• Ei tuloksia

Tiedoksi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tiedoksi"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

RIHTO, Jorma

Kasvattaja vai viihdyttäjä : kunnan rooli elokuvatoiminnassa. - Oppima - lär med (1987)8, s. 26-30.

SANT ASALO, Tuom.as

Kuluttajien ostovoima ja kirjamarkkinoi- den kehittyminen markkina-alueittain.

- Kirjakauppalehti 90(1987)12, s. 13-71.

SANTONEN, Pirjo

Kirja-alan ammattilehden värikkäät vai- heet : nimet, omistajat, kieli ja koko ovat muuttuneet. Kirjakauppalehti 90(198 7)12, s. 35-50.

TIMONEN, Ilkka

Suomi-kuva Tshernobylin jälkeen. - Ulko- politiikka 25(1988)1, s. 66-70.

VARIS, Tapio

The Media and Problems of Peace. - Bulletin of Peace Proposals 18(1987)3, p. 351-362.

VÄLKEVIRTA, Leila Mielipidekirjoittaminen - Virke (1987)6, 8-15.

86

aivojumppaa.

tiedoksi

Naistutkimuslehti tulee

Tutkijanaisten yhdistykset ympäri Suomea anoivat ja Suomen Akatemia myönsi rahaa uuden monitieteisen aikakauslehden perustamiseen. Naistutkimus - Kvinno- forskning ponnistaa ulos maailmaan elo-syyskuun vaihteessa.

Naistutkimus on Suomessa kehitty- mässä oleva tutkimusalue. Se on luon- teeltaan poikkitieteinen. Sillä on eri tieteenaloja yhdistävä oma teoreettinen, sisällöllinen ja metodologinen problema- tiikkansa. Eri tieteenalojen sisällä nais- tutkimus etsii uusia näkökulmia tutki- mukseen, näkökulmia, joissa sukupuolen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys otetaan huomioon.

Naistutkimus-lehti avaa mahdollisuu- den tutkimuksen sisällölliseen kehittämi- seen: teoreettisten ja metodologisten kysymysten pohdintaan, käsitteiden kehit- tämiseen sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin analyysiin naisnäkökulmasta.

Keskustelun käyminen yhteisellä foo- rumilla luo naistutkijoiden yhteisöä ja terävöittää suomalaisen naistutkimuksen omia leimallisia piirteitä. Samalla lehti tekee tunnetuksi naistutkimuksen tuloksia yhteiskunnassa. Lehti avaa kanavan myös uusille kirjoittajille.

Lehdelle on pohdittu suuntaviivoja eri paikkakunnilla järjestetyissä tutkija- naisten kokouksissa; niissä on myös valit- tu lehdelle toimituskunta. Lehden pää- toimittajaksi valittiin YT, dosentti Liisa Rantalaiho. Muut toimituksen jäsenet ovat Auli Hakulinen, Merja Manninen ja Ritva Ruotsalainen (Helsinki), Sirpa Leppänen ja Leena Eilittä-Kunnas (Jyväs- kylä), Merja Numminen ja Pirjo Ylipor- timo (Oulu), Seija Karppinen ja Marianne Liljeström-Skarp (Turku) sekä Irma Kaa- rina Halonen (Tampere). Lehden toimi- tussihteerinä työskentelee Jaana Vuori.

Toimituskuntaan kuuluu tutkijoita ja opiskelijoita hyvin monelta tieteen- alalta. Toimituksen tukena toimivat

eri tieteenaloja edustavat arvioijat, jotka antavat lausunnon tarjotuista artik- keleista. Näin halutaan taata artikkelien tieteellinen taso.

Vuonna 1988 numeroita ilmestyy lähtien on tarkoitus neljällä numerolla.

Naistutkimus-lehden kaksi. Ensi vuodesta jatkaa täyttä vauhtia Lehden ensimmäinen numero keskittyy kotimaisen naistutkimuksen esittelyyn ja arviointiin. Jatkossakin on suomalais- ten tutkijoiden artikkeleilla etusija, mutta tarvittaessa käännetään vierailta- kin kieliitä keskeisiä artikkeleita ja ennen kaikkea arvioidaan kansainvälistä tutkimusta. Toimituksen motto on: paras- ta suomalaista naistutkimusta.

Mitä paras suomalainen naistutkimus on, sen voivat osoittaa vain tutkijat, jotka kirjoittavat lehteen. Ensimmäisten numeroiden sisällön hahmottaminen on jo käynnissä ja tulevien vuosienkin nume- roiden suunnittelu on alkanut. Toimitus odottaa jokaisen naistutkijan panosta:

artikkelia, esseetä, katsausta, kirja-arvio- ta, keskustelupuheenvuoroa jne.

Lehden osoite on: Naistutkimus-lehti, Tampereen yliopisto, Sosiologian ja so- siaalipsykologian laitos, PL 607, 33101 TAMPERE. Päätoimittaja Liisa Ranta- laiho puh. 931-156585, toimitussihteeri Jaana Vuori 931-156950.

Lehdistö ja

kirjallisuus-seminaari

Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden lukuisista tilaisuuksista sivuaa tiedotus- tutkimusta ainakin Kuopiossa 11.-13.8.- 1988 järjestettävä Lehdistö ja kirjallisuus -seminaari. Käsiteltävinä teemoina ovat lehdistö kirjallisuuden julkaisijana, lehtien kirjallisuuskritiikki ja lehdistön vaikutus kirjaan yleensäkin. Alustajina esiintyvät prof. Anto Leikola, prof. Päiviö Tommi- la, FT Pirkko Leino-Kaukiainen, valt.

kand. Heikki Viitala, päätoim. Jouko Tyyri, pj. Antero Laine, pj. Lars Ham- berg, prof. Kai Iaitinen, toim. Suvi Aho- la, kirjailija Elina Karjalainen, prof.

Arvo Salo, toimistopäällikkö Esko Koivu- salo ja prof. Matti Kuusi. Lisäksi ohjel- massa on Savon Sanomain kirjapainon

vastaanotto, näyttelyitä, retkiä ja tori- tapahtuma. Lisätietoja Kuopion kaupungin kulttuuritoimistosta puh. 971/182463 tai 971/182461.

Hoi!

Tiedotustutkimuksen viime numerossa (4/87) ilmestynyt Klaus Bruhn Jensenin artikkeli Televisiouutiset, arkipäivän tietoisuus ja poliittinen toiminta ilmestyy (joskus) täydellisenä ja paranneltuna versiona Media, Culture and Society -lehdessä.

87

(2)

RIHTO, Jorma

Kasvattaja vai viihdyttäjä : kunnan rooli elokuvatoiminnassa. - Oppima - lär med (1987)8, s. 26-30.

SANT ASALO, Tuom.as

Kuluttajien ostovoima ja kirjamarkkinoi- den kehittyminen markkina-alueittain.

- Kirjakauppalehti 90(1987)12, s. 13-71.

SANTONEN, Pirjo

Kirja-alan ammattilehden värikkäät vai- heet : nimet, omistajat, kieli ja koko ovat muuttuneet. Kirjakauppalehti 90(198 7)12, s. 35-50.

TIMONEN, Ilkka

Suomi-kuva Tshernobylin jälkeen. - Ulko- politiikka 25(1988)1, s. 66-70.

VARIS, Tapio

The Media and Problems of Peace. - Bulletin of Peace Proposals 18(1987)3, p. 351-362.

VÄLKEVIRTA, Leila Mielipidekirjoittaminen - Virke (1987)6, 8-15.

86

aivojumppaa.

tiedoksi

Naistutkimuslehti tulee

Tutkijanaisten yhdistykset ympäri Suomea anoivat ja Suomen Akatemia myönsi rahaa uuden monitieteisen aikakauslehden perustamiseen. Naistutkimus - Kvinno- forskning ponnistaa ulos maailmaan elo-syyskuun vaihteessa.

Naistutkimus on Suomessa kehitty- mässä oleva tutkimusalue. Se on luon- teeltaan poikkitieteinen. Sillä on eri tieteenaloja yhdistävä oma teoreettinen, sisällöllinen ja metodologinen problema- tiikkansa. Eri tieteenalojen sisällä nais- tutkimus etsii uusia näkökulmia tutki- mukseen, näkökulmia, joissa sukupuolen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys otetaan huomioon.

Naistutkimus-lehti avaa mahdollisuu- den tutkimuksen sisällölliseen kehittämi- seen: teoreettisten ja metodologisten kysymysten pohdintaan, käsitteiden kehit-

tämiseen sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin analyysiin naisnäkökulmasta.

Keskustelun käyminen yhteisellä foo- rumilla luo naistutkijoiden yhteisöä ja terävöittää suomalaisen naistutkimuksen omia leimallisia piirteitä. Samalla lehti tekee tunnetuksi naistutkimuksen tuloksia yhteiskunnassa. Lehti avaa kanavan myös uusille kirjoittajille.

Lehdelle on pohdittu suuntaviivoja eri paikkakunnilla järjestetyissä tutkija- naisten kokouksissa; niissä on myös valit- tu lehdelle toimituskunta. Lehden pää- toimittajaksi valittiin YT, dosentti Liisa Rantalaiho. Muut toimituksen jäsenet ovat Auli Hakulinen, Merja Manninen ja Ritva Ruotsalainen (Helsinki), Sirpa Leppänen ja Leena Eilittä-Kunnas (Jyväs- kylä), Merja Numminen ja Pirjo Ylipor- timo (Oulu), Seija Karppinen ja Marianne Liljeström-Skarp (Turku) sekä Irma Kaa- rina Halonen (Tampere). Lehden toimi- tussihteerinä työskentelee Jaana Vuori.

Toimituskuntaan kuuluu tutkijoita ja opiskelijoita hyvin monelta tieteen- alalta. Toimituksen tukena toimivat

eri tieteenaloja edustavat arvioijat, jotka antavat lausunnon tarjotuista artik- keleista. Näin halutaan taata artikkelien tieteellinen taso.

Vuonna 1988 numeroita ilmestyy lähtien on tarkoitus neljällä numerolla.

Naistutkimus-lehden kaksi. Ensi vuodesta jatkaa täyttä vauhtia Lehden ensimmäinen numero keskittyy kotimaisen naistutkimuksen esittelyyn ja arviointiin. Jatkossakin on suomalais- ten tutkijoiden artikkeleilla etusija, mutta tarvittaessa käännetään vierailta- kin kieliitä keskeisiä artikkeleita ja ennen kaikkea arvioidaan kansainvälistä tutkimusta. Toimituksen motto on: paras- ta suomalaista naistutkimusta.

Mitä paras suomalainen naistutkimus on, sen voivat osoittaa vain tutkijat, jotka kirjoittavat lehteen. Ensimmäisten numeroiden sisällön hahmottaminen on jo käynnissä ja tulevien vuosienkin nume- roiden suunnittelu on alkanut. Toimitus odottaa jokaisen naistutkijan panosta:

artikkelia, esseetä, katsausta, kirja-arvio- ta, keskustelupuheenvuoroa jne.

Lehden osoite on: Naistutkimus-lehti, Tampereen yliopisto, Sosiologian ja so- siaalipsykologian laitos, PL 607, 33101 TAMPERE. Päätoimittaja Liisa Ranta- laiho puh. 931-156585, toimitussihteeri Jaana Vuori 931-156950.

Lehdistö ja

kirjallisuus-seminaari

Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden lukuisista tilaisuuksista sivuaa tiedotus- tutkimusta ainakin Kuopiossa 11.-13.8.- 1988 järjestettävä Lehdistö ja kirjallisuus -seminaari. Käsiteltävinä teemoina ovat lehdistö kirjallisuuden julkaisijana, lehtien kirjallisuuskritiikki ja lehdistön vaikutus kirjaan yleensäkin. Alustajina esiintyvät prof. Anto Leikola, prof. Päiviö Tommi- la, FT Pirkko Leino-Kaukiainen, valt.

kand. Heikki Viitala, päätoim. Jouko Tyyri, pj. Antero Laine, pj. Lars Ham- berg, prof. Kai Iaitinen, toim. Suvi Aho- la, kirjailija Elina Karjalainen, prof.

Arvo Salo, toimistopäällikkö Esko Koivu- salo ja prof. Matti Kuusi. Lisäksi ohjel- massa on Savon Sanomain kirjapainon

vastaanotto, näyttelyitä, retkiä ja tori- tapahtuma. Lisätietoja Kuopion kaupungin kulttuuritoimistosta puh. 971/182463 tai 971/182461.

Hoi!

Tiedotustutkimuksen viime numerossa (4/87) ilmestynyt Klaus Bruhn Jensenin artikkeli Televisiouutiset, arkipäivän tietoisuus ja poliittinen toiminta ilmestyy (joskus) täydellisenä ja paranneltuna versiona Media, Culture and Society -lehdessä.

87

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esa Lehtinen, Sirkku Aaltonen, Merja Koskela Elina Nevasaari & Mariann

Artikkeli: Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn Merja Almonkari & Kristina

Opettaja oppimaiseman arkkitehtina Meriläinen, Merja; Piispanen, Maarika.. Meriläinen, M., &

Tärkeimpiä esteettisen osa- kulttuurin ominaisuuksia olisivat, että se painottuu ammattilaiskulttuuriin ja antaa vain vähän tilaa harrastajakulttuurille, että se

Muotoa voidaan muuttaa merkityksestä riippumatta käyttämällä synonyymeja (kenestä Pekka uskoo että Merja vihaa häntä? ~ ketä Pekka uskoo että Merja vi- haa?)

To illustrate that Finns face and use English in various situations and ways, Leppänen and Nikula present a continuum describing (1) situations where English is the only or the

Markku Filppula University ofJoensuu Auli Hakulinen University of Helsinki Orvokki Heinämäki University of Helsinki Maf a-Liisa Helasvuo Uníversity of Turlnt Tuomas

Oletus kuu- luu, että merja olisi peräisin samasta lyhen- tyneestä vartalosta ner( V) kuin lukuisat Venäjän paikannimetkin.. Kirjoituksessa esitellään erilaisia merja-nimelle