66
AIKUISKASVATUS 1/98Kirsti Lonka (1997). Explo- ration of Constructive Processes in Student Learning. Väitöskirjatutki- mus. Department of Psychology, University of Helsinki.
K
irsti Lonka on tuonut mer- kittävän lisän maamme kasvatustieteelliseen tutkimuk- seen väitöskirjassaan, joka kyl- läkin edellyttää lukijakunnalta tottumusta lukea ns. tieteellistä tekstiä. Väitöskirjateos on kiin- nostava ja tutkimuksellisesti huolella toteutettu.L
onka tutkii yliopisto-opiske- lua eri puolilta. Tutkimus koostuu teoriaosuudesta ja vii- destä erillisestä tutkimuksesta, jotka kuitenkin nivoutuvat hy- vin yhteen, koska ne kuuluvat samaan ongelma-alueeseen.Hän aloittaa tutkimuksensa teo- riaosuudella, jossa hän peruste- lee mm. konstruktivistista oppi- misnäkemystä tilanne- ja kon- tekstisidonnaisena sekä todelli- suutta tuottavana näkemyksenä.
Hän jatkaa yliopisto-opiskeluun liittyvien tutkimusten tarkaste- lulla.
Koko tutkimuksen kannalta kes- keiseksi osoittautuu Perryn tut- kimus, jossa todettiin opiskeli- joiden opintojen kuluessa siirty- vän primitiivisestä, dualistisesta tiedonkäsityksestä relativistisen orientaation suuntaan. Lonka tarkastelee melko lyhyessä teo- reettisessa osassa yliopisto-opis-
keluun liittyviä teorioita katta- vasti ja nivoo oppimisen para- digman muutokseen mm. kuh- nilaisessa mielessä.
Oppimisstrategiat
L
onka nivoo tarkasteleman- sa epistemologiset näkökul- mat operationaalisesti testatta- vaan muotoon käyttämällä hy- väksi kognitiivisen oppimisteo- rian näkemyksiä oppimisstrate- gioista. Hän toteaa mm. että dualistisen orientaation omaavat arvioivat oppimistaan tiedon omaksumisen standardein, kun taas relativistit käyttävät ym- märtämiseen liittyviä standarde- ja.Lonka pyrkii tutkimuksessaan tarkastelemaan oppimista infor- maation prosessoinnin näkökul- masta pikemminkin kuin orien- taatioiden ja intentioiden kaut- ta. Hän pitää oppimisstrategiaa keskeisenä tekijänä oppimisen ymmärtämisessä.
E
nsimmäisessä tutkimuksessa tutkittiin opiskelijoiden es- seevastauksia ylioppilaskirjoi- tuksissa pyrkien selvittämään, oppilaan tietoperustan ja tiedon prosessoinnin välistä yhteyttä.Aineistona oli 350 psykologian kokeen esseetä sekä vuodelta 1983 että vuodelta 1985. Tutki- muksen tuloksena todettiin opis- kelijoiden käyttävän yleisimpä- nä tietoperustanaan koulussa omaksuttuja tietoja. Koulussa omaksutut tiedot olivat vähem- män taipuvaisia omakohtaisten
pohdintojen elaborointiin kuin muut tietopohjat. Arvosanaan olivat yhteydessä ennen muuta esseen pituus, esitettyjen ajatus- ten määrä ja esseessä esiintynei- den koulutietojen määrä.
T
oisessa tutkimuksessa tut- kittiin spontaanisti esiinty- vien opiskelustrategioiden ja tie- don konstruktion välistä yhteyt- tä lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpääsykokeiden aineisto- kokeessa.Yksityiskohtien muistamisen osalta toisessa tehtävässä erilais- ten oppimistrategioiden ja arvo- sanan välillä ei ollut yhteyttä.
Toisessa ne, jotka olivat allevii- vanneet kyseisen tekstinkohdan tai tehneet siitä erillisen merkin- nän muistipaperille, saivat pa- remman arvosanan. Pienen yk- sityiskohdan muistamista hel- potti, jos oli sen alleviivannut tai kirjoittanut sen muistiin. Kuiten- kin tekstin keskeinen sisältö muistettiin yhtä hyvin käytetys- tä oppimisstrategiasta riippu- matta. Alleviivaus helpotti syn- teesin tekemistä tekstistä, ja mie- likuvakartan tekeminen helpot- ti arvioinnin tekemistä.
K
olmannessa tutkimuksessa tutkittiin aktiivisen oppilai- den ohjauksen (luennon sijasta käytetyn ryhmätyön ja oppilai- den aktiivisen tiedon keruun) vaikutusta oppimiseen kuusi vuotta kestäneessä seurantatut- kimuksessa. Aktivoivan opetuk- sen saaneet opiskelivat hitaam- min kuin perinteisellä tavallaOppimisstrategiat keskeisiä oppimisen ymmärtämisessä
UUTTA TUTKIMUKSESTA
UUTTA TUTKIMUKSESTA UUTTA TUTKIMUKSESTA
UUTTA TUTKIMUKSESTA UUTTA TUTKIMUKSESTA
67
AIKUISKASVATUS 1/98 opiskelleet ensimmäisinä kolme-
na vuotena, mutta saivat parem- mat arvosanat opinnoistaan ja laudaturtyöstään. Asiantuntija- taitojen omaksuminen näytti vie- vän pitkän ajan.
N
eljännessä tutkimuksessa tutkittiin kanadalaisten opettajien, aloittelijoiden ja maallikoiden kasvatuspsykolo- gian opiskelua. Oppilaita pyy- dettiin määrittelemään oppimi- nen. Opettajat käyttivät muita ryhmiä enemmän konstruktivis- tista oppimisnäkemystä määri- telmissään.Toisessa tutkimuksen osassa tut- kittiin, kuinka kuuden viikon kurssi muutti oppilaiden oppi- miskäsitystä. Kaikkien opiskeli- joiden käsitykset muuttuivat konstruktivistiseen suuntaan, mutta hyvin, keskinkertaisesti ja heikosti kurssin suorittaneiden välillä ei ollut eroa oppimiskä- sityksen konstruktivistisuudes- sa.
V
iidennessä tutkimuksessa verrattiin opintonsa aloitta- neiden ja viidettä vuottaan opis- kelleiden psykologian ja lääke- tieteen opiskelijoiden epistemo- logisia näkemyksiä. Opintonsa aloittaneet lääketieteen opiske- lijat olivat omaksuneet kaikkein useimmin dualistisen tiedonkä- sityksen, seuraavaksi eniten tä- män olivat omaksuneet kauan opiskelleet lääketieteen opiske- lijat, sitten opintonsa juuri aloit- taneet psykologian opiskelijat ja vähiten sen olivat omaksuneet kauan psykologiaa opiskelleet.Relativistinen näkökulma näyt- ti lisääntyvän opiskelujen kulu- essa.
V
aikka Lonkan tutkimus on huolella tehty ja se tuottaamelko yhtenäisen kuvan oppimi- seen liittyvistä kysymyksistä, ei siinä tarkastella konstruktivistis- ta näkökulmaa laadullisella ta- valla. Tutkimus on luonteeltaan refleksiivinen, mutta positivisti- sesta tutkimusasetelmasta johtu- en todellisuuden tuottamiseen liittyvät laadulliset prosessit jää- vät tarkastelun ulkopuolelle.
Konstruktivistisuutta ei tarkas- tella sen paremmin poststruktu- raalisesta, postmodernista, etno- metodologisesta kuin lingvisti- sestakaan näkökulmasta, vaik- ka näissä juuri konstruktiivista tiedon tuottamiseen liittyvää nä- kökulmaa on käsitelty laajasti.
L
onka tarkastelee tutkimuk- sensa lopussa uudelleen epistemologisia kysymyksiä.Hän kuitenkin toteaa, ettei sel-
Kirsti Lonkan väitöskirja tarkistettiin Helsingin yliopistossa 25.4.1997.
Vastaväittelijänä toimi professori Heintz Mandl Münchenin yliopis- tosta.
lainen kysymys, kuin voiko olla tietoa, joka ei ole ihmisen tuot- tamaa, kuulu tutkimuksen aihe- piiriin. Tämä rajaus vie pohjan syvällisemmältä ontologiselta tarkastelulta ja johtaa pinnalli- siin näkemyksiin realistisen ja relativistisen näkökulman erois- ta. Lisäksi tutkija ottaa kaikesta huolimatta kantaa todellisuuden jäsentymiseen todetessaan Vy- gotskya lainaten, että konteks- tisidonnaisuuden lisäksi on ole- massa ihmiselle yleistä, konteks- tista riippumatonta tietoa.
