS on hyö- dyllinen työkalu korrelaatioiden etsimiseen, mutta tämän työhyvinvointikyselyn kohdalla siitä ei ollut kauhean monessa kohdassa apua.
5.1 Työhyvinvointikyselyn yhteenveto
Kun julkaisin työhyvinvointikyselyn, en aluksi ajatellut, että vastauksia tulisi näinkään pal- joa. Pikkuhiljaa vastausmäärät lisääntyivät ja ensimmäisen muistutusviestin laitettuani, vastausmäärät melkein kaksinkertaistuvat. Lopputuloksena oli 77 vastausta. Jokainen ky- selyyn vastannut ei kuitenkaan vastannut kaikkiin kysymyksiin. Ensimmäisiin seitsemään kysymykseen vastasi kaikki ja kahteen viimeiseen, jotka olivat avoimia vastasi hieman yli puolet. Kysely oli kuitenkin avattu melkein kaksinkertainen määrä, kuin mitä vastaajia oli.
Hypoteesina kyselylle oli, että suurin osa vastaajista on kokenut pandemian raskaaksi omalle työhyvinvoinnille. Uskoin, että isolle osalle vastaajista kiire, asiakkaiden käyttäyty- minen sekä henkilöstön käyttö osoittautuisi tärkeäksi aiheeksi kyselyn tulosten valmistut- tua. Maskin käyttö oli myös yksi asioista, joka jakaa suuresti mielipiteitä ja olin varma, että tästä aiheesta tuleekin vastauksia molemmista ääripäistä.
Kyselyn vastauksissa oli hyvin paljon itsestään selviä asioita, mutta myös muutama yllä- tys. Itsestään selviä asioita ainakin minulle oli esimerkiksi liian vähäiseksi jääneen henkilö- käytön esille tuominen useammalta vastaajalta. Tämä on varmasti aiheuttanut ongelmaa monessa kaupan alan liikkeessä. Moni oli vastannut, että paremmalla henkilökäytöllä olisi voitu saada enemmän aikaan, kiireen tuntu olisi kadonnut ja tämä olisi vaikuttanut positii- visesti vastaajien työhyvinvointiin. Toinen asia, jonka oletin nousevan esille monen vas- taajan kohdalla, oli asiakkaiden käyttäytyminen myymälöissä. Oletin, että moni vastaajista olisi sitä mieltä, että maskin käyttö ja turvavälien pitäminen on tärkeää ja, että siitä joutuu muistuttelemaan asiakkaita turhankin usein. Moni vastaaja puhuikin maskin käytöstä ja turvavälien puolesta. Yksi vastaajista oli myös vastannut asiakkaiden huonon hygienian ja yskimisen ilman maskia haittaavan työskennellessä.
Kaiken kaikkiaan työhyvinvointikyselyssä ei tullut mitään shokeeraavia yllätyksiä. Odotin ehkä hieman enemmän kärkkäämpiä vastauksia esimerkiksi esimiestyö -kohdassa. Oma kokemukseni kaupan alalta on, että lähimpää esimiestä syytetään helposti ja usein myös aiheetta. Toki on tapauksia, joissa syyttely on täysin oikeutettua, mutta usein esimies saa syynsä niskoilleen vain, koska on esimies. Esimiehen syyttely aiheetta pätee varmasti mo- neen muuhunkin alaan, mutta niiltä osin minulla ei ole kokemusta.
6 Oma pohdinta
Opinnäytetyöprosessi lähti hyvin verkkaisesti käyntiin ja tekeminen oli koko prosessin ajan hidasta. Opinnäytetyöhön ei uponnut niin paljoa aikaa kuin olisi tarvinnut, eikä lopputulos ollut kaikista miellyttävin itselle. Tässä vaiheessa opintoja valmistuminen vei kuitenkin voi- ton, eikä aikaa taikka motivaatiota enää ollut opinnäytetyön työstämiseen. Olen loppupe- leissä vain hyvin tyytyväinen, että sain prosessin vietyä loppuun asti.
Työhyvinvointikyselyn tekeminen itsessään sujui vaivattomasti ja sain mielestäni todella hyvin vastauksia, ottaen huomioon kyselyn vapaaehtoisuuden ja määrän mitä opinnäyte- työkyselyitä on liikkeellä. Koin kuitenkin, että aihe on tällä hetkellä hyvin pinnalla, joten vastauksien määrä ei loppupeleissä yllättänyt minua kauheasti. Aihe kiinnostaa työnteki- jöitä ja he haluavat kertoa tuntemuksiaan eteenpäin muutoksen toivossa. Kyselyn laatimi- seen itsessään sain hyvät ohjeet ja riittävän tuen ohjaajilta. Itse kyselyn avaaminen ja ra- portointi ei taas sujunut lainkaan kuten halusin. Aikaa oli koko ajan rajallisesti töiden takia, joka vain viivästytti prosessin valmistumista.
Ehdottomasti kiinnostavin osuus opinnäytetyössä oli työhyvinvointikyselyn laatiminen ja sen toteuttaminen. Olin todella innoissani, kun huomasin, että kysely rupesi saamaan huomiota ja vastauksia tuli tasaiseen tahtiin. Kyselyitä on tullut aikaisemminkin teetettyä, mutta ei kuitenkaan näin isossa mittakaavassa ja oli hauskaa nähdä, että vaikka osallistu- jia on enemmän, prosessi on kuitenkin täysin sama. Vastausten purkaminen ja analysointi on toki hitaampaa ja enemmän aikaa vievää, kun vastaajia on paljon enemmän. Mielen- kiintoista vastauksissa oli myös se, että vaikka suurin osa vastaajista oli samaa mieltä yleisesti monestakin asiasta, löytyi yksittäisiä henkilöitä, jotka olivat täysin päinvastaista mieltä. Esimerkkinä yksi oli vastannut hänen työhyvinvointinsa jopa parantuneen pande- mian aikana, vaikka käytännössä kaikki muut vastasivat työhyvinvointinsa huonontuneen.
Vaikein osuus opinnäytetyössä oli ehdottomasti sen kirjoittaminen. Opinnäytetyön kaltais- ten raporttien kirjoittaminen on varmasti suurin heikkouteni ja alkuun pääseminen oli to- della hankalaa. SPSS:n käyttö ja tulkinta oli myös mielestäni vaikeaa. Kuvittelin opinnäy- tetyön tekemisen olevan paljon helpompaa tästä aiheesta, mutta näin ei kuitenkaan ollut.
Tästä opinnäytetyön prosessista opin mielestäni suhteellisen paljon. Opin tuottamaan työ- hyvinvointikyselyn isommalle kohdeyleisölle, kuin mitä olen aikaisemmin vastaavia tehnyt.
Opin käyttämään ohjelmia, joita en ole käyttänyt, tai olen jo unohtanut miten ne toimivat.
Esimerkkinä tästä on SPSS. Opin myös työhyvinvoinnista itsessään hyvin paljon tätä tutki- musta tehdessäni. Opin, että työhyvinvointi ei ole vain hyvinvointia töissä, vaan siihen kuuluu ihan jokainen elämän osa-alue. Kaikki mitä elämässä tapahtuu, oli se sitten vapaa-
ajalla harrastusten parissa tai vaikka ruokakaupassa, vaikuttaa myös työhyvinvointiin.
Työhyvinvointi on sama asia kuin hyvinvointi, eikä niistä mielestäni pitäisi puhua kahtena eri asiana.
Uskon, että tästä prosessista tulee olemaan paljon apua tulevaisuudessa, työskentelin sit- ten missä tahansa. Työssä hyvinvointi on tärkeää työpaikasta tai työtehtävästä riippu- matta ja työhyvinvointiin on lähivuosina alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Lähivuosien aikana on huomattu työhyvinvoinnin korreloituvan työn tehokkuuden kanssa ja siihen on ruvettu panostamaan kaikkialla. Asiaan perehtyminen on kehittänyt osaamis- tani tällä saralla, ja uskon tästä olevan todella paljon hyötyä esimerkiksi nykyisessä työs- säni. Työhyvinvointi on koko ajan enemmän ja enemmän pinnalla ja uskon sen merkityk- sen kasvavan vain entisestään, nyt kun ainakin näyttäisi siltä, että pandemiasta ollaan pääsemässä eroon.
7 Yhteenveto
Työhyvinvointiin on ruvettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota viimeisen vuosikym- menen aikana. Yrityksiin on ruvettu palkkaamaan ihmisiä, joiden täysipäiväinen työ on huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin merkitys ja siinä samalla työnteki- jöiden asema, kohenee kovaa vauhtia. Työntekijöiden eteen tehdään aikaisempaa enem- män töitä, jotta ammattitaitoinen henkilökunta pysyisi tyytyväisenä ja yrityksellä töissä. Vai onko se pelkkää sanahelinää? Monet yritykset väittävät tekevänsä henkilöstönsä eteen paljon asioita, mutta tässäkin työhyvinvointikyselyssä, monen vastaajan mielestä asioita ei tehty tarpeeksi.
Toki valitettavan usein uusiin ja ongelmaisiin asioihin reagoidaan hitaasti ja viiveellä. Esi- merkkinä opinnäytetyöni aihe, Covid-19 pandemian vaikutukset asiakaspalvelualalla myy- mälätyössä. Varsinkin kaupan alan myymälöissä pandemia tuntui rajusti. Asiakkaiden tö- kerö käyttäytyminen, suurien tavaramäärien hamstraaminen ja yleinen pelko uuden ja tun- temattoman edessä vaikutti suuresti alalla työhyvinvointiin.
Teettämäni hyvinvointikyselyn vastauksista voi rivien välistä lukea, että asioihin olisi pitä- nyt reagoida nopeammin ja tehokkaammin. Moneen asiaan reagoitiin todella hitaasti ja vii- vytellen. Toki maailmanlaajuinen pandemia on täysin uusi tilanne kaikille, eikä kukaan ole tällaista eläessään kokenut. Sormella on helppo osoitella, mutta tilanne on paljon vaike- ampi, kun joutuu itse tekemään päätöksiä.
Tämän tyylisen opinnäytetyön tekeminen oli paljon haastavampaa kuin osasin odottaa.
Työhyvinvointikyselyssä sain hyvin vastauksia, mutta tulosten analysointi ja avaaminen oli odotettua hankalampaa. Kyselyn laatimisessa meni oma aikansa samoin kuten vastaus- ten saamisessa. Tämän tyylinen opinnäytetyö on hyvä vaihtoehto pohdiskelevalla henki- lölle, ei sellaiselle, joka kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi.
8 Lähteet
Benefex. 7.12.2021. Employee benefits trends. Luettavissa: https://www.hellobene- fex.com/resources/webinars/data-insights-for-your-2022-reward-planning/. Luettu 21.3.2022.
Hiltunen, P. 30.3.2022. Vaihdetaanko työpaikkaa työsuhde-etujen perusteella? Luetta- vissa: https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/hrx-2022/vaihdetaanko-tyopaikkaa- tyosuhde-etujen-perusteella/. Luettu 18.5.2022.
Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 20.4.2021. Nuorten työhyvinvointi on selkeästi heikentynyt korona-aikana. Luettavissa: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/nuorten-tyohyvin- vointi-selvasti-heikentynyt-korona-aikana. Luettu 14.3.2022.
Kantolahti, T. Työhyvinvointi. Luettavissa: https://stm.fi/tyohyvinvointi. Luettu 14.3.2022.
Mehiläinen. Ruokavalio. Luettavissa: https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/ruokavalio.
Luettu 20.4.2022.
Mehiläinen. Työntekijän hyvinvointi. Luettavissa: https://www.mehilainen.fi/yrityk- sille/yksilolle/tyontekijan-hyvinvointi. Luettu 16.3.2022. Hyvinvointikaavio.
Mieli ry. Palauttava uni. Luettavissa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielen- terveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/. Luettu 19.5.2022.
Mironen, A. 16.4.2013. Työhyvinvointi ei ole pehmoasia. Luettavissa:
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyohyvinvointi-ei-ole-pehmoasia. Luettu 14.3.2022.
Palvelualojen ammattiliitto PAM. 1.2.2022. Kaupan alan työehtosopimus. Luettavissa:
https://www.pam.fi/wiki/kaupan-alan-tyoehtosopimus.html#Lepo. Luettu 16.5.2022.
Sivu päivitetty 13.5.2022.
Peda.net. Likert. Luettavissa: https://peda.net/ohjeet/ty%C3%B6v%C3%A4lineet/lo- make/likert. Luettu: 16.3.2022.
Pitkäranta, P. 11.3.2021. Tasan vuosi sitten korona iski kaikkien tajuntaan, kun vessa- paperihamstraus alkoi myös Suomessa – näin kauppias muistelee uransa poikkeuk- sellisinta päivää. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11829927. Luettu 15.3.2022.
Rauramo, P. 2020. Työturvallisuuskeskus. Kaupan työsuojelu. Luettavissa:
https://ttk.fi/files/7653/Kaupan_tyosuojelu_29021_.pdf. Luettu 20.5.2022.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 9.3.2022. Terveellinen ruokavalio. Luettavissa:
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio. Luettu 15.5.2022.
Työsuojelu.fi 31.12.2021. Psykososiaalinen kuormitus. Luettavissa:https://www.ty- osuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus. luettu 14.3.2022.
Työterveyslaitos. 1.5.2020. Miten Suomi voi? Luettavissa: https://www.ttl.fi/tutki- mus/hankkeet/miten-suomi-voi. Luettu 18.4.2022.
Työterveyslaitos. 2021. Nuorten työhyvinvointi on selvästi heikentynyt korona-aikana.
Luettavissa: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/nuorten-tyohyvinvointi-selvasti-hei- kentynyt-korona-aikana. Luettu 14.3.2022
Työterveyslaitos. Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja työkyky. Luettavissa:
https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky. Luettu 16.3.2022.
Työterveyslaitos. Työelämä ja mielenterveys. Luettavissa: https://www.ttl.fi/teemat/ty- ohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys. Luettu 15.3.2022.
Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Luettavissa:
https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=97IqYlYUaQcC&oi=fnd&pg=PA9&dq=ty%C 3%B6hyvinvointi&ots=giVtc0hjGQ&sig=XUCt3JlEW_xNFTTt7RQUJlup7Gc&re- dir_esc=y#v=onepage&q=ty%C3%B6hyvinvointi&f=false. Luettu 15.3.2022.
9 Liitteet
Työhyvinvointikyselyn vastaukset Vastaajien kokonaismäärä: 77
1. Ikä?
Vastaajien määrä: 77
n Prosentti
Alle 30 29 37,6%
30-39 22 28,6%
40-49 12 15,6%
50-59 12 15,6%
60+ 2 2,6%
2. Sukupuoli
Vastaajien määrä: 77
n Prosentti
Mies 20 26,0%
Nainen 56 72,7%
Muu 0 0,0%
En halua kertoa 1 1,3%
3. Paljonko teet töitä viikossa?
Vastaajien määrä: 77
n Prosentti
Noin 10 tuntia 2 2,6%
Noin 18 tuntia 16 20,8%
Noin 30 tuntia 23 29,9%
Noin 37,5 tuntia 36 46,7%
4. Kuinka kauan olet työskennellyt yrityksessä?
Vastaajien määrä: 77
n Prosentti
Alle vuoden 11 14,3%
1-2 vuotta 10 13,0%
3-5 vuotta 25 32,4%
6-9 vuotta 7 9,1%
10-14 vuotta 7 9,1%
15 vuotta tai yli 17 22,1%
5. Yhteisö ja ympäristö. Arvioi seuraavia väitteitä.
Vastaajien määrä: 77
Täysin eri mieltä
Melko eri mieltä
Melko samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
Kes- kiarvo
Me- di- aani
Asiakkaiden käyt-
täytyminen pande- mia-aikana on vai- kuttanut negatiivi- sesti työhyvinvoin- tiini.
10,5% 26,3% 48,7% 14,5% 2,7 3,0
Ennalta arvaamatto- mat asiakasvirrat ovat vaikuttaneet negatiivisesti työhy-
vinvointiini.
10,4% 23,4% 51,9% 14,3% 2,7 3,0
Kollegoiden käyttäy- tymisen on muuttu- nut negatiiviseen suuntaan pandemia-
aikana.
28,0% 40,0% 26,7% 5,3% 2,1 2,0
Kollegani tukevat
työhyvinvointiani. 3,9% 14,3% 46,7% 35,1% 3,1 3,0
Työvuorosuunnittelu tukee työhyvinvoin-
tiani.
16,9% 46,7% 28,6% 7,8% 2,3 2,0
Koen, että yksin- työskentelystä on tullut raskaampaa pandemia-aikana.
9,1% 20,8% 32,5% 37,6% 3,0 3,0
6. Esimiestyö. Arvioi seuraavia väitteitä.
Vastaajien määrä: 77
Täysin eri mieltä
Melko eri mieltä
Melko samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
Kes- kiarvo
Me- di- aani
Esimieheni on
edesauttanut työ- hyvinvointiani.
7,9% 25,0% 38,2% 28,9% 2,9 3,0
Esimieheni tuki on ollut tärkeää pan-
demia-aikana.
7,9% 21,0% 46,1% 25,0% 2,9 3,0
Esimieheni on ollut hyvin tavoitetta- vissa pandemia-ai- kana.
2,6% 7,8% 39,0% 50,6% 3,4 4,0
Työnantajani on mielestäni tukenut työhyvinvointiani riittävästi pande-
mian aikana.
8,0% 32,0% 38,7% 21,3% 2,7 3,0
7. Työn kuormittavuus. Arvioi väitteitä.
Vastaajien määrä: 77
Täysin eri mieltä
Melko eri mieltä
Melko samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
Kes- kiarvo
Me- di- aani
Pandemia on li-
sännyt työn fyy- sistä kuormitta- vuutta.
5,2% 15,6% 46,7% 32,5% 3,1 3,0
Pandemia on li- sännyt työn hen- kistä kuormitta- vuutta.
2,6% 6,5% 31,2% 59,7% 3,5 4,0
Sosiaalinen kuor- mittavuus on kas- vanut pandemian
aikana.
3,9% 10,4% 45,4% 40,3% 3,2 3,0
Työmotivaationi on laskenut pan-
demian aikana.
13,2% 32,9% 32,9% 21,0% 2,6 3,0
8. Miten Covid-19 on vaikuttanut työhyvinvointiisi?
Vastaajien määrä: 43
Vastaukset
Lisännyt ahdistusta ja pelkoa sairastumisesta, henkistä kuormitusta asiakkaiden aggressiivisesta ja välinpitämättömästä käytöksestä.
Ei mitenkään
Ei isoja vaikutuksia, mutta välillä stressiä aiheuttanut hyvin pienen myymälän asiakasmäärän kyttääminen, asiakasmäärän rajoittaminen ja jonon kerryttämi- nen ulkopuolelle.
Maski naamalla on raskas työskennellä. Onneksi visiiri vaihtoehto. Äkilliset mutta tarpeelliset sairaslomat voivat kuormittaa työntekijöitä sillä pyyntöjä tulla töihin vapaalla tulee paljon.
Pandemia on tehnyt työstäni paljon raskaampaa.
hanapakkauksien kysyntä on lisääntynyt ja niiden purkaminen/hyllyttäminen on
raskasta
Toki moneníen eri ihmisten avautuminen ja mielipiteet kuormittavat hetkellisesti.
Kaksi vuotta sitten asia oli aika erilainen ja uusi ja jännittävä mitä nyt.
On joutunut joka päivä pelkäämään, että sairastuu itse covidiin. Sain 2 piikkiä ja sairastin covidin.
ei mitenkään
Kasvaneet asiakasvirrat ovat johtaneet merkittävään fyysiseen lisätaakkaan.
Heikko viestintä ja yhtenäisen linjan puuttuminen esim asiakasmäärien rajoitta- misessa johti henkisen kuormituksen kasvuun.
Räkivät, maskittomat, ohjeita noudattamattomat asiakkaat rasittavia
Työstä on tullut varsinkin henkisesti raskaampaa. Ihmiset ovat välillä käyttäyty- neet todella huonosti ja sylkeneet oman pahan olonsa meidän myyjien niskaan.
Ehkä nyt kun pandemia jo hienman laantunut on tilanne helpottanut, mutta aika raskaat pari vuotta tässä takana.
Maskinkäyttö raskasta, asiakkaiden maskinkäyttö, käsihygienia ja korttien li- sääntynyt käyttö vähentänyt yskään ja flunssaan sairastumista tehnyt kassa- työstä miellyttävämpää.
Ailahtelevaisuutena, huolena, väsymyksenä
Kroonisesti hengityselinongelmaiselle pahinta on jatkuva maskin käyttö. Kun hengitysilma ei juuri kulje nenän kautta, ja esimerkiksi kassatyössä pitää puhua jatkuvasti, maskin kanssa tuntuu jatkuvasti että happivaje vie tajunnan.
Ennalta-arvaamattomuus sekä sosiaalisesti raskautuneet asiakaskohtaamiset kuormittavat työhyvinvointia. Tilanteet ja asenteet muuttuvat arvaamattomasti eikä niihin kerkeä sopeutua.
Työstä tuli rasittavaa tavara virran noustessa todella nopeasti. Jatkuvat rajoituk- set ja niiden ymmärtäminen. Asiakkaiden kireys, pelko, ahdistus näkyy ja tuntuu, se tua kovaa rasitusta asiakaspalveluun. Ei jaksa hymyillä/ tuottaa wauta kun asiakas puoli kaataa omaa pahaa oloaa niskaan.
Menetin maaliskuussa 2020 koronan vuoksi kaikki oman alani työt kulttuuri ja ta-
pahtuma-alalla ja tulin siitä
tänne. Minua on ahdistanut koko korona-ajan mas-
kien käyttäminen ja ylimääräinen hössöttäminen taudista. Olen rokottamaton ja
työkaverini ovat moittineet minua siitä. Koen välillä olevani ulkopuolinen, kun pu-
hutaan koronan vaikutuksista. Seuraan paljon tilastoja ja uskon tieteelliseen
näyttöön. Olen ollut todella ahdistunut korona-aikana ja olen joutunut aloitta-
maan lääkityksen ahdistuneisuuteen.
Maskien kanssa raskasta tehdä töitä,jotkut asiakkaat ovat olleet välinpitämättö- miä esim.yleisiin suosituksiin.
Enemmän töitä,ihmiset hamstrasivat alkuaikoina.
Pandemia on ottanut koville. Sen tuoma ahdistus ja epävarmuus ovat kuormitta- neet todenteolla. Myös
työstä on tullut raskaampaa, sillä on paljon saikkuja ja tavaraa varsinkin alussa hamstrattiin, jolloin hyllyjä olisi pitänyt täyttää tupla tahdilla normaaliin
KIIRE. asiakkaiden ärtyneisyys ja niiden selvittely. Työvuorot olleet pitkiä. paljon poissaoloja, joiden takia työskentelle ei oman myymälän väen kanssa, jinka vuoksi vastuu ja työt kuormittuvat.
Joustamisen vaatimus on kasvanut yksipuolisesti. Työntekijän pitäisi joustaa, mutta hänen edukseen ei tehdä kaikkea mahdollista.
Yrityksessä
henkilökäytön nostoon vaikuttavat asiakasmäärät. Varsinkin pande- mian alussa asiakasmäärät eivät juurikaan nousseet, mutta myynti sitäkin enem- män, kun matkustaja- ja ravintolamyyntiä ei ollut ja ihmiset hamstrasivat juomaa kotiin. Lisäksi työpaikalla lisättiin toimenpiteitä koronaturvallisuuden lisää-
miseksi. Tämä kaikki aiheuttaa paljon lisätyötä myymälässä, mutta henkilökäyt- töön yhtiö ei juurikaan tarjonnut lisäresursseja. Työpaikallani on kärsitty koro- nasta lähinnä epäsuorasti, toisin sanoen työuupumuksena.
Pandemia aikana on ollut mielestäni raskasta fyysisesti maskin/visiirin käyttö monta tuntia päivässä ja psyykkisesti hyvinvointiin on vaikuttanut ihmisten ajoit- tainen huonotuulisuus ja pandemiaan liittyvien huolien purku henkilökuntaan.
Koin myös tiukimpina rajoitusaikoina joskus hankalaksi sen, että piti omien työ- tehtävien ohella myös valvoa esim. turvavälejä ja asiakasmääriä - esim. kassalla ollessa tämä välillä vähän haastavaa.
Hämmästyttävän vähän. Hulluinta on, että olen kokenut työni jopa mielekkääm- mäksi pandemian aikana. Arkea on "piristänyt" korostuneen vastuullisuuden miettiminen arkityössä. Tilanteiden menestyksellinen hoitaminen on tuonut jopa ylpeyden sävyttämiä onnistumisen tunteita.
Covid on vaikuttanut työhyvinvointiini negatiivisella tavalla, asiakasvirtojen en- nustamattomuus, myynnin lisääntyminen (kuorman suurentuminen) mutta henki- lökäyttöä ollut vaikea ennustaa. Maskien käytön ahdistavuus fyysisessä työssä, asiakaskohtaamisissa turvavälirajoitusten jatkuva ylläpitäminen ja asiakkaiden huono olo
Se on lisännyt työn sekä fyysistä että henkistä kuormittavuutta.
Vähentänyt mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa itselle mieluisalla tavalla.
Olen huomattavasti väsyneempi työpäivien jälkeen ja useammat sairaslomat päällekkäin aiheuttaneet uupumusta. Myös asiakkaiden jatkuva äksyily toisille sekä meille myyjille aiheuttanut henkisesti huonoa oloa. Työvuorosuunnittelu on myös ollut suuressa osassa, sillä työvuorojen pituus ja sijoittelu ei ehkä ole ollut parasta mahdollista.
Omani ja oman työporukan jatkuvat poissaolot covidin aikana on tehnyt työn sie- tokyvyn entistä raskaammaksi. Motivaatio ei todellakaan ole sama kuin vaikka reilu 2v sitten. Palautuminen työstä vapaan jälkeen ei tunnu samalta.
Negatiivisesti erityisesti alussa, kun piti olla jatkuvasti huolissaan maailman ti- lasta ja omasta ja läheisten terveydestä
1,5vuotta jatkuva pelko että saa tartunnan töistä kun jotkut asiakkaat eivät pitä- neet maskeja tai turvavälejä, varsinkin pandemian alussa jatkuva asiakkaiden huolien kuunteleminen oli raskasta, maski päällä hyllyttäminen on suhteellisen ahdistavaa ja tiettyjen kollegoiden ajoittainen jatkuva huono fiilis/valitus ovat to- dellakin vaikuttaneet omaan henkiseen hyvinvointiin.
varautuneempi asiakaskohtaamisissa. maskin pitäminen koko pvän väsyttänyt työpäivien jälkeen
Tuntuu, ettei mikään riitä. Citius, altius, fortius vaan sesongista ja kampanjasta toiseen vähenevillä resursseilla hirveässä hapenpuutteessa.
Koen jatkuvan maskin käytön huonona asiana jaksamisen kannalta. Hapen saanti ei ole sama ja kun osa kasvoista peittyy, on itsellä sinakin usein kuuma.
se on vaikuttanut sillä, että "kaikki kiva´" on peruuntunut, esim kaikki tiimin yhtei- set virkistyspäivät
jakoulutukset
.Näitä on pyritty paikkaamaan
esimnettikoulu- tuksilla, mutta koen että nämä eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan noita aiem- pia koulutuksia. Koen siis, että oma osaamiseni ei ole kasvanut yhtä paljon kun se olisi voinut kasvaa ja se on vaikuttanut omaan motivaatiooni ja sitä kautta työhyvinvointiin.
Asiakkaita tulee joskus todella paljon ja joskus ei ollenkaan. Asiakkaat eivät itse voi hyvin, mikä korreloi myös heidän käytökseensä meitä myyjiä kohtaan. Tun- tuu, ettei ole elämää työn ulkopuolella, mikä tekee työstä entistä kuormittavam- paa.
Ei ihan hirveästi itsessään työhyvinvointiin, mutta yleiseen hyvinvointiin ja sit
äkautta toki myös työhyvinvointiin.
Asiakkaiden huono ja epäasiallinen käyttäytyminen joka kohdistuu meihin. Esi- merkiksi jokapäiväinen negatiivisuus ja valittaminen kaikesta, ihan suoraan ilkeä tai hyökkäävä käytös, epähygien
ia.. Tietysti myös uuvuttavaa kun pariin vuoteen ei ole ollut kauheasti muuta tekemistä kuin töissä käyminen.
Kun on ollut enemmän tekemistä, niin on ollut kiireisempää ja aina tähän an- nettu työaika ei ole riittänyt.
liikunnalliset harrastukset eivät ole jääneet pois mutta ovat yksipuolistuneet
9. Mitä työhyvinvointisi eteen olisi mahdollista tehdä?
Vastaajien määrä: 40
Vastaukset
Yrityksen
