Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu
– jäsentelyä
Rauno Yrjölä
Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä
• Ekosysteemien huomioiminen
• Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi
• Tiedon saatavuuteen, hallintaan ja analysointiin liittyvien haasteiden tiedostaminen
• Merialuesuunnittelun liittäminen laajempiin kokonaisuuksiin (yhteiskunnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, energian käyttö,
ruoantuotanto ym)
• Jatkuva seuranta ja kehittäminen
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu
• Tavoitteena ekosysteemien suojelu ja niiden toiminnallisuuden säilyttäminen yhdessä
ihmistoimintojen kanssa
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
• Luonnonvarojen kestävä ja tasapuolinen käyttö
• Suunnittelurajat eivät ole hallinnolliset rajat,
vaan ekosysteemien rajat
YM: Merialuesuunnitelma
Suunnitelmissa otettava huomioon:
• Merialueiden erityispiirteet
• Nykytilanne ja tulevat tarpeet
• Ympäristövaikutukset
• Luonnonvarat
• Maa- ja merialueiden välinen vuorovaikutus
LUKE:
Tavoitetila – Merialuesuunnittelun edistäminen
• Merialuesuunnittelu tukee merialueen
pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen ja luo edellytykset
meripolitiikan toteuttamiselle.
Keskeisiä termejä 1
• Merialuesuunnittelu: (Maritime Spatial Planning, MSP) merialueen käyttömuotojen yhteensovittamista alueidenkäytön suunnitelmien avulla. Pyrkii edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua, kestävää kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maa- ja merialueiden vuorovaikutuksen tarkastelu voi olla osa
merialuesuunnitteluprosessia.
• Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu: Merenhoidon
järjestämisessä sovelletaan ekosysteemilähestymistapaa ihmisen toiminnasta meriympäristölle aiheutuvien paineiden ja vaikutusten hallintaan siten, että meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai meriekosysteemien kyky reagoida ihmisen toiminnasta aiheutuviin muutoksiin ei vaarannu, samalla kun mahdollistetaan merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävä käyttö.
Keskeisiä termejä 2
• Ekosysteemi: yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien
ympäristötekijöiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus
• Ekosysteemipalvelut: luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia palveluja. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan, tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin.
• Merenhoitosuunnitelma: Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja
ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.
• Sininen biotalous: sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää
• Sininen kasvu: tarkoittaa pitkän aikavälin strategiaa, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena.
Muserrutko termien alla?
Dataa on, mutta mikä on olennaista?
• Valtavan datamassan kerääminen ei ole itsetarkoitus
• Olennaista on pohtia, mikä data on keskeistä ja mikä on hyvä lisämauste
• Käytä arvotuksessa hyödyksesi asiantuntijoita
ja sidosryhmiä
”Ydin- ja satelliittitiedot”
Joitakin tietoja tarvitaan aina merialueen suunnittelussa, ”tästä ikuisuuteen”. Mitä tietoja ne ovat? Toiset tiedot ovat aikaan ja paikkaan sijoittuvia katalyyttejä. Mitä tietoja ne voivat olla? Kuka vastaa ja ylläpitää tietohallinnan?
Aika
Mitkä tiedot painavat suunnittelussa enemmän kuin muut?
Puolustusvoimien tarpeet?
Uhanalaiset eläimet?
Hyvä vedenlaatu?
Ammattikalastus?
Mineraalit?
Vesiväylät?
Virkistyskäyttö?
Ranta-asukkaat?
…….
Merenkulku Merenpohjan
mineraalien hyödyntäminen
Luonnontilaisuus Ihminen hyödyntää
voimakkaasti ekosysteemiä Suuri taloudellinen
merkitys
Vähäinen taloudellinen merkitys
Ammatti- kalastus
Luonnon suojelu Vesiviljely
Matkailu
Muu
virkistyskäyttö
Terveys- vaikutukset
Luonnontilainen ekosysteemi
