Uusia tuulia tiedonhankinnan opetukseen
Janika Asplund ja Kaisu Clarot
STKS:n Informaaatiolukutaito-seminaarin aihe oli Oppimisen tulevaisuus – työ- kaluja muutokseen. Aihe on ajankohtainen, sillä yliopistokirjastoissa muutos on käsin kosketeltavaa. Se koskee niin muuttuvia työtapoja, opetusteknolo- giaa, tietoympäristöä kuin asiakkaidemme tiedonhankintatapojakin.
I
nformaatiolukutaito-ryhmän marraskuussa 2016 järjestämään seminaariin Tieteiden talol- la Helsingissä osallistui 65 henkilöä lähinnä suo- malaisista korkeakoulukirjastoista. Osallistujat saivat paljon käytännön vinkkejä omaan työhön- sä kuin myös yleisesityksiä ja pohdinnan aihei- ta opetuksen kehittämiselle. Päivän tärkeintä an- tia oli verkostoituminen ja osaamisen jakaminen.Ajankohtaisista aiheista olisi ollut keskusteltavaa useammallekin päivälle.
Virikkeitä ja avoimuutta pedagogiikan asiantuntijoilta
IL-seminaarin pääpuhujina oli kaksi pedago- giikan huippuasiantuntijaa. Yliopistomaailmassa käytössä olevia tuoreita opetusmenetelmiä kan- nattaa hyödyntää myös kirjastossa.
Pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta puhui aiheesta kääntei- nen oppiminen (flipped classroom) ja opiskeli-
jan aktivointi monilla tavoilla. Käänteisen oppi- misen kolme tärkeää osa-aluetta ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja yhtei- söllinen oppiminen. Käänteisen oppimisen vuo- rotteleva itsenäisen ja ohjatun oppimisen koko- naisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuksia arvi- oida omaa oppimistaan ja kehittymistään pitkin matkaa. Opettajan rooli on Pyörälän mukaan sil- ti tärkeä, sillä hän valikoi virikkeet ja johtaa op- pimistilannetta.
Oppimista tukevien virikkeiden tulee mielel- lään olla digitaalisia ja mobiililaitteilla avautuvia, jotta ne toimivat hyvin sekä yksilöllisissä että yh- teisissä oppimistilanteissa. Pyörälän esitys tarjosi hyviä käytännön ideoita tiedonhankinnan ope- tukseen. Opiskelijoita on hyvä ohjata toimimaan käänteisen oppimisen periaatteiden mukaan, kos- ka juuri sellaisia valmiuksia myös tulevat työnan- tajat arvostavat.
Kirjastojen rooli on Pyörälän mukaan keskei- nen akateemisessa oppimi- sessa: kirjaston tehtävä on tarjota virikkeitä, digitaa- lisia aineistoja ja inspiroi- via tiloja. Kirjastojen täy- tyy olla paikkoja, joista on helppo pyytää apua. Voisi- ko asiakkaita osallistaa vie- lä enemmän tilojen ja ma- talan kynnyksen palvelui- den suunnittelussa? Paljon jo tehdään ja asiakkaan oh-
jaamiseen liittyvät palvelut ovat monimuotoistu- neet vuosien varrella, mutta emme voi koskaan ajatella olevamme valmiita.
Iltapäivän keynote oli Helsingin avoimen yli- opiston johtaja Jaakko Kurhila, joka on tunnettu MOOC-kurssien edelläkävijänä Suomessa. Hän on edistänyt MOOC-kurssien tekemistä Helsin- gin yliopistossa mm. tietojenkäsittelytieteen ja ti- lastotieteen aloilla. Tietojenkäsittelytieteeseen on voinut pääsykokeen sijaan hakea opiskelemaan MOOCin suorittamalla.
Seminaarissa Kurhila puhui verkko-opetuksen haasteista ja mahdollisuuksista: “Avoimuus on voittava strategia”, sanoi Jaakko Kurhila. Kurhi- lan mukaan avoimuutta tarvitaan myös verkko- oppimateriaaleissa. Verkko-oppiminen antaa uu- sia mahdollisuuksia joustavampaan opiskeluun, mutta verkko-oppimateriaalin suunnittelussa täytyy kiinnittää huomiota pedagogisesti mietit- tyyn kokonaisuuteen. Kurhilan puheenvuorossa tuli esille, että syväoppiminen vaatii opiskelijoil- ta aktiivista tekemistä ja verkko-oppimisessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota vuorovaikuttei- suuden syntymiseen. Toimiva verkko-opetus ot- taa siis huomioon tekemällä oppimisen ja vuoro- vaikutteisuuden elementteinä. Kurhilan mukaan kaiken tämän lisäksi yliopistoissa tarvitaan peda- gogista johtamista. Kurhila suositteli verkko-ope- tuksesta kiinnostuneille Tony Batesin teosta Te- aching in a Digital Age.
Kurhila esitteli mielenkiintoisen kansainväli- sen tutkimuksen, jossa oli tutkittu, kuinka kau- an opiskelijat jaksavat keskittyä opetusvideoi- hin. Kuuden minuutin jälkeen katsojan keskit- tyminen herpaantui selkeästi. (Guo 2014) Kir- jastossa kannattaa siis tulevaisuudessa keskittyä lyhyiden videoiden tekemiseen niin oppimateri- aalina kuin esittelyvideoinakin. Jos käyttää vide- oita opetuksessa, kannattaa ne sijoittaa verkko- kurssin alkuun.
Pecha Kucha -maraton toi esille kirjastojen ideoita nopealla syklillä
Pecha Kucha -menetelmä on japanilaisessa ark-kitehtitoimistossa syntynyt esitystekniikka, jossa uusia ideoita pystytään esittelemään kollegoil- le nopealla tavalla. Esitys on tarkkaan ajoitettu niin, että yhden esiintyjän esityksessä on 20 diaa ja jokaisesta diasta saa puhua vain 20 sekuntia, jo- ten esityksen kokonaiskesto on vain hieman alle seitsemän minuuttia. Pecha Kuchaa on käytetty maailmalla monilla eri toimialoilla, ja menetelmä on rantautunut yliopistokirjastoihin esimerkiksi Iso-Britanniassa (Research Libraries UK, 2014).
Esityksiä haettiin jo kesällä seminaariin muu- tos-teeman eri näkökulmista. Toivoimme esitys- ten käsittelevän muuttuvia opetusteknologioita, joustavia oppimisympäristöjä, uusia opetusko- keiluja tai verkkopedagogisia ideoita. Halusim- me nähdä, miten asioita on tehty uudella tavalla.
Saimme iloksemme kokoon monipuolisen, kah- deksan esityksen kokonaisuuden. Pecha Kucha tarjosi tiiviin ja tehokkaan tavan suomalaisille tie- teellisille kirjastoille esitellä ajankohtaisia aiheita ja hyviä kokemuksia. Samalla seminaarin osallis- tujat pääsivät näkemään uuden työkalun käyttöä.
Pecha Kucha –esitys monikanavaisesta verkko- opetuksesta tiedonhankinnan kurssilla
Reilussa kuudessa minuutissakin saa hyvän yleis- käsityksen, mutta kiinnostavimpiin aiheisiin voi rauhassa perehtyä myöhemmin syvällisemmin.
Johanna Kinnusen esitys monikanavaisuudes- ta täydensi pääpuhujien esityksiä teemaltaan. Jy- väskylän yliopistossa tiedonhankinnan kurssil- la on käytetty opetusvideoita, tiedonhankinta- suunnitelmaa ja nopeita visailuja. Monikanavai- suudella on edistetty aktiivista oppimista ja opis- kelijan osaamisen kehittymisen seurantaa. Oman tiedonhankintasuunnitelman tekemisen on huo- mattu motivoivan ja konkretisoivan tiedonhaun opiskelua. Joustavuus suoritustavoissa mahdol- listaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien osallis- tumisen kurssille.
Vertaisoppimisen teemoja käsittelivät sekä San- na Lappalainen Mikkelin ammattikorkeakoulus- ta (nykyisin Kaakkois-Suomen ammattikorkea- koulu) että Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kir- jastosta. Lappalaisen esittelemässä Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa oppia on otet- tu Tanskasta, jossa on vakiintunut vapaaehtoisuu- teen perustuva virtuaalisen läksytuen malli. Suo- messa menetelmää on kokeiltu Mikkelissä, Ou- lussa ja Joensuussa, ja esimerkiksi maahanmuut- tajanuoria on ohjattu tällä tavalla. Lappalaisen mukaan hankkeen avulla on saatu käytännössä toteutettua uuden kirjastolain edellyttämää yh-
denvertaisuutta ja saa- vutettavuutta. (Lap- palainen 2016). Tiia Puputin esitys kertoi vertaisoppimisen hyö- dyntämisestä kauppa- tieteen opiskelijoiden tiedonhankinnan ope- tuksessa, jossa opiske- lijat luovat käsikirjoi- tuksen ja kuvaavat vi- deon. Opiskelijat te- kevät paljon yhdessä toistensa kanssa, mut- ta opettaja luo puitteet oppimiselle.
Pirjo Kangas Humanistisesta ammattikorkea- koulusta puolestaan esitteli sähköisten kysely- työkalujen hyödyntämistä opetuksessa esimerk- keinään Socrative ja Kahoot. Näillä sovelluksil- la voidaan aktivoida ja elävöittää opetusta. Riit- ta Holopainen Itä-Suomen yliopiston kirjastos- ta kertoi esityksessään käänteisen oppimisen tee- masta. Tiedonhankinnan kurssin aloitusluento on korvattu seitsemällä lyhyellä videolla ja nii- hin perustuvilla ennakkotehtävillä, joiden ansi- osta opiskelijat saapuivat lähiopetukseen hyvin valmistautuneina. Leeni Lehtiö Turun yliopiston kirjastosta kertoi lääketieteen opiskelijoiden tie- donhaun klinikasta, jossa opiskelija työstää omaa syventävän työnsä aihetta. Työskentelyssä yhdis- tyy Moodlessa oleva itseopiskeluaineisto ja teh- tävät sekä lähiopetus.
Maija Paavolainen Helsingin yliopiston kirjas- tosta esitteli kansatieteen oppiaineen ja kirjaston yhdessä toteuttamaa avoimen digitaalisen kult- tuuriperinnön kurssia. Opetuksessa käsiteltiin mm. humanistien tutkimusaineistoja, kokoelmi- en dokumentointia, metadatan laatua, aineiston rakennetta, saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä.
Tämä kurssi nostaa hienosti esiin uusien IL-ke- hysten osaamistavoitteita, joita ei usein ole näh- ty kirjaston kursseilla.
Hämeen ammattikorkeakoulussa on kokeil- Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta johdatteli seminaarin teemaan
tu osaamismerkkien käyttöä koko ammattikor- keakoulun henkilökunnan kehittämisessä. Ma- ria Lassila-Merisalo kertoi ammatillisen kirjoit- tamisen hankkeesta ja verkon kautta suoritetta- vista osaamismerkeistä. Henkilökunta voi suo- rittaa osaamismerkkejä eri aiheista, joiden aiheet vaihtelevat 3D-mallinnuksesta some-osaamiseen.
Kirjaston vastuulla olevan Tiedonkäytön osaaja -merkin saadakseen on osoitettava osaamista esi- merkiksi tiedonhakua, e-aineistoja ja Finnaa kä- sittelevissä tehtävissä. Korkeakoulujen henkilö- kunnan osaaminen on tärkeä asia, johon muissa- kin tieteellisissä kirjastoissa olisi hyödyllistä kiin- nittää enemmän huomiota. Henkilökunnan op- piessa uusia taitoja tulokset kertautuvat ja hyö- dyttävät koko korkeakouluyhteisöä.
Työpajoissa työstettiin yhteisiä teemoja
Iltapäivän ohjelmassa oli viisi vaihtoehtoista työ- pajaa, joista osallistujat saivat etukäteen valita kaksi. Työpajojen aiheiksi oli nostettu viime vuo- den palautteissa esiin nousseita ja muita ajankoh- taisia teemoja.
Kati Syvälahden (Helsingin yliopiston kirjas- to) vetämässä IL-kehykset tutuiksi ja käyttöön -työ- pajassa pohdittiin ACRL:n (Association of Col- lege & Research Libraries) vuonna 2015 julkai- semien Informaatiolukutaidon kehysten sisältöä ja merkitystä Suomen kontekstissa. Suomessa ol- laan aika alussa uusien IL-kehyksien hyödyntä- misessä vaikka toisaalta joitakin kehyksissä esitel- lyistä osaamisalueista toteutetaan jo käytännön opetuksessa. Helsingin yliopistossa on tehty hyö- dyllinen verkkomateriaali (2016), jossa kehyk- siä on avattu opetuksen kontekstissa ja käsitteitä alustavasti suomennettu. Tampereen teknillises- sä yliopistossa on hyödynnetty kehyksiä osaamis- tavoitteiden suunnittelussa ja opetuksen kehittä- misen työkaluna. Työpajoissa käydyn keskuste- lun johtopäätöksenä oli, että uudet kehykset si- sältävät tämän hetken kirjastoalan pääteemat eli tutkimuksen arvioinnin, avoimen tieteen ja tut- kimusdatan. IL-kehykset voidaan nähdä hyvänä
jatkumona aiempiin IL-standardeihin (Syvälah- ti & Asplund 2015).
Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kirjastosta kertoi Vertaisoppiminen – vuorovaikutusta ja toi- mijuutta -työpajassa, että vertaisoppiminen vah- vistaa parhaimmillaan opiskelijan minäpystyvyy- den tunnetta. Puputti esitteli opettajajohtoisen ja opiskelijajohtoisen vertaisoppimisen eroja. Li- säksi työpajassa kartoitettiin yhdessä osallistuji- en kokemuksia vertaisoppimisen hyödyntämises- tä opetustilanteissa.
Jaetaan kokemuksia -keskustelutyöpajassa vaih- dettiin kokemuksia toimivista opetuskäytännöis- tä ja pohdittiin asioita, joissa olisi vielä kohennet- tavaa. Lopuksi koostettiin ideoita, miten muut- tuvassa tilanteessa pystytään järjestämään ope- tusta sen laadusta tinkimättä. Hyviä kokemuksia on saatu verkko-opetuksesta ja käänteisestä ope- tuksesta ja yhteistyöstä yliopistoyhteisön sisällä, mutta haasteita asettavat ajan tai tekniikan omak- sumisen rajoitteet. Pedagogisissa käytännöissä ja digitaalisten välineiden ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä on kuitenkin paljon eroja or- ganisaatioiden välillä. Keskustelua luotsasi Ja- nika Asplund Tampereen yliopiston kirjastosta.
Kenelle kuuluu avoin tiede ja sen opettaminen?
Mitkä avoimen tieteen toimintaympäristön pe- ruselementit kaikkien opetukseen osallistuvien pitäisi tunnistaa tieteenalasta riippumatta? Mit- kä etiikat ohjaavat arkipäivän työtä kirjastossa?
Pitäisikö tuntea tutkimusetiikkaa? Marja Kokko Jyväskylän yliopistosta johdatti työpajassa avoi- men tieteen OPS:iin liittyviin kysymyksiin. Alan laeista ja sopimuksista tulee olla hyvä tietopohja, jotta voidaan reagoida muutoksiin. Työpajakes- kustelujen perusteella kirjasto hakee vielä vakiin- tunutta paikkaansa avoimen tieteen toimijana.
Altmetriikka-työpajassa Valtteri Vainikka Hel- singin yliopiston kirjastosta esitteli altmetriikkaa yleisesti sekä kertoi heillä toteutetusta pilottipro- jektista. Altmetriikassa artikkelin saama huomio sosiaalisessa mediassa, blogikeskusteluissa ja tut- kijoiden verkostopalveluissa (esimerkiksi Men- deley ja ResearchGate) täydentävät viittauksiin
perustuvaa bibliometriikkaa. Pilotin perusteella altmetriikka toimii parhaiten tieteenaloilla, jot- ka hyödyntävät myös bibliometriikkaa. Altmet- riikka täydentää perinteistä metriikkaa, mutta ei korvaa sitä.
Seminaarista saatiin työkaluja muutoksen kohtaamiseen
Oppimisen tulevaisuus – työkaluja muutokseen -se- minaari oli osallistujien palautteiden perusteella hyödyllinen ja virkistävä. Päivän aikana oli löy- detty innostavia oivalluksia omaan työhön.
Seminaarissa käydyissä keskusteluissa saatiin uusia ideoita, joista voidaan yhdessä jatkaa ja ke- hittää asioita eteenpäin. Seminaarit ovatkin mai- nio tapa verkostoitua ja keskittää voimia, jotta voidaan jakaa hyviä käytäntöjä valtakunnan laa- juisesti. Niukkenevat resurssit kaikkialla antavat perusteluja yhdessä tekemiselle.
Seminaari oli järjestäjienkin mielestä onnis- tunut. Hyvien keynote-puhujien lisäksi Pecha Kucha -esitykset saivat erityisen myönteisen vas- taanoton uutena dynaamisena tapana esitellä ide- oita nopeasti. Informaatiolukutaito-työryhmä sai palautteista uusia, hyviä ehdotuksia aiheiksi tä- män vuoden seminaariin. Tällä kentällä seurataan aikaa ja halutaan pysyä kehityksen mukana. Muu- tos on nopeaa, ja tietoa tarvitaan.
Seminaarin pääpuhujien materiaalit, Pecha kucha -esitykset ja kaikkien työpajojen koosteet löytyvät verkosta Suomen tieteellisen kirjasto- seuran sivuilta:
http://www.stks.fi/asiakirjat/koulutusten materiaalit/materiaalit-informaatiolukutaito
https://twitter.com/hashtag/ilseminaari
Tietoa kirjoittajista:
Janika Asplund, tietoasiantuntija Tampereen yliopiston kirjasto janika.asplund@uta.fi Kaisu Clarot, informaatikko Oulun yliopiston kirjasto kaisu.clarot@oulu.fi
Lähteet
Koulutusmateriaalit STKS:n sivuilla:
http://www.stks.fi/asiakirjat/koulutustenmateriaalit/
materiaalit-informaatiolukutaito
Bates, T. (2015). Teaching in a Digital Age: Saatavil- la: http://www.tonybates.ca/teaching-in-a-digital-age/
Helsingin yliopiston kirjaston opas IL-kehyksiin:
http://libraryguides.helsinki.fi/ILframes
Guo, P. (2014). How video production affects student en- gagement: An empirical study of MOOC videos. Saatavilla:
http://up.csail.mit.edu/other-pubs/las2014-pguo-enga- gement.pdf
Lappalainen, S. (2016). “Virtuaalinen läksytuki seitse- mässä minuutissa” -blogikirjoitus:
https://tkiblogi.wordpress.com/2016/11/22/virtuaali- nen-laksytuki-seitsemassa-minuutissa/
Lappalainen, S. (2016). ”Digitaalista vertaisoppimis- ta nuorisotyöhön” -blogikirjoitus: https://www.verke.
org/blog/digitaalista-vertaisoppimista-nuorisotyohon/
Research Libraries UK, (2014). Pecha Kucha -koko- naisuus:
http://www.rluk.ac.uk/rluk14presentations/rluk14- pecha-kucha-presentations/
Syvälahti, K., & Asplund, J. (2015). Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat - mitä, miksi ja miten?. Signum. saatavilla http://jour- nal.fi/signum/article/view/52210
Lisätietoa:
Osaamismerkeistä:
https://credmos.com/organizations/www-hamk-fi http://www.oppiminenonline.com/osaamismerkin- hakemuslinkit/
Virtuaalisesta läksytuesta
https://www.youtube.com/watch?v=I1Q6EOP15NE
