Tampereen vetovoimatekijät fiktiivisten elokuvien ja televisiosarjojen tuotantokaupunkina

AALTO-YLIOPISTO

TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULU ELOKUVATAITEEN JA LAVASTUSTAITEEN LAITOS

Tampereen vetovoimatekijät

fiktiivisten elokuvien ja televisiosarjojen tuotantokaupunkina

Janne Lähteenmäki

TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE Kesäkuu 2021

Elokuva- ja televisiotuotanto

Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Taiteen kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä

Tekijä Janne Lähteenmäki

Työn nimi Tampereen vetovoimatekijät fiktiivisten elokuvien ja televisiosarjojen tuotantokaupunkina

Laitos Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Koulutusohjelma Elokuva- ja televisiotuotanto

Vuosi 2021 Sivumäärä 50 Kieli suomi

Tämä opinnäytetyö tarkastelee Tampereen kaupungin vetovoimatekijöitä fiktiivisten elokuvien ja te- levisiosarjojen tuotantokaupunkina. Työn tarkoituksena on kuvata ja siten ymmärtää paremmin alu- eellisia vetovoimatekijöitä sekä niiden vaikutusta tuotantopäätösten syntymiselle. Työssä on käy- tetty lähteinä aiheeseen liittyviä selvityksiä, raportteja, tutkimuksia, uutisia ja kirjallisuutta. Lisäksi työtä varten on haastateltu Film Tampereen ohjelmajohtaja Ilkka Rahkosta ja Film Tampereen asi- antuntija Maiju Viikiä.

Työn teoriaosuudessa käsitellään tuottajan päätöshierarkiaa tuotantokaupungin valinnassa Olsber- gin ja Barnesin (2014) teorian mukaisesti. Lisäksi työssä tarkastellaan Tamperetta media- ja kult- tuurikaupunkina, Tampereen edellytyksiä toimia tuotantokaupunkina sekä Tampereen kansainväli- sen potentiaaliin ja liiketoimintaedellytysten kehittämiskohteita. Työn loppupäätelmissä vastataan käsittelylukujen pohjalta tutkimuskysymykseen; Millaiset edellytykset Tampereella on toimia kil- pailukykyisenä tuotantokaupunkina kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla?

Film Tampereen eli Tampereen elokuvakomission perustaminen vuonna 2018 ja sen hallinnoiman alueellisen tuotantokannustimen käyttöönotto ovat kiihdyttäneet Tampereen alueen tuotantovolyy- mia merkittävästi. Koska Tampereella kuvaamisen trendi on verrattain tuore ja alati kehittyvä, ei aiheesta ole saatavilla aiempaa alueen nykytilaa kartoittavaa tutkimusta vetovoimatekijöiden näkö- kulmasta.

Työn pohjalta voidaan perustellusti todeta, että Tampereen seudulla tehtävien tuotantojen lukumää- rän ja kokoluokan kasvattaminen vaatii aktiivista pitkän tähtäimen panostusta alueen osaajien mää- rän ja ammattitaidon nostamiseen, tuotantoinfrastruktuurin kehittämiseen ja yritysten kansainvä- listymiseen. Lisäksi Suomessa jo käytössä olevat tuki- ja rahoitusmekanismit tulee säilyttää ja pitää kilpailukykyisenä kansainvälisessä vertailussa. Tukien tulisi mahdollistaa yritysten kattavampi IP- oikeuksien hallinta, jolloin skaalautuvien tuotteiden kehittäminen ja yritysten kasvu olisi mahdol- lista.

Keskeisenä johtopäätöksenä on havaittavissa, että Tampereen tärkein vetovoimatekijä on sen tar- joama alueellinen tuotantokannustin. Muut vetovoimatekijät ja niiden merkityssuhteet vaihtelevat kunkin tuotannon tarpeiden mukaan ja kokonaisuutena täydentävät alueesta syntynyttä mielikuvaa.

Näitä vetovoimatekijöitä ovat esimerkiksi alueen lokaatiot, infrastruktuuri, osaajat ja osaamisen taso, turvallisuus ja Tampereen maantieteellinen sijainti.

Avainsanat elokuvatuotanto, audiovisuaalinen ala, tuotantokannustin, Tampere

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ……….………...…...…

2 TUOTANTOKAUPUNGIN VALINTA JA SEN MERKITYS ……….…….…

2.1 Olsbergin ja Barnesin malli päätöshierarkiasta tuotantokaupungin valinnassa ....

2.2 Tuotantokannustimen merkitys tuotantokaupungin valinnassa ….………..

2.3 Tuotantojen merkitys tuotantomaalle ja -kaupungille ...………...…....…...

3 TAMPERE KULTTUURI- JA MEDIAKAUPUNKINA ………...……….

3.1 Yle TV2 tamperelaisuuden kulmakivenä …….….………...……...

3.2 Tampere ja elokuvakulttuuri ………...……….. ………

3.3 Tampereen kaupungin kulttuuristrategia ………....………...….…

4 TAMPERE TUOTANTOKAUPUNKINA ………..………

4.1 AV-alan yritykset Tampereella ………..….………....………...

4.2 Tuotantojen alueellinen jakautuminen ja elokuvakomissiot ………...…..

4.3 Film Tampere ………...…..………

4.4 Tampereen kilpailukyky tuotantokaupunkina ………...…....……..

5 TUOTANTOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN …………...…...…………

5.1 Business Finlandin audiovisuaalisen alan tuotantokannustin …………...…………

5.2 Suomi ja tuotantojen kansainvälistyminen ………...…....……

5.3 Tampereen kansainvälistyminen – esimerkkinä XYZ Films -yhteistyö ja Dual ...

5.4 Tampereen AV-alan kansainvälisen potentiaalin kehittäminen ……….……...…

6 LOPPUPÄÄTELMÄT ……….………....…….

LÄHTEET ………..

KÄSITTEET…..………...………...………....………..

4 6 6 9 10 13 13 15 15 17 17 19

22 25

28 28 30 33 35

38

43 50

1 JOHDANTO

Vetovoimatekijällä tarkoitetaan päätökseen vahvasti vaikuttavaa elementtiä, joka erottaa kohteen kilpailevasta vaihtoehdosta. Vetovoimatekijöksi voidaan kokea esimerkiksi alueella tarjottavat palvelut.

Tämä opinnäytetyö tarkastelee Tampereen kaupungin vetovoimatekijöitä fiktiivisten eloku- vien ja televisiosarjojen tuotantokaupunkina. Vaikka osa tämän opinnäytetyön havainnoista on rinnastettavissa myös käsikirjoittamattomiin tuotantoihin, lähestyn tässä tutkimuksessa aihetta fiktiivisten tuotantojen näkökulmasta.

Aihe on ajankohtainen. Tampere on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sekä kotimaisten että ulkomaisten tuotantoyhtiöiden keskuudessa. Syksyllä 2020 Tampereen alueella kuvattiin ensimmäinen kokonaan Suomessa kuvattu Hollywood-tuotanto Dual ja tulevaisuudessa kansainvälisten tuotantojen lukumäärän alueella odotetaan kasvavan. Vaikka Dual oli koko- luokaltaan Hollywood-mittakaavassa pieni, sen taloudelliset ja imagolliset vaikutukset Tam- pereen alueelle olivat merkittäviä. Myös kotimaiset tuotantoyhtiöt ovat lisänneet tuotanto- jaan Tampereen alueella ja vuodesta 2021 ennustetaan ennätysvuotta alueella kuvattavien tuotantojen määrässä.

Tämän opinnäytetyön toisessa luvussa käsittelen tuottajan näkökulmasta tuotantokaupun- gin valintaan liittyvää päätöshierarkiaa ja siitä seuraavia vaikutuksia tuotantokaupungille.

Kolmannessa luvussa käsittelen Tampereen historiaa mediakaupunkina, sillä sen vaikutus heijastuu edelleen kaupungin identiteettiin ja kasvustrategiaan. Neljännessä luvussa pereh- dyn Tampereen seudun edellytyksiin toimia tuotantokaupunkina kilpailukyvyn näkökul- masta. Viidennessä luvussa syvennyn Tampereen kansainväliseen potentiaaliin ja liiketoi- mintaedellytysten kehittämiseen. Laajan aiheen vuoksi ja työn luettavuuden helpottamiseksi kommentoin aihetta vasta loppupäätelmissä.

Omakohtainen kiinnostus aiheeseen syntyi havainnosta, että elokuvien ja televisiosarjojen kuvaaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella on lisääntynyt merkittävästi viiden viime vuo- den aikana. Halusin selvittää, minkä vuoksi erityisesti Tampere vetää puoleensa kotimaisia ja kansainvälisiä tuotantoja, miksi niiden saaminen alueelle on kaupungin vahva intressi ja

millaisia haasteita nopeasta kasvusta on seurannut Tampereen seudulle. Olen itse asunut Tampereella suurimman osan elämästäni ja siksi saanut seurata Tampereen media- ja kult- tuurikentän kehitystä lähietäisyydeltä. Vuonna 2018 muutin pääkaupunkiseudulle nykyisten opintojeni vuoksi.

Tampereella kuvaamisen trendi on verrattain tuore ja alati kehittyvä, minkä vuoksi aiheesta ei ole saatavilla aiempaa alueen nykytilaa kartoittavaa tutkimusta vetovoimatekijöiden ja au- diovisuaalisten tuotantojen (myöhemmin AV-tuotantojen) näkökulmasta. Työn tarkoituksena on kuvata ja siten ymmärtää paremmin alueellisia vetovoimatekijöitä sekä niiden vaikutusta tuotantopäätösten syntymiselle.

Työ pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen; Millaiset edellytykset Tampereella on toimia kilpailukykyisenä tuotantokaupunkina kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla? Työn tarkoi- tuksena on toimia katsauksena Tampereen tuotantoympäristöön ja kartoittaa sen vahvuuk- sia ja kehittämiskohteita. Työssä on käytetty lähteinä aiheeseen liittyviä selvityksiä, raport- teja, tutkimuksia, uutisia sekä kirjallisuutta. Tutkimusta varten on haastateltu Film Tampe- reen ohjelmajohtaja Ilkka Rahkosta sekä Film Tampereen asiantuntija Maiju Viikiä. Haas- tattelut toteutettiin 10.6.2021.

2 TUOTANTOKAUPUNGIN VALINTA JA SEN MERKITYS

Elokuva- ja televisiotuotantojen näkökulmasta yksittäisen maan tai alueen vetovoima koos- tuu useasta eri osatekijästä. Tuotantokaupungilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupunkia, jossa elokuva- tai televisiotuotanto (myöhemmin tuotanto) suunnitellaan ja toteutetaan joko osittain tai kokonaan. Tähän sisältyy ennakkosuunnittelu-, kuvaus- ja jälkituotantovaihe tai joku osuus niistä.

Tuotantoyhtiössä tuotantokaupunkivaihtoehtojen kartoittaminen tulee ajankohtaiseksi vii- meistään tuotannon budjetointivaiheessa. Kartoituksen tekee usein projektin tuottaja. Tuo- tantokaupungin valinnalla on tuotannon kannalta suuri taiteellinen ja taloudellinen merkitys.

Tuottajan päätoshierarkiaa havainnollistetaan luvussa 2.1 esitellyn Olsbergin ja Barnesin mallin kautta (European Audiovisual Observatory, 2014).

Olsbergin ja Barnesin mallissa tuotantokannustimen vaikutukset kustannusten vähentämi- seen nostetaan yksittäiseksi ratkaisevaksi tekijäksi tuotantokaupungin valinnassa. Käytän- nössä kansainvälisten tuotantojen saaminen alueelle vaatii kannustinjärjestelmän olemas- saoloa. Luvussa 2.2 perehdytään tarkemmin tuotantokannustimen merkitykseen tuotanto- kaupungin valinnassa.

Kaupunki tai alue, jossa tuotanto toteutetaan, hyötyy tuotannosta laajasti. Tuotannoista syn- tyvät hyödyt tuotantokaupungille, kuten esimerkiksi alueella toteutuvat palveluostot ja me- dianäkyvyys, ovat parhaimmillaan merkittäviä, minkä vuoksi tuotantojen houkutteleminen on monen kaupungin intressi. Luvussa 2.3 tarkastellaan tarkemmin tuotantojen merkitystä tuo- tantokaupungille.

2.1 Olsbergin ja Barnesin malli päätöshierarkiasta tuotantokaupungin valinnassa

Tuotantokaupungin valinnassa tuottajan tulee ottaa huomioon monta eri osatekijää, joiden painoarvo riippuu kunkin tuotannon tarpeista ja vaatimuksista. Kuvio 1 havainnollistaa Ols- bergin ja Barnesin (2014) tutkimuksen mukaisesti tuottajan päätöshierarkiaa kuvausmaata ja -paikkakuntaa valitessa. Kuvioon on avattu tuottajan päätökseen vaikuttavia elementtejä niiden painoarvon mukaan ylhäältä alaspäin.

Kuvio 1 – Tuottajan päätöshierarkia tuotantokaupungin valinnassa (Olsberg & Barnes, European Audiovisual Observatory, 2014,

– suomennos Pulli & Saarinen, 2017).

Olsbergin ja Barnesin mallin mukaan lähtökohta tuotantomaan, tuotantokaupungin ja sitä kautta lokaatioiden valinnalle tulisi olla sisältölähtöistä ja taiteellisten suunnitelmien määrit- tämää. Se miltä elokuvan tai tv-sarjan halutaan näyttävän, vaikuttaa eniten siihen missä sitä ensisijaisesti halutaan kuvata. Mikäli kuvauspaikkojen löytäminen läheltä tai niiden kustan- nustehokas rakentaminen ei onnistu, lähdetään sopivia lokaatioita etsimään muualta. To- teuttamisen reunaehdot asettaa tällöin tuotannon kokonaisbudjetti yhdessä eri maiden ja alueiden rahoitusmekanismien kanssa.

Tuotannon kokonaisbudjetin näkökulmasta tuotantomaan ja -kaupungin kilpailukykyyn vai- kuttavat erityisesti alueen yleinen hintataso sekä mahdollisten työehtosopimuksien ja työai- kalakien reunaehdot työn teettämiselle. Tuotantokannustimet ja niiden kustannuksia vähen- tävät vaikutukset mahdollistavat kuvausten toteuttamisen myös sellaisilla alueilla, joihin muuten tuotannolla ei olisi varaa.

Infrastruktuurinen tarjonta tuotannoille, eli esimerkiksi saatavilla olevat studiotilat, ovat usein päätöksenteon prosessissa keskeisessä roolissa. Esimerkiksi sopivan studiotilan puuttumi- nen voi viedä koko tuotannon toiselle alueelle. Toisin kuin kiinteä infrastruktuuri, kalusto, työvoima ja näyttelijät liikkuvat helposti alueelta toiselle, jolloin niiden senhetkisellä saata- vuudella sekä henkilökohtaisilla preferensseillä on sijaintia suurempi vaikutus valintoihin.

Sopivat lokaatiot ja palvelut sekä niiden määrä, saatavuus, sijainti ja taso vaikuttavat tuo- tannon logistiikkaan, kuvausten sujuvuuteen ja sitä kautta kokonaiskustannuksiin. Valuutta- kurssien vakaus eli valuuttakurssiriskin arviointi tulee mukaan päätöksentekoprosessiin sil- loin kun osto ja myynti tapahtuu eri valuutalla. Vetovoimaa lisää tuotannon käytännön to- teuttamisen helppous, eli esimerkiksi sujuvat lupaprosessit, toimiva byrokratia ja näihin saa- tava apu paikalliselta elokuvakomissiolta.

Viestintä, elämäntyyli, vapaa-ajan palvelutarjonta, hotellit, ravintolat, turvallisuus, paikallis- ten yleinen suhtautuminen tuotantoja kohtaan ja kaupungin yleinen mukautuvuus tuotanto- jen tarpeisiin sopivaksi ovat edellä mainittujen lisäksi sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä, vaikkakin ne ovat painoarvoltaan listauksen loppupäässä. Tutkimuksessa kuitenkin paino- tetaan, että sisällöt, tarpeet, haasteet ja budjetit ovat tuotantokohtaisia, minkä vuoksi paino- tukset eivät sellaisenaan päde jokaiseen tuotantoon. (Olsberg & Barnes, 2014.)

2.2 Tuotantokannustimen merkitys tuotantokaupungin valinnassa

Suomessa on käytössä sekä kansainvälisille tuotannoille suunnattu Business Finlandin yl- läpitämä audiovisuaalisen alan tuotantokannustin että alueellisten elokuvakomissioiden yl- läpitämiä alueellisia tuotantokannustimia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 julkaistussa tuotantokannustimen käyttöönottoa käsittelevässä selvityksessä Pieni riski – suuri mahdollisuus todetaan, että tuotantokannus- timien avulla on tarkoitus houkuttella alueelle tuotantoja, jotka käyttävät paikallista työvoi- maa ja palveluita tuotannoissaan. Tuotannot vahvistavat täten alueen audiovisuaalista kult- tuuria, osaamista, kilpailukykyä ja eri palvelualojen elinkeinotoimintaa. (OKM, 2016.)

Käytännössä tuotantokannustinjärjestelmä tukee elokuva- ja televisiotuotantoja palautta- malla paikallisesti käytetyistä kuluista tietyn ennalta sovitun määrän. Kannustimen ansiosta tuotantoyhtiö saa takaisin osan kuluista, joita se on käyttänyt alueen palveluostoihin sekä palkkoihin. (OKM, 2016.) Tuotantokannustimien tavoitteena on lisätä kansainvälistä kiinnos- tusta Suomea kohtaan tuotantomaana sekä edistää alan suomalaisten yritysten kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, n.d.¹).

Kuvio 2 – Tuotantokannustimen vaikutus tuotannon sijoittumisessa Suomeen (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, Business Finlandin

toimeksiannosta Owalgroup, 2020). n=53 tuotantoa

1 Merkintä n.d. (no date) tässä tekstissä viittaa siihen,

että julkaisun tai verkkolähteen tarkka julkaisuvuosi ei ole tiedossa.

Kuviossa 2 on havainnollistettu tuotantokannustimen vaikutusta tuotantojen sijoittumisessa Suomeen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet tuotannot ovat saaneet Business Finlandin tuo- tantokannustinta. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista koki kyseisen tuotantokannustimen vaikuttaneen melko suuresti tai erittäin suuresti tuotannon Suomeen sijoittumisessa.

AV-ala ja tuotannot hyötyvät tuotantokannustimesta monella tapaa. Tuottajien kattojärjestö Audiovisual Producers Finland (myöhemmin APFI) julkaisi kesäkuussa 2019 selvityksen Suomi tuotantopalvelumaana, jossa tuotantokannustimen vaikutuksiksi nimetään muun mu- assa tuotantojen laadun paraneminen ja audiovisuaalisen toimintaympäristön sekä kulttuu- rin vahvistuminen. Kannustimen ansiosta tuotantoihin on saatu esimerkiksi lisää kuvaus- ja jälkituotantopäiviä, jotka ovat nostaneet tuotantojen laatua samalla työllistäen alan tekijöitä.

(APFI, 2019.)

Business Finlandin tekemässä tuotantokannustimen väliarvioinnissa vuonna 2017 tode- taan, että audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on vaikuttanut positiivisesti alan osaami- seen ja lisännyt infrastruktuuriin kohdistuvien panostusten määrää Suomessa. (AV-tuotan- tokannustimen väliarviointi, 2017). Vuoden 2020 vastaavassa väliarvioinnissa täydenne- tään, että tuotantokannustimella on lisäksi vaikeasti mitattavissa olevia vaikutuksia, kuten esimerkiksi vaikutus maakuvaan ja sitä kautta alueen kiinnostavuuteen matkailukohteena (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, 2020).

2.3 Tuotantojen merkitys tuotantomaalle ja -kaupungille

Tuotantomaan ja tuotantokaupungin valinnalla on sekä taloudellisia että imagollisia vaiku- tuksia, minkä vuoksi tuotantojen saaminen tietylle alueelle on monen alueellisen toimijan intressi. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tuotannot vahvistavat alueen audiovisuaa- lista kulttuuria, osaamista, kilpailukykyä ja eri palvelualojen elinkeinotoimintaa. Tuotantoyh- tiöt ja niille alihankintana palveluja tuottavat toimijat muodostavat yhdessä laajoja ja monia- laisia ekosysteemejä, synnyttäen työpaikkoja, osaamista ja verotuloja. (OKM, 2016.)

Kuvio 3 – Tuotantokannustinmekanismi ja sen käytännön hyödyt (Pohjautuen lähteeseen Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa,

Finnish Film & Audiovisual Export, 2016).

Kuviossa 3 on havainnollistettu Suomessa käytössä olevan maksuhyvitysmallin mukaista tuotantokannustinmekanismia ja sen käytöstä syntyviä käytännön hyötyjä alue- ja valtionta- loudelle, tuotantokaupungille ja tuotantoyhtiölle. Tuotantoyhtiö käyttää alueen palveluja (vio- letti), mikä edesauttaa alueen elinkeinoelämää ja valtion taloutta (turkoosi). Kannustinta yl- läpitävä taho palauttaa alueella käytetystä rahasta sovitun prosenttiosuuden (oranssi), minkä avulla tuotantoyhtiö saa lisäresursseja tuotannon toteuttamiseen. Nämä resurssit toi- mivat houkuttimena ja vetävät tuotantoja alueelle (pinkki).

Esimerkiksi Ranskassa yksi tuotantokannustimeen käytetty euro on tuottanut laskennalli- sesti toimialalle 12,8 euron edestä investointeja ja valtiolle 3,5 euroa vero- ja sosiaalituloja.

Vuosina 2009-2013 Ranskan kannustimeen käytetyt 49 miljoonaa euroa tuottivat alueelle ulkomailta kaikkiaan 72 tuotantoa, 365 miljoonan euron edestä investointeja ja 11 500 työ- paikkaa. (Audiovisual Finland, viitattu lähteessä Tampereen kaupungin elokuvatyöryhmän loppuraportti, 2017.)

Tuotannoilla voidaan vaikuttaa alueen imagoon, tunnettuuteen, vetovoimaan ja matkailuun.

Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen (The Rise of Destination Marketing Through Movies and TV, 2013) mukaan 40 miljoonaa turistia vuonna 2012 valitsi ensisijaisesti matkakoh- teekseen maan tai alueen, jossa joku heidän näkemänsä elokuva tai tv-sarja oli kuvattu.

(viitattu lähteessä OKM, 2016.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön Alueellisen audiovisuaalisen toiminnan kehittäminen -selvi- tyksessä todetaan, että audiovisuaalisen alan edistämisellä on läheinen yhteys palveluiden alueelliseen saatavuuteen, kulttuurin moninaisuuteen, moniarvoisuuteen, runsauteen ja laa- tuun. AV-ala on osa kansallista kulttuuria ja taidetta, jonka tarjonta, saatavuus ja monipuo- lisuuden turvaaminen ovat hyvinvointivaltion kulttuuripoliittisia ja koulutuspoliittisia tavoitteita sekä osa innovaatiopolitiikkaa. (OKM, 2005.)

Tarkasteltujen lähteiden perusteella voidaan siis perustellusti todeta, että parhaassa tapauk- sessa tuotannot ja tuotantokaupungit muodostavat symbioosin, jossa sekä taiteelliset että taloudelliset intressit molemmilla osapuolilla kohtaavat. Koska Tampereella on pitkä perinne mediakaupunkina, AV-alan mukanaan tuomat mahdollisuudet on sisällytetty jo kaupungin strategialinjauksiin.

3 TAMPERE KULTTUURI- JA MEDIAKAUPUNKINA

Tampere on yksi Suomen keskeisistä kulttuuri- ja mediakaupungeista. Tamvisio ja myöhem- min Yle TV2 ovat juurruttaneet televisiotoiminnan syvälle kaupungin katukuvaan ja Tampere tunnetaan edelleen erityisesti vahvana televisio- ja teatterikaupunkina. Luvussa 3.1 käsitel- lään Yleisradion ja erityisesti Yle TV2 -kanavan merkitystä Tampereen mediakenttään ja identiteettiin.

Vaikka Tampereella televisiotoiminta on saanut paljon huomiota, on myös elokuvakulttuuri ollut läsnä kaupungissa pitkään. Esimerkiksi Tampereen elokuvajuhlat on Pohjoismaiden vanhin ja suurin lyhytelokuvafestivaali (Silius & Mikkonen, 2011). Luvussa 3.2 syvennytään tarkemmin elokuvakulttuuriin Tampereella.

Tampere pyrkii vahvistamaan monipuolisen kulttuurikaupungin mainettaan ja on luonut vuo- teen 2030 tähtäävän kulttuuristrategian, joihin myös luovat alat olennaisesti kytkeytyvät. Lu- vussa 3.3 luodaan katsaus Tampereen kaupungin strategisiin tavoitteisiin kulttuurin näkö- kulmasta.

3.1 Yle TV2 tamperelaisuuden kulmakivenä

’’Pikku Kakkonen on yhtä tamperelainen kuin mustamakkara.

Ylen merkitys Tampereelle on paljon enemmän kuin vain työpaikat.’’

Kari Kankaala, johtaja, Tampereen kaupunki, 2012

(Tampereen Tohloppiin syntymässä mediakeskittymä, 2012).

Vuonna 1957 Tampereella aloitti tv-kanava Tamvisio, joka nähtiin mahdollisuutena kasvat- taa alueen teatteritoimintaa ja kaupungin taloutta (Keskinen, n.d.). Vuonna 1964 Yleisradio osti Tamvision ja syntyi Yle TV2 -kanava, joka jatkoi toimintaansa Tampereelta käsin (Tan- ninen, 2013). Yleisradion toimesta Tampereen Ristinarkkuun valmistui 1974 Tampereen ra- dio- ja televisiokeskus, joka nykyään tunnetaan nimellä Mediapolis (Ylen vuosikymmenet, 2015). Mediapolis on toiminnassa edelleen ja siellä toimii Yleisradion lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen seudun ammattiopisto ja noin 30 AV-alan yritystä.

’’Tampereen tv-toiminnan osuus on ollut läpi Ylen historian merkittävä, ja meille on ensiarvoista, että kuva Suomesta ei synny vain pääkaupunki- seudulta. Mediapolis ja Ylen aluetoiminta takaavat monipuolisen näkymän tämän päivän Suomen todellisuuteen. -- Yle on myös tulevaisuudessa vahva tekijä ja luovan alan edistäjä Tampereella. Haemme edelleen ohjelma- ja palveluostojen sekä yhteistyön lisäämistä alalla.’’

Ville Vilén, johtaja, Luovat sisällöt, Yleisradio (Ojamies, 2017).

Tampereella tehtyjen tuotantojen synnyttämä mielikuva-arvo alueesta on suuri. Suuren ylei- sön tavoittaneita sarjoja Tampereelta ovat muun muassa Heikki ja Kaija, Metsolat, Reinikai- nen, Kyllä isä osaa, Fakta homma ja Kummeli. (Kivinen, 2018.) Tamperelaisuutta väitöskir- jassaan tutkineen Jenni Hokan mukaan tamperelaisuus ilmeni TV2:n 1960-1980 -luvuilla esitetyissä televisiosarjoissa murresanoina, miljöinä, näyttelijöinä, mustana huumorina ja kansanomaisuutena. Myöhemmin tamperelaisuuteen alettiin yhdistää junttimaisuus ja laa- duttomuus. (Hokka, 2014.)

Vuonna 2016 Yleisradio päätti keskittää oman draamatuotantonsa Helsinkiin. Tämä tiesi loppua sekä alueella tuotetuille maaseutudraamoille että päivittäisdraamasarjalle Uusi Päivä (Ojamies, 2016). Uusi Päivä -sarjan vuosibudjetti oli noin viisi miljoonaa euroa, josta Tampereen alueelle arvioitiin jäävän noin 80 %. Sarjan päättymisen jälkeen toiminnan vo- lyymi ja osaajat haluttiin säilyttää alueella, minkä vuoksi korvaavien tuotantojen hankkiminen nousi Tampereen tahtotilaksi. (Tampereen kaupungin elokuvatyöryhmän loppuraportti, 2017.) Viimeinen jakso Uusi päivä -sarjasta esitettiin syksyllä 2018.

Yleisradion toiminnan muutoksesta huolimatta Tampere säilyi Yleisradion aluetoiminnan ja lastensisältöjen keskuksena, sekä ensisijaisena Ylen omien viihdetuotantojen ja tv-ulkotuo- tantojen lähetyspaikkana (Niemi, 2016). Vuonna 2020 Ylen kerrottiin olevan mukana Tam- pereen Särkänniemeen vuonna 2022 avautuvassa lasten mediakasvatukseen tähtäävässä Pikku Kakkosen Mediamaailmassa (Pikku Kakkonen ja Särkänniemi tekevät lasten “Media- maailman”, 2020).

Kaupungin vetovoiman näkökulmasta Yle TV2 on synnyttänyt alueelle osaamista, infrastruk- tuuria ja positiivista suhtautumista tuotantoja kohtaan. Myös Tampereen kulttuuri- ja koulu- tustarjonta on lisääntynyt Ylen vaikutuksesta. Toisaalta Ylen vahva rooli on johtanut

elinkeinopoliittisesti vähäisiin panostuksiin kaupallisten toimijoiden houkuttelussa alueelle (Tampereen kaupungin elokuvatyöryhmän loppuraportti, 2017). Yleisradion toimintojen su- pistaminen Tampereella johti osaltaan paikallisen elokuvakomission perustamiseen.

3.2 Tampere ja elokuvakulttuuri

Tampereen painottuessa vahvasti televisioon, ovat näytelmäelokuvat jääneet alueella vä- häiselle huomiolle. Tampereelle sijoittuu koko Suomen skaalaan verrattuna vain kourallinen näytelmäelokuva. Tampereella kuvattuja, jo kadonneita, mykkäkauden näytelmäelokuvia ovat esimerkiksi Vasikan häntä (1908) Vaihdokas (1927) ja Lumisten metsien mies (1929).

Tampereen seudulla on kuvattu osittain myös Edvin Laineen ohjaukset Musta rakkaus (1957) ja Pinsiön paroni (1962). (Kaarninen, 2018.)

Näytelmäelokuvissa Tampere on näyttäytynyt ennen kaikkea teollisuuskaupunkina. Tampe- reelle sijoittuvia elokuvia ovat esimerkiksi Risto Jarvan Työmiehen päiväkirja (1967), Matti Kassilan Jäähyväiset presidentille (1987), Mika Kaurismäen Klaani (1984) ja Timo Koivusa- lon Vuonna 85 (2013). (Kaarninen, 2018.) Viime vuosina Tampereelle sijoittuvat elokuvat ovat yleistyneet ja kaupunkia nähdään esimerkiksi elokuvissa Juice (2018), Naurun varjolla (2020) sekä Supermarsu 2 (2021).

Pirkanmaan alueella vaikuttaa myös Pirkanmaan elokuvakeskus, joka on vuodesta 1982 edistänyt elokuvakulttuurin tuntemusta opetuksen, neuvonnan, työpajojen sekä kulttuuri- ja opetusalan yhteistyön avulla. Pirkanmaan elokuvakeskuksen omistuksessa on Tampereen ydinkeskustassa toimiva elokuvateatteri Niagara. (Pirkanmaan elokuvakeskus, n.d.)

3.3 Tampereen kaupungin kulttuuristrategia

Tampereen kaupungilla ei ole ollut aktiivista roolia elokuvien tai tv-tuotantojen yhteistyö- kumppanina ennen vuotta 2018. Ennen paikallisen elokuvakomission perustamista yhteis- työstä päätettiin harvakseltaan ja tapauskohtaisesti tuotanto kerrallaan. Yleisradion päätös supistaa toimintaansa Tampereella vauhditti kaupungin tarvetta määritellä, miten se haluaa profiloitua tuotantokaupunkina ja millaisia toimenpiteitä se kaupungilta edellyttää. Vuosien 2017-2021 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmassa luovat alat ja viihdeteollisuus olivat yhtenä neljästä painopistealasta, joten panostaminen paikallisen elokuvakomission ja

tuotantokannustimen perustamiseen oli tältä pohjalta luonteva konkreettinen askel. (Tam- pereen kaupungin elokuvatyöryhmän loppuraportti, 2017.)

Tampere, yhdessä 19 Pirkanmaan kunnan kanssa, asettui ehdolle Euroopan kulttuuripää- kaupungiksi vuodelle 2026. Tämän vauhdittamana vuonna 2019 laadittiin Tampereen kau- pungin ensimmäinen kulttuuristrategia. Vuoteen 2030 tähtäävän strategian tavoitteena on lisätä kaupungin veto-, pito- ja elinvoimaa, luoda kansainvälisiä yhteyksiä, lisätä matkailua ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja (Tampereen kaupungin kulttuu- ristrategia 2030, 2019). Toukokuussa 2021 kulttuurikaupunkihaun voittajaksi ilmoitettiin Oulu (Mattila, 2021). Tampere haki samaista titteliä myös vuonna 2011, mutta tuolloin Eu- roopan kulttuuripääkaupungiksi valittiin Turku. Kummankin haun seurauksena syntyneet toi- menpiteet kulttuuritoiminnan kehittämisen eteen ovat kuitenkin saaneet aikaan pysyviä vai- kutuksia Tampereen seudulla. (Tampere sai pettyä, mutta katse on jo tulevassa, 2021.)

Tampereen kulttuuristrategiassa luovat alat ja kulttuurimatkailu nimetään alueen kasvaviksi työllistäjiksi, kunhan keskiössä muistetaan pitää laadukkaat ja mielenkiintoiset AV-sisällöt.

Kulttuuristrategian yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu kaupungin näkyvyyden lisääminen AV-tuotannoissa. (Tampereen kaupungin kulttuuristrategia 2030, 2019.) Käytän- nössä elokuvien ja televisiosarjojen osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi tarinan tapahtumien sijoittumista Tampereelle.

Vuoteen 2030 asetettujen tavoitteiden mukaan Tampere haluaa kasvaa valtakunnallisesti merkittäväksi taiteen ja taidekoulutuksen kaupungiksi, sekä lisätä taiteilijoiden työllisyyttä.

Tämä tarkoittaa erityisesti tamperelaisten taideoppilaitosten opetuksen kehittämistä ja tur- vaamista. (Tampereen kaupungin kulttuuristrategia 2030, 2019).

’’Hyvin vahvana pohjana oli se, että [AV-alan kehittäminen Tampereella] oli sekä kaupungin, että yritysten yhteinen tahtotila. Kun kaikki tähtäävät samaan maaliin, oli se hyvä pohja lähteä rakentamaan tuotantokannustinta ja

houkuttelemaan tuotantoja alueelle.’’

Maiju Viiki, asiantuntija, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

4 TAMPERE TUOTANTOKAUPUNKINA

Vuonna 2016 Yleisradio päätti parlamentaarisen työryhmän linjauksen mukaisesti kasvattaa draama- ja viihdeohjelmien hankintaa yhtiön ulkopuolelta, minkä seurauksena Yle Draaman toiminnot keskitettiin Helsinkiin. Tampereen alueelle luotiin tällöin Film Tampere, jonka teh- tävänä oli uudistaa alueen elinkeinotasapainoa siten, että kaupalliset toimijat täyttäisivät Ylen toimintojen hiipumisesta syntyvää aukkoa. Tällä haluttiin varmistaa jatkuvuus alueen sisällöntuotannossa. (Kujansuu, 2020.) Luvussa 4.1 käsitellään tarkemmin Tampereen AV- alan yrityskantaa ja sen kehitystä. Luvussa 4.2 tarkastellaan paikallisia elokuvakomissioita ja tuotantojen maantieteellistä jakautumista niiden välillä.

Film Tampereen ja sen ylläpitämän tuotantokannustimen perustamisen myötä Tampereen vetovoima kasvoi merkittävästi ja sitä voidaan pitää lähtölaukauksena alueen tuotantobuu- mille. Tampere on viiden viime vuoden aikana noussut vakavasti otettavaksi tuotantokau- punkivaihtoehdoksi kotimaisille ja kansainvälisille tuotannoille (Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia, 2019). Luvussa 4.3 käsitellään Tampereen elokuvakomission eli Film Tampereen tarjoamia palveluita. Luvussa 4.4 tarkastellaan Tampereen kilpailukykyä ja ve- tovoimaa tuotantokaupunkina.

’’Me ajattelemme, että me rakennamme tässä Tampereelle audiovisuaalista teollisuutta. Luovat alat ovat potentiaalisesti yhtä merkittävä sektori kuin perinteinen teollisuus on ollut Tampereella. Tämä on siis yritysten kautta paikallisen teollisuuden rakentamista.’’

Maiju Viiki, asiantuntija, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

4.1 AV-alan yritykset Tampereella

Pirkanmaalla koko informaatio ja viestintä -toimialaluokan liikevaihto oli vuonna 2019 noin 1,61 miljardia euroa. Tämä kattaa elokuva-, video- ja tv-ohjelmatuotannon lisäksi äänitteiden ja musiikin kustantamisen, radio- ja tv-toiminnan, televiestinnän, ohjelmistot sekä konsul- toinnin ja siihen liittyvän tietopalvelutoiminnan. Vastaava luku oli vuonna 2018 noin 1,48 miljardia euroa ja vuonna 2013 noin 1,23 miljardia euroa. Vuodesta 2017 eteenpäin Pirkan- maa on ollut tämän toimialaluokan liikevaihdon trendivertailussa koko maan keskiarvon ylä- puolella. (Toimialojen nykytila ja näkymät, n.d.)

Kuvio 4 – Toimialaluokassa 59 Tampereella aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuosina 2013-2020 kvartaaleittain (Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnittain ja toimi-

alaluokituksen TOL 2008 mukaisesti, 2013Q1-2020Q4, Tilastokeskus, n.d.).

Kuviossa 4 on visualisoitu toimialaluokkaan 59 kuuluvien aloittaneiden ja lopettaneiden yri- tysten määrää. Kyseiseen toimialaluokkaan kuuluu TOL 2008 -luokituksen mukaisesti elo- kuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotannon lisäksi äänitteiden ja musiikin kustanta- minen. Kuviosta nähdään, että vuodesta 2016 eteenpäin Tampereella syntyneiden uusien yrityksien lukumäärä kvartaaleittain on kasvanut suhteessa 2010-luvun alkupuoleen. Tam- pereen tuotantokannustimen käyttöönoton, eli vuoden 2018, jälkeen aloittaneiden yritysten lukumäärä on jatkanut kasvuaan. Lopettaneiden yritysten määrä on pysynyt melko tasai- sena tarkasteluaikana. Vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin lopettamispiikki selittyy ko- ronapandemian aiheuttamilla tuotantojen perumisilla. Kokonaisuutena aloittavien yritysten trendi on ollut kasvava.

Suomessa AV-ala koostuu suuresta määrästä pieniä toimijoita, sekä muutamasta isom- masta toimijasta. Monet alan suurimmista toimijoista ovat ulkomaalaisomisteisia ja niiden pääkonttorit ovat Suomen ulkopuolella. (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen

Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Linear (aloittaneet yritykset)

väliarviointi, 2020.) Vuonna 2013 elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotannon sekä äänitteiden ja musiikin kustantamisen toimialalla oli koko Suomessa 2 433 yritystä, joista Tampereella toimi 165 yritystä. Vuonna 2020 näitä yrityksiä oli 3 302, joista Tampereella 218 (Tilastokeskus, n.d.)

’’Tampereen alueella on paljon vajaan miljoonan kokoluokkaan asettuvia yrityksiä, joiden kasvattaminen 10 miljoonaan liikevaihtoon vaatii IP- omaisuutta tai todella isoa alihankintatyötä. Usein näiden taakse vaaditaan ulkopuolisia rahoitusmalleja tai tuotekehitysprojekteja.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 julkaistussa Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi -selvityksessä todetaan luovien alojen yritysten pienen koon ole- van haaste niin yksittäisen yrityksen kuin koko toimialan kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Selvityksen mukaan yrityksillä on harvoin kasvun edellyttämiä resursseja, mikä tekee niiden orgaanisen kasvun vaikeaksi. Lisäksi valtaosa luovien alojen yrityksistä on mikroyrityksiä, joilla ei ole riittävää liiketoimintaosaamista toimintansa skaalaamiseen. Selvityksessä tode- taan myös, että perinteisessä suurten ja pienten yritysten alihankintasopimusmallissa voi olla haasteena se, että alihankkija vakiintuu asemaansa, eikä pyri kasvuun tähtäävään toi- mintaan. (OKM, 2017.)

’’Konkreettinen haaste on yritysten kasvunäkymät. Yrityksen, joka tekee tuotantopalveluita, VFX työtä tai mitä tahansa tuotannon osaa, pitää miettiä miten se kasvaa. Jos kymmenen hengen yhtiöstä tulee yhtäkkiä sadan hengen yhtiö, täytyy miettiä miten HR-prosessit hoidetaan, miten kasvu rahoitetaan ja miten se tehdään kannattavasti. Nämä ovat samoja pohdintoja kuin muidenkin alojen nopeasti kasvavilla yrityksillä.

Onhan ne yrittäjillekin kovia paikkoja.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

4.2 Tuotantojen alueellinen jakautuminen ja elokuvakomissiot

Suomessa on seitsemän alueellista elokuvakomissiota, jotka auttavat kotimaisten ja kan- sainvälisten tv-sarjojen ja elokuvien tekijöitä paikallisten kuvauspaikkojen ja yhteistyökump- paneiden etsimisessä (Nieminen, 2019). Alueelliset toimijat, erityisesti komissiot, vaikuttavat

merkittävästi siihen, millaisena kyseisen alueen tuotantopalvelut näyttäytyvät ulospäin (APFI, 2019).

Suomessa toimivat alueelliset elokuvakomissiot ovat:

1) Itä-Suomen elokuvakomissio 2) Lapin elokuvakomissio

3) Pohjois-Suomen elokuvakomissio 4) Kaakon elokuvakomissio

5) Länsi-Suomen elokuvakomissio 6) Åland Film Comission

7) Film Tampere (Elokuva-alan organisaatioita, Suomen elokuvasäätiö, n.d.).

Manner-Suomen kuudesta elokuvakomissiosta Film Tampere ja Länsi-Suomen elokuvako- missio ovat ainoat, jotka tarjoavat säännöllistä tukea houkutellakseen tuotantoja alueelleen.

Kaakon elokuvakomissio tarjoaa tuotantokohtaista rahoitusta satunnaisesti. (Nieminen, 2019.) Itä-Suomen elokuvakomission alueella tuotantokannustinta maksetaan Pohjois-Kar- jalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta noin 45 000 – 70 000 euron edestä vuosittain (AV-rahoitus, n.d.) Kesäkuussa 2021 Business Oulu, jonka yhteydessä Pohjois-Suomen elokuvakomissio toimii, lanseerasi oman 265 000 euron vuosibudjetilla toimivan tuotanto- kannustimensa (Oulun av-alan tuotantokannustin, 2021).

Jokaisen komission alueella on erityispiirteitä, jotka auttavat erottautumaan muista. Suomi tuotantopalvelumaana -selvityksessä todetaan, että alueelliset erityispiirteet määräytyvät erilaisten lokaatioiden ja olosuhteiden kautta. Alueiden välille eroavaisuuksia tuottavat esi- merkiksi saaristo, vaarat, tunturit, järvet, vuodenajan vaihtelut sekä sää- ja valo-olosuhteet.

Myös rakennettu ympäristö, kuten historialliset rakennukset, voivat toimia alueellisina erot- tautumistekijöinä. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että kansallisella tasolla nämä erityis- piirteet tulisi nähdä vahvuuksina eikä kilpailuvalttina eri alueiden kesken. (APFI, 2019.) Vaikka elokuvakomissioita on ympäri Suomea, syntyy silti suurin osa AV-alan liikevaihdosta pääkaupunkiseudulla. Valtaosa henkilöstöstä, tuotantoyhtiöistä ja kalustovuokraamoista on Helsingissä, minkä vuoksi AV-tuotantoja tehdään Uudellamaalla merkittävästi muuta Suo- mea enemmän. (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, 2020.)

Kuvio 5 – Business Finlandin audiovisuaalisen alan tuotantokannustinta saaneiden tuotan- tojen esittämät arviot tuotantopäivien alueellisesta jakautumisesta maakunnittain.

(Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, Business Finland, 2020.) n=53 tuotantoa.

Kuvio 5 esittää tuotantopäivien alueellista jakautumaa Business Finlandin audiovisuaalisen alan tuotantokannustinta saaneissa tuotannoissa. Tutkimuksen tiukan rajauksen vuoksi ku- viota ei voida pitää tarpeeksi kattavana, jotta siitä voidaan päätellä Uuttamaata lukuun otta- matta maakuntien keskinäistä järjestystä.

Film Tampereen ohjelmajohtaja Ilkka Rahkonen arvioi haastattelussaan (10.6.2021), että Tampereen alueella tehdään vuonna 2021 reilun 10 miljoonan euron arvosta tamperelaista työtä jakelusopimuksen omaaviin elokuva- tai tv-tuotantoihin. Kun tähän lukuun lisätään alu- een muut tuotannot, eli esimerkiksi mainos- ja yritysvideotuotannot, voidaan karkeasti arvi- oida Tampereen osuuden olevan noin 10 % Suomen kaupallisesta tuotantovolyymista. Näi- hin lukuihin ei sisälly Yleisradion tuotannot. Rahkonen kuitenkin toteaa, että alueella on po- tentiaalia moninkertaistaa liikevaihto tulevina vuosina.

Vaikka alueelliset tuotantokannustimet ovat edesauttaneet tuotantojen monipuolistumista viime vuosina, näkyy AV-alan alueellinen historia edelleen kaupunkien profiloitumisessa eri- tyisesti genrejen suhteen. Turussa on perinteisesti kuvattu paljon elokuvia, Lapissa

mainoksia, Kainuussa indie-elokuvia ja Itä-Suomessa dokumentti- ja luonto-ohjelmia. Tam- pereen painopisteenä on ollut viihde- ja draamatuotanto. (APFI, 2019.)

Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Film Tampere on tuore komissio verrattuna esimerkiksi Länsi-Suomen elokuvakomissioon, joka on vakiinnuttanut toimintansa vuonna 2006. Tam- pereen kaupungin vuoden 2017 selvityksessä todetaan muiden komissioiden pitkäjänteisen työn antaneen näille alueille kilpailuedun, mikä on osittain aiemmin johtanut Tampereen alu- eella koulutettujen tekijöiden poismuuttoon (Tampereen kaupungin elokuvatyöryhmän lop- puraportti, 2017).

4.3 Film Tampere

Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereen osana toimiva Film Tam- pere on elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tehtävänä on kehittää ja kasvattaa alueen audio- visuaalista teollisuutta sekä tarjota seudulle sijoittuville tuotannoille palveluita koko tuotan- non ajan. Käytännössä Film Tampere tarjoaa tuotantoja suunnitteleville tahoille tietoa esi- merkiksi alueen tuotantofasiliteeteista, studioista, lokaatioista ja tekijöistä. (Kuvaaminen Tampereella, n.d.) Tampereen seuduksi tässä yhteydessä katsotaan Tampere, Nokia, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Orivesi, Ylöjärvi ja Vesilahti (Audiovisuaalisen alan tuotan- tokannustimen yleiset ehdot, 2021).

Vuonna 2018 Tampereen kaupunki otti käyttöön oman audiovisuaalisen alan tuotantokan- nustimen, jota Film Tampere hallinnoi. Kannustimen vuosittainen budjetti on 500 000 euroa ja siitä hyvitetään Tampereen alueella syntyneitä palkka ja palveluostokuluja. Tuotantokan- nustin koostuu 10% perusosasta ja 0-5% markkinointiyhteistyöprosentista Tampereen seu- dun saaman näkyvyyden mukaan. Tukea voivat hakea elokuvat, draamatuotannot, doku- menttielokuvat, ammattimaiset viihdetuotannot sekä VR-tuotannot. (Tampereen tuotanto- kannustin, n.d.)

Alueellisen tuotantotuen ajatuksena on rahoittaa niitä kuluja, joita tuotantoyhtiölle syntyy Uudenmaan ulkopuolella kuvatessa. Täten audiovisuaalisen alan kehittyminen pääkaupun- kiseudun ulkopuolella mahdollistuu. (Nieminen, 2019.)

’’Tampere lähti hyvin tietoisesti muokkaamaan markkinaa niin että tänne syntyy alan yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia eli tuotantoja. Lähdettiin tekemään kahta asiaa: rakentamaan tuotantokannustinta, joka toimii houkutti- mena ja madaltaa kynnystä tulla tekemään tuotantoja Tampereelle sekä alettiin kehittää yritysekosysteemiä, niin että tänne syntyy alan yrityksiä, jotka tekevät palvelutarjontaa ja sisältötarjontaa.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

Tampereen ei tarvitse olla elokuvan tai tv-sarjan kuvauskaupunki hyödyntääkseen tuotan- tokannustinta. Myös tietyn tuotannon osan, esimerkiksi esi- tai jälkituotannon, keskittäminen Tampereelle mahdollistaa tuotantokannustimen hyödyntämisen (Tampereen tuotantokan- nustin, n.d.). Kannustinta jaetaan hakujärjestyksessä, eikä tuotannon sisältö vaikuta saan- tiperusteisiin (Kujansuu, 2020).

’’Paikallinen tuotantokannustin on tehnyt mahdolliseksi tuotantojen tuomisen alueelle ja paikallisen henkilökunnan palkkaamisen niihin. -- Lisäksi Tampe- reella on paljon annettavaa sisällöntuotannollisesti, minkä esimerkiksi Eput- ja Juice-elokuvat ovat osoittaneet.’’

Antti Väisänen, toimitusjohtaja, Warner Bros. International Television Production Finland, 2019 (Kannustin kannattaa, 2019).

Film Tampereen ohjelmajohtaja Ilkka Rahkosen mukaan panostus kannustimeen palautuu aluetalouteen yli kymmenkertaisena, minkä vuoksi tuotantoyhtiöitä on tärkeää motivoida käyttämään paikallista työvoimaa ja palveluita tuotannoissaan (Kujansuu, 2020). Aamuleh- den artikkelissa elokuussa 2020 arvioidaan, että reilun kahden vuoden aikana tuotantokan- nustin on tuonut Tampereelle yli 10 miljoonaa euroa (Leppäniemi, 2020).

’’Kaiken onnistumisen taustalla on vahvasti sekä luottamusmiesten että virka- miesten vahva ymmärrys siitä, että tämä on investointi, joka tuottaa itsensä takaisin ja tuo monenlaista hyvää alueelle. On hienoa, että sen seuraukset ovat nähtävissä näin nopeasti ja selvästi. Täällä on työvoimapula, yrityksillä on tilauskirjat täynnä ja tilanne on hillittömän hyvä, mikä aiheuttaa myönteisen kierteen.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

Taulukko 1 – Tuotannot, joille on myönnetty vuoden 2020 AV-alan tuotantokannustinta (Viranhaltijapäätökset, Tampereen kaupunki, n.d.).

Tampereen kaupungin tuotantokannustin on lisännyt merkittävästi alueella tehtävien tuotan- tojen määrää (Kannustin kannattaa, 2019). Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2020 Tampe- reen tuotantokannustinta saaneet tuotannot. Tiedot perustuvat julkisiin Tampereen kaupun- gin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan päätöksiin. Tukea saaneita tuotantoja oli yhteensä 27 kappaletta. Huomionarvoista taulukossa on se seikka, ettei se kerro mihin tuotannon vaiheeseen tukea on haettu, kuinka paljon sitä on haettu ja mikä on ollut kunkin tuotannon toteutunut maksuhyvitys. Esimerkiksi joidenkin tuotantojen visuaaliset efektit on voitu tehdä Tampereella ja täten hakea tukea vain tähän tuotannon osaan. Taulukosta voi- daan havaita, että tuotantokannustinta on hyödynnetty lukumäärällisesti tasaisesti sekä pit- kien fiktioelokuvien että tv-sarjojen teossa. Vuonna 2020 kannustinta oli 14.12.2020 men- nessä myönnetty 579 022,81 euroa (Viranhalitjapäätökset, Tampereen kaupunki).

Vuonna 2018 Tampereen AV-alan tuotantokannustinta maksettiin hieman vajaat 300 000 euroa ja vuonna 2019 hieman yli 500 000 euroa (Leppäniemi, 2020). Ilkka Rahkonen totesi haastattelussaan, että Tampereen kaupungin kanssa on sovittu mahdollisuudesta käsitellä suuret kansainväliset tuotannot erillisinä hankkeina, jotta tuotantokannustimen budjetti riit- tää muille pienemmille tuotannoille ja kansainvälisiä tuotantoja ei tarvitse käännyttää pois.

(Rahkonen, haastattelu 10.6.2021).

’’Tuotantokannustimen kysyntä on kasvanut sen käyttöönoton jälkeen tasaisesti. Tänä vuonna tilanne on sellainen, että pelkästään kotimaisia tuotantoja on tullut seudulle niin paljon, että meillä on painetta kasvattaa tätä puolen miljoonan budjettia.’’

Maiju Viiki, asiantuntija, Film Tampere (haastettelu 10.6.2021).

4.4 Tampereen kilpailukyky tuotantokaupunkina

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan alueen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä on seitsemän kappaletta:

1) paikallisten tukijärjestelmien volyymi ja toimivuus 2) tuotantobudjettien koko

3) käytettävissä oleva tuotantoinfrastruktuuri 4) yksityisen rahoituksen investoinnit

5) kansainväliset yhteydet ja verkostot 6) monipuolinen palvelutarjonta

7) osaajien määrä ja koulutuksen taso. (OKM, 2016.)

Ilkka Rahkonen nimeää kolme kriittistä solmukohtaa, joiden ratkaiseminen on avainase- massa Tampereen kaupungin kasvun näkökulmasta. Nämä kehittämistä vaativat osa-alueet ovat yritysten ja tekijöiden kansainvälisyys, osaajien lukumäärä sekä infrastruktuurin kehi- tys. (Rahkonen, haastattelu 10.6.2021).

Infrastruktuurin, erityisesti studiotilojen, tarve on kasvanut samassa suhteessa tuotantojen määrän ja volyymin kanssa. Studiotilojen kysyntä on alueella tarjontaa suurempi – minkä vuoksi Tampereelle kaivataan ainakin yhtä uutta 1500-2000 neliömetrin draama ja

viihdekäyttöön suunnattua studiotilaa (Kujansuu, 2020). Esimerkiksi lastenelokuva Sihja olisi halunnut tehdä studiokuvaukset Tampereella, mutta ainoa kaupungin tarpeeksi korkea studio Mediapoliksessa oli varattu vuodeksi eteenpäin (Nieminen, 2019). Ilkka Rahkonen toteaa, että Tampereella on jo nyt kiinteistöjä, esimerkiksi vanhoja teollisuushalleja, jotka on valjastettu studiokäyttöön. Hänen mukaansa uuden studion saaminen Tampereelle on vain ajan kysymys. (Rahkonen, haastattelu 10.6.2021.)

Lokaatioiden osalta Tampereelle sijoittuvat tuotannot ovat Rahkosen mukaan erityisesti kiin- nostuneita järviluonnosta, perinteisistä punatiilirakennuksista sekä Hervannan kaupungin- osasta. Hän toteaa Tampereen kaupunkialueen ja ympäristökuntien näyttävän raikkailta, koska niitä ei ole nähty vielä paljon AV-tuotannoissa. (Kujansuu, 2020.)

’’Tampereella tuntuu samalta kuin Seattlessa tai Portlandissa, mutta kaupungin arkkitehtuuri on täysin omanlaisensa.’’

Riley Stearns, Dual-elokuvan ohjaaja (Aromaa, 2020b).

Tampere sijaitsee kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja on siten logistisessa etu- lyöntiasemassa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaahan tai Joensuuhun nähden. Toimiva tiever- kosto, hyvät junayhteydet ja lentoasema kaupungissa helpottavat kaluston ja henkilökunnan liikkumista. Tampereen vahvuutena on myös sen koko: kaupunki on suomalaisessa mitta- kaavassa suuri ja sillä on ison kaupungin palvelutarjonta, mutta samalla sen verran pieni ja kompakti, että se helpottaa töiden järjestelyjä. (Juice-elokuva – sujuvasti Tampereella, 2018.)

’’Siirtyminen kaupungin laidalta toiselle sujuu parissakymmenessä minuutissa, Helsingissä siihen menisi tunti. Se on meille iso asia kuvauspäivän sisällä.’’

Teppo Airaksinen, Juice-elokuvan ohjaaja (Juice-elokuva – sujuvasti Tampereella, 2018).

Visit Tampereen nykytila-analyysissä (2019) Tampereen heikkouksiksi nimetään riittämät- tömät lentoyhteydet ja yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen puute. Vahvuuksina selvityksessä nähdään muun muassa turvallisuus, saavutettavuus ja hotellikapasiteetti.

(Matkailustrategia – kestävin askelin 2020-2025, 2019.)

Yleinen ilmapiiri AV-tuotantoja kohtaan alueella on myönteinen. Paikalliset yritykset ja yksi- tyishenkilöt haluavat mahdollistaa tuotantoja Tampereen seudulla. Tämä edesauttaa esi- merkiksi yhteistyösopimusten, palveluiden, lupien ja avustajien hankintaa.

Tampereella AV-alan koulutusta tarjotaan Tampereen ammattikorkeakoulussa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa sekä Voionmaan koulutuskeskuksessa. Haasteena on pi- tää koulutettu työvoima alueella, sillä osa AV-alan oppilaitoksista valmistuneista muuttaa tutkinnon suoritettuaan pääkaupunkiseudulle paremman työllisyystilanteen vuoksi. Opiske- lijoiden mahdollisuus olla jo opintojen aikana lähellä ammattimaista tuotantoa sekä sitouttaa alueelle että luo kilpailuetua muihin oppilaitoksiin näiden (Tampereen kaupungin elokuva- työryhmän loppuraportti, 2017).

’’Tampereella on se suuri etu, että täällä on isompi arsenaali päteviä ammat- tilaisia kuin monessa muussa kaupungissa. Lisäksi pitää mainita Tampereen vahvat teatterit, isommat ja pienemmät, joiden ansiosta myös näyttelijäntyön osaamista löytyy.’’

Marko Talli, tuottaja, Yellow Film & TV

(Juice-elokuva – sujuvasti Tampereella, 2018).

Tulevaisuudessa tietyillä osaamisalueilla asiat voidaan tehdä Tampereella paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi VFX-osaaminen tai studiotilojen luku- määrä. (Rahkonen & Viiki, haastattelu 10.6.2021).

5 TUOTANTOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN

AV-toimialalla menestyminen edellyttää jatkuvaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Myös Suomessa kansainväliset yhteistuotannot ovat yleistyneet ja monet suomalaiset tuotanto- yhtiöt ovat kiinnostuneet kansainvälisen markkinan mahdollisuuksista (OKM, 2016). Tässä luvussa käsitellään tuotantojen kansainvälistymisen mahdollistaneita tekijöitä, siitä seuran- neita vaikutuksia ja tulevaisuuden haasteita.

Kuten luvussa 2.2 todettiin, on tuotantokannustimilla suuri merkitys tuotannon sijoittumi- sessa alueelle. Kansainvälisille tuotannoille on Suomessa tarjolla Business Finlandin audio- visuaalisen alan tuotantokannustin, jolla korvataan enintään 25 % paikallisesti syntyneistä kuluista. Business Finlandin ja Film Tampereen hallinnoimat kannustimet yhdistämällä kan- sainväliset tuotannot voivat saada jopa 40 % hyvityksen alueella syntyneistä kuluista. Busi- ness Finlandin kannustinmekanismia käsitellään tarkemmin luvussa 5.1.

Sisällöntuotannon globalisoitumisen, TV-draaman uuden huippukauden sekä koti- ja ulko- maisen rahoituksen lisääntymisen myötä Suomen AV-markkinat ovat kasvaneet edellisvuo- sina merkittävästi (APFI, 2019). Luvussa 5.2 käydään läpi tuotantojen kansainvälistymisen vaikutuksia Suomen AV-kentällä.

Syksyllä 2020 Tampere sai paljon medianäkyvyyttä, kun alueella kuvattiin amerikkalainen Dual-elokuva. Luvussa 5.3 käsitellään Tamperetta kansainvälisten tuotantojen tuotantokau- punkina – esimerkkinä Dual-elokuva ja sen tuotantoyhtiö XYZ Filmsin kanssa tehtävä yh- teistyö. Luvussa 5.4 perehdytään tarkemmin Tampereen kansainvälisen potentiaalin kehit- tämiseen ja nopeasta kasvusta seuranneisiin haasteisiin.

5.1 Business Finlandin audiovisuaalisen alan tuotantokannustin

Tuotantokannustimet ovat AV-alan kansainvälinen käytäntö. Koko maailmanlaajuinen me- diatuotanto perustuu kannustimiin, jolloin se on vaikuttanut lähtökohtaisesti globaaliin hinta- tasoon. (Elokuva- ja AV-alan kasvava Helsinki, 2019.)

Business Finlandin tuotantokannustin otettiin käyttöön vuonna 2017 ja sen toimintaa pilotoi- tiin ensimmäiset kolme vuotta. Kannustimen käytöstä seuranneiden hyötyjen ansiosta sitä

tarjotaan edelleen. Business Finlandin tuotantokannustimen vuosittainen budjetti oli aluksi 10 miljoonaa euroa, mutta rahoitusta nostettiin vuoden 2020 alusta 12,35 miljoonaan eu- roon. (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, n.d.)

Suomessa on käytössä maksuhyvitysmalli, jolla korvataan enintään 25 % paikallisesti syn- tyneistä kuluista. Tukea voivat hakea sekä suomalaiset että ulkomaiset tuotantoyhtiöt, mikäli ne täyttävät rahoitukselle asetetut vähimmäisvaatimukset ja kyseessä on joko pitkä fiktio- elokuva, dokumenttielokuva, fiktiivinen tv-sarja tai animaatiotuotanto. (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, n.d.) Business Finlandin ylläpitämää tuotantokannustinta on myön- netty vuosien 2017-2019 aikana yhteensä 58 tuotannolle. Myöntämisen kriteerinä on, että vähintään 20 % kokonaisbudjetin rahoituksesta tulee Suomen ulkopuolelta yksityiseltä ta- holta, esimerkiksi levittäjältä, jakelijalta, osatuottajalta tai muulta yksityiseltä rahoittajalta.

(Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, 2020.)

Kuvio 6 – Business Finlandin tarjoaman audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen rahoituksen vähimmäisvaatimukset (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, n.d.).

Kuviossa 6 on esitetty Business Finlandin ylläpitämän audiovisuaalisen alan tuotantokan- nustimen rahoituksen vähimmäisvaatimukset lajityypeittäin. Pitkien näytelmäelokuvien ko- konaisbudjetin minimimäärä on 2,5 miljoona euroa sisältäen kannustimen maksuhyvityksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016) esityksen mukaan tällä rajauksella pyritään vähentä- mään päällekkäisyyttä Suomen elokuvasäätiön tuotantotukien kanssa rajaamalla lähes puh- taasti kotimaiset tuotannot kannustinjärjestelmän ulkopuolelle. Täten kannustinjärjestelmä tukee kansainvälisten tuotantojen syntymistä ja käytännössä asettaa kriteeriksi sen, että tuotannon on oltava suuremman budjetin kansainvälinen yhteistuotanto. (OKM, 2016.) Kannustinjärjestelmän väliarvioinnissa (2018) todetaan Business Finlandin audiovisuaali- sen alan tuotantokannustimen keskeisimmän haasteen olevan sen vuosibudjetin rajallisuus.

Arvion mukaan silloinen 10 miljoonan euron vuosittainen rahasto oli käytetty loppuun jo vuo- den puoliväliin mennessä, minkä vuoksi potentiaalisille tuotannoille ei ollut varaa tarjota lop- puvuonna maksuhyvitystä. (Business Finland, 2018a.) Suurien kansainvälisten tuotantojen toteuttaminen on monivuotinen prosessi, jolloin kokonaisrahoituksen kannalta on keskeistä tietää, että tuotantokannustinta on saatavilla oikeaan aikaan (Audiovisuaalisen alan tuotan- tokannustimen väliarviointi, 2020).

Vaikka vuonna 2020 budjettia nostettiin 12,35 miljoonaan euroon, on summa silti pieni kan- sainvälisesti mitattuna. Esimerkiksi Kreikassa kannustimien vuosibudjetti on 75 miljoonaa euroa ja Islannissa budjetilla ei ole ylärajaa ollenkaan (Business Finland, 2018b). Opetus- ja kulttuuriministeriö käsitteli aihetta vuonna 2018 kannustinjärjestelmän toimivuutta koske- vassa julkaisussa, jossa arviointiin määrärahojen tarpeeksi 20 miljoonaa euroa vuosittain (OKM, 2018).

5.2 Suomi ja tuotantojen kansainvälistyminen

AV-ala on Suomessa kotimarkkinavetoista ja kansainvälisen rahoituksen laajempi hyödyn- täminen on vasta käynnistymässä. Suomi on enenevässä määrin alettu nähdä potentiaali- sena kuvauspaikkana ja tuotantopalvelumaana. Kuitenkin kansainvälinen kilpailu tuotan- noista on kovaa, minkä vuoksi eri maiden kannustinjärjestelmillä on kilpailussa suuri merki- tys. (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliarviointi, 2020.)

Vuonna 2019 maailmalle levittäytynyt koronaviruspandemia on hankaloittanut AV-tuotanto- jen toteuttamista ympäri maailmaa. Koronavirus on lisännyt kansainvälisten tuotantojen kiin- nostusta Suomen tuotantopalveluita kohtaan (Vedenpää, 2021).

’’Suomessa seurataan nykyisin japanilaista saippuaoopperaa ja Sorjosta katsotaan Uudessa-Seelannissa. Tämä on muuttunut suoratoistopalveluiden myötä: ihmisillä on oikea valinnanvapaus. Esimerkiksi kansainvälisesti kiinnostavan Sorjosen elementtejä ovat laadukas tarina, kiinnostavat hahmot sekä genrestä riippumatta mukaan nivottu psykologia ja perhedraaman elementit. Ongelmat, joihin jokainen ihminen voi samaistua.’’

Tanu-Matti Tuominen, IPR.VC:n perustajaosakkas

(IPR.VC-rahasto haluaa valjastaa pohjoismaisen tarinankerronnan valtavan liiketoimintapotentiaalin, 2019).

APFI:n selvityksen mukaan kotimaiset tuotantopalveluyritykset saavat kyselyitä joka puo- lelta maailmaa tuotantokannustimen motivoimana. Selvityksen mukaan kyselyitä tulee esi- merkiksi Ranskasta, Saksasta, Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Yhdysvalloista. Pohjoismaat ovat nostaneet asemaansa kuvauspaikkoina ja yhteistuotantojen osapuolina Nordic Noir - ilmiön, pohjoismaisten elokuvien ja TV-sarjojen globaalin suosion myötä. (APFI, 2019.) Suomen keskeiset kilpailijamaat tuotantopalveluissa ovat luonnonolosuhteiltaan samankal- taiset Pohjoismaat ja Baltian maat. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomen etuna voidaan pitää kohtuullisia tuotantokustannuksia (Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen väliar- viointi, 2020). Yleisesti ottaen Suomen korkea hintataso ajaa tuotantoja halvempiin maihin kuten millä tahansa muullakin alalla (Parkkinen, 2016).

Kansainvälinen potentiaali on lisännyt myös kotimaisten riskisijoittajien kiinnostusta kotimai- sia elokuvia ja tv-draamoja kohtaan. Työn tekemisen tapa kotimaisissa tuotannoissa on viime vuosien aikana muuttunut juuri siitä syystä, että mittakaava tuotannoissa on kasvanut:

budjetit ovat suurentuneet ja työtä tehdään yhä kansainvälisemmin. (APFI, 2019).

Vaikka kiinnostusta Suomea kohtaan löytyy, ei maan nykyinen tuotantokapasiteetti riitä usean samanaikaisen kotimaisen ja kansainvälisen tuotannon pyörittämiseen. APFI:n kan- sainvälisten asioiden päällikkö Anni Wessman toteaa Ylen artikkelissa, että kolme isoa kan- sainvälistä tuotantoa vuodessa on tässä vaiheessa hyvä määrä: ammattilaisia ja kalustoa ei riittäisi isompiin tarpeisiin. (Vedenpää, 2021.)

’’Muutama vuosi sitten haikailtiin James Bond -tyyppisten elokuvien kuvauksia.

Oikean kokoisten ja tyyppisten elokuvien kautta haetaan se kasvu, jolla Suomi asemoidaan maailmankartalle.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (Vedenpää, 2021).

Mikäli osaavaa työvoimaa olisi tarpeeksi, toimisi se valttikorttina kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa Suomeen. Suomalaisista AV-alan ammattilaisista useimmat tuntevat luon- non, siellä liikkumisen sekä kylmissä ja lumisissa olosuhteissa toimimisen. Kotimaiset tekijät ovat saaneet kiitosta myös asioiden nopeasta ja kustannustehokkaasta hoitamisesta, kieli- taidosta, joustavuudesta, avuliaisuudesta, työmoraalista, hyvästä oppimiskäyrästä sekä pal- velualttiudesta. (APFI, 2019.)

Suomi on vielä pieni ja tuntematon toimija kansainvälisessä mittakaavassa ja siksi tietoi- suutta Suomesta kuvausmaana yritetään lisätä aktiivisesti. Ilkka Rahkonen toteaa haastat- telussaan, että Suomea on nostettu esille maailmalla esittelemällä postikorttimaisia maise- mia ja lokaatioita. Hän toteaa tämän lähestymistavan vääräksi.

’’Kansainvälisistä tuotannoista puhuminen on lähtenyt liikkeelle siitä, että halutaan kehittää maakuvaa, mikä on täysin väärin. Me haluamme

kansainvälisiä tuotantoja siksi, että tämän alan teollisuus kasvaa.

Siitä seuraa sitten kerrannaisvaikutuksia, kuten maakuvan kehittyminen.

–– Suomea ei myydä maailmalle lokaatioilla, vaan tämä on samalaista kuin kävisi investointineuvotteluita kenen tahansa muun sijoittajan kanssa. ––

Meidän pitää käydä bisnesneuvotteluja, eli näytetään vähemmän joulupukin pajakylää ja istutaan enemmän neukkarissa.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

5.3 Tampereen kansainvälistyminen – esimerkkinä XYZ Films -yhteistyö ja Dual

Loka-marraskuussa 2020 Tampereen seudulla kuvattiin ensimmäinen kokonaan Suomessa kuvattu Hollywood-elokuva Dual. Vaikka tuotanto kantoi Hollywood-titteliä julkisissa yhteyk- sissä, oli se silti 4,5 miljoonan euron budjetillaan kokoluokaltaan pieni elokuva kansainväli- sessä mittakaavassa.

Yhdysvalloista Tampereelle saapui vain pieni tuotantoryhmä, minkä vuoksi tuotannossa hyödynnettiin runsaasti paikallisia ammattilaisia. Elokuva työllisti Suomessa noin sata elo- kuva-alan ammattilaista noin kuuden viikon ajan. (Hollywood production DUAL filming in Tampere, n.d.) Elokuva hyödynsi sekä Film Tampereen että Business Finlandin tuotanto- kannustinta.

’’Me järjestimme Dualia varten todella monia asioita. Esimerkiksi sillä hetkellä matkustaminen ei ollut koronarajoitusten vuoksi mahdollista. Meidän piti tehdä siitä mahdollista. -- Luvattiin, että tämä hoituu ja hoidettiin se.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

Yksi Dualin tuotantoyhtiön XYZ Filmsin merkittävistä rahoittajista on suomalainen riskisijoi- tusrahasto IPR.VC (Aromaa, 2020a). Dualin kuvauspaikaksi Suomi valikoitui IPR.VC:n aloit- teesta. Tampereelle tuotannon toi elokuvan tuottaja Aram Tertzakianin mukaan maisemil- taan sopiva ympäristö, osaavat paikalliset elokuva-alan ammattilaiset ja paikalliset tuotan- tokannustimet. Elokuvantekijät viihtyivät Tampereella hyvin ja he kokivat kaupungin turval- liseksi. (Koskinen, 2020.)

Dualin kokonaisbudjetti oli noin 4,5 miljoonaa euroa, josta Tampereelle summasta jäi vajaa kaksi miljoonaa euroa (Nieminen, 2020). Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll to- teaa Ylen artikkelissa elokuvan tuoman medianäkyvyyden olevan merkittävä osa Tampe- reen kaupunkimarkkinointia (Koskinen, 2020). Film Tampereen tietojen mukaan Dualin ym- pärillä ollut medianäkyvyys (6/2021 mennessä) on laskennalliselta arvoltaan 2,1 miljoonaa euroa, vaikkei elokuvaa ole vielä julkaistu. Tiedot perustuvat Meltwaterin tekemään mittauk- seen. (Rahkonen, haastatatelu 10.6.2021.)

’’Tämä on iso asia meidän kaupunkimme näkyvyydelle. En keksi parempaa tapaa saada Tamperetta esille näin korona-aikana, kuin kansainvälisten täh- tien somettaminen paikallisista ilmiöstä.’’

Jaakko Stenhäll, Tampereen apulaispormestari, 2020 (Radio Sun haastattelu, Hoivassilta, 2020).

Kaupunkilaisten kiinnostuksesta elokuvan kuvauksia kohtaan kertoo tuotantoon saapunei- den avustajahakemuksien määrä. Roolittaja Jantsu Puumalaisen mukaan hakemuksia tuli

ympäri Suomea, mutta tamperelaisten kiinnostus omassa kotikaupungissa kuvattavaa tuo- tantoa kohtaan näkyi selvästi (Peltola, 2020). Avustajahakemuksia Dual-elokuvaa varten tuli lähes 5000 kappaletta (Nurmi, 2021).

Dual-elokuvan tuotantoyhtiö XYZ Films ja Film Tampere solmivat Dualin onnistuneiden ku- vauksien jälkeen syksyllä 2020 yhteistyösopimuksen Tampereen alueen audiovisuaalisen alan kehittämisestä. Yhteistyösopimuksen avulla on tarkoitus kehittää paikallista koulutusta, verkostoitumista sekä kansainvälistä osaamista. Lisäksi tarkoituksena on lisätä Tampereen tunnettuutta elokuvantekijöiden ja rahoittajien keskuudessa. (Koskinen, 2020.)

’’Oletetaan, että on jokin salattu syy, miksei tätä [Suomessa kuvaamista] ole tehty aiemmin. Kun Dual onnistui ja tekijät nyt hehkuttavat Suomea,

me emme ole enää ainoat, jotka haluavat jatkaa tuotantoja Suomessa.’’

Aram Tertzakian, tuottaja, XYZ Films (Kinnunen, 2021).

Konkreettisena osoituksena yhteistyöstä voidaan pitää Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2021 lanseerattua uutta kansainvälistä kipailukategoriaa Generation XYZ, joka on toteutettu yhteistyössä XYZ Films -tuotantoyhtiön kanssa (Dual-elokuva toi Tampereelle Karen Gilla- nin ja Aaron Paulin, 2020). Lisäksi yhteistyöstä on seurannut masterclass-luentoja AV-alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Helmikuussa 2021 XYZ Films ilmoitti teettävänsä erikoiste- hosteet osatuottamaansa The Trip -elokuvaan Tampereella. Yhtiö on myös ilmoittanut ku- vaavansa ainakin yhden elokuvan Suomessa vuonna 2021 ja neuvottelut useammasta tuo- tannosta ovat käynnissä. (Kinnunen, 2021.)

’’Tämä on hieno juttu, mutta samaan aikaan yksi työpäivä muiden joukossa.

Koko ajan mietitään jo seuraavaa tuotantoa. Miten saataisiin toinen ja kolmaskin elokuva tänne ja rakennettaisiin tästä jatkumo.

Ei tässä auta jäädä laakereilla lepäämään.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (Nieminen, 2020).

Tulevia kansainvälisiä tuotantoja silmällä pitäen yhteistyötä kaupunkien välillä yritetään ke- hittää. Esimerkiksi Tampere, Oulu ja Helsinki ovat rakentaneet verkostoa, jonka tavoitteena on hyötyä laajemmin kaupunkien välisestä yhteistyöstä. (Kinnunen, 2021).

’’Emme rakenna tätä [XYZ-yhteistyötä] Tampere edellä, vaan etsimme yhteis- työkumppaneita muista kaupungeista. Tavoitteena on siirtää tämä kansalliseksi toiminnaksi niin, että se tukee koko Suomen kehittämistä.’’

Ilkka Rahkonen, ohjelmajohtaja, Film Tampere (Vedenpää, 2021).

Samaan aikaan vireillä on toive koko Suomen kattavasta Screen Finlandista, joka edustaisi maata kansainvälisille asiakkaille niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Film Tampereen asiantuntija Maiju Viiki kertoo haastattelussaan, että maassa on tällä hetkellä monta ansio- kasta alueellista toimijaa, mutta kansainvälisille asiakkaille olisi helpompi, mikäli yksi taho edustaisi koko Suomea. Vastaava ratkaisu on todettu toimivaksi esimerkiksi Uudessa-See- lannissa ja Irlannissa. Toistaiseksi Screen Finlandin perustamiseen ei ole varattu kansallista rahoitusta. (Viiki, haastattelu 10.6.2021.)

5.4 Tampereen AV-alan kansainvälisen potentiaalin kehittäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2017 selvityksessä todetaan luovien alojen kasvupo- tentiaalin perustuvan erityisesti aineettomiin oikeuksiin eli IP-oikeuksiin. Tähän perustuvat tuotteet ja palvelut voidaan skaalata eli monistaa ilman merkittäviä lisäkuluja tavalla, joka ei ole mahdollista fyysisille tuotteille. Menestys kansainvälisillä markkinoilla voi siten nostaa menestystuotteen tai palvelun tulot hyvin suuriksi ilman merkittäviä lisäkuluja. Selvityksen mukaan menestyminen kansainvälisillä markkinoilla voi lisätä tuotteen tai palvelun arvoa lähes rajattomasti, mutta menestymisen ehtona on kysyntä. (OKM, 2017.)

’’Tampereella on paljon alan osaamista, mutta se on paljolti alihankintapuolta.

Se työllistää ja on tärkeä palvelubisnes, mutta sen jalostusasteessa on omat rajoituksensa. Alan toimijoiden pitäisi hyödyntää tilaisuudet rakentaa omia brändejä ja omia tuotteita, joiden oikeuksia ja tekemistä hallitsee itse.’’

Tanu-Matti Tuominen, IPR.VC:n perustajaosakkas, 2019

(IPR.VC-rahasto haluaa valjastaa pohjoismaisen tarinankerronnan valtavan liiketoimintapotentiaalin, 2019).

Kasvun ja vientitulojen maksimoinnin edellytyksenä on, että IP-oikeuksien suomalaiset omistajat eivät joudu luopumaan niistä epäedullisin ehdoin. Koska luovien alojen vienti on pääasiassa oikeuksien kaupallistamista, mitä suuremman osan tuotannosta yritys pystyy

kustantamaan itse tai yksityisen tai julkisen rahoituksen avulla, sitä paremmat edellytykset sillä on tehdä kannaltaan edullisia sopimuksia. (OKM, 2017.)

Ilkka Rahkosen mukaan konkreettisia keinoja Suomen ja Tampereen kansainvälistymiselle on kansainvälisten yhteistuotantojen osatuottajuuksien tuominen Suomeen, yrityskehitystoi- minta, yritysten kumppanuuksien rakentaminen ja rahoituksen hakeminen suomalaiselle IP:lle. Hänen mukaansa IP:tä tekevän toimialan tavoitteet pitäisi olla huomattavasti nykyistä korkeammalla: satojen miljoonien sijaan pitäisi puhua pitkällä tähtäimellä miljardiluokan lii- kevaihdosta. (Rahkonen, haastattelu 10.6.2021.)

Yhdeksi kasvun konkreettiseksi hidasteeksi Rahkonen nimeää koko Suomea koskettavan osaajapulan. Hänen mukaansa erityisesti tuotantopäälliköt, linjatuottajat, apulaistuottajat ja eri osastojen johtajat ovat kiven alla. (Kujansuu, 2020.) Kansainväliset tuotannot edellyttävät kuvausten aikaiselta toimintaympäristöltä luotettavuutta ja nopeaa reagointikykyä eli koke- muksen tuomaa varmuutta.

’’Muutamia vuosia sitten media-alan koulutuksesta leikattiin, mikä näkyy nyt tässä päivässä osaajavajauksena. Paine kouluttaa lisää työvoimaa on todella kova. Lisäksi tuotannoissa on paljon ammatteja, joihin ei suoraan kouluteta kouluissa.’’

Maiju Viiki, asiantuntija, Film Tampere (haastattelu 10.6.2021).

Business Finlandin selvityksessä todetaan, että samoja haasteita osaamisen puutteessa, toimintakulttuurissa ja IP-oikeuksien käytännöissä on havaittu jo vuonna 2014 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön median murrosta käsittelevässä selvityksessä (Business Fin- land, 2021). Ongelmat eivät siis ole uusia, mutta niihin ei ole reagoitu tarpeeksi ajoissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan taiteilijoiden ja luovien alojen ammattilaisten opin- noista puuttuu usein riittävä työelämään ja yritystoimintaan valmentava koulutus. Olemassa olevan koulutuksen taso vaihtelee eikä vastaa kaikilta osin työelämän vaatimuksia. Luovien alojen ammattilaisten koulutuspolut voivat olla pitkiä eivätkä ne aina mahdollista opintojen monimuotoisuutta. Suomessa taiteilijoita ja luovan alan työntekijöitä koulutetaan tekemään taidetta ja tuottamaan sisältöä ensisijaisesti pienille kotimarkkinoille, eikä tarvittavaa kan- sainvälistymiseen tähtävää täydennyskoulutusta ole saatavilla riittävästi. (OKM, 2017.)