2020
Samana Shoaib
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN
KOULUTUSMAHDOLLISUUDET
SUOMESSA
Tradenomi,liiketoiminta ja logistiikka 2020 | 33 sivua, 6 liitesivua
Tekijä
Samana Shoaib
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN
KOULUTUSMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
Vieraskielisten määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja kasvun odotetaan edelleen voimakkaasti jatkuvan. Toimivien kotoutumismenetelmien toteuttamisesta on tullut ajankohtaisen tärkeää vieraskielisten osuuden voimakkaasti kasvaessa. Keskeisiksi sei- koiksi nousevat erilaiset kotoutumismenetelmät, joista tärkeimpiä ovat maahanmuuttajien koulu- tuksen tukeminen, kielen opiskelu ja työllistyminen.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla perehtymällä sähköisen ja muita ainestoa aiheesta sekä haastattelemalla aikuisia maahanmuuttajataustaisia Turun Aikuiskoulutuskeskuksen opis- kelijoita sekä Turun AKK:n pedagogista rehtoria. Haastattelut on toteutettu nauhoittamalla ne fyy- sisesti paikan päällä, sitten litteroimalla, jonka jälkeen haastattelun tuloksista on koottu analyysi, joiden pohjalta ilmeni monenlaisia huomioita aikuisten maahanmuuttajien oppimiseen liittyen.
Koulutustietojen tarjontaan sekä maahanmuuttajien taustaan liittyvissä tutkimuksissa olen hyö- dyntänyt pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja tilastokeskuksen sähköisiä julkaisuja.
Asenne-, motivaatio-, henkilökohtaiset ja psykososiaaliset ongelmat olivat useimmiten syynä ai- kuisten maahanmuuttajien oppimisvaikeuksiin. Myös kielen oppimisen tukemisessa maahan- muuttajat tarvitsevat ohjausta. Toisaalta hyvin integroituneen ja korkeasti kouluttautuneen maa- hanmuuttajan haasteeksi voi koitua myös yhteiskunnan taholta tuleva kielteinen asenneilmapiiri ja ennakkoluulot esim. joidenkin työnantajien taholta. Tämä voi vaikeuttaa joihinkin opiskeluihin liittyvän työharjoittelun suorittamista joidenkin henkilöiden kohdalla ja mahdollisesti opiskeluiden jälkeen työelämään sisälle pääsemistä.
Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä maahanmuuttajien kotoutumisen suunnittelusta vastuussa oleville tahoille. Tulevaisuudessa maahanmuuttajien rooli Suomen yhteiskunnassa työvoiman- ja väestön kasvun lisääjänä tulee olemaan merkittävä. Siksi varhainen puuttuminen aikuisten maahanmuuttajien oppimisen haasteisiin ja näin ollen myös hyödyllisiin oppimista tukeviin keinoihin on ensiarvoisen tärkeää. Täten maksimoidaan heidän mahdollisuutensa
onnistuneeseen kotoutumiseen saadaan heidät tuntemaan itsensä yhdenvertaisiksi, jotta he saavat kokea olevansa osallisia suomalaisessa yhteiskunnassa. Intensiivinen kotouttaminen ruohonjuuritasolla tulisi kyseeseen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin sen hyöty olisi suurta ja myös henkilön motivaatio tulisi hyödynnettyä. Maahanmuuttajan taustan huomioiminen alkukartoituksen yhteydessä on erittäin tärkeää ja auttaa henkilön ohjaamista sopivalle kotoutumispolulle.
ASIASANAT:
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Bachelor of Business Administration, Business and Logistics 2020| 33+6 appendices
Author
Samana Shoaib
EDUCATION OPPORTUNITIES FOR ADULT IMMIGRANTS IN FINLAND
The increase in immigration to Finland has risen in recent decades. The importance of the suc- cessful integration of immigrants has emerged as the proportion of non-native speakers has in- creased sharply. Various integration methods are becoming key themes, the most important of which are support for immigrant education, language learning and employment.
This dissertation was mainly carried out by researching electronic material on the subject, and by interviewing adult students with an immigrant background from the adult education center.
The interviews were conducted by physically recording and then spelling them on the spot, after which an analysis of the results of the interview was compiled, based on which a wide range of observations about the learning of adult immigrants emerged. I mainly used education-related data and the range of immigrant background studies for electronic publications of the Ministry of Education and the Bureau of Statistics.
Attitude, motivation, personal and psychosocial problems were mostly the cause of learning dif- ficulties in adult immigrants. On the other hand, a well-integrated and highly educated immigrant may also face negative attitudes and prejudices in society, for example from some employers.
This can make it more difficult for some people to complete an internship related to certain stud- ies and possibly enter the world of work after their studies.
This dissertation is useful for those responsible for planning the integration of immigrants. In the future, the role of immigrants in Finnish society as a factor in labor force and population growth will be significant. Therefore, early intervention in the learning difficulties of adult immigrants, and thus useful tools to support learning, is of paramount importance. This maximizes their chances of successful integration, makes them feel equal and makes them feel part of Finnish society. Intensive integration at the grassroots level would come into play at an early stage, when the benefits would be great, and the motivation of a person were exploited. Taking into account the immigrant's background at the initial screening is very important and helps guide the person to an appropriate integration path.
KEYWORDS:
immigrants, integration, foreign languages, integration training, integration
1 JOHDANTO 6 2 AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSMAHDOLLISUUDET 7
2.1 Vieraskielisten määrä ja sukupuolijakauma Suomessa 7
2.2 Kotopalveluiden kartoitukset reittinä koulutukseen 8
2.3 Maahanmuuttajien taustojen kartoitus 11
Kotoutumiskoulutus 11
3 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTTAUTUMISEN HAASTEET 15
4 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS 18
4.1 Maahanmuuttajien työllisyyspolut 18
4.2 Maahanmuuttajien työllistymisen haasteet 19
5 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS MAHDOLLISUUTENA 22
5.1 Turun AKK:n historia 22
5.2 Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen rooli kotouttamistyössä 23
6 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSETIIKKA 25
6.1 Tutkimustulosten analysointi 26
Opiskelijoiden haastattelut 26
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT 30
LÄHTEET 33
KUVAT
Kuva 1 Vieraskielisten määrä Suomessa (Tilastokeskus, 2020). 8 Kuva 2. Maahanmuuttajiin liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset (Valkeakosken
kotouttamisohjelma 2016.) 10
(20–64 -vuotiaat)(Tilastokeskus, 2014). 20
1 JOHDANTO
Maailman globalisoitumisen seurauksena eri maiden väliset maantieteelliset rajat ovat pienentyneet ja globalisaatio on vaikuttanut oleellisesti eri maiden talouteen, kulttuuriin, arvoihin ja tapoihin. Globalisoitumisen ohella maahanmuutto on yleistynyt viime vuosi- kymmenten aikana. Euroopan unionin muodostumisen jälkeen työperäinen maahan- muutto oli aktiivista, ja monet sodat ja konfliktit Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa ovat vaikuttaneet humanitäärisen maahanmuuton lisääntymiseen. Suomessa maahanmuut- tajien määrä on kolminkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitääristen syiden lisäksi Suomeen muutetaan perhesiteiden, opiskelun ja työnteon vuoksi. (Tilastokeskus 2020.)
Suomessa voimakkaasti lisääntynyt maahanmuutto on nostanut esille kotoutumisen merkityksen, ja nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuutto ja siihen liittyvät ilmiöt ovat jatkuvasti keskustelua herättävä aihe. Kotoutusmenetelmien riittä- vyyttä ja toimivuutta voi nähdä kyseenalaistettavan ankarasti. Maahanmuuttajien taustat ovat monenkirjavia, ja siksi maahanmuuttajien taustojen kartoittaminen on erittäin tärkeä vaihe kotoutumisen suunnittelussa. Kotoutumisen avaintekijöitä ovat kielen oppiminen, koulutus ja sen kautta työllistyminen. (Tilastokeskus 2020.)
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan aikuisten maahanmuuttajien koulutusmahdolli- suuksia Suomessa. Työssä pohditaan maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia ja kouluttautumiseen liittyviä haasteita sekä taustaa haasteiden takana. Lisäksi perehdy- tään maahanmuuttajille suunnattuihin koulutusvaihtoehtoihin sekä tarkastellaan maa- hanmuuttajataustaisten nykyistä työllisyystilannetta ja työllistymiseen vaikuttavia teki- jöitä. Teoriapuolen tueksi on haastatellut opinnäytetyötä varten eri ammattialoilla opis- kelevia, maahanmuuttajataustaisia Turun AKK:n (Aikuiskoulutuskeskus) opiskelijoita.
Heidän vastauksiaan analysoidaan kerätyn tiedon pohjalta. Työn aikana haastatellaan myös Turun AKK:n pedagogista rehtoria aikuiskoulutuksen sisällöstä ja koulutusmahdol- lisuuksista. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset -kohdassa tehdään yhteenveto yh- teenvedon maahanmuuttajien kotoutumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvistä tekijöistä ja pohditaan kehittämisehdotuksia niiden tueksi.
2 AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSMAHDOLLISUUDET
Maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on mahdollistaa maa- hanmuuttajien kielellisten valmiuksien hankkiminen sekä suoda edellytykset jatko-opis- keluun ja työllistymiseen. Kielen oppiminen, kouluttautuminen ja työelämään liittyminen ovat keinoja, joilla saada maahanmuuttajat tehokkaasti osaksi yhteiskuntaa. Aikuisille suunnattuja koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia on monia, ja työssä keskitytään eri- laisiin koulutuspolkuihin sekä koulutuksen ja työllistymisen haasteisiin seuraavissa ala- luvuissa. (Tilastokeskus 2020.)
2.1 Vieraskielisten määrä ja sukupuolijakauma Suomessa
Ulkomaalaistaustaisten määrän Suomessa on laskettu kolminkertaistuneen viimeisten 20 vuoden aikana. Vieraskielisten osuus vuoden 2019 lopussa oli 423 494 eli 8 % koko Suomen väestöstä. Yleisimpiä vieraita kieliä olivat venäjä, viro, arabia, englanti ja so- mali. Yleisimpien vieraskielisten väestön sukupuolijakaumaa tarkastettaessa hieman yli puolet heistä olivat miehiä. (Tilastokeskus 2020.) Seuraavassa kuvassa hahmotellaan vieraskielisten määrän kasvunopeuden vuodesta 1991 vuoteen 2019 asti.
Kuvasta 1 voidaan huomata, kuinka voimakasta on vieraskielisen väestön kasvu vuo- sittain, ja samalla on selvää, että toimivien kotoutumismenetelmien merkitys korostuu, kun myös maahanmuuttajaväestön määrä kasvaa vauhdilla. Toisaalta muihin Pohjois- maihin tai Keski-Euroopan maihin verrattuna Suomessa on edelleen suhteellisen vä- hän maahanmuuttajia. (Tilastokeskus 2020.)
Kuva 1 Vieraskielisten määrä Suomessa (Tilastokeskus, 2020).
Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, eli yhteensä 32 476 henkilöä, kun vertailun vuoksi aiempana vuonna turvapaikkaa haki vain 3 651 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 2016). Mediassa vuonna 2015 räjähdysmäi- sesti noussutta turvapaikanhakijamäärää luonnehdittiin ”turvapaikkakriisiksi”, ja hallituk- selle kohdistettiin voimakasta painostusta suorittaa nopealla aikajänteellä toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi. Hallitus kokosi ohjausryhmän uusien toimenpiteiden laatimista varten, ja niistä laadittuun raporttiin ja toimenpide-esityksiin perehdytään myöhemmin alaluvussa 2.3 , jossa kuvataan aikuisten maahanmuuttajien koulutuspolkuja. (Tilasto- keskus 2020.)
2.2 Kotopalveluiden kartoitukset reittinä koulutukseen
Kun aikuinen maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänelle tehdään alkuhaastattelu ja kar- toitus yleensä omalla äidinkielellä. Yleensä alkukartoituksen tekee kotoutumisesta vas- tuussa olevat viranomaiset, kuten esimerkiksi työvoimatoimisto. Alkukartoituksessa haastattelun aikana käydään läpi maahanmuuttajan tausta ja selvitetään hänen valmiu- tensa kotoutua. Alkuhaastattelussa selvitetään mm.
- latinalaisessa aakkosessa luku- ja kirjoitusosaamista - suullinen ja kirjallinen suomen kielen taito
- matemaattiset perustaidot
- oppimistaidot, esim. päättelytaidot ja ryhmätyötaidot - edeltävä opiskelu ja työkokemus
- elämäntilanne
- toiveet työllistymiseen- ja kouluttautumiseen liittyen. (Työ- ja elinkeinotoi- misto2019.)
Perusarviointeja tehdään moniammatillisessa yhteistyössä. Arvioinnissa käytetään eri- laisia arviointeja ja menetelmiä, mutta tavoitteena on sitoa ne mahdollisimman luonnol- lisesti opetukseen, jotta opiskelija voi myös tuntea, että koulutuksen alussa on miellyt- tävä ja turvallinen ilmapiiri. On myös muita tapoja menetellä, jos henkilö on vasta en- simmäisessä kotouttamiskoulutuksessa alussa. Suomen suullisen ja kirjallisen taidon arvioinnissa käytetään haastattelussa kuvia ja yksinkertaisia kysymyksiä. (Työ- ja elin- keinotoimisto 2019.)
Mikäli henkilöllä on ollut aikaisempaa kotoutumiskoulutusta, käytetään laajempia haas- tattelua, vaativimpia kirjoitelmia ja myös erilaisia tehtäviä. Aikaisemmasta koulutuk- sesta vaaditaan kirjallinen koulutustodistus. Alkuhaastattelusta saadut tiedot ovat vält- tämättömiä koko koulutus- ja integraatiopolulle. Koulutusorganisaatio saa ensimmäi- sessä tutkimuksessa esiin tulleita tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen järjestä- miseksi, kuten kuulo- ja näkövamma tai tutkitut oppimisvaikeudet. Alkuarvioinneilla on merkittävä rooli oikea-aikaisessa koulutukseen ohjaamisessa. Arvioinnin onnistuminen ehkäisee koulutuksen keskeyttämisiä ja turhien tutkintojen suorittamista. Kotoutumis- suunnitelman laatimista varten on olennaista, että kunnilla on selkeät, raamitetut strate- giat sekä valmiiksi räätälöidyt kotouttamispolut, jotka voidaan kohdentaa vastaamaan eri taustoista tulevien yksilöiden erilaisia tarpeita. Perusteellisen alkukartoituksen teke- minen on ensiarvoisen tärkeää, jotta maahanmuuttajien palveluntarpeet tulevat selke- ästi esille. (Työ- ja elinkeinotoimisto2019.)
Maahanmuuttajista puhuttaessa itse käsitemaahanmuuttaja on hyvin yleisluontoinen termi, joten kuvassa 2 havainnollistetaan maahanmuuttajiin liittyvät tarkemmat
käsitteet. Esimerkiksi humanitäärisestä maahanmuutosta puhuttaessa pakolainen, tur- vapaikanhakija ja kiintiöpakolainen ovat humanitäärisen avun kautta Suomeen tulleita henkilöitä. (Valkeakosken kotouttamisohjelma 2016.)
Kuva 2. Maahanmuuttajiin liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset (Valkeakosken kotout- tamisohjelma 2016.)
2.3 Maahanmuuttajien taustojen kartoitus
Kotoutumiskoulutus
Aikuisille maahanmuuttajille suunnattava kotoutumiskoulutus on kaikille maahanmuut- tajille suunnattu velvoittava koulutus, jonka pääasiallinen tavoite on tukea maahan- muuttajien kielen oppimisen kehittymistä ja tämä kautta suoda heille edellytykset jatko- koulutukseen sekä eteenpäin kohti työelämää. Syksyllä 2019 opetushallitus ja työ- ja elinkeinotoimisto kehittivät yhdessä uusia, vaihtoehtoisia toteutusmalleja kotoutumis- koulutukseen, jotka maahanmuuttaja voi suorittaa myös työvoimakoulutuksena ja oma- ehtoisena koulutuksena. (Opetushallitus 2016.) Ennen kotoutumiskoulutuksen aloitta- mista opiskelijoille suoritetaan alkukartoitus, jonka perusteella heille valitaan heidän ta- soonsa soveltuva ryhmä. Uraohjaus, työssäoppimisjaksot sekä työelämään liittyvien erilaisten osaamispassien ja -korttien suorittaminen sisältyvät myös kotoutumiskouluk- seen. Koulutuksen tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia pääsemään työelämään tai työelämään tähtäävään koulutukseen ja saavuttamaan riittävä kielitaito jatko-opiskeluja tai työelämään pyrkimistä varten. (Työ- ja elinkeinotoimisto 2019.)
Vuonna 2015 Suomeen saapuneen ”turvapaikanhakijavyöryn” seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi ohjausryhmän, joka toteutti vuoden 2017 helmikuussa loppu- raportin, jonka aiheena oli koota maahanmuutosta aiheutuvien ministeriön ja hallinnon- alan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Raporteissa nousivat esiin mm. seuraavat ehdotukset:
- toimenpide-esityksiä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten koulu- tukseen
- maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymistoimien nopeuttamisen tukeminen - aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen uudistaminen
- uuden koulutusmallin kehittäminen kansanopistoihin, kansalaisopistoihin ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen opiskeluun
- kielitaitovaatimuksissa joustaminen ammatilliseen koulutukseen pääsyssä - rahoituksen muuttaminen aikuisten perusopetuksessa niin, että perusteena ovat
suoritetut kurssit
- hanke- ja määrärahojen lisääminen ja myöntäminen maahanmuuttajien kotoutu- mista ja integroitumista edistävään toimintaan. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 1, 12–13.)
Pääasiallisena tavoitteena maahanmuuttajille suunnattavassa kotoutumiskoulutuk- sessa on antaa valmiudet kielitaidon, työelämäosaamisen, yhteiskunnallisten ja kulttuu- risten perehdytyksen ja elämänhallintataitojen suhteen. Kotoutumiskoulutuksen tärkeä tavoite on edistää maahanmuuttajan sosiaalisia taitoja. Siksi se korostaa selviytymistä erilaisista jokapäiväisistä tilanteista, jotta oppijan jokapäiväinen elämä voi alkaa suju- vammin uudessa ympäristössä ja että hänellä on työkalut oman integraationsa edistä- miseen (OPH 2007).
Kotouttamisen on tuettava myös opiskelijan oman kulttuurin ylläpitämistä ja sen yh- teensovittamista suomalaisen kulttuurin kanssa. Kieli on sosiaalisen vuorovaikutuksen työkalu. Kieliä käytetään viestintävälineenä, ja viestintätaidot ovat keskeisessä ase- massa, joten pelkällä kielen oppimisella ei ole absoluuttista arvoa oppimisessa. Kotout- tamisopetuksessa suomen kielen ja viestintätaidon tavoitteena on, että opiskelija saa- vuttaa kielitaitotason kuva-asteikolla määritellyn keskimääräisen taitotason toiminnalli- sen kielitaidon. Taitojen oppimisessa on tärkeää pitää mielessä, että oppiminen tapah- tuu vähitellen. Aluksi kielitaito nimittää ja keskittyy hyvin konkreettisiin asioihin. Kielitai- don kehittyessä kielenkäyttö monipuolistuu ja viestintä muuttuu yhä käsitteellisem- mäksi. (Pöyhönen, Tarnanen ym, 2009, 13)
Suomen kotoutumistoimien toimivuutta on jatkuvasti kritisoitu julkisesti mediassa, vedo- ten kotoutumiskoulutuksen asettavan maahanmuuttajan passiiviseen asemaan, sen si- jaan että maahanmuuttajat kannustettaisiin aktiiviseen toimijuuteen. Tämän lisäksi me- diassa on julkisesti usein kritisoitu kotouttamispalveluiden kilpailutusta, minkä epäillään laskevan opetuksen laatua, eikä valtio, joka kotouttamispalveluita ostaa, ole määrännyt tarkastajia seuraamaan, pysyykö koulutuksen taso korkeana edullisen hinnan ohella.
(OPH 2007)
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusiän ylittäneille aikuisille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua tai saaneet perusopetuksen päättötodistusta. Aikuisten perusopetuksen kautta maahanmuuttajataustainen saa päättötodistuksen, jonka avulla
tämä kykenee jatkamaan opintojaan toiselle asteelle (lukio/ -ammatillinen koulutus).
Perusopetusta järjestetään suomen tai ruotsin kielellä päivälukioiden aikuislinjoilla, kan- sanopistoissa ja joissain kansalaisopistoissa. Perusopetuksen tavoitteena ovat:
- lukemisen ja kirjoittamisen vahvistaminen - matemaattisen osaamisen vahvistaminen
- yksittäisten perusopetuksen oppiaineinen opiskeleminen
- aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opintojen kokonaan tai osittain suoritta- minen
- perusopetuksen oppimäärän saavuttaminen -> päättötodistus
- perusopetuksen päättötodistuksessa olevien arvosanojen korottaminen.
Aikuisten perusopetuksesta saamansa päättötodistuksen kanssa opiskelija voi pyrkiä eteenpäin edelleen toiseen asteen opiskeluun, eli lukioon tai ammatilliseen peruskoulu- tukseen. (Opetushallitus)
Ammatillinen työvoimakoulutus on myös menetelmä suorittaa perus-, ammatti- tai eri- koisammattitutkintoja tai niiden osia työvoimakoulutuksena. Ammatilliseen työvoima- koulutukseen pääsystä päättävänä tahona toimii työ- ja elinkeinotoimisto ja se kohden- taa työvoimapoliittista harkintaa ensisijaisesti oppivelvollisuutensa suorittaneisiin työttö- miin tai työttömyysuhan alla oleviin aikuisiin.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma on koulutuskokonaisuus, jonka periaatteena ei ole saavuttaa tutkintoa, vaan kohdistetaan yleensä perusopetuk- sen päättäneille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta koulutuksen tai amma- tin valinnassa. Ammatillista peruskoulutukseen valmentava koulutus on kohdennettu myös sellaisille maahanmuuttajataustaisille henkilöille, jotka eivät ole päässet sisälle suomalaiseen koulutusjärjestelmään, jolloin kyseinen henkilö voisi jatkaa suoraan am- matilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Riittävä opetuskielen osaa- misen taito on edellytys koulutukseen pääsemisessä, mutta valmentavan koulutuksen tavoite vahvistaa opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä tämän opiskellessa yhdessä myös kantasuomalaisten (Valma)opiskelijoiden kanssa, minkä tarkoitus on edesauttaa yhteiskuntaan integroitumista (Työ ja elinkeinotoimisto).
Maahanmuuttajien korkeakoulutus
Yliopistoon maahanmuuttaja voi hakea, kun on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon ja ammattikorkeakouluun voi hakea suoritettu- aan ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon.
Maahanmuuttajan on myös mahdollista hyödyntää oma aiempi ulkomainen koulutus esimerkiksi omassa lähtömaassaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun pyrkiessään.
Jo valmiiksi korkeakouluttautuneet maahanmuuttajat pystyvät alkuperäisten tutkintoto- distustensa kanssa saamaan aiemmat opintonsa tunnistetuksi ja tunnustetuksi, jolloin henkilö saa soveltuvaa ohjausta oikeille koulutus- ja urapoluille ja mahdollisuuden täy- dentää opintojaan (Opintopolku 2020)
3 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTTAUTUMISEN HAASTEET
Maahanmuuttajien kouluttautumisen ja työelämän haasteita tulee pohtia ruohonjuurita- soa myöten, sillä maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä; jokaisella on oma taustansa. Henkilön historialla ja taustalla on vaikutusta heidän kotoutumiseensa ja kouluttautumiseensa ja oikean koulutuspolun valintaan Suomessa. Maahanmuuttajien kouluttautumista koskevien haasteiden kartoittaminen on tärkeää heidän oppimismoti- vaatiotaan, ja myöhemmin, työllistymistään ajatellen. Useimmiten Suomeen on muu- tettu humanitääristen (sodat, konfliktit), työnteon, opiskelun tai perheenyhdistämisen vuoksi. Jos verrataan esimerkiksi sodan vuoksi maansa jättänyttä maahanmuuttajaa, joka tulee humanitäärisistä syistä Suomeen, on lähtökohta kotoutumiselle aivan eri kuin esimerkiksi työn- tai opiskelun vuoksi muuttavalla (Busk, Jauhiainen ym. 2016, 61).
Monesti konfliktialueelta paennut maahanmuuttaja saattaa olla luku- tai kirjoitustaidoton tai kouluttamaton ja aiempi perheen sosioekonominen asema on saattanut vaikuttaa perheen miesten ja naisten kouluttautumismahdollisuuksiin heidän lähtömaassaan.
Monissa maissa sukupuolella on merkitys koulutusmahdollisuuksissa, ja taloudellisista syistä lapset jäävät usein ilman koulua. Taloudellinen tilanne on voinut myös vaikuttaa koulutuksen suhteen, jolloin maksulliset koulut ovat olleet esteenä kouluun pääsemi- selle. Lähi-idässä ja monissa muissa maissa koulunkäynnillä on erilainen arvo kuin Suomessa, eikä koulunkäyntiä välttämättä kaikkialla pidetä yhtä tärkeänä. Usein huma- nitäärisistä syistä Suomeen tulleiden maahanmuuttajien terveydentilan kartoittaminen on myös tärkeää. Lähtömaastaan sodan, tai muutoin epävakaan poliittisen tilanteen, tai lähtömaan sisäisten konfliktien vuoksi saapuvien maahanmuuttajien tilanteessa, fyysi- sen ja psyykkisen terveydentila saattaa olla esteenä tiettyyn koulutuspolkuun- tai koulu- tusalaan pyrkiessä.
Kotouttamisohjelmassa on todettu, että maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä ovat hidastaneet monet tekijät. Muun muassa heidän reittinsä koulutukseen ja työelä- mään olivat pitkiä, tai päällekkäisyyksiä ja sopimattomia opintoja. Toisaalta maahan- muuttajanaisten joukossa, sen lisäksi että on paljon heikosti kouluttautuneita, mutta pe- rustiedot omaavia, kouluttamattomia naisia, heistä lähes puolet ovat korkeakoulututkin- non suorittaneita. Korkeakoulun suorittaneiden määrä on korkeampi, kuin maahan- muuttajataustaisten tai kantasuomalaisten miesten keskuudessa. Tämän lisäksi maa- hanmuuttajanaisten suomen- tai ruotsin kielen taito on parempi kuin
maahanmuuttajamiesten. Valitettavasti maahanmuuttajataustaisten naisten korkeakou- lututkinto ei takaa heidän työllistymistään suomalaisille työmarkkinoille, sillä maahan- muuttajanaisten työllistymisluvut ovat heikkoja. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019, s28.) Seuraava kuva havainnollistaa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miesten ja naisten koulutustilanteen 24–54-vuotiaiden keskuudessa.
Kuva 3Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miesten ja naisten koulutusrakenne. (Ti- lastokeskus, 2015.)
Kuten kuvasta voi päätellä, toisen asteen tutkintojen määrä on vähemmän ulkomaalais- taustaisilla, verraten suomalaistaustaisiin, mutta korkeakoulututkintoja oli lähes yhtä paljon molempien keskuudessa. Ulkomaalaistaustaisista miehistä useammalla oli toi- sen asteen tutkinto, kun taas naisilla useammalla oli korkea-asteen tutkinto. (Tilasto- keskus, 2015)
Kouluttautumisen haasteena voi myös olla liian vähäinen tuki opinnoissa tai kielen op- pimisessa tai puutteellinen ohjaus eteenpäin jatko-opintoihin. Taloudellisesta näkökul- masta tarkasteluna moni eteenkin perheellinen maahanmuuttaja voi kokea, että työn- teko opiskelun kautta saatava raha ei riitä kattamaan perheen kuluja, jolloin moni
maahanmuuttajaperheiden miehistä jättävätkin usein opintonsa väliin, keskittyäkseen ansaitsemaan rahaa perheelleen. Naisilla tällöin saattaa olla paremmat mahdollisuudet jatkaa opintonsa loppuun, mutta jäävät usein jälkeen työllistymismahdollisuuksista, tai kokonaan työelämän ulkopuolelle, perheenlisäyksen vuoksi. Pitkään kotona oleminen lasten kanssa heikentää maahanmuuttajaäitien kielellisiä valmiuksia ja saattaa eristää heidät yhteiskunnan ulkopuolelle (Tilastokeskus, 2015).
Kotokoulutusten vaikuttavuutta tutkittaessa opiskelijat ovat kritisoineet sitä, että opis- kelu toteutetaan niin pitkälle omissa suljetuissa ryhmissä, eikä kontaktia työelämään pääse syntymään tarpeeksi aikaisin. Opiskelijat toivovat työelämään pääsyä heti, kun kielitaito on sillä tasolla, että sitä pystyy edes auttavasti käyttämään. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoilla on selkeä käsitys työelämäkontaktien tarpeellisuudesta ja myös esi- merkiksi työelämän vaatimuksista kielitaidon osalta, minkä vuoksi esimerkiksi ammatil- lisen sanaston opiskelumahdollisuuksia toivottiin kotokoulutuksen keskeiseksi sisäl- löksi. (Suokonautio 2008, 83–85)
Riittävällä kielitaidolla on suora yhteys työllistymiseen ja tulotason nousuun ja työelä- mässä olevilla on työttömiin verrattuna paremmat mahdollisuudet kehittää kielitaitoaan työyhteisössä sekä myös maksullisen lisäopetuksen kautta ja näin ollen parantaa edel- lytyksiään toimia tasavertaisena osana yhteiskuntaa. (Arajaärvi 2009) Toisaalta kielitai- don ja koulutuksen korostamisella ohitetaan monesti sellaisia työllistymisen haasteita, jotka eivät liity taitoihin, vaan yhteiskunnassa vallitseviin normeihin siitä, millainen on hyvä ja tuottava työntekijä. Taidoista huolimatta maahanmuuttajat "kärsivät" suomalai- suusvajeesta, jonka seurauksena he joutuvat kohtaamaan syrjintää niin työelämässä, kuin koulutussektorilla (Forsander, 2004).
Henkilökohtaiset ja psykososiaaliset tekijät
Asenne- ja motivaatio, oppimisvaikeudet ja henkilökohtaiset ongelmat korostuvat aikui- silla verrattuna nuorten koulutukseen. Aikuiset maahanmuuttajaopiskelijat kärsivät eri- tyyppisistä oppimisvaikeuksista ja psykososiaalisista ongelmista. Oppimisvaikeudet kertyvät iän myötä. Opiskelu ja oppimisvaikeuksien torjuminen vähentävät koulun kes- keyttämistä ja takaavat yhtäläiset oppimismahdollisuudet. Ohjauksen kehittämiseksi on oltava selvää, mitkä ovat ohjauksen kipupisteet maahanmuuttajien koulutuksessa.
4 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS
Maahaanmuuttajien tulevaisuuden kannalta kotoutuminen ja työelämään pääseminen kulkevat käsi kädessä. Maahanmuuttajien rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentami- sessa, ja hyvinvointivaltion ylläpitämisessä, on merkittävä, ottaen huomioon syntyvyy- den laskun ja työikäisten määrän voimakkaan vähenemisen Suomessa. On selvää, että Suomi tulee tarvitsemaan lisää työvoimaa, jolloin tulisi hyödyntää jo täällä asuvien maahanmuuttajien työpanos, että työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien on- nistunut integrointi työelämään on suuri vaikutus Suomen yhteiskunnan talouteen vero- tulojen kasvun sekä maksettujen etuuksien kautta (Busk, Jauhiainen ym. 2016, 61).
4.1 Maahanmuuttajien työllisyyspolut
Työllistymisen osalta maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, eikä voida puhua yhdestä maahanmuuttajan työllistymispolusta, vaan työllistymisen osalta on otettava huomioon laajemmin taustatekijät, jotka vaikuttavat työllistymispolkuun ja työuran kehi- tykseen. Esimerkiksi sukupuoli, lähtömaa ja maahan tulon syy vaikuttavat merkittävästi työllistymiseen ja tulotason nousuun. (Busk, Jauhiainen ym. 2016, 6)
Maahanmuuttajien työllistämisprosessissa työ- ja elinkeinotoimisto on aktiivisesti mu- kana ohjaamassa ja tukemassa maahanmuuttajan suuntaamista työnvälitys-, yritys-, osaamisen kehittämis- tai tuetun työllistämisen palveluihin. Työ- ja elinkeinotoimisto tu- kee useimmiten maahanmuuttajan työelämävalmiuksien hyödyntämistä, kuin vaihtoeh- toisia koulutuksia tai valmennuksia. Työnvälityspalveluiden lisäksi tieto-, neuvonta-, ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut, valmennukset, kokeilut, työvoimakoulutukset, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, palkkatuki sekä yritystoiminnan aloit- tamista ja kehittämistä tukevat palvelut ovat työ- ja elinkeinotoimiston alaisuuteen kuu- luvia palveluita. Työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus kuuluvat myös palveluvalikoimaan, joita maahanmuuttaja voi hyödyntää. Työvoimapoliittisen ammatillisen koulutuksen ja palkkatuen on mainittu toimivan parhaiten maahanmuutta- jien työllistymistä tukevina toimenpiteinä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014, s20.) Maahanmuuttajien työllisyyttä tuetaan jokaisen henkilön palveluntarve huomioon ot- taen, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden taholta. Maahanmuuttajien työllistämi- sessä tarvitaan usein pidempiä toimenpidejaksoja ja yksilöllistetympiä työllistymispol- kuja verraten suomalaisiin.Työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus on tehokas
työllistämistä tukeva keino (Sarvimäki&Hämäläinen 2016), jolloin työelämään perehty- misen ohella maahanmuuttaja saa todistuksen osaamisestaan. Tällöin maahanmuut- taja on saanut jo jalansijaa työelämässä, mutta voi kuitenkin suunnitella opintojen jatka- mista todistuksen saatuaan.
Palkkatuki on työ- ja elinkeinotoimiston työnantajalle maksama rahallinen tuki, jonka kautta mahdollistetaan työttömän työnhakijan pääseminen työelämään, kun samalla työ- ja elinkeinotoimisto korvaa työnantajalle osan työntekijän palkasta. Palkkatuen kautta helpotetaan erityisesti pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tilannetta, kun työn löytäminen on vaikeaa. Palkkatuen saaminen on kohdistettu henkilöihin, joilla on a) puutteellinen ammattiosaaminen, joka hidastaa työn saamista, b) sairauden tai vam- man vuoksi haasteita työtehtävien suorittamisessa tai c) on ollut työttömänä yhtäjaksoi- sesti vähintään vuoden, mutta alle 30-vuotiailla työttömyys on voinut olla lyhytkestoi- sempaa. Palkkatukea voidaan hyödyntää myös osa-/ määräaikaisiin ja toistaiseksi voi- massa oleviin työsuhteisiin ja työnantajan on tällöin velvollisuus maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. (työ- ja elinkeinopalvelut)
Käytöllä ja muilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on havaittu olevan positiivisia vaiku- tuksia maahanmuuttotaustaisten työllistymiseen ja työttömyysajan keston lyhenemi- seen (Heinesen ym. 2013).
4.2 Maahanmuuttajien työllistymisen haasteet
Kuten kouluttautumiseen liittyvissä haasteissa, myös työllistymisessä maahan tulon syy on vaikuttava tekijä maahanmuuttajien työllistymisessä. Suomessa ja mm. Tanskassa on havaittu, että pakolaisena maahan tulleiden työllistymisnäkymät ovat heikommat verrattuna niihin, jotka tulevat maahan muilla statuksilla (Husted ym. 2000). Sukupuol- ten väliset erot nousevat esiin maahanmuuttajanaisten ja -miesten työllistymislukuja verratessa. Vaikka naisten osuus maahanmuuttajista on lähes puolet, silti vain puolet heistä pääsevät työelämään. (Tilastokeskus)
Erityisesti maahanmuuttajanaisten kohdalla työelämään pääsyn vaikeutta perustellaan maahan tulemisen ”alkuvaikeuksiksi”, joissa kielen oppiminen ja sopeutuminen ovat isossa roolissa, kuitenkaan ei voi perustella useita vuosia jatkuvaa heikkoa työllisyysti- lannetta samalla selityksellä. On myös huomioitava, että vaikka
maahanmuuttajanaisetkin taustoineen ovat heterogeeninen ryhmä, työllistymisen vai- keudet koskettavat laaja-alaisesti monia maahanmuuttajanaisia, taustasta riippumatta.
On esimerkiksi havaittu, että naisten kohdalla siviilisäädyllä on vaikutus työllistymiseen.
Naimisissa olevat naiset jäävät herkemmin ja pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lap- sia ja perhettään verrattuna esimerkiksi kantasuomalaisiin naisiin (Tervola 2015).
Ero miesten ja naisten välillä siis on merkittävä, ja ottaen huomioon työikäisten suuren määrän maahanmuuttajaväestön keskuudessa, maahanmuuttajanaisten työllistyminen on heikkoa. Myös naisten välillä äitiys vaikutti työllistymisessä, sillä lapsettomien maa- hanmuuttajataustaisten työllisyys oli parempaa verrattuna maahanmuuttajaäitien työlli- syyteen. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien kohdalla pitkään työelämän ulko- puolella olleena, seurauksina voi todennäköisesti olla osaamisen- ja kielitaidon heiken- tyminen ja samalla verkostot ja työllistymismahdollisuudet heikentyvät entisestään.
(Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019, s28) Seuraavassa taulukossa on eritelty sekä ulko- maalais- että suomalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteet vuonna 2014.
Kuva 4Ulkomaalaistaustaisten, sekä suomalaisten miesten ja naisten työllisyysasteet (20–64 -vuotiaat)(Tilastokeskus, 2014).
Kuvan 4 taulukossa näkyy, kuinka ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on hy- vin lähellä suomalaistaustaisten miesten työllisyysastetta. Sen sijaan ulkomaalaistaus- taisten naisten työllisyysasteessa on selkeä ero suomalaistaustaisten naisten työlli- syysasteeseen verratessa.
Myös yhteiskunnan asenneilmapiirillä ja erityisesti työnantajien asenteella on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä. Rasismi ja ennakkoluulot näyttelevät
suurta roolia työnantajien taholta, ja vaikka maahanmuuttajataustaisella olisi paremmat edellytykset (koulutus, työkokemus) työpaikan saamiseksi, useammin haastatteluun pääsee suomalaisella nimellä varustautunut työnhakija. Etninen alkuperä, tietyt sosio- kulttuuriset hierarkiat ja poliittinen ilmapiiri vaikuttavat yhä negatiivisesti maahanmuut- tajien työllistymismahdollisuuksiin Suomessa ja ongelma korostuu erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien kohdalla. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019, s24-25).
Piilorasismi on myös hyvin yleistä maahanmuuttajille suunnattavien kotoutumistoimen- piteiden yhteydessä, kun maahanmuuttajalle tehdään jatkosuunnitelmaa ammatinvalin- taan tai työnhakuun liittyen. Saatetaan ohjata sukupuolen perusteella naiset esim. hoi- toalalle, kun taas miehet esimerkiksi logistiikka- tai rakennusalalle. Yksilön omia toi- veita tai suunnitelmia ei välttämättä huomioida tai tueta, vaikka se olisi ensiarvoisen tärkeää kotoutumisen kannalta. (Busk, Jauhiainen ym., 2016, 60)
On hyvin tavallista, että maahanmuuttajat suuntautuvat töihin yksityisille, matalapalk- kaisille palvelualoille, eikä ulkomailla suoritettuja tutkintoja tunnusteta, jotka helpottaisi- vat jatko-opiskeluja suunnitellessa. Työmarkkinoilla on siis syntynyt alueita, joilla maa- hanmuuttajataustainen väestö on edustettuna liiankin hyvin ja voidaan puhua monin ta- voin jo työmarkkinoiden polarisoitumisesta erityisesti palkkatason ja työsuhteiden Maa- hanmuuttajien kotoutumisen kannalta on tärkeää luoda enemmän vuorovaikutusta al- kuperäisväestön ja maahanmuuttajien välillä. Verkosto on myös tärkeä rooli työmarkki- noilla. Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttaa mm. kielitaidon puute, suomalaisen kulttuurin puutteellinen tuntemus ja se, että työnantajat eivät tunnusta muualla kuin Suomessa hankittua tutkintoa tai työkokemusta. (Busk, Jauhiainen ym. 2016, 60)
5 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS MAHDOLLISUUTENA
Ammatillinen aikuiskoulutus tarjoaa niin maahanmuuttajalle, kuin kantasuomalaisellekin laajalti mahdollisuuksia avartaa omia näköalojaan ja elinpiiriään. Suomessa on erin- omaiset mahdollisuudet opiskella, riippumatta iästä, kansallisuudesta tai aiemmasta koulutustaustasta. Opiskelu on aina kannattavaa ja aikuisella iällä opiskelu voi kohen- taa elämänlaatua ja avata uusia mahdollisuuksia myös työelämässä. Seuraavissa ala- luvuissa tarkastelen Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuksen historiaa, sekä aikuiskoulu- tuksen periaatteita ja tavoitteita. Pohdin myös Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuksen roolia kotouttamistyössä ja sen maahanmuuttajaopiskelijoille tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia.
5.1 Turun AKK:n historia
Vuonna 1965 laissa määriteltiin ensimmäistä kertaa asetus työllisyyttä edistävästä am- mattikurssitoiminasta, joka sisälsi ohjeet opettajien pätevyyksistä, oppilaista, ikära- joista, kurssien pääsyvaatimuksista, hyväksytyistä opetustiloista sekä tarpeellisista työ- ja majoitustiloista. Ammatillisen kurssitoiminnan perusteena oli työllisyyden edistämi- nen ja Turun Ammattikurssisäätiön perustaminen hyväksyttiin vuonna 1969 oikeusmi- nisteriön toimesta ja merkittiin säätiörekisteriin maaliskuussa 1970. (Purola, 1996, s.
11–13.) Ammattikurssisäätiö aloitti toimintansa samana vuonna, pääasiassa työllisyys- ammattikurssien muodossa, joita järjestettiin hajanaisesti eri puolilla Turkua, yleensä yhteistoiminnassa eri yritysten kanssa. Peruste kurssikeskuksen saamiseksi juuri Tur- kuun, oli tuolloin kaupungissa vallinnut koulutetun työvoiman suuri puute sekä ammatti- taitojen kehittämistä vailla olevien työttömien määrä. Kuitenkin esteeksi toiminnan var- sinaiselle aloittamiselle muodostui kurssikeskuksen vakituisten tilojen puuttuminen.
Ammattikurssisäätiö pohti useaa eri tilaa mahdolliseksi vakinaiseksi kurssitilaksi, mutta rahoitus- ja lupa-asiat tulivat usein suunnitelmien tielle, kunnes vuonna 1978 Turun Ammattikurssikeskus sai omat tilansa Kärsämäentieltä. (Purola, 1996, s. 15–16, s.24–
25.)
Vuonna 1992 lakiuudistusten myötä, kurssikeskusten muuttuessa ammatillisiksi aikuis- koulutuskeskuksiksi, Turun AKK muutti nimensä Turun Ammatilliseksi aikuiskoulutus- keskukseksi. (Purola, 1996, s. 39) Aikuiskoulutuskeskus jakautui viiteen osioon:
rakennus-, metalliteollisuus-, palveluosasto, sekä maahanmuuttajien ohjaavan koulu- tuksen- ja erityisalojen osastoiksi. Pakolaisille ja ulkomaalaistaustaisille oli tarjolla suo- men kielen alkeis- ja jatkokursseja, ohjaavaa koulutusta opintoihin ja ammatinharjoitta- miseen. Maahanmuuttajakoulutus (MAMU) koostui alkukartoituksesta, henkilökohtai- sesta opiskelusuunnitelmasta, kielipainotteisista- sekä ohjauspainotteisista koulutusjak- soista. Koska maahanmuuttajien osuus opiskelijoina alkoi kasvaa ja Suomesta ulko- maille lähtevien työnhakijoiden tai opiskelijoiden koulutus alkoi yleistyä, nimettiin osasto kansainvälisen koulutuksen osastoksi, josta tuli vuonna 1995 AKK: n suurin osasto.
(Purola, 1996, s. 48–49)
5.2 Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen rooli kotouttamistyössä
Tänä päivänä Turun Aikuiskoulutuskeskuksella on merkittävä rooli Varsinais-Suo- messa ja Suomessa uusien osaajien kouluttajana yhteiskuntaan. AKK:n tarjontaan kuuluu mm. perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta työelämän tarpeisiin, sekä mahdolli- suus suorittaa erilaisia lupa-/ työturvallisuuskortteja, pätevyyksiä ja sertifikaatteja. Kou- lutuksia toteutetaan nykyään etä-, lähi- ja verkko-opetuksina sekä työssäoppimisen kautta, opiskelu on joustavaa ja käytännönläheistä. AKK:n yritysasiakkaat voivat ostaa myös räätälöityjä koulutuksia, joita tarpeen mukaan järjestetään myös yritysten omissa tiloissa. Turun AKK tekee yhteistyötä toisten aikuisoppilaitosten, korkeakoulujen, yrittä- jien ja kuntien kanssa. Turun AKK:lla on myös oma oppisopimustoimisto.
Ohjauspalvelut
Turun Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoilleen oma- kielistä ohjauspalvelua ennen opiskeluiden alkamista, koulutuksen aikana, sekä työhön siirtymisessä. Omakielisiltä ohjaajilta saa tukea koko opiskeluiden ajan ja selkeyttävät asiat opiskelijalle ennen opintojen alkua. Myös arkielämään liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi työttömyys tuki-, kela-, oleskelulupa- tai asunnonhakuasioissa omakielinen ohjaaja antaa ohjausta tarpeen vaatiessa. Myös opinto-ohjaajat tarjoavat luottamuksel- lisesti tukea ja ohjausta, monikielinen neuvoja ja koulunkäynnin ohjaaja auttaa maa- hanmuuttajaa tuen saamisessa tämän omalla kielellä.
Koulutukset
Turun aikuiskoulutuskeskuksen yleisimmät koulutusmuodot ovat oppisopimuskoulutus, omaehtoinen koulutus ja työvoimakoulutus. Tutkintokoulutuksen kautta on mahdolli- suus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osia ja vaihtoehtoina ovat perustutkinnon, ammatti- tutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen.
Työvoimakoulutus on yhdessä AKK:n ja Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa suunniteltu koulutusmuoto, jonka opiskelijavalinnoista vastaa Työ- ja elinkeinotoimisto. Koulutus voi olla tutkintokoulutusta tai ilman tutkintoa tai jonkun tutkinnon ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää tutkinnon osan suorittamista. Kotoutumiskoulutus ja uraval- mennus ovat myös Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämiä.
Oppisopimuskoulutuksen kautta opiskelija voi opiskella yksittäisiä tutkinnon osia tai koko tutkinnon. Myös osaamisen täydentäminen ilman tutkinnon hankkimista on mah- dollista. Oppisopimukseen sisältyy työsuhde ja työsopimus ja sen kautta voi suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.
Henkilöstökoulutus on osittain työnantajan järjestämää ja kustantamaa tutkintokoulu- tusta, joka voi olla myös ilman tutkintoa/tutkinnon osaa, eli ammatillista osaamista sy- ventävää tai täydentävää, mutta vain työvoimakoulutuksena.
Valmentava koulutus (VALMA) on valmentavaa koulutusta, jonka kautta opiskelija saa valmiudet pyrkiä tutkintokoulutukseen. Muu ammatillinen koulutus on ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää opiskelua, jonka tavoitteena ei ole tutkinto tai tutkinnon osan suorittaminen. Tähän kuuluvat myös mahdollisuus suorittaa erilaisia lupa-/ työturvallisuuskortteja, pätevyyksiä ja sertifikaatteja
6 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSETIIKKA
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta Turun AKK:n opiskelijoita heidän kokemuksistaan ja mielipiteistään aikuiskoulutukseen liittyen. Tutkimuksessani hyödyn- sin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, eli laadullista menetelmää, jonka avulla sain yk- sityiskohtaista, kokemuksellista ja realistista tietoa Turun AKK:n opiskelijoiden näke- myksistä ja kokemuksista heidän opiskeluihinsa liittyen. Opinnäytetyön aihe esiteltiin pedagogiselle rehtorille, jonka lisäksi keskusteltiin myös siitä, miltä linjoilta tietoa halu- taan ja välitti tiedot aiheesta kaikille opinto-ohjaajille, jotka edelleen informoivat tutki- muksesta opiskelijoita. Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista. Tämän lisäksi haastattelin Turun AKK:n pedagogista rehtoria Osku Laukkasta Turun AKK:n roolista koulutuskentällä ja maahanmuuttajien työllistäjänä.
Opiskelijoille tehdyt haastattelut järjestettiin 4.11.2020 ja ne nauhoitettiin anonyymina.
Litteroinnin jälkeen haastattelunauhoitteet hävitettiin. Opiskelijoille kerrottiin, että haas- tattelut tehdään anonyymisti, eikä heitä voi tunnistaa vastauksista. Tällä pyrittiin osal- taan varmistamaan se, että haastatellut voisivat kokea voivansa puhua vapaasti ja että myös kynnys antaa kritiikkiä, olisi pieni. Haastateltavia opiskelijoita oli yhteensä 7 ja haastatellut opiskelijat opiskelivat mm.: siivousalalla, kiinteistönhoitoalalla, hoiva-alalla, koulukäynnin ohjaajana, autoalalla, turva-alalla, rakennusalalla ja sähköalalla. Opiskeli- joilta kysyttiin seuraavia kysymyksiä:
· Mitä ajattelet koulutuksesta? Millaiseksi koet oman oppimismotivaatiosi?
· Miksi ajattelet, että AKK on sopiva paikka opiskella? Millaisia kokemuksia?
· Onko sinulla ollut haasteita opiskelun suhteen? Millaista tukea olet kokenut saa- vasi AKK:sta?
· Työpaikalla/työn yhteydessä tapahtuva opiskelu/ oppisopimus?
· Minkälaisia haaveita/suunnitelmia sinulla on koulutuksen jälkeen?
Tutkimuksessa haastattelin myös Turun AKK:n pedagogista rehtoria Osku Laukkasta.
Osku Laukkasen haastattelu nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin. Rehtorilta kysyttiin seuraavia kysymyksiä:
· Miten AKK sijoittuu koulutuskenttään Turussa?
· Millä perusteella AKK valitsee opiskelijat?
· Millaisia tarpeita te olette huomanneet opiskelijoilla olevan?
· Mitä hyötyä on työelämäjaksoilla?
· Miltä AKK-opiskelijoiden työllistymistilastot näyttävät?
6.1 Tutkimustulosten analysointi
Opiskelijoiden haastattelut
Haastatteluista nousi esille selkeitä teemoja koulutusvalintoihin, motivaatioon ja työllis- tymisodotuksiin liittyen. Analyysiosiossa olen ryhmitellyt vastauksia näiden teemojen mukaisesti ja pyrin pureutumaan niihin syihin, joiden perusteella opiskelijat ovat valin- neet Turun AKK:n, sekä siihen, millaisia ajatuksia heillä on opiskeluajasta ja millaisena he pitävät omia työllistymisnäkymiään.
Kaikilla haastateltavilla oli jo taustakoulutusta, joko lähtömaasta, tai Suomesta. Suurim- malla osalla oli myös hieman tai runsaasti työkokemusta Suomessa. Haastatteluissa nousi selkeästi esiin halu ja tarve hankkia lisäkoulutusta tai pätevöityä tiettyyn ammat- tiin suomalaisen tutkinnon avulla. Tutkinto nähtiin tienä työelämään, parempipalkkaisiin työtehtäviin sekä mahdollisuutena perustaa yritys tai saada lisää itsemääräämisoi- keutta työpaikalla. Koulutus oli selkeästi asia, jonka arvostus nousi esille haastatte- luissa ja joka nähtiin myös sellaiseksi tekijäksi suomalaisilla työmarkkinoilla, jonka aja- teltiin olevan takuu työntekijän osaamisesta.
Koulutusvalintoihin vaikutti oma aikaisempi kokemus tietyltä alalta, mielikuva alan työn- tekijätarpeesta ja oma kiinnostus alaan. Niillä opiskelijoilla, joilla oli kokemusta ennes- tään tietyltä alalta, valintaan vaikutti selkeästi halu parantaa omaa osaamista tai eri- koistua johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Tämän myötä oli myös halu päästä kiinnosta- vimpiin työtehtäviin ja kyetä myös vaikuttamaan siihen, kenelle tekee töitä. Nämä hen- kilöt olivat valinneet Turun AKK:n siksi, että oppilaitoksella oli tarjolla mielenkiintoinen opinto-ohjelma, opettajilla oli hyvä maine ja oli tiedossa, että Aikuiskoulutuskeskuksella on hyvät verkostot työelämään.
Ne opiskelijat, jotka valitsivat koulutusalan pääasiassa hyvien työllistymisnäkymien vuoksi, ilmoittivat hakeneensa Turun AKK:hon siksi, että siellä oli juuri sillä hetkellä tai mahdollisimman pian alkamassa kyseinen koulutusohjelma. Haun motiivina oli nopea pääsy koulutukseen ja mahdollisuus päästä myöskin nopeasti työelämään paranta- maan taloudellisia edellytyksiä.
Opiskelijat, jotka taas valitsivat koulutusalan oman kiinnostuksen perusteella, ilmoittivat myös valintaperusteeksi sen, että sopiva koulutus oli alkamassa juuri oikeaan aikaan.
Lisäksi he olivat kuulleet Turun AKK:sta tutuiltaan suosituksia tai esimerkiksi perheenjä- sen oli auttanut heitä tutustumaan netin kautta oppilaitoksen tarjontaan, minkä perus- teella he olivat tehneet valintansa.
Opiskeluihin liittyvistä haasteista kysyttäessä, haastatteluissa nousi esille lähinnä kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Itse ammattiala koettiin tutuksi, tai sellaiseksi, jonka voi oppia ja hallita, mutta suomen kielen osaaminen opinnoissa huoletti kaikkia. Haastatte- luissa kysyttiin, ovatko opiskelijat pyytäneet tai saaneet tukea suomen kielen harjoitta- miseen ja suurin osa kertoi saaneensa pyydettäessä opettajilta erillistä tukea sekä kielen opiskeluun, että käytännön työn oppimiseen liittyvissä asioissa. Suomen kielen tukemi- sen keinoina oli käytetty mm. asioiden selittämistä useaan otteeseen, sanojen selittä- mistä, työvaiheiden läpikäyntiä hitaammin tai useaan kertaan sekä kirjallisesti annettujen tehtävien sanallistamista. Jokainen haastateltava oli tyytyväinen saamaansa tukeen ja sen määrään ja yleinen kokemus olikin se, että tukea kielen kanssa sai aina pyydettä- essä ja opettajat järjestivät tähän aikaa. Tämän lisäksi osa pystyi hyödyntämään myös esimerkiksi suomalaisen puolison kotona tarjoamaa apua tehtävien läpikäymisessä.
Pedagoginen rehtori Osku Laukkasen haastattelu Oppilaitoksille myönnettävä rahoitus
Turun AKK:n pedagogisen rehtorin haastattelusta saa käsityksen, että rehtori on hyvin tyytyväinen oppilaitoksiin suunnattavan tulokseen ja onnistumiseen perustuvaan rahoi- tukseen, mikä on uuden lakimuutoksen kautta mahdollistettu. Rehtori havainnollistaa mi- nisteriön oppilaitoksille jakaman rahoituksen määräytymiskriteerejä, joiden mukaan vuo- sittain vaihteleva oppilaitoskohtainen suoritettujen tutkintojen määrä vaikuttaa ministeri- öiden oppilaitoksille myöntämään rahoituksen vuosittaiseen määrään. Jokaiselle oppilai- tokselle rahoitus määräytyy samoin periaattein. Hän kertoo nykyiseen lakiin liittyvästä oppilaitoksia velvoittavista kriteereistä, joissa rahoittaja seuraa mm. tutkintojen- ja tutkin- tojen osien suorittamista ja kuinka moni työtön pääsee valmistumisensa jälkeen töihin tai jatko-opintoihin, sekä opiskelijoiden Arvo-palautejärjestelmään jättämää palautteen laatua.
Kysymyksessä on siis oppilaitoksiin suunnattava tulokseen ja onnistumiseen perustuva rahoitus, josta osa on kohdennettu työvoimakoulutukseen. Turun AKK:n tulee käydä
ainakin pari kertaa vuodessa neuvotteluja Ely-keskuksen ja Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, jolloin työ- ja elinkeinotoimisto kertovat toiveensa Turun AKK:ssa tarjottavien koulutusten suhteen ja Turun AKK taas esittelee heidän nykyisen suunnitelmansa työ- voimakoulutukseksi. Muu kuin työvoimakoulutukseen kohdennettu raha opiskelijavuosi- neen kohdennetaan omaehtoiseen koulutukseen, tutkintoihin hakemiseen, tutkintojen osiin ja muuhun koulutukseen.
Turun AKK:n opiskelijavalinnat
Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa työvoimakoulutukseen suunnattavien opiskelijoiden va- linnasta, mutta haastattelut tehdään yhdessä oppilaitoksen kanssa. Omaehtoisessa kou- lutuksessa valinnan tekee Turun AKK omien valintakriteeriensä mukaisesti. Jokaisella tutkinnolla on omat valintakriteerinsä ja sen lisäksi on yhteiset valintakriteerit, joiden pe- rusteella Turun AKK voi valita itse soveltuvimmat opiskelijat. Turun AKK:lla on myös oi- keus keskeyttää alkaneet opiskelut, mikäli opiskelija ei osoita soveltuvan opiskelijaksi tai opinnot eivät etene suunnitelmien mukaisesti.
Opiskelijoiden erityisten tarpeiden kartoitus
Turun AKK:n pedagoginen rehtori toteaa haastattelussaan, että opiskelijoilla saattaa olla paljon erityisiä tai tavallisempia oppimiseen liittyviä tukitarpeita ja niiden kartoitus kuuluu Turun AKK:n velvollisuuksiin. Opiskelijan elämänhallintaan liittyvien haasteiden, ikävien oppiskokemusten, oppimisvaikeuksien tai kielellisten haasteiden huomioiminen on olen- naista opiskelijan tukemiseksi. Hän esittelee AKK:n ohjaus- ja erityistukitoimet, joiden kautta opinto-ohjaajat ja omakieliset ohjausopettajat pyrkivät moniammatillisessa yhteis- työssä kartoittamaan opiskelijan kouluttautumisen haasteet jo hakuvaiheessa ja opinto- jen alkuvaiheessa ja rakentaa koulutuspolku ohjaus- ja tukiasiat huomioiden ja niitä säännöllisesti tarkastaen.
Opiskelijoiden työelämäjaksot ja työllistyminen
Työelämäjaksot ovat olennainen osa ammatillista koulutusta Turun AKK:ssa. Lähes jo- kainen opiskelija osallistuu työelämään joko oppisopimuksen tai koulutussopimuksen kautta ja tämän hetken tilanne on se, että peräti AKK:n opiskelijoista lähes puolet ovat töissä oppisopimuksella, ja muut ovat muilla tavoin koulutussopimuksen kautta työelä- mässä. Rehtori vaikuttaa myös tyytyväiseltä vuonna 2018 tulleeseen lakimuutokseen, jossa määritellyt koulutuksen peruspilareita ovat osaamisperusteisuus ja työelämäläh- töisyys, jonka mukaan myös ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset koulutukset rakentu- vat. Työelämälähtöisyys tarkoittaa sitä, että tutkinnon perusteet on rakennettu yhdessä
työelämän kanssa, oppiminen toteutuu yhdessä työelämän kanssa ja osaaminen näyte- tään työelämässä.
Osaamisperusteisuudessa otetaan huomioon työelämän tai harrastusten kautta hankittu osaaminen ja ne tunnistetaan ja tunnustetaan, työelämästä saatu kokemus käydään läpi opettajan kanssa. Uuden lainsäädännön mukaan kaikki aiempi osaaminen on mahdol- lista hyödyntää opinnoissa, tämä tarkoittaa sitä, että jopa kesä- ja viikonlopputöiden kautta ansaittu kokemus on hyödynnettävissä opinnoissa. Rehtori myös kertoo, että työ- voimakoulutuksista työelämään suuntaavat reilusti yli puolet. Hän toteaa uuden lakimuu- toksen mahdollistaneen opiskelijoiden nopeamman pääsyn työelämään ja mahdollista- van Turun Akk:n opiskelijoista hyviä osaajia työelämään.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT
Tämän tutkimuksen perusteella voi todeta, että ensisijaisesti, maahanmuuttajille suun- nattavaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja tukea tulisi lisätä aikuisille maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa. Tutkimukseen liittyvistä haastateltujen miesten ja naisten vastauksista korostui tarve tuen saamiseen suomen kielen harjoittamisessa. Tämä olisi hyvä tulevaisuudessa huomioida maahanmuuttajille suunnattavien kotouttamistoimenpi- teiden suunnittelussa. Jokaisella kunnalla tulisi olla myös yhtäläinen, valtakunnallinen strategia, ja selkeät, valmiiksi räätälöidyt kotouttamispolut, jonka mukaan toimia ja edetä henkilön taustan kartoittamisen jälkeen. Räätälöityihin kotouttamispolkuihin voi sisällyt- tää myös lyhyempiä luku- tai kirjoitustaidon koulutuksia ja niitä voi integroida eri tavoin esim. ammatilliseen kotoutumiskoulutukseen, riippuen aiemmasta henkilön koulutus- tausta ja osaamisesta.
Maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutaustakaan ei selvästi myöskään poissulje kie- lelliseen osaamiseen, termeihin, termien määrittelyyn liittyvää kielellisen tuen tarvetta.
Lisäksi maahanmuuttajataustaisen naisten kohdalla, jotka useammin olivat korkeammin kouluttautuneita kuin miehet, kielellisten taitojen ylläpitäminen korostui, ottaen huomi- oon, että he ovat usein kotona pidempään lasten saamisen vuoksi, verraten suomalais- taustaisiin naisiin. He myös jäävät työllistymistilastoissa maahanmuuttajataustaisten miesten ja kantasuomalaisten naisten ja miesten ”jalkoihin”. Lasten saamisen vuoksi hei- dän työelämään pyrkimisensä viivästyy vuosilla, ja myöhemmässä iässä työllistyttyään, eivät lukemat siltikään vastaa kantasuomalaisten naisten työllisyystilastoja. Kielen oppi- misen ylläpitämisen kautta mahdollisesti lyhennettäisiin heidän työelämäänsä pääsyn viivästymistä tai vähennettäisiin riskiä kokonaan työelämän ulkopuolelle jäämisessä.
Vaikka kotoutumistoimenpiteiden toteutumisen seuraamista varten on koottu erilaisia työryhmiä, kuitenkin maahanmuuttajien työttömyysluvuista voi päätellä, että kotoutumis- suunnitelmassa on jonkinlaisia puutteita tai ”kuoppia”, minkä vuoksi on paljon maahan- muuttajia, erityisesti naisia, jotka putoavat helposti ”kärryiltä” kotoutumisen suhteen ja jäävät ikään kuin ajelehtimaan. Kotoutumista tukevien palvelujen pariin pyrkimistä tulisi sujuvoittaa, sillä erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten kohdalla kotoutumispal- velujen piiriin pääseminen usein myöhästyy, eteenkin perheenyhdistämisen kautta Suo- meen tulleiden naisten kohdalla. Kotona oleville maahanmuuttajaäideille voisi olla luon- tevampaa vastaanottaa omalla äidinkielellään perehdytystä yhteiskuntaan,
koulutukseen ja työelämään liittyvistä asioista esimerkiksi sosiaali- ja terveys/ tai lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden yhteydessä.
Kotoutustoimenpiteiden toteutumisesta vastaavan työryhmän lisäksi, voisi jokaiseen op- pilaitokseen rekrytoida ”tukihenkilöitä”, joille maahanmuuttajat voisivat matalalla kynnyk- sellä tulla kertomaan epäkohdista heidän kotoutumistiellään, ja joilta he saisivat myös neuvoa ja ohjausta tarpeen vaatiessa. Kyseiset ”tukihenkilöt” raportoisivat näistä epä- kohdista tai ongelmista eteenpäin ylemmälle taholle ja ne olisi hyvä kirjata ylös. Näin olleen voitaisiin pitää kirjaa kotoutettavien henkilöiden kokemusten ja näkökulmien pe- rusteella kotoutumisen haasteiden takana piilevistä syistä ja palautteista voisi kerätä tut- kimusluontoisen yhteenvedon, palautteen antajien anonyymiys huomioon ottaen.
Kotouttamiskoulutuksen kilpailutus, on asia, joka on pitkään puhuttanut yleisessä julki- sessa keskustelussa, eli selvästi kyseinen kilpailutus vaatii tarkempaa tarkastelua. Kun valtio hyväksyy hyvin edullisen kotouttamiskoulutusta järjestävän tahon esim. yksityi- seltä puolelta, tulee koulutusta järjestävälle taholle esittää ”koulutusmittari”, eli ehtoja tarjouksen hyväksymisen ohessa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi ehto kotouttamis- koulutuksessa opintonsa suorittaneiden opiskelijoiden osaamisen osoittamisesta, jonka kautta voidaan taata, että edullisimmin kotouttamiskoulutusta tarjoava taho tuottaa omalta osaltaan laadukasta ja kattavaa koulutusta maahanmuuttajille. Valtio voisi jär- jestää nämä puolueettomat ”laaduntarkastajat” varmistamaan kotouttamiskoulutuk- sesta läpi suoriutuneiden osaamisen.
Tehokkaana maahanmuuttajien oppimista tukevana ”motivaattorina” voisi toimia myös maahanmuuttajataustaisten opettajien lisääminen oppilaitoksissa. Erityisesti maahan- muuttajataustaiset naiset, jotka useammin ovat korkeasti kouluttautuneita, voisi ohjata useammin suuntaamaan erilaisiin opetustehtäviin. Monissa maissa, joista maahan- muuttajat ovat lähtöisin, opetusalaan liittyvät ammatit ovat myös korkeasti arvostettuja, jolloin niihin pyrkiminen toisi varmasti kannatusta ja tukea myös perhe- ja sukulaissuh- teiden puolelta.
Koska kouluttautuminen ja työelämään pääsy toimivat ikään kuin kotoutumisen mitta- rina, on tärkeää, että maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin puututaan suurem- massa mittakaavassa. On surullista huomata, että niinkin kansainvälistynyt maa kuin Suomi, kamppailee yhä maahanmuuttajiin kohdistuvan rasismin ja ennakkoluulojen kanssa heidän työllistämiseensä liittyen, joihin esimerkiksi poliittinen ilmapiiri on yksi vahvasti vaikuttava tekijä. Tulisi kehittää laajalti lisää, työelämän monimuotoisuutta
tukevia käytäntöjä tai toimenpiteitä, sillä syrjinnän ja ennakkoluulojen vähentäminen työelämässä, on edellytys maahanmuuttajien työllisyyden tukemiseksi. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi seminaarien tai luentojen pitäminen työyhteisöissä, yrityksille ja kunnille, joiden järjestäjinä toimisi myös maahanmuuttajataustaisia osaajia ja asiantun- tijoita. Maahanmuuttajien osallisuutta suunnittelijoina tulisi lisätä erityisesti maahan- muuttajille kohdistetuissa hankkeissa ja kotoutumisen suunnittelussa, jotta heidän ko- kemusperäinen näkökulmansa tulisi hyödynnettyä. Kotoutumiskentällä myös maahan- muuttajiin kohdistuva piilorasismi on yleistä, mikä ilmenee opiskelijoiden stereotypisoi- misella ammatteihin ja koulutuksiin ohjaamisessa. Stereotypioinkin sijaan tulisi kuun- nella ensisijaisesti yksilön omia toiveita ja tavoitteita ja lähteä sitä kautta ohjaamaan häntä sopivalle koulutus- tai työllistymispolulle.
Yhteenvetona voi siis todeta, että kotoutumiskentällä riittää jatkossakin valtavasti töitä, mutta vaikka resursseja ja hankkeita on tarjottu ja toimenpide-ehdotuksia on esitetty, niitä ei välttämättä ole osattu kohdentaa oikein tai oikeisiin paikkoihin. Kotoutumistoi- menpiteiden toteutumista tulee tarkemmin ja tapauskohtaisemmin seurata ja ottaa use- ammin kototutumispolulla olevien henkilöiden näkökulmat ja kokemukset vahvemmin huomioon. Kun on tiedossa, että hyvin usea jää kotoutumispolulla ikään kuin eksyksiin, on hyvä tarkastella kyseisen henkilön näkökulmasta, mitkä tekijät kotoutumispolulla vaikeuttavat kulkua eteenpäin. Maahanmuuttajataustaiset osaajat kotouttamistyössä toimisivat oppilaille innoittajina ja esimerkkinä positiivisesta integraatiosta, joihin heillä on mahdollisuus samaistua.
Tasa-arvo on Suomessa keskeinen koulutusjärjestelyjä ohjaava periaate. Varsinaisten alueellisten, sosiaalisten, sukupuoli- ja kieliryhmien lisäksi maahanmuuttajien koulutus- mahdollisuudet ovat kasvaneet. Sen arvo kasvaa edelleen tulevina vuosina, etenkin siksi, että maahanmuuttajien määrän odotetaan kasvavan jyrkästi. Maahanmuuttajien oikeuksien ja yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää sekä tasa- arvon toteutumisen että heidän tulevaisuutensa kannalta: koulutus luo edellytykset ak- tiiviselle kansalaisuudelle, työelämälle ja hyvinvoinnille.
LÄHTEET
Maahanmuuttovirasto 2016. Vuonna 2015 myönnettiin hieman yli 20 000 oleskelulupaa, uusia Suomen kansalaisia reilut 8 000. Viitattu 11.12.2020
https://migri.fi/-/vuonna-2015-myonnettiin-hieman-yli-20-000-oleskelulupaa-uusia-suo- men-kansalaisia-reilut-8-000
Opetushallitus 2016. Kotoutumiskoulutus.Viitattu 15.11.2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Maahanmuuttajien koulutus.
Viitattu 15.11. Löytyy osoitteesta:https://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisu 2019:1. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi.
Viitattu:15.11https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahan- muuttajien%20koulutuspolut.pdf?fbclid=IwAR3DuccnfiUTazIoeacsUZm5mtAD0xVEfdQFp7TIAW- LC_LzmWGA8slvJDQ
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimustuloksia elämän eri osa-alueilta sukupuolittain.
Viitattu 16.11https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osalli- suus/sukupuolten-tasa-arvo/tutkimustuloksia-elaman-eri-osa-alueilta-sukupuolittain
Tilastokeskus, 2015. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja.
Viitattu 19.11https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html#ensimmäistäkertaakatta- vaatietoaulkomaalaistaustaisenväestönkoulutuksesta
Tilastokeskus, 2020. Väestörakenne.
Viitattu 15.11http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html
Työ- ja elinkeinotoimisto. Kotouttaminen.fi. Miten ja milloin alkukartoitus tehdään?
Viitattu 15.11https://kotouttaminen.fi/miten-ja-milloin-alkukartoitus-tehdaan-
Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus.
Viitattu 18.11https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_op- paat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014. Maahanmuuttajien työllistyminen.
Viitattu 21.11
https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Maahanmuuttajien+työllistyminen+10022014.pdf
Pöyhönen, S., Tarnanen, M., Kyllönen, T., Vehviläinen, E.-M. & Rynkänen, T. (2009).
Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteet, toteutus ja hallin- nollinen yhteistyö. Jyväskylän yliopisto Busk, H., Jauhiainen, S., Kekäläinen, A.,
Busk, H., Jauhiainen, S., Kekäläinen, A., Nivalainen, S., & Tähtinen, T. (2016). Maa- hanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6. Helsinki.
nmx,sdm,asd
Arajärvi, P. (2009). Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Sisäasiainmi- nisteriön julkaisuja 2/2009. Helsinki: Sisäasiainministeriö
Forsander, A. (2004). Tekeekö työ oikeaksi suomalaiseksi? Teoksessa T. Helne, S.
Hänninen & J. Karjalainen (toim.), Seis yhteiskunta - Tahdon ulos! ,(s. 195–215).
Jyväskylä: SoPhi.
Heinesen, E., Husted, L. & Rosholm, M. (2013) The effects of active labour mar- ket policies for immigrants receiving social assistance in Denmark. IZA Journal of Mi- gration 2 (15).
Husted, L., Nielsen, H. S., Rosholm, M. & Smith, N. (2000) Employment and Wage Assimilation of Male First Generation Immigrants in Denmark. IZA Discussion Papers No. 101: Bonn.
Sarvimäki, M. & Hämäläinen K. (2016) Integrating Immigrants: The Impact of Re- structuring Active Labor Market Policies. Journal of Labor Economics 34 (2): 479–508.
Suokonautio, J. 2008. Palapelin palat paikoilleen: maahanmuuttajien kokemuksia koto- koulutuksista ja ehdotuksia sen kehittämiseksi. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, Euroopan sosiaalirahasto. Sosiaalityön linsensiaatintyö, Jyväskylän yliopisto.
Tervola, J. (2015) Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla. Yhteyskunta- politiikka 80(2):121-133
