Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa
Jarmo Saarti & Sinikka Luokkanen & Mikael Vakkari
STKS:n laaturyhmän Leena Horsma-aho, Markku Laitinen, Sinikka Luokkanen, Ari Rouvari ja Jarmo Saarti vahvistettuna Mikael Vakkarilla teki tutustumismat- kan Barcelonan korkeakoulukirjastoihin kesäkuun alussa 2006. Matkalla oli tarkoitus vierailla erityyppisissä kirjastoissa ja tutustua niiden palveluihin ja alueen kirjastojen laatutyöhön. Lisäksi tutustuimme osastonjohtaja Núria Balaguén johdolla hänen yliopistokirjastonsa laatujärjestelmään, joka on sertifioitu ja rakennettu ISO-9001 standardin mukaan.
B
arcelona on Katalonian pääkaupunki ja sen vi- ralliset kielet ovat katalaani ja espanja. Molem- mat ovat romaanisia kieliä ja käytännössä nii- den ero on suunnilleen sama kuin viron ja suo- men välillä. Katalonia on itsehallinnollinen alue Espanjassa ja itsehallinto on kehittynyt Francon ajan jälkeen.Francon aikana mm. katalaanin käyttö oli kiel- lettyä ja lisäksi diktatuurin ajan kansallistamistoi- met koskivat kovastikin alueen asukkaita. Poliitti- sen järjestelmän muutos on vaikuttanut suuresti myös korkeakoululaitokseen, joka on muuttunut keskitetystä valtiojohtoisesta järjestelmästä auto- nomiseksi yliopistolaitokseksi.
Katalonian alueella on noin 7 miljoonaa asu- kasta. Siellä on 8 julkista ja 5 yksityistä yliopistoa.
Kaiken kaikkiaan niissä on noin 200 000 opis- kelijaa, 15 000 opettajaa ja 7 000 muuta hen- kilöstöä. Yliopistojen kirjastot ovat muodosta- neet vuonna 1996 Katalonian yliopistokirjasto- jen konsortion, jonka varsinaisina jäseninä ovat julkiset yliopistokirjastot ja Katalonian kansal- liskirjasto, liitännäisjäseninä jotkin yksityiset yli- opistot ja osajäseninä erikoiskirjastot (esim. yh- distysten kirjastoja).
Konsortio on itsenäinen toimija ja sen tar- koituksena on kehittää kirjastojen palveluja yh- teistyössä. Se on ollut toimeenpanevana voima- na mm. kirjastojärjestelmien, yhteistietokanto- jen ja verkkoaineistojen hankinnassa ja laatu- työssä. Tällä hetkellä konsortion kehitystoimin- ta on ryhmitetty kolmelle ohjelma-alueelle: käy- tettävyys ja saavutettavuus, digitaalinen kirjasto ja palvelujen kehittäminen. Palvelujen kehittämi- sen alueelle kuuluvat kirjastohenkilöstön koulu- tus, edunvalvonta, arviointi sekä tulevaisuuden ennakointi (exploring the future).
Kirjastojen laatutyö Espanjassa voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Se alkoi 1960-luvulla tilas- tojen kehittämisellä, jatkui 1980-luvulla arvioin- neilla ja kokonaislaatujohtamisella (TQM) ja par- haillaan on käynnissä 1990-luvulla alkanut stan- dardinmukaisten laatujärjestelmien ja laadunvar- mistusjärjestelmien kehittäminen. Arviointi alkoi 1996 ja sen tarpeisiin on kehitetty kaksi laatukä- sikirjaa kirjastoille: toinen Kataloniassa ja toinen Andalusiassa. Lisäksi on laadittu seitsemän kata- lonialaisen yliopistokirjaston yhteisarviointi (ra- portti osoitteessa www.cbuc.es/angles).
Uusimpana arviointimuotona on vuonna 2003
käynnistetty koko maan tasoinen tieteellisten kir- jastojen laatusertifiointi, jonka on saavuttanut 25 espanjalaista yliopistokirjastoa (mm. UAB, jossa vierailimme). Minään vuonna kaikki hakeneet kirjastot eivät ole laatusertifiointia saavuttaneet.
Lluís Angalada korosti, että onnistunut arviointi vaatii tuekseen laatukäsikirjan, muuten yhteisten kriteerien saavuttaminen on hankalaa.
Vierailuja suurissa yliopistokirjastoissa
Vierailumme aikana tutustuimme neljään kirjas- toon: Katalonian teknisen yliopiston kirjastoon, Barcelonan autonomisen yliopiston kampusalu- een kirjastoihin, Pompeu Fabra yliopiston kir- jastoon ja Katalonian kansalliskirjastoon. Alu- een suurimmat yliopistot ovat suuria ja koostu- vat alueellisesti laajoistakin verkostoista.
Teknillisessä yliopistossa on noin 32 000 opiske- lijaa ja 12 erikokoista kirjastoa, joissa on henkilö- kuntaa noin 140 henkilöä. Me vierailimme suu- rimman kampuksen kirjastossa, jossa oli kirjas- toa kehitetty voimakkaasti strategiatyöllä 1990- luvun alusta lähtien. Tällä oli muutettu sekä kir-
jaston fyysistä että palvelurakennetta. Tavoittee- na olivat laajat, oppimiskeskustyyppiset kam- puskirjastot ja palveluiden kehittäminen käyttä- jälähtöiseen suuntaan tieto- ja viestintätekniik- kaa hyödyntäen.
Pompeu Fabra yliopiston kirjasto oli arkkiteh- tonisesti mielenkiintoinen ja valittu lähinnä sik- si vierailuohjelmaamme. Se oli restauroitu van- halle kasarmialueelle ja tiloina kuin vanha hol- vikirkko.
Toinen yliopistokirjastolaitos, jossa vierailim- me – Barcelonan autonomisen yliopiston kirjasto (UAB) – edusti suurta yliopistoa. Sen ydinkam- pusalue oli pienen suomalaisen kaupungin ko- koinen kuten myös opiskelijamäärä noin 40 000 opiskelijaa. Ydinkampusalueella on seitsemän tie- teenalakirjastoa, sivukampuksella yksi ja yliopis- tosairaaloissa neljä kirjastoa, joissa on kaikkiaan 162 henkilöä töissä. Lisäksi kaikki kirjastot käyt- tivät opiskelijoita lisätyövoimana.
ISO standardin mukainen laatujärjestelmä kirjastossa
UAB:n kirjasto on kehittänyt pitkälle
omaa laatujärjestelmäänsä ja lisäksi sen on kehittänyt voimakkaasti strategista johtamistaan. Sillä on sekä ISO 9001 et- tä edellä mainittu espanjalainen ANECA sertifikaatti.
Strategian painopisteet on jaettu seit- semään linjaan: kirjastopalvelut, kokoel- man hallinta, tilat ja laitteet, laadunhal- linta, henkilöstöresurssit, markkinointi ja taloudelliset resurssit. Jokaiselle osa- alueelle on valittu myös oma kehitystä kuvaava mittaristo ja niitä seurataan ISO standardin mukaisesti: mittarin tavoi- tearvon tulee toteutua 85 %:sti ja lisäksi tuloksen tulee parantua jatkuvasti.
Nuría Balagúe esitteli meille lisäksi laa-
tujärjestelmän rakentamista ja dokumentointia.
Dokumentointi on toteutettu sisäiseen verkkoon tehdyllä laatusivustolla ja järjestelmän laatimises- ta ja ylläpidosta vastaa koko henkilökunta. Do- kumentaatio jakaantuu viiteen osioon: laatukä- sikirjaan, prosessikuvauksiin, työohjeisiin, mui- hin täydentäviin dokumentteihin ja laaturaport- teihin. Lisäksi toiminnan seuranta, raportointi ja
siinä esiintyvien poikkeamien hallinta oli toteu- tettu erinomaisella tavalla.
Hän korosti laatutyön alhaalta ylös prosessoin- tia: henkilökunta on integroitava heti laatujärjes- telmän rakentamiseen. Lisäksi järjestelmän tulee keskittyä olennaisiin toimintoihin ja niiden ke- hittämiseen mittaamalla – laatujärjestelmä ei saa olla liian byrokraattinen ja toimintaa haittaava.
UAB:n ISO vaatimusten mukainen projek- ti on aloitettu syyskuussa 1998. Laatujärjestel- mänsä sertifioinnin he saavuttivat maaliskuussa 2000. Núria Balaguen mukaan projektin onnis- tumisen ehdoton edellytys on ollut riittävän ajan varaaminen henkilöstölle sisäistää järjestelmän fi- losofia ja terminologia.
Kaiken kaikkiaan heidän kokemuksensa ovat olleet hyviä. Intranetistä on kehitetty päätöksen ja työn tekemistä helpottava työkalu koko hen- kilöstölle. Sisäiset auditoinnit ovat auttaneet ke- hittämään jatkuvan itsearvioinnin järjestelmän kirjastoon. Lisäksi laatujärjestelmä on auttanut palveluiden jatkuvassa kehittämisessä asiakkai- den toiveiden suuntaisesti.
Katalonian kansalliskirjasto
Kirjastovierailujen lopuksi vierailimme Katalo- nian kansalliskirjastossa. Se on perustettu vuon- na 1907 alueentutkijoiden kirjastoksi. Kokoel- mien perustana ovat olleet erilaiset lahjoituk- set, kokoelmat ovat tällä hetkellä kooltaan noin kolme miljoonaa erilaista dokumenttia. Vuonna 1931 kirjasto muutti nykyisiin tiloihinsa, jotka se sai Pyhän Ristin vanhalta sairaalalta. Tila edus- taa goottilaista arkkitehtuuria ja on peräisin vuo- delta 1401.
Juridisesti kirjasto muuttui kansalliskirjastok- si Francon kauden jälkeen vuonna 1981 ja se sai samalla vapaakappaleoikeudet. Uusin Katalonian kirjastolaki on vuodelta 1993, joka asetti tavoit- teet koko kirjastolaitoksen kehittämiselle ja sa- malla vahvisti kansalliskirjaston asemaa, aukaisi sitä entistä enemmän koko kansan kirjastoksi.
Kansalliskirjasto ei kuitenkaan edelleenkään ole aivan yhtä avoin kaikille, kuin oma kansalliskir- jastomme. Lisäksi yleisten kirjastojen kehittymät- tömyys tuli esille useasti vierailun aikana – tie- teelliset kirjastot ovatkin toimineet paljolti yleis- ten kirjastojen korvikkeena.
Taidetta ja tapaksia
Pitkien vierailupäivien päätteeksi isännät veivät meidät perjantai-iltana tutustumaan paikalliseen tapas-kulttuuriin ja Barcelonan vanhaan kaupun- kiin. Saimme hyvän oppitunnin paikallisten so- siaalisuudesta ja alueen pitkästä historiasta. Alue, kuten koko Espanja, elää voimakasta taloudellis- ta nousukautta. Se näkyy myös maahanmuutta- jien määrässä – muutaman vuoden aikana maa- han on muuttanut miljoonia laillisia ja laittomia siirtolaisia.
Matka opetti myös sen, että alueiden Eurooppa on olemassa. Paikalliset kulttuurit ovat voimak- kaita ja kansallistunne oli vahva. Barcelona on ol- lut pitkään myös eurooppalaisen taiteen eräs kes- kus ja se näkyi sekä katukuvassa että museoiden suuressa määrässä. Aikaa niiden kaikkien kiertä- miseen oli tosin liian vähän.
Yksi Barcelonan kuuluisimmista nähtävyyk- sistä on keskeneräinen Sagrada Familia kirkko.
Tehokkuuteen ja nopeuteen panostavan ajam- me keskellä, se on hyvä muistutus siitä, että to- della isoja ja merkittäviä asioita ei tehdä hetkes- sä eikä yksin. Kaiken kaikkiaan matka oli antoi- sa ja opettava – ilma kesäisen helteinen. Kiitok- set kuuluvat Suomen tieteelliselle kirjastoseural- le taloudellisesta ja omille laitoksillemme ajalli- sesta mahdollisuudesta tehdä se.&
Tietoa kirjoittajista:
Saarti, Jarmo, kirjastonjohtaja Kuopion yliopiston kirjasto email. jarmo.saarti@uku.fi Vakkari, Mikael, suunnittelija Kansalliskirjasto
emai. mikael.vakkari@helsinki.fi
Luokkanen, Sinikka, tietopalvelupäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu
email. sinikka.luokkanen@hamk.fi
