HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2013 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunta- lain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 10 päivänä huhtikuuta 2013 lähet- tänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsi- teltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 32/2013 vp).
Lausunnot
Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta ja työelä- mä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon (StVL 8/2013 vp, TaVL 13/2013 vp, TyVL 6/2013 vp), jotka on otettu tämän mietin- nön liitteiksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarain- ministeriö
- hallitusneuvos Tarja Lehtinen ja hallitusneu- vos Merja Leinonen, opetus- ja kulttuurimi- nisteriö
- neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, työ- ja elinkeinoministeriö
- johtaja Raija Volk ja lääkintöneuvos Kristii- na Mukala, sosiaali- ja terveysministeriö - johtaja, rahoitussuunnittelu Allan Paldanius,
Keva
- pääjohtaja Juhani Jokinen, Kilpailu- ja kulut- tajavirasto
- pääsihteeri Markus Österlund ja hallinto- asiain asiantuntija Kristina Beijar, Svenska Finlands folkting
- johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, Suo- men Kuntaliitto
- konsernilakimies Atte Malmström, Helsingin kaupunki
- kehitysjohtaja, vs. kunnanjohtaja Jarmo Kivi- neva, Kangasalan kunta
- kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Kou- volan kaupunki
- kunnanjohtaja Ari Ranta-aho, Muuramen kunta
- talousjohtaja Jukka Weisell, Oulun kaupunki - kunnanjohtaja Tanja Matikainen, Sulkavan
kunta
- kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aulis Nord- berg, Utsjoen kunta
- vt. talousjohtaja Jan Finne, Vaasan kaupunki - kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Vantaan
kaupunki
- toimitusjohtaja Pekka Averio, Kuntarahoitus Oyj
- työmarkkina-asiamies Juha Isoniemi, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry - johtaja, kehittämisyksikkö Jussi Salo, Suo-
men lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, edus- taen Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:tä
- varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari, Finans- sialan Keskusliitto FK ry
- lakiasiainpäällikkö Mika Hämäläinen, Julkis- ten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
- toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Suomen Satamaliitto
- neuvottelujohtaja Jukka Kauppala, Tekniikka ja Terveys KTN ry
- professori Olli Mäenpää - professori Kaarlo Tuori.
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
— oikeusministeriö
— Valvira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
— Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
— Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kun- tayhtymä HSY
— Sotkamon kunta
— Akava ry
— Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
— Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
— Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
— JLY-Jätelaitosyhdistys ry
— Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
— Suomen Yrittäjät ry.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntala-
kia. Ehdotukset liittyvät pääosin Euroopan ko- mission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen.
Kuntalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilantees- sa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Laissa rajattaisiin eräi- tä tehtäviä, joita ei katsottaisi hoidettavan kilpai- lutilanteessa markkinoilla. Tärkeimmät rajauk- set koskisivat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yh- teistoimintana hoidettuja sekä monopolin muo- dostavia tehtäviä.
Yhtiöittämisvelvollisuuteen ehdotetaan sää- dettäväksi muutamia poikkeuksia. Kunta voisi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella olisi nimenomaan mahdollista. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voisi lisäksi tuottaa tukipalve- luja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille sekä palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytär-
yhteisöjen palveluksessa oleville henkilöille sekä laajemminkin palveluja sidosyksiköille.
Kunnan tuottaessa yhtiöittämispoikkeukses- sa tarkoitettuja palveluja tai tavaroita kilpailuti- lanteessa markkinoilla sen hinnoittelun tulisi olla markkinaperusteista.
Kunnallisia liikelaitoksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi siltä osin, ettei liike- laitosmuodossa voisi toimia kilpailutilanteessa markkinoilla. Lisäksi ehdotetaan, että liikelai- toskuntayhtymän perussopimuksessa tulisi so- pia perussopimuksen muuttamisesta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vii- meistään 1 päivänä syyskuuta 2013. Lain voi- maan tullessa harjoitetulle toiminnalle säädettäi- siin siirtymäaika vuoden 2014 loppuun saakka.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestä- miselle ehdotetaan säädettäväksi siirtymäaika kuitenkin vuoden 2016 loppuun saakka.
Siirtymäsäännöksessä ehdotetaan lisäksi tur- vattavaksi siirtyvän henkilöstön lisäeläke-etuu- det sekä säädettäväksi yhtiöittämisvelvollisuu- teen liittyvästä varainsiirtoverovapaudesta.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Yleistä
Kuntalain muutos liittyy laajempaan kokonai- suuteen kilpailun tasapuolisuuden turvaamisek- si julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan vä-
lillä. Kuntalakia ehdotetaan muutettavaksi si- ten, että pääsääntöisesti kunnan hoitaessa tehtä- vää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee yhtiöittää toiminta, ts. antaa tehtävä osakeyh- tiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoi- dettavaksi. Pääsäännön tulkitsemiseksi laissa
mainitaan erikseen tehtäviä, joita ei ainakaan katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markki- noilla. Näitä ovat mm. kunnan lakisääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluvat tehtävät.
Laissa säädetään lisäksi tyhjentävästi poik- keuksista, jolloin kunnalla ei ole yhtiöittämis- velvollisuutta, vaikka se toimii kilpailluilla markkinoilla. Tällaisesta on kyse mm. tilantees- sa, jossa kunta toimii markkinoilla vain vähäi- sessä määrin, samoin kuin silloin, kun toiminta markkinoilla on lain perusteella nimenomaisesti mahdollista. Kilpailuneutraliteetin turvaamisek- si kunnan tulee tällöin kuitenkin hinnoitella toi- mintansa markkinaperusteisesti.
Esitys nojautuu pitkälti EU-oikeuden velvoit- teisiin. Lainmuutoksella poistetaan voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamia, toimin- nan organisointitavasta johtuvia kilpailuneutra- liteetti- ja valtiontukiongelmia silloin, kun kun- ta tai kuntayhtymä toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Euroopan komissio on pitänyt konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua EU:n valtiontukisäännösten vastaisena tukena.
Uudistus on aiheellinen kuitenkin myös kansal- lisista syistä. Talousvaliokunnan lausunnosta il- menee, etteivät rajat julkisen sektorin toiminnal- le kilpailluilla markkinoilla ole olleet riittävän selkeät.
Esitys liittyy kiinteästi hallituksen esitykseen kilpailulain ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 4 ja 16 §:n muuttamisesta (HE 40/2013 vp). Kilpailulain muutoksessa esitetään Kilpailu- ja kuluttajavi- rastolle toimivaltuuksia valvoa kilpailun tasa- puolisuutta julkisen ja yksityisen sektorin toi- miessa samoilla markkinoilla. Virasto mm. val- voisi kunnan yhtiöittämisvelvoitteen toteutumis- ta sekä hinnoittelun markkinaehtoisuutta. Mo- lemmat esitykset ovat osa hallituksen terveen kilpailun edistämisohjelmaa.
Käsillä olevalla kuntalain muutoksella luo- daan raamit kuntien, kuntayhtymien, kuntien lii- kelaitosten ja kuntien omistamien muiden toi- mintayksiköiden harjoittamalle elinkeinotoi- minnalle silloin, kun ne toimivat kilpailluilla markkinoilla. Hallintovaliokunta korostaa, että esityksen tarkoituksena ei ole puuttua kunnan
erityislailla säädettyyn järjestämisvastuuseen.
Eräissä erityislaeissa on osin jo pyritty ottamaan kilpailuneutraliteettinäkökohdat huomioon, mutta saadun selvityksen perusteella eri hallin- nonaloilla joudutaan vielä arvioimaan lainsää- dännön tarkistamistarpeita. Tarvittavat lainmuu- tokset on tarkoitettu tehtäviksi kuntalain muu- tokselle varatun siirtymäajan kuluessa.
Kunnat joutuvat jatkossa arvioimaan, mitä palveluita ja tuotteita ne tuottavat kilpailluilla markkinoilla ja täytyykö kunnan yhtiöittää toi- minta vai vetäytyykö kunta markkinoilta. Hal- lintovaliokunta toteaa, että lakiin sisältyvistä ra- jauksista ja poikkeussäännöksistä huolimatta useita rajanvetoja jää tulevan tulkintakäytännön varaan. Uudistuksen toteutumista ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ratkaisukäytäntöä sekä vaiku- tuksia kuntasektoriin on sen vuoksi tarkkaan seurattava. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnat saavat riittävästi tietoa uudistuksesta sekä ohjeistusta lainsäädännön mukaisen toi- minnan vaatimuksista.
Selvityksen mukaan parhaillaan on valmistel- tavana EU:n valtiontukisäännöksiin liittyviä jat- kohankkeita osana kuntalain kokonaisuudistus- ta. Ne koskevat kunnan yleistä toimialaa, ta- kaus-, lainananto- ja avustusmahdollisuuksia, hankintalainsäädännön ja kunnan yhteistoimin- nan suhdetta sekä palveluita, joihin voidaan asettaa julkisen palvelun velvoite (ns. SGEI-pal- velut). Näiden arvioidaan osaltaan selkeyttävän käytännön toimintaa. Lisäksi keskeistä on kunti- en omistajaohjauskeinojen kehittäminen osana kuntalain uudistamista.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmene- vistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa la- kiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomau- tuksin ja muutosehdotuksin.
Kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripal- velut
Lakiehdotuksen 2 a §:n 2 momentissa ehdote- taan rajattavaksi eräitä tehtäviä, joita ei aina- kaan katsota hoidettavan kilpailluilla markki- noilla. Hallituksen esityksessä ei ole todettu, mi-
ten esitys vaikuttaa kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluihin. Asiantuntijakuulemises- sa on kiinnitetty huomiota siihen, että mainittu- jen palvelujen suhde kunnan yhtiöittämisvel- voitteeseen jää epäselväksi ja että lakia tulisi täl- tä osin täydentää.
Kunnan kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuo- risopalveluiden järjestämisen tarkoituksena on järjestää kuntalaisten hyvinvointia edistävää toi- mintaa siten, että palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien kuntalaisten saatavilla. Kirjasto-, kult- tuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat luonteel- taan lakisääteisiä ja kunnan tehtäväalaan kuulu- via palveluja, mutta kunnilla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palve- luja järjestetään. Osa näistä palveluista on perus- palveluja ja osa peruspalvelun luonteista toimin- taa. Hallituksen esityksestä ilmenee mm., että jos toimintaa ei hinnoitella markkinaehtoisesti, vaan rahoitetaan esimerkiksi valtionosuuksin, tällaista toimintaa ei voida pitää kilpailutilan- teessa markkinoilla harjoitetuksi toiminnaksi.
Mainitut palvelut ovat pääsääntöisesti juuri täl- laisia tehtäviä. Ratkaisevaa on harjoitetun toi- minnan luonne, joka arvioidaan tapauskohtai- sesti.
Mainitun 2 momentin rajauksissa ei ole lue- teltu kunnan yksittäisiä tehtäviä, vaan määritel- ty tehtävätyypit yleisesti. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita koskevan säännök- sen lisääminen ei siten olisi johdonmukaista, ja se voisi myös herättää kysymyksen siitä, onko mainituissa palveluissa tarkoitus tulkita "kilpai- lutilannetta markkinoilla" toisin kuin muissa tehtävissä. Näistä syistä hallintovaliokunta ei ehdota erityissäännöksen lisäämistä. Valiokunta kuitenkin painottaa, että kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos toiminnassa on kysymys kirjasto-, kulttuuri-, lii- kunta- tai nuorisotoimen lakisääteisestä tai la- kiin perustuvasta vapaaehtoisesta tehtävästä, jo- hon ei liity liiketoiminnallisia piirteitä.
Työterveyshuolto
Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan on järjestettävä ennalta ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut kustannuksellaan,
mutta työnantajaa ei voida velvoittaa järjestä- mään sairaanhoitoa, vaan sen järjestämisen tu- lee perustua vapaaehtoisuuteen. Terveydenhoi- tolain (1326/2010) 18 §:n mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikois- sa työskenteleville työntekijöille työterveys- huoltolain 12 §:ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Kunta voi sopia työn- antajan kanssa vapaaehtoisten sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen järjestämi- sestä osana työterveyshuoltopalveluja. Koska yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle katsotaan jäävän lakisääteiset palvelut, yhtiöittämisvelvoi- te ei esityksen perustelujen mukaan koskisi en- nalta ehkäiseviä työterveyspalveluja, mutta kyl- läkin muita terveydenhuoltopalveluja, mm. sai- raanhoitoa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pitänyt kunnille vapaaehtoisen työterveyshuollon sai- raanhoidon palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta työterveyshuollon kokonaisuuden tarkoituksen- mukaisen ja tuloksellisen järjestämisen kannalta ongelmallisena. Yhtiöittämisvelvollisuus saat- taa johtaa toimintojen kokonaisuuden eriyttämi- seen, ja työterveyspainoitteista sairaanhoitopal- velua tuottavien yhtiöiden perustamisen tai yh- tiöittämisen sijasta kunta voi joutua luopumaan työterveyshuollon sairaanhoidon palveluiden tuottamisesta kokonaan. Tämä saattaa vaikeut- taa palvelujen saatavuutta etenkin haja-asutus- alueella, missä kunnallinen työterveyshuolto on usein ainoa palveluntarjoaja. Työterveyshuol- lon asiakkaan kannalta palvelujen eriytyminen voi viivyttää työhön liittyvien terveysriskien ha- vaitsemista ja työkykyyn vaikuttavien uhkien torjuntaa. Toimintojen eriyttäminen saattaa lisä- tä kustannuksia, mikä lisää niitä käyttävän työn- antajan kuluja, ja hajautettu palvelujen tuotanto voi myös vaikeuttaa palvelujen hankintaa ja käyttöä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota työterveyshuollon ongel- mallisuuteen ja todennut, että ratkaisuilla voi olla vaikutusta myös muun terveydenhuollon järjestämiseen kunnissa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.
Saadun selvityksen perusteella on ilmeistä, että työterveyshuoltolainsäädäntöä tulee tarkis-
taa. Hallintovaliokunta toteaa, että ensihoidon osalta on terveydenhuoltolaissa arvioitu vaiku- tukset markkinoihin ja säädetty palo- ja pelas- tustoimen mahdollisuuksista osallistua tarjous- kilpailuihin. Vastaava punninta on selkeyden vuoksi aiheellista myös työterveydenhuollon osalta. Hallintovaliokunta katsoo, että lainsää- däntötarkistusten yhteydessä tulee vielä selvit- tää mahdollisuudet järjestää työterveyshuollon kokonaisvaltaiset palvelut kunnan omana toi- mintana.
Työvoimapoliittinen koulutus
Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 3 mo- mentin mukaan, jos kunnan tai kuntayhtymän toiminnassa on kyse työvoimapoliittisesta ai- kuiskoulutuksesta, kunnan tai kuntayhtymän on vuoden 2016 loppuun mennessä siirrettävä teh- tävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiö- muodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei se vääristä kilpailua. Esityksen perus- telujen mukaan työvoimapoliittisella aikuiskou- lutuksella tarkoitetaan julkisesta työvoimapal- velusta annetun lain (1295/2002) mukaista kou- lutusta, jonka tarkoituksena on parantaa aikuis- väestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistää ammat- titaitoisen työvoiman saantia.
Laki julkisesta työvoimapalvelusta kumottiin 1.1.2013 voimaan tulleella lailla julkisesta työ- voima- ja yrityspalvelusta (916/2012). Uudis- tuksen yhteydessä työvoimapoliittinen aikuis- koulutus muutettiin työvoimakoulutukseksi ja koulutuksen sisältöä muutettiin siten, että työ- voimakoulutuksena tarjotaan entisestä poiketen vain ammatillisia valmiuksia antavaa koulutus- ta, kotoutumiskoulutusta sekä aikuisten perus- opetuksen oppimäärän täydentämiseen tähtää- vää koulutusta. Aikaisemman lain mukaista ei- ammatillista ohjaavaa koulutusta tarjotaan ny- kyisin ns. valmennuspalveluna. Uutena palvelu- na työvoimahallinto voi tarjota vuoden 2014 alusta lähtien pk-yrityksille kehittämispalvelui- ta ns. avainhenkilökoulutuksena.
Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuk- sen voimaantulosäännöksen 3 momentissa on tarpeen ottaa huomioon muuttunut lainsäädäntö,
ja ehdottaa säännöstä muutettavaksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta ilmeneväl- lä tavalla.
Hallintovaliokunta pitää työelämä- ja tasa-ar- vovaliokunnan tavoin tärkeänä, että yksityisten ja julkisten koulutusorganisaatioiden tasapuoli- set toimintaedellytykset kilpailluilla markkinoil- la turvataan. Saadun selvityksen mukaan tarkoi- tuksena on tarkentaa lainsäädäntöä siirtymäajan aikana siten, että mahdolliset toimintaan liitty- vät kilpailun vääristymismahdollisuudet otetaan valmistelussa huomioon. Hallintovaliokunta to- teaa, että siinä yhteydessä on mahdollista etsiä toiminnan järjestämiseen myös muita kilpailu- neutraaleja ratkaisuja kuin yhtiöittäminen.
Siirtymäaika
Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan, jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toiminta- naan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 lop- puun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjes- tettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Vastaava siirtymäaika julki- sesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisessa toiminnassa on säännöksen 3 mo- mentin mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä.
Asiantuntijakuulemisessa useat tahot ovat esittäneet siirtymäaikoja pidennettäviksi. So- siaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan esittänyt siirtymäajan pidentämistä vuoden 2016 loppuun. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokun- ta on kiinnittänyt huomiota siirtymäaikoihin ja katsonut, että toimintojen järjestämiseen on va- rattava riittävä valmisteluaika. Perusteluina pi- demmille siirtymäajoille on viitattu mm. sopeu- tumisajan lyhyyteen, kustannuslaskelman kehit- tämiseen, meneillään olevaan kunta- ja palvelu- rakenneuudistukseen sekä metropoliratkaisuun.
Hallintovaliokunta toteaa, että esitetyt siirty- mäajat ovat kuntien näkökulmasta haasteelliset.
Toisaalta kunnilla on jo ollut aikaa varautua tu- leviin muutoksiin ottaen huomioon, että kilpai- luneutraliteettiin liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 2008. Eräiltä osin, esimer-
kiksi satamasektorilla, yhtiöittämisiä on jo val- misteltu, mutta jääty odottamaan lain voimaan- tuloa lakiin sisältyvän varainsiirtoverovapaus- säännöksen vuoksi. Siirtymäajoissa on pyritty ottamaan huomioon tehtävien siirron edellyttä- mä aika, mutta myös se, että kuntasektorin toi- minnan kilpailuneutraliteettiongelmat saadaan ratkaistua kohtuullisessa ajassa. Esitettyihin siirtymäaikoihin ovat vaikuttaneet myös komis- sion kanssa käydyt neuvottelut vireillä olevien kanteluiden ratkaisemiseksi.
Edellä todetuista syistä hallintovaliokunta on päätynyt puoltamaan esitykseen sisältyviä siirty- mäaikoja. Kuten edellä on todettu, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, mutta myös muilla hallinnonaloilla, on tarpeen käydä lävitse yhtiöittämisvelvoitteeseen liittyvät lainsäädän- nön tarkistamistarpeet. Esityksen perustelujen mukaan lainsäädännön tarkistukset tulisi tehdä siirtymäaikana, jotta niissä palveluissa, joissa kunnalliselle palvelutuotannolle on erityisiä pe- rusteita, kunta voisi järjestää palvelut, vaikka tehtävään liittyisi kilpailuneutraliteettiongel- mia. Hallintovaliokunta katsoo, että lainsäädän- nön tarkistamistarpeet tulee arvioida mahdolli-
simman pian ja sen pohjalta viipymättä ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi voimaantulosäännös muutettuna seu- raavasti:
(1 ja 2 mom. kuten HE)
Jos kunnan tai kuntayhtymän toiminnassa on kyse julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta an- netun lain (916/2012) mukaisten palvelujen tuottamisesta kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on vuoden 2016 lop- puun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjes- tettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua.
(4—8 mom. kuten HE)
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2013
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Pirkko Mattila /ps
vpj. Maarit Feldt-Ranta /sd jäs. Jussi Halla-aho /ps
Rakel Hiltunen /sd Reijo Hongisto /ps Risto Kalliorinne /vas Mika Kari /sd
Elsi Katainen /kesk
Timo V. Korhonen /kesk Antti Lindtman /sd Markus Lohi /kesk Outi Mäkelä /kok Tapani Mäkinen /kok Markku Mäntymaa /kok Osmo Soininvaara /vihr Ulla-Maj Wideroos /r.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne.
