A r t i k k e l i
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2020: 57: 348–358
YDINASIAT
– Eturauhassyövän joukkoseulontaa ei suosi- tella, sillä seulonnan haittoja pidetään hyötyjä suurempina.
– Suomessa eturauhassyöpään sairastuneiden miesten, tai väestön laajemmin, suhtautumista seulontaan ei ole juuri tutkittu.
– Eturauhassyöpää sairastavat miehet kannattavat seulontaohjelman käynnistämistä ja laajempaa PSA-testausta.
– Seulonnan negatiivisia vaikutuksia ei huomioida.
– Kysymys seulonnasta hahmotetaan miesten terveyden edunvalvontana.
Miesten terveyden edunvalvontaa terveyspolitiikan kentällä: potilaiden perusteluja eturauhassyövän seulonnan tarpeellisuudesta
Eturauhassyövän seulonnan hyödyistä ja haitoista on käyty aktiivista keskustelua viime vuosina.
Vaikka PSA-testi on laajasti käytössä terveydenhuollossa, väestötason seulontaa ei toistaiseksi suositella, sillä seulonnan haittoja pidetään hyötyjä suurempina. Seulonnan haittoja ovat yli diagnos tiikka ja siitä aiheutuvat ylimääräiset hoidot, jotka voivat heikentää miesten elämän- laatua. Artikkelissa tarkasteltiin paikallista eturauhassyöpää sairastavien miesten näkemyksiä seulonnan tarpeellisuudesta. Tutkimuksen aineisto koostui 28 eturauhassyöpää sairastavan miehen yksilö haastatteluista. Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia.
Suurin osa haastateltavista suhtautui myönteisesti väestötason seulontaan ja halusi parantaa miesten pääsyä PSA-mittauksiin. Seulonnan tarpeellisuutta perusteltiin argumenteilla, jotka liittyvät varhaisen diagnostiikan hyötyihin – kuten kustannusten säästymiseen ja kuolleisuuden vähentämiseen – tai miesten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Tulostemme perusteella miehet ovat tietoisia seulontaan liittyvistä haitoista, mutta siitä huolimatta he ovat seulonnan käynnistämisen kannalla. Seulonta hahmotettiin miesten terveyden edunvalvontaan liittyvänä asiana.
ASIASANAT: Terveyspolitiikka, miesten terveys, eturauhassyövän seulonta, argumentaatio
annastiinahakulinen
,
hannaojala,
ilkkapietiläJOHDANTO
Eturauhassyövän seulonnasta on käyty aktiivista keskustelua viime vuosina, sillä taudin kansanter- veydellinen merkitys on suuri. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja keuhko- ja henkitorven syövän jälkeen miesten toiseksi yleisin syöpäkuo- lemien aiheuttaja Suomessa. Eturauhassyöpään sairastuu noin 5000 miestä ja kuolee noin 800–
900 miestä vuosittain. (1.) Eturauhassyövän seu- lontaohjelmaa ei ole käynnistetty, sillä tämän- hetkisen tutkimustiedon perusteella systemaatti- sen joukkoseulonnan kriteerit eivät täyty (2, 3).
Seulonnan edellytyksenä on hyötyjen ja haittojen
tasapaino sekä riittävä tieto seulonnan yhteiskun- nallisista vaikutuksista ja kustannuksista. Seulon- nan tulee tuottaa riittävästi terveyttä. (4.) Suo- messa toteutettavia syöpäseulontaohjelmia ovat rintasyövän ja kohdunkaulansyövän seulonta nai - sille, mutta eturauhassyövän seulonnan haittoja pidetään toistaiseksi hyötyjä suurempina (5).
Eturauhassyöpään on olemassa seulontame- netelmä, joka täyttää suuren osan joukkoseulon- nan kriteereistä. Oireettomien miesten eturauhas - syöpää voidaan seuloa PSA-verinäytteellä (pros- tataspesifisen antigeenin pitoisuuden mittaus ve - restä). Jos PSA-pitoisuus on suurentunut, jatko- tutkimuksena on eturauhasen tunnustelu, ultra- äänitutkimus ja koepalat eturauhasesta. (6.) Syö - päseulonnan tärkein tavoite on vähentää syöväs- tä johtuvaa kuolleisuutta (5), ja PSA-mittaukseen perustuvan seulonnan on havaittu vähentävän eturauhassyöpäkuolleisuutta ja pitkälle edennei- den syöpien ilmaantuvuutta väestötasolla (7, 8).
Seulonnan seurauksena on mahdollisuus havaita tauti useita vuosia ennen oireiden ilmenemistä, estää syövän leviäminen ja hoitaa varhaisessa vaiheessa todettu syöpä parantavasti.
Seulonnan taloudellisista ja elämänlaatuvai- kutuksista ei kuitenkaan tiedetä riittävästi (8).
Suomalaisen tutkimuksen (9) mukaan seulontaan osallistuneilla miehillä eturauhassyövän hoito- kustannukset ovat pienemmät kuin seulomatto - milla. Eturauhassyöpään kuolleiden miesten osal - ta seulontaan osallistuneilla oli kuitenkin suu- remmat terveydenhuollon kokonaiskustannuk- set kuin seulomattomilla. Väestöseulonnan ta- loudellisten vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan vielä pidemmän seuranta-ajan tietoa. Lyhyellä aikavälillä seulonnan vaikutukset terveyteen liit- tyvään elämänlaatuun ovat vähäisiä (10).
Seulonnan kääntöpuolena on merkittävä yli - diagnostiikka (11) ja siitä aiheutuvat ylimääräi- set hoidot haittoineen. Ylidiagnostiikalla tarkoi- tetaan sitä, että seulonnassa löytyy syöpiä, jotka eivät ole potilaan elinaikana eteneviä tai tappa- via, aiheuta oireita tai vaadi hoitoa (12). Koska merkityksettömiä ja eteneviä kasvaimia ei pysty- tä riittävän luotettavasti erottelemaan, taudin varhaisessa vaiheessa on vaikeaa ennustaa, ket- kä sairastuneista hyötyvät hoidoista (13). Siksi myös vaarattomia varhaisvaiheen syöpiä hoide- taan tarpeettomasti. Tarpeeton hoitaminen on seulonnan suurin ongelma, sillä eturauhassyöpä- hoitoihin liittyvät haittavaikutukset voivat mer-
kittävästi heikentää sairastuneen elämänlaatua (14, 15).
Eturauhassyövän tavallisimpia hoitokeinoja ovat eturauhasen poistoleikkaus, ulkoinen säde - hoito, lyhytetäisyyksinen sädehoito ja hormoni- hoito. Leikkaushoidon mahdollisia haittavaiku- tuksia ovat virtsanpidätysongelmat ja erektiovai- keudet, sädehoidosta voi aiheutua edellisten li säksi suolisto-oireita. Hormonihoidon haittoja ovat muun muassa seksuaalinen haluttomuus, erektiokyvyn menetys, kuumat aallot, anemia, lihasvoiman heikentyminen, painonnousu ja os- teoporoosi. (2, 6.) Paikallisen eturauhassyövän hoitovaihtoehtona on myös aktiivinen seuranta, sillä pienen riskin syövän ennuste on erittäin hyvä ilman hoitoa (16). Syöpädiagnoosin saa- misen jälkeen on kuitenkin vaikeaa olla hoita- matta syöpää. Suuri osa miehistä, joilla todetaan PSA-testin seurauksena eturauhassyöpä, valitsee- kin radikaalihoidot (17).
Suomessa eturauhassyövän ilmaantuvuus kas voi voimakkaasti 1990-luvulla, kun PSA-tes- tin käyttö taudin varhaisessa diagnostiikassa yleis tyi (18). Vaikka seulontaohjelmaa ei tällä hetkellä ole, PSA-testi on laajasti käytössä työ- terveyshuollossa, yksityisellä sektorilla ja perus- terveydenhuollossa, ja tauti todetaan usein juuri PSA-mittauksen seurauksena ennen oireiden il- menemistä. Tätä on pidetty ongelmallisena, sillä suositusten mukaan seulontatyyppistä testausta ei tulisi tehdä terveydenhuollossa, jos testimene- telmä ei täytä joukkoseulonnan kriteerejä (3, 19.) Organisoimattomassa seulonnassa ylidiag- nostiikkaa esiintyy enemmän ja vaikutus eturau- hassyöpäkuolleisuuteen on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan (20). Useissa maissa on suositeltu, että miesten pitäisi saada tietoa PSA-mittausten hyödyistä ja haitoista ennen testin tekemistä eikä testiä tulisi tehdä ilman potilaan tietoista suostu- musta (2). Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan PSA-mittausta ei tule kieltää miehiltä, jotka epäilevät sairastavansa eturauhassyöpää eikä miehiltä, joilla on virtsaamisoireita, mutta ennen PSA-testin tekemistä potilaalle pitäisi ker- toa testin mahdolliset seuraukset (6). Tällä het- kellä Suomessa on käynnissä seulontatutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko yli - diagnostiikkaa vähentää uudenlaisella kolmipor- taisella seulontaprotokollalla, mutta tuloksia saa - daan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua (21).
Vaikka eturauhassyövän joukkoseulontaa tai oireettomien miesten rutiininomaista diagnostis- ta testausta ei suositella, miesten on kansainväli- sissä tutkimuksissa havaittu suhtautuvan myön- teisesti PSA-mittauksiin ja seulontaan (22–24).
Suomessa väestön tai potilaiden suhtautumista eturauhassyövän seulontaan ei ole juuri tutkittu.
Vaikuttaisi siltä, että myös Suomessa suhtautu- minen on hyväksyvä, sillä seulonnan vaikutta- vuutta kartoittaneisiin tutkimuksiin on osallistu- nut noin 70 % kutsutuista (25, 26). Suomessakin on pohdittu seulontaohjelman käynnistämistä ja aihe on ollut säännöllisesti julkisen keskustelun kohteena (27). Keskustelua on käyty myös etu- rauhassyöpäpotilaiden järjestöissä ja potilaille suunnatuissa lehdissä (28). Tietyt potilasjärjes- töt (29) ja tukihenkilötoiminnassa mukana ole- vat miehet (30) ovat julkisuudessa kannattaneet nykyistä laajempaa seulontaa ja puolustaneet PSA-mittausten saatavuutta.
Eturauhassyöpään sairastuneilla on tyypilli- sesti ollut tärkeä rooli seulontaa koskevassa yh - teiskunnallisessa keskustelussa. Aiempien tutki- musten (31, 32) mukaan keskusteluilla seulon nan haitoista tai ylimääräisistä hoidoista ei toistai- sek si näytä olleen suurta vaikutusta eturauhas- syöpäpotilaiden seulontanäkemyksiin. Etu rauhas - syöpäpotilaiden on havaittu suhtautuvan hyvin myönteisesti PSA-seulontaan, ja vain harvat ovat ilmoittaneet katuneensa heille tehtyä PSA-mit- tausta. Potilaat ovat myös toivoneet, että tietoi- suus eturauhassyövästä ja seulonnasta lisääntyisi.
Tässä artikkelissa tarkastellaan paikallista eturauhassyöpää sairastavien miesten näkemyk- siä eturauhassyövän seulonnasta. Analyysin koh- teena on se, miten eturauhassyöpään sairastuneet miehet perustelevat seulonnan tarpeellisuutta ja kuvaavat seulonnan hyötyjä ja haittoja.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimuksen aineisto koostuu paikallista eturau- hassyöpää sairastavien miesten (N=28) yksilö- haastatteluista, jotka tehtiin vuosina 2012–2014.
Haastattelut liittyivät laajempaan tutkimushank- keeseen, jossa tarkasteltiin mm. paikallisen etu- rauhassyövän hoitopäätöksiin liittyviä prosesse- ja, radikaalihoitojen jälkeistä elämänlaatua ja vertaistukitoimintaa. Haastatelluilta tiedusteltiin myös heidän näkemyksiään eturauhassyövän väestötason seulonnasta ja sen tarpeellisuudesta.
Haastattelut olivat muodoltaan puolistrukturoi-
tuja teemahaastatteluja. Tutkimusryhmä oli laa- tinut haastatteluja varten teemarungon, mutta kysymysten tarkoituksena oli lähinnä johdattaa haastateltavia kuvaamaan käsiteltävää aihetta.
Tutkimusryhmään kuuluva jatko-opiskelija ja post doc -tutkija toteuttivat haastattelut. Haasta- teltavat saivat tietoa tutkimuksesta ja allekirjoit- tivat suostumuslomakkeen ennen haastattelua.
Haastattelut tallennettiin tutkittavien tietoisella suostumuksella ja litteroitiin sen jälkeen tekstik- si. Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta oli antanut tutki- mussuunnitelmasta puoltavan lausunnon.
Haastateltavat rekrytoitiin yliopistollisen sai- raalan potilastietokannasta (23 henkilöä), pai- kallisen Syöpäyhdistyksen kautta (4 henkilöä) sekä eturauhassyöpäpotilaille tarkoitetussa leh- dessä julkaistun lehti-ilmoituksen avulla (1 hen- kilö). Haastateltavilla oli diagnosoitu PSA-mit- tauksen ja eturauhasesta otettujen koepalojen seurauksena paikallinen varhaisvaiheen syöpä, jo ka ei ollut aiheuttanut oireita ennen taudin toteamista. Tällaisen syövän hoitomuotoina käy- tetään aktiivista seurantaa, eturauhasen poisto- leikkausta tai sädehoitoa. Suurimmalla osalla haastateltavista hoitomuotona oli ollut leikkaus- tai sädehoito, joista oli aiheutunut sivuvaikutuk- sia, kuten erektio- tai virtsanpidätysongelmia.
Haas tateltavista neljä oli aktiiviseurannassa. Eri - laisista rekrytointitavoista johtuen haastatelta- vien miesten diagnooseista oli kulunut aikaa 3–
15 vuotta, yleisimmin kuitenkin noin 4 vuotta.
Haastateltavat olivat iältään 50–78-vuotiaita.
Osa haastateltavista oli yhä työelämässä ja osa oli siirtynyt eläkkeelle. Haastateltavat edustivat useita ammattiryhmiä, ja heidän koulutustaus- tansa vaihteli.
Aineiston analyysivaiheessa huomio kiinnit- tyi aluksi siihen, että haastateltavat suhtautuivat nykyistä laajempaan seulontaan lähes yksimieli- sen myönteisesti. Monet olivat tietoisia siitä, että seulontaan liittyy haittoja, mutta siitä huolimat- ta he olivat seulonnan käynnistämisen kannalla.
Siksi analyysissa keskityttiin argumentteihin, joil- la miehet perustelivat seulonnan tarpeellisuutta sekä tapoihin, joilla esitetyt argumentit pyrittiin saamaan vakuuttaviksi ja kannatettaviksi. Ana- lyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia.
Diskurssianalyysissa tarkastelun keskiössä ovat merkitysten tuottamisen tavat ja argumentointia tarkastellaan kielellisinä tekoina ja sosiaalisena
toimintana, tietyn position ottamisena julkisessa keskustelussa (33, 34). Analyysissa keskityttiin esitettyjen argumenttien lisäksi niihin diskursii- visiin strategioihin, joilla miehet perustelivat kan - taansa väestötasoiseen seulontaan. Artikkelissa käytetyissä aineisto-otteissa kirjaimella K tarkoi- tetaan kysyjää ja kirjaimella V vastaajaa. Aineis- to-otteita on lyhennetty luettavuuden parantami- seksi.
TULOKSET
Suurin osa haastateltavista suhtautui myöntei- sesti nykyistä laajempaan PSA-seulontaan. 28:sta miehestä 22 kannatti valtakunnallisen seulonta- ohjelman käynnistämistä. Vain kaksi miestä oli sitä mieltä, ettei eturauhassyöpää pitäisi seuloa väestötasolla. Miehistä neljä ei ilmaissut selkeää kantaa seulontakysymykseen tai oli epävarma asiasta. Lisäksi monet miehet kertoivat kannusta- neensa tuntemiaan miehiä PSA-mittauksiin.
Noin puolet haastateltavista ei maininnut lainkaan seulonnan haittoja tai pohtinut, miksi seulontaohjelmaa ei tällä hetkellä ole, vaikka haastattelija toi usein esiin aiheen kiistanalaisuu- den mainitsemalla, että aiheesta käydään keskus- telua puolesta ja vastaan. Sen sijaan monet esit- tivät näkemyksensä varmasti ja kyseenalaistamat- tomasti. Toisaalta myös monet miehet, jotka toi - vat esiin seulonnan haittoja, kuten testin epäluo- tettavuuden, ylidiagnostiikan ja yksittäistapauk- sissa tarpeettomat hoidot, puolustivat voimak- kaasti seulontaa ja olivat sitä mieltä, että seulon- taan tulisi kaikesta huolimatta ryhtyä.
Seulonnan tarpeellisuutta perusteltiin useim- min argumenteilla, jotka liittyvät varhaisen diag- nostiikan hyötyihin – kuten kustannusten säästy- miseen, parempiin hoitomahdollisuuksiin ja kuol- leisuuden vähentämiseen – tai miesten oikeuk - siin ja sukupuolten tasa-arvoon. Monet miehet sekoittivat seulonnan ja niin kutsutun oppor- tunistisen PSA-testauksen. Seulonnan tarpeelli- suuden rinnalla haastateltavat korostivat oma- ehtoisen PSA-testauksen tärkeyttä ja miesten vastuuta terveydestään. Perustelut liittyivät vah- vasti lääketieteessä ja terveydenhuollossa hal lit- sevaan prevention diskurssiin, jossa yhdistyvät terveyteen liittyvien riskitekijöiden tunnista mi- nen, muuttaminen ja moraalinen velvoite huo - lehtia terveydestä, sekä miesten terveyden dis- kurssiin, jossa miesten terveys kuvataan uhattu- na ja sivuutettuna (35).
SEULONNALLA SÄÄSTÖÄ YHTEISKUNNALLE
Useat haastateltavat toivat esiin sen, että eturau- hassyöpää voi seuloa yksinkertaisella verinäytteel- lä, joka on rutiinitoimenpide terveydenhuollossa.
Vain yksi haastateltavista mainitsi koepalojen ottamisen seulonnan yhteydessä. Näin monet rajasivat seulontakysymyksen koskemaan vain it - se testimenetelmää eivätkä pohtineet jatkodiag- nostiikan tai mahdollisesti todettavan syövän po - tilaalle aiheuttamia haittoja. He kiistivät seulon- nan haitat toteamalla esimerkiksi, ettei veriko- keen ottamisesta aiheudu mitään pahaa.
PSA-seulonta esitettiinkin usein harmittoma- na ja edullisena tapana todeta eturauhassyöpä riittävän varhaisessa vaiheessa. Seulonnasta pu- huttaessa kustannuksiin viitattiin kahdella taval- la. Yhtäältä tuotiin esille se, ettei esteitä seulon- nan käynnistämiselle ole, sillä seulontamenetelmä on olemassa ja kyseessä on edullinen toimenpide.
Toisaalta seulonnan kuvattiin vähentävän tervey- denhuollon kustannuksia tai tuovan varhaisen diagnostiikan ansiosta ”säästöä koko yhteiskun- nalle”. Seuraavassa aineisto-otteessa haastatelta- va ei mainitse, mitä seulonnalla tavoitellaan tai mitä hyötyjä siitä voisi olla, mutta korostaa seu- lonnan kustannusten pienuutta ja testimenetel- män helppoutta.
K: Mitäs sä muuten ajattelet seulonnoista?
Kun eturauhassyövästä ei vielä seulontoja jär- jestetä väestötasolla niin ku rintasyövästä esi- merkiks, niin pitäskö kaikilla miehillä olla pa- kollinen PSA-testi viiskymppisenä tai jotain?
V: Ehdottomasti, mä oon sitä mieltä että viis kymppiä ja sen jälkeen esimerkiks viiden vuo- den välein. PSA-verikoe on niin yksinkerta- nen ottaa, eikä niin kauhiasti maksa. Aivan ehdottomasti. Se on niin simppeli juttu. Jos se ois pirun kallis tutkimus joka aiheuttaa suorastaan kansakunnan vararikkoon menon että kaikki tutkitaan niin se ois toinen juttu.
Mutta nyt puhutaan niin, niin niin äärimmäi- sen pienistä kustannuksista että aivan pidän ehdottomana että kyllä pitäs.
Talouspuhe kietoutui vahvasti prevention hyötyjä painottavaan jäsennystapaan. Miehet vetosivat varhaisen diagnostiikan ansiosta säästyviin kus- tannuksiin ja vertasivat edullista PSA-testiä pit- källe edenneiden syöpien hoitokuluihin. Talous-
puheelle tyypillistä oli se, että seulonta esitettiin eturauhassyövän riskiryhmien edun sijaan tervey- denhuoltojärjestelmän ja kansantalouden etuna.
Vaikka haastateltavat olivat eturauhassyöpään sairastuneita miehiä, joiden syöpä oli havaittu kohonneen PSA-pitoisuuden seurauksena, monet etäännyttivät väitteensä omista intresseistään ve- toamalla yhteiskunnalliseen hyötyyn, kuten haas- tateltava seuraavassa aineisto-otteessa.
V: [P]itäis mun mielestä kyllä saada menetel- mät sellaseksi jolla pystytään kontrolloimaan ja kattomaan, kuka vaatii sen hoidon ja kuka ei. Se ois mielestäni erittäin tärkeä saada käyn - nistettyä tämä [seulontaohjelma]. Koska mak - saahan se yhteiskunnalle vielä enemmän sitte kun joudutaan [hoitamaan], että ei nää kont- rollit voi olla kun murto-osa siitä. Vaikka siitä tulis tietynmoinen piikki leikkauksis tai sädehoidoissa, niin se on kumminki ohimene- vä, parin kolmen vuoden periodissa, jonka jälkeen se tasaantuis. Ja se olis sitte tavallaan hallinnas, sama ku rintasyövän kohdallaki esimerkiks.
K: Eli pitäis löytää semmonen keino, millä pystyttäis erottelemaan syöpätyypistä semmo - set, mitkä tulee pysymäänkin kilttinä ja ei tuu aiheuttamaan ongelmia? Niistä mitkä jossain vaiheessa lähtevät leviämään tai ärhäköityvät?
V: Kyllä. Koska joku tyyppi saattaa jopa viik- kojen sisällä mennä siihen pisteeseen että lä- hettää jo etäpesäkkeitä tai laajenee että sitä on hyvin vaikea enää hoitaa. Ja sitte ne hoidot ainaki on hyvin kalliita. Sillä voitais välttää se ja jos tällaseen ikinä on mahdollisuus, niin kyllä näkisin [sen] erittäin tärkeänä, saada kontrolli pelaamaan. Koska viime kädes mä näkisin että se on säästöä koko yhteiskunnalle.
Edellisessä otteessa haastateltava tuo esiin sen, ettei kaikkia syöpiä tarvitsisi hoitaa, vaan pitäisi kehittää luotettavampi seulontamenetelmä, joka erottaisi aggressiiviset syövät hitaasti etenevistä syövistä. Tämä oli aineistossa poikkeuksellista.
Haastateltava viittaa seulonnan seurauksena kas- vaviin eturauhassyövän hoitokustannuksiin ohi- menevänä, myöhemmin tasaantuvana piikkinä leikkauksissa ja sädehoidoissa, mutta suhteuttaa tilapäisen kustannusten kasvun nopeasti etene-
vien syöpien hyvin kalliisiin hoitokustannuksiin.
Rajaamalla asia kustannuskysymykseksi tarkas- telun ulkopuolelle jää suurin osa niistä asioista, joiden perusteella seulontaohjelman käynnistämi- sestä päätetään. Sitä voidaan pitää myös tapana kiistää seulonnan haitat. Taloudellisten näkökoh- tien lisäksi haastateltavat korostivat seulonnan hyötyjä potilaille ja kuvasivat seulontaa tehokkaa - na menetelmänä vähentää eturauhassyöpäkuol- leisuutta.
SEULONTA VÄHENTÄÄ KUOLLEISUUTTA
Eturauhassyöpä on hyväennusteinen syöpä, ja viiden vuoden kuluttua diagnoosista elossa on 93 % potilaista (1). Merkittävä osa PSA-testauk- sen seurauksena todetuista eturauhassyövistä on paikallisia pienen riskin syöpiä, jotka eivät välttä- mättä vaikuta elinaikaan. Paikallisen eturauhas- syövän hitaasti etenevästä luonteesta huolimatta monet viittasivat syöpään arvaamattomasti etene- vänä, vakavana tautina, joka voi hoitamattoma- na levitä nopeasti. Taudin varhaisen toteamisen kuvattiin vähentävän hoitojen tarvetta, hoidoista aiheutuvia sivuvaikutuksia ja pidemmälle etene- vien syöpien määrää sekä mahdollistavan hoidot ennen kuin on liian myöhäistä. Seulonnasta pu- huessaan haastateltavat puolustivat usein nimen- omaan syöpien varhaisen hoitamisen tarpeel li - suutta. Jotkut miehet sekoittivat varhaisen diag- nostiikan preventioon ja kuvasivat seulontaa en- nakkohuoltona, syövän ennaltaehkäisynä tai kei- nona todeta syöpä etukäteen.
Haastateltavat kertoivat anekdootteja syö- pään kuolleista tuttavistaan, joiden syöpä oli ha- vaittu liian myöhään. Seulontamenetelmästä pu- huessaan haastateltavat kuvasivat nimenomaan eturauhassyövän seulontaa ja PSA-testiä, kuten edellä on käynyt ilmi. Kuolleisuuden vähentämi- sestä puhuessaan perustelut liittyivät myös mui- hin syöpiin ja laajemmin kulttuurisiin käsityksiin syövästä tappavana tautina – vaikka syöpien va- kavuus ja ennuste vaihtelevat, syöpä yhdistetään yleisesti kärsimykseen ja kuolemaan (12).
K: Mikä sun kanta on näihin seulontoihin?
Pi täskö niitä järjestää ihan väestötasolla?
V: Kyllähän se hyvä on että, mitä varhasem- massa vaiheessa löytyy, niin sen parempihan se tietenkin on. Niin kun äitimuorista justiin kattelin että sit kun se lähti niin se meni sitten
kovaa kyytiä ja se oli jo pitkällä siinä vaihees- sa ku se löydettiin.
Kertoessaan vatsasyöpään kuolleesta äidistään haastateltava kuvaa nähneensä omin silmin, kuin- ka kovaa vauhtia syöpä etenee, jos sille antaa mah - dollisuuden. Käyttämällä äidin kohtaloa perus- teluna seulonnan tarpeellisuudelle siirrytään etu- rauhassyövän kontekstista käsittelemään syöpää eräänlaisena kuoleman synonyymina, yleistetty nä tappavana tautina (ks. 36, 37), joka tulisi pysäyt- tää varhaisessa vaiheessa.
Syöpä siis esitettiin nopeasti etenevänä tauti- na, mutta varhaisen diagnostiikan ansiosta sen katsottiin olevan parannettavissa. Miehet eivät tuoneet esiin sellaista mahdollisuutta, että joskus syöpä voi edetä niin nopeasti, ettei seulonnasta olisi apua. Aineistossa huomio kiinnittyi siihen, että miehet olivat haluttomia jatkamaan keskus- telua seulonnan haitoista. Kun puhe kääntyi PSA- testin epäluotettavuuteen tai ylidiagnostiikkaan, miehet turvautuivat usein hyökkäävään retoriik- kaan ja pyrkivät kumoamaan esiin tulleet ongel- mat. Seulonnan haitat kiistettiin vetoamalla – usein eufemistisin tai metaforisin ilmauksin – kuolemaan.
V: [O]likohan sen helsinkiläisen urologin pe- ruste justiin se että, siinä vois tulla sitä turhaa paljon. Mutta mikä sit on toinen vaihtoehto, niinkun tää mun koulukaverikin, joka nyt hei- näkuussa haudattiin, niin jos se olis mennykin vähä aikasemmin [lääkäriin] ja se olis todettu, se ei ois ollukaan turhaa. Niin yhtä hyvin, mä en ois menny lääkäriin, ja nyt mua ei enää olis tässä istumassa. Koska ei mulla ollu mitään..
no ehkä ny pikkasen, sanotaan et kun mies täyttää sen 50 niin se virtsasuihku vähä heik- kenee ja jotain tämmöstä tietysti, pientä, mut ei minkäänlaista semmosta oiretta, että olis ollu syytä epäillä sitä. Ja kun vielä lääkärikin sano että ”mee ny sinne urologille, muttei sus- sa kyllä mitään syöpää oo”. Niin jos olis ollu semmone vähä välinpitämättömämpi lääkäri, et olis ollu siinä omassa kannassaan, että ei oo syöpää että älä mee turhan takia. Niin sil- lon olis ollu justiin tää, että hetken päästä se olis ollu sitte myöhästä.
Edellisessä aineisto-otteessa haastateltava kertoo ensin koulukaveristaan, joka on kuollut eturau-
hassyöpään ja vertaa tätä toisena vaihtoehtona ylidiagnostiikalle. Hän toistaa vertauksen kuvaa- malla omakohtaista kokemustaan eturauhassyö- pään sairastumisesta. Haastateltava korostaa syö - vän oireettomuutta ja arvaamattomuutta (ei min- käänlaista semmosta oiretta) ja käyttää suoraa lainausta lääkärin puheesta (”mee ny sinne uro- logille, muttei sussa kyllä mitään syöpää oo”) argumenttiensa tueksi. Syntyy vaikutelma, että tämä ”toinen vaihtoehto” – ettei syöpää olisi ha- vaittu tarpeeksi ajoissa – oli hyvin lähellä toteu- tua. Otteessa huomio kiinnittyi myös siihen, että tarpeettomien tutkimusten välttäminen esitetään lääkärin välinpitämättömyytenä. Kuvaamalla muunlaisia lääkäreitä välinpitämättömiksi raken- tuu kuva potilaitaan laiminlyövistä lääkäreistä, joiden toiminnan kritisoiminen on oikeutettua.
Seulonnan taloudellisista hyödyistä puhues- saan haastateltavat kuvasivat seulontaa kustan- nuskysymyksenä ja vetosivat seulonnan yhteis- kun nallisiin vaikutuksiin. Kuolleisuuden vä hen- tämisestä puhuessaan haastateltavat kuvasivat seulonnan hyötyjä potilaille. Omien intressien etäännyttämisen sijaan monet lausuivat väitteen- sä syöpäpotilaan positiosta ja viittasivat omaan kokemukseensa kuoleman välttämisestä. Miehet toivat esiin kiitollisuuden siitä, että heidän syö- pänsä on löydetty riittävän ajoissa, ja ylidiagnos- tiikan katsottiin olevan jossakin muualla. Seu - raavaksi tarkastellaan sitä, kuinka seulontaa ja PSA-testausta kuvattiin miesten terveyteen liitty- vänä kysymyksenä – miesten oikeutena ja velvol- lisuutena.
SEULONTA MIESTEN OIKEUTENA JA VELVOLLISUUTENA
Miesten vähäisempi terveyspalvelujen käyttö on miesten elintapojen lisäksi yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi miessukupuoli ja erityisesti niin kut - suttu hegemoninen maskuliinisuus on käsitetty terveysriskinä. ”Lääkäriä välttelevä suomalainen mies” on kulttuurisesti jaettu käsitys ja osa laa- jasti tunnistettua suomalaisen maskuliinisuuden myyttiä. (38.) Seulonnan ja PSA-testauksen tar- peellisuudesta puhuessaan miehet viittasivat lää- käriä kartteleviin miehiin, jotka eivät hakeudu PSA-mittauksiin. Seulonnasta puhuttiin yhtäältä miesten oikeutena ja terveyspoliittisena keinona edistää miesten terveyttä, toisaalta miesten vel- vollisuutena edistää terveyttään. Miesten tervey- den kuvattiin olevan uhattuna miehiä koskevan oireettoman taudin vuoksi, koska lääkärit ja ter-
veydenhuoltojärjestelmä eivät toimi niin kuin pi- täisi. Toisaalta miesten välinpitämättömyyden ja tietämättömyyden kuvattiin vaarantavan heidän terveytensä. Miehet esitettiin siis kahdella tapaa riskiryhmänä.
Muutamat miehet arvostelivat voimakkaasti PSA-testauksen rajoittamista ja puolustivat mies- ten oikeutta tietoon. Seuraavassa aineisto-ottees- sa haastateltava ottaa seulontakysymyksen yh- teydessä esiin sen, ettei hänen lääkärinsä ollut suostunut antamaan lähetettä PSA-mittaukseen toistuvista pyynnöistä huolimatta. Lopulta hän oli päässyt testiin mainittuaan asiasta toiselle lää- kärille. Haastateltava pyrkii kyseenalaistamaan lääkärin toiminnan korostamalla, että kyse on tiedosta, johon hän itse ei voi suhtautua välin- pitämättömästi, mutta jolla lääkäri ei ”mitään tee”. Vaatimalla avoimuutta hän kuvaa lääkärin toimintaa pyrkimyksenä rajoittaa tiedon saantia tai salata potilailta heitä koskevaa tietoa.
K: Kun paljon puhutaan näistä seulonnoista väestötasolla, niin mikä teidän kanta on, pi- täiskö näitä PSA-arvoja ottaa tai seuloa ihan väestötasolla?
V: Kyllä ehdottomasti. Mua niin suututtaa tä - mä ensimmäinen lääkäri joka sano että ne voi paljastaa meille sellaista mitä meidän ei tarvitse edes tietää. Ja kun minä ajattelen asiaa, kun lääkäri sanoo mulle että meidän ei tarvitse edes tietää. Mutta se täytyy kääntää monikkomuodosta yksikkömuotoon. Minun tarvitsee tietää. Eihän hän sillä tiedolla mi- tään tee, mutta minä teen. Tää on niitä, tää on niitä että avoimuutta.
Testimenetelmän epäluotettavuuden sijaan mie- het kuvasivat ongelmallisena testin riittämättö- män saatavuuden. Tällaiset kuvaukset synnytti- vät vaikutelman siitä, ettei terveydenhuoltoon voi luottaa, vaan syövän toteaminen on miesten omissa käsissä. Osa miehistä perusteli seulonnan tarpeellisuutta myös sukupuolten tasa-arvolla tuo- malla esille sen, että naisille järjestetään rinta- syöpäseulontoja, mutta miesten yleisimmän syö- vän toteamiseksi vastaavaa seulontaohjelmaa ei ole järjestetty. Seuraavassa aineisto-otteessa haas- tateltava huomauttaa, että eturauhassyövän ja rintasyövän vuosittainen ilmaantuvuus on yhtä
suurta ja vahvistaa tilastoihin viittaamalla vaiku- telmaa siitä, ettei tasa-arvo tällä hetkellä toteudu.
K: Jos miettii eturauhassyövän seulontoja, kun niistähän paljon keskustellaan puolesta ja vas - taan, että pitäiskö sitä ulottaa koko väestö- tasolle. Niin mikä sun kanta on siihen asiaan, pitäskö ne seulonnat olla?
V: Pitäisin hyvin tärkeänä. Siitä on keskusteltu tästä asiasta. Siinähän on näitä näkökantoja, että sehän ois ennen kaikkeaki hyvin kallis toimenpide tehdä koko väestölle. Mutta jos vertaa nyt vaikka rintasyöpäseulontoihin jota nyt vuosittain, eikö se oo noin neljän ja puo- len tuhannen paikkeilla, ja se on hyvin saman verran eturauhassyöpätapauksia? Muistaak- seni nämä, tilastot niin.
Tasa-arvoon vetoaminen olikin aineistossa yksi niistä retorisista strategioista, joilla kiistettiin seu - lonnan haitat. Vaikka eturauhassyövän seulonnan käynnistämisen esteenä ovat olleet seulontamene- telmään liittyvät ongelmat, naisten seulontoihin vetoaminen synnyttää vaikutelman siitä, ettei miesten terveyteen panosteta samalla tavalla kuin naisten terveyteen. Nimeämällä seulonnan puut- tuminen tasa-arvo-ongelmaksi keskustelu siirtyy seulonnan hyötyjen ja haittojen tarkastelusta sii- hen, kenellä on oikeus tai mahdollisuus päästä seulontaan.
Analyysissa huomio kiinnittyi myös valista- vaan, moralisoivaan ja velvoittavaan puhetapaan, jolla PSA-mittausten tärkeyttä korostettiin. Sen lisäksi, että miehet puolustivat voimakkaasti seu - lonnan tarpeellisuutta, lähes puolet haastatelta- vista kertoi kehottaneensa tuntemiaan miehiä PSA-testeihin. Seuraavassa aineisto-otteessa haas - tateltava ottaa tämän esille, kun häneltä kysy- tään näkemystä seulonnasta. Hän ei perustele seulonnan tarpeellisuutta tai mainitse sen hyöty- jä, mutta korostaa, että PSA-pitoisuutta on syytä seurata aina, kun verinäytteitä otetaan ja alle- viivaa sitä, että hän on itse säännönmukaisesti muistanut neuvoa muita miehiä tässä asiassa.
K: [M]itä sä aattelet eturauhassyövän seulon- nasta että kun sitä PSA-testiä tehdään että pitäskö semmosta seulontaa olla samal lailla kun naisille rintasyövässä, esimerkiksi.
V: Kyllä mä oon sitä mieltä ja mä oon aina sa- nonu kaikille tuttaville, ikäsilleni ja tommosil- le mä sanon että aina kun meette terveyskes- kuk-, verikokeeseen yleensä niin pyydätte sen PSA:n siihen samaan. Kyllä se on ihan oleel- linen asia, et sitä seurattas. Aina kun vaikka minkä muun asian takia otetaan verikoe jos- sain, niin pyytäs sen PSA:n siinä samalla, jos ei sitä oo kerran otettu aikoihin. Kyllä mä oon aina, aina kun tulee vähän juttua näis- tä niin mä oon aina välittäny sitä tietoa että muistakaa pyytää se.
Muiden miesten kannustaminen PSA-testeihin voi olla eturauhassyöpäpotilaille tapa puhua sai- raudestaan. Monet mainitsivat asian siinä yhtey- dessä, kun haastattelija kysyi, ovatko he keskus - telleet eturauhassyövästään muiden kanssa. Ku- vaamalla sitä, kuinka he ovat levittäneet tietoa PSA-testistä haastateltavat myös korostivat omaa aktiivisuuttaan ja vastuullisuuttaan sekä asemoi- vat itsensä asiantuntijoiksi suhteessa muihin mie- hiin.
Seuraavassa aineisto-otteessa haastattelija on aiemmin yrittänyt aloittaa keskustelua seulon- nan haitoista. Haastateltava on puolustautunut voimakkaasti ja korostanut, että hän on tietoi- nen seulonnan haitoista, mutta seulonta pitäisi ehdottomasti aloittaa. Kun haastattelija viittaa siihen, että seulontalöydökset voisivat aiheuttaa ahdistusta, haastateltava alkaa kritisoida seulon- tamenetelmän puutteiden sijaan miehiä, jotka ei- vät ”uskalla mennä lääkärin puheille”.
K: Sekin on tietysti että eri ihmiset kokee sen eri tavalla että jotkuthan saattaa hyvinkin paljo ahdistua siitä asiasta jos sitten löytyykin jotakin.
V: Ihmettelen kun aikuiset raavaat miehet ei uskalla mennä lääkärin puheille.
K: Niin. Joo.
V: Pelkää piikkiä ja kaikkea tämmöstä. Isot miehet.
Haastateltava kiistää seulonnan haitat kääntämäl- lä keskustelun seulonnan mahdollisista negatii- visista seurauksista seulontamenetelmään (pel - kää piikkiä), mikä on tehokas keino saada kritiik-
ki näyttämään oikeutetulta ja isojen, raavaiden, aikuisten miesten lääkärin pelko naurettavalta.
Keskustelua esimerkiksi epänormaalin löydöksen aiheuttamasta ahdistuksesta, hoitopäätöksen te- kemisestä tai hoidoista mahdollisesti aiheutuvista virtsa- ja erektio-ongelmista olisi tämän jälkeen erittäin vaikea jatkaa.
POHDINTA
Haastateltavat puolustivat vahvasti argumentoi- den sekä seulonnan aloittamista että PSA-mit- tausten saatavuutta. Vain kaksi miestä oli sitä mieltä, ettei eturauhassyöpää pitäisi seuloa väes- tötasolla perustellen kantaansa sillä, että seulon- ta voisi heikentää miesten elämänlaatua. Jotkut haastateltavat mainitsivat, että suurelta osalta vanhemmista miehistä löytyisi harmiton eturau- hassyöpä, jos PSA-testausta lisättäisiin. Sen sijaan miehet eivät juurikaan pohtineet, mitä tiedosta voi seurata potilaille. Kukaan haastateltavista ei maininnut sitä, että diagnoosin jälkeen täytyy tehdä päätös hoidosta, ettei hoidon hyödyllisyy- destä ole aina varmuutta tai että hoidoista voi aiheutua esimerkiksi erektio- ja virtsanpidätyson- gelmia, vaikka suurimmalle osalle heistä hoidot olivat aiheuttaneet näitä sivuvaikutuksia. Miehet eivät myöskään maininneet kyseenalaistaneensa tai katuneensa heille tehtyjä PSA-mittauksia.
Seulonta näyttäytyi aineistossamme hyvin po - liittisena asiana, jossa seulonnan etujen ja hait- to jen neutraalin pohdinnan sijasta haastatel tavat puolustivat voimakkaasti kantojaan ja sivuutti- vat monia omille näkemyksilleen vastakkaisia pe rusteluja. Analyysimme osoittaa, että suoma- laiset miehet ovat omaksuneet terveyden edistä- misen keskeisen teesin – prevention – osaksi ter - veysajatteluaan. Prevention hyödyt liitettiin vah- vasti talousajatteluun, jossa seulonnan ansiosta saavutettavat säästöt yhteiskunnalle nähdään kiistämättöminä etuina. Pyrkimykset terveyden edistämiseen, yhteiskunnalliseen hyötyyn ja tasa- arvoon ovat asioita, joiden varaan on helppoa rakentaa vahvoja argumentteja ja joihin haasta- teltavat vetosivat puolustaessaan mielipidettään seulonnan tarpeellisuudesta.
Sitä, että haastateltavat eivät juuri tuoneet esiin seulonnan vastaisia argumentteja, voidaan tulkita kahdella erilaisella tavalla. Seulonnan ympärillä käytävä keskustelu on ristiriitaista ja seulontaa koskeva tieto on vaikeasti hahmotetta- vaa, joten on mahdollista, että haastateltavien on
hankalaa hahmottaa eri perustelujen keskinäisiä suhteita (39). Toisaalta suuri osa haastatelluista oli tietoisia siitä, että seulontaan liittyy myös haittoja. Asiaa voikin tulkita myös edunvalvon- nan näkökulmasta niin, että haastatelluilla oli asiassa vahva oma kantansa, ja saadakseen tä- män mielipiteen riittävän vakuuttavasti ilmais- tuksi he tietoisesti jättivät tätä kantaa heikentä- vät näkökulmat huomioimatta.
Perustelut noudattavat suurelta osin tietyn- laista edunvalvontapolitiikan logiikkaa, jossa seu - lontojen järjestäminen nähdään keinona lisätä tietoisuutta eturauhassyövästä ja puolustaa oman potilasryhmän asemaa terveyspolitiikan priori- soinneissa (30, 31). Edunvalvontaa tehdään suh- teessa muihin potilasryhmiin, erityisesti naisiin, mutta vastapuolena kuvattiin terveydenhuolto- järjestelmää ja tämän edustajina lääkäreitä, jot- ka useissa kohdin esitettiin välinpitämättöminä ja potilaan etua ymmärtämättöminä. Haastatel- tavat asemoivat itsensä miesten terveyttä edistä- vinä aktivisteina, jotka ajavat yhteiskunnallisen tasa-arvon ohella rationaalista ja kustannusteho- kasta terveyspolitiikkaa.
Edellisten lisäksi on mahdollista, että haastat- telemiemme miesten oma hoitohistoria vaikut taa heidän tapaansa jäsentää seulonnan problema- tiikkaa. Haastateltavilla oli todettu paikallinen eturauhassyöpä, ja heille oli tarjottu aktiiviseu- rantaa ensisijaisena tai yhtenä mahdollisena hoi- tovaihtoehtona. Suurin osa heistä oli kuitenkin valinnut leikkaus- tai sädehoidon. Kyseessä voi olla tapa puolustaa ja rationalisoida omia hoi- tovalintoja (32, 36). Pohtiessaan kantaansa seu- lontaan he mahdollisesti suhteuttivat sen etuja ja haittoja erityisesti syövästä hengissä selviytymi- seen, jolloin hoitojen sivuvaikutukset ja niiden vaikutukset elämänlaatuun jäävät toissijaisiksi (40).
Nykyisessä terveyspolitiikassa korostetaan potilaiden osallisuutta ja kokemustiedon merki- tystä terveydenhuollon kehittämisessä (41). Ko- kemustiedolla on epäilemättä tärkeä osansa ter- veyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, ja tästä näkökulmasta on tärkeää, että monet po- tilasryhmät ottavat aktiivisesti osaa terveyden- huollon suunnittelusta käytävään keskusteluun.
Tutkimuksemme osoittaa, että eturauhassyöpää sairastavat miehet katsovat omien kokemustensa antavan heille legitiimin aseman terveyspoliittis- ten linjausten arvioinnissa. Potilaille syöpäseu- lonnat näyttäytyvät kuitenkin helposti nolla- summapelin luonteisena edunvalvontana, jossa eri potilasryhmiä koskevat linjaukset suhteutu- vat aina oman ryhmän voittoihin tai tappioihin.
Vaikka sairauskokemuksiin perustuva tieto aut- taa paremmin ymmärtämään potilaiden tarpeita, ja siten kehittämään palveluita, kokemustietoon usein sisältyvä edunvalvontanäkökulma rajoit- taa sen käytettävyyttä seulontojen kaltaisista laa- joista ja moniulotteisista asioista keskusteltaessa.
Terveyspolitiikassa seulontojen hyödyt ja haitat on asetettava tiettyä potilasryhmää laajempaan kansanterveydelliseen yhteyteensä.
RAHOITTAJAT:
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty Pir- kanmaan Syöpäyhdistyksen rahoittamassa tutki- mushankkeessa Paikallisen eturauhassyövän hoi- don ja hoitomuotojen valinnan psykososiaaliset ulottuvuudet (QPro).
KIRJOITTAJIEN KONTRIBUUTIOT:
Pietilä ja Hakulinen suunnittelivat tutkimuksen asetelman. Ojala osallistui haastattelujen tekemi- seen. Hakulinen analysoi aineiston. Hakulinen, Ojala ja Pietilä kirjoittivat artikkelikäsikirjoituk- sen.
Hakulinen, A., Ojala, H., Pietilä, I. Promoting men’s rights in the field of health policy: patients’ argumentation for the usefulness of prostate cancer screenings. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti – Journal of Social Medicine 2020: 57: 348–358.
In recent years, there have been active discussions on the benefits and disadvantages of prostate cancer screening. While the PSA blood test is widely used in health care, population screening is not recommended as its harms are considered to outweigh the benefits. The harms associated with screening include over-diagnosis and unnec-
essary treatments that can reduce men’s quality of life. This study was aimed at exploring the views of men with prostate cancer on the necessity of screening. The study was based on semi-struc- tured individual interviews conducted with 28 prostate cancer patients. The interviews were an- alysed using discourse analysis.
The majority of the interviewees supported the establishment of a national screening programme and argued that PSA testing should be accessible for all men. The importance of screening was commonly justified with arguments related to the benefits of early diagnostics, such as cost saving and reduction of mortality. Additionally, screen- ing was supported with justifications based on men’s rights and gender equality. Our findings
suggest that men who advocate screening are aware of the harms of screening. Screening was perceived as a way of promoting men’s health.
Keywords: Health policy, men’s health, prostate cancer screening, argumentation.
________________
Saapunut 11.09.2019 Hyväksytty 07.05.2020
LÄHTEET
(1) Suomen syöpärekisteri 2019. Luettu 3.6.2019.
www.syoparekisteri.fi
(2) EAU Guidelines: Prostate cancer, 2019. Luettu 3.6.2019. https://uroweb.org/guideline/prostate- cancer/
(3) Malila N, Sarkeala T, Anttila A. Syöpäseulonnat.
Julkaisussa: Seulonnat Suomessa 2014. Tervey- den huollon seulontojen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:17. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
(4) Mäkelä M, Saalasti-Koskinen U, Haula T, ym.
Seulontojen arviointi ja niistä päättäminen.
Julkaisussa: Seulonnat Suomessa 2014. Ter vey- denhuollon seulontojen nykytila ja tule vaisuuden näkymät. Sosiaali- ja terveys ministeriön julkai- suja 2014:17. Helsinki: Sosiaali- ja terveys- ministeriö.
(5) Anttila A, Heinävaara S, Sarkeala T. Syöpä- seulonnat. Julkaisussa: Syöpä Suomessa.
Syöpäjärjestöjen raportteja 2016. Luettu 31.5.2019. https://www.syopajarjestot.fi/
julkaisut/raportit/syopa-suomessa-2016/
syopaseulonnat/
(6) Eturauhassyöpä: Käypä hoito -suositus, 2014.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Luettu 31.5.2019.
https://www.kaypahoito.fi/hoi11060 (7) Buzzoni C, Auvinen A, Roobol M, ym.
Metastatic prostate cancer incidence and prostate-specific antigen testing: new insights from the European randomized study of screening for prostate cancer. Eur Urol 2015;68:885–890.
doi: 10.1016/j.eururo.2015.02.042 (8) Schröder F, Hugosson J, Roobol M, ym.
Screening and prostate cancer mortality: results of the European Randomised Study of Screening for Prostate Cancer (ERSPC) at 13 years of follow-up. Lancet 2014;384:2017–2035.
doi: 10.1016/S0140-6736(14)60525-0 (9) Booth N, Rissanen P, Tammela T, ym. Costs of
screening for prostate cancer: Evidence from the Finnish Randomised Study of Screening for Prostate Cancer after 20-year follow-up using register data. Eur J Cancer 2018;93:108–118.
doi: 10.1016/j.ejca.2018.01.111
(10) Vasarainen H, Malmi H, Määttänen L, ym.
Effects of prostate cancer screening on health- related quality of life: Results of the Finnish arm of the European randomized screening trial (ERSPC). Acta Oncol 2013;52:1615–1621.
doi: 10.3109/0284186X.2013.802837 (11) Ilic D, Neuberger M, Djulbegovic M, ym.
Screening for prostate cancer. Cochrane Database Syst Rev 2013;1:CD004720.
doi: 10.1002/14651858.CD004720.pub3 (12) Klotz L. Cancer overdiagnosis and overtreatment.
Curr Opin Urol 2012;22:203–209.
doi: 10.1097/MOU.0b013e32835259aa (13) Auvinen A, Moss S, Tammela T, ym. Absolute
effect of prostate cancer screening: balance of benefits and harms by center within the European randomized study of prostate cancer screening. Clin Cancer Res 2016;22:243–249.
doi: 10.1158/1078-0432.CCR-15-0941 (14) Heijnsdijk E, Wever E, Auvinen A, ym. Quality-
of-life effects of prostate-specific antigen screening. New Engl J Med 2012;367:595–605.
doi: 10.1056/NEJMoa1201637 (15) Lehto U-S, Tenhola H, Taari K, ym.
Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys. Lääkärilehti 2013;68:2997–3005.
(16) Klotz L. Prostate cancer overdiagnosis and overtreatment. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2013;20:204–209.
doi: 10.1097/MED.0b013e328360332a (17) Wilt T, Ahmed H. Prostate cancer
screening and the management of clinically localized disease. BMJ 2013;346:f325.
doi: 10.1136/bmj.f325
(18) Pukkala E, Sankila R, Rautalahti M. Syöpä Suomessa 2011. Syöpäjärjestöjen julkaisuja nro 82. Helsinki: Suomen syöpäyhdistys;
2011. Luettu 3.6.2019. https://s3-eu-west-1.
amazonaws.com/frantic/syopa-jarjestot/Syopa- Suomessa-2011.pdf
(19) Sauni R, Hakulinen-Viitanen T, Pelkonen M, ym. Terveystarkastukset. Julkaisussa: Seulonnat Suomessa 2014. Terveydenhuollon seulontojen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:17. Helsinki:
Sosiaali- ja terveysministeriö.
(20) Godtman R, Holmberg E, Lilja H, ym.
Opportunistic testing versus organized prostate-
specific antigen screening: Outcome after 18 years in the Göteborg randomized population- based prostate cancer screening trial. Eur Urol 2015;68:354–360.
doi: 10.1016/j.eururo.2014.12.006 (21) Auvinen A, Mirtti T, Tammela T, ym. Uusi
eturauhassyövän seulontatutkimus pyrkii parantamaan hyötyjen ja haittojen suhdetta.
Duodecim 2018;134:1429–31.
(22) Howard K, Brenner A, Lewis C, ym. A comparison of US and Australian men’s values and preferences for PSA screening. BMC Health Serv Res 2013;13:388.
doi: 10.1186/1472-6963-13-388 (23) Partin M, Lillie S, White K, ym. Similar
perspectives on prostate cancer screening value and new guidelines across patient demographic and PSA level subgroups: A qualitative
study. Health Expect 2017;20:779–787.
doi: 10.1111/hex.12517
(24) Smith S, Birtwhistle R. Exploring patient perceptions of PSA screening for prostate cancer:
Risks, effectiveness, and importance. Can Fam Physician 2012;58:502–507.
(25) Kilpeläinen T, Tammela T, Malila N, ym.
Prostate cancer mortality in the Finnish randomized screening trial. J Natl Cancer Inst 2013;105:719–725. doi: 10.1093/jnci/djt038 (26) Malmi H, Ruutu M, Määttänen L, ym.
Why do men opt out of prostate-cancer screening? Attitudes and perception among participants and non-participants of a
screening trial. BJU Int 2010;106:472–477.
doi: 10.1111/j.1464-410X.2010.09165.x (27) Toimenpidealoite 53/2013. Luettu
3.6.2019. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/
EduskuntaAloite/Documents/tpa_53+2013.pdf (28) Sarakorpi J. Kokeneen syöpätautilääkärin neuvo:
Käykää miehet PSA-testissä. Suomen potilaslehti 2/2014, 16.
(29) Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry. Kannanotto:
eturauhassyövän varhainen toteaminen saatava järjestetyksi. Luettu 3.6.2019.
http://www.ersy.fi/psa.php
(30) Jones M, Pietilä I. Expertise, advocacy and activism – a qualitative study on the activities of prostate cancer peer support workers. Health (London) 2018.
doi: 10.1177/1363459318785711
(31) Chapple A, Ziebland S, Shepperd S, ym. Why men with prostate cancer want wider access to prostate specific antigen testing: Qualitative study. BMJ 2002;325:737.
doi: 10.1136/bmj.325.7367.737 (32) Orom H, Underwood W, Homish L, ym.
Prostate cancer survivors’ beliefs about screening and treatment decision-making experiences in an era of controversy. Psychooncology
2015;24:1073–1079.
doi: 10.1002/pon.3721
(33) Billig M. Arguing and thinking: A rhetorical approach to social psychology. Cambridge:
Cambridge University Press; 1987.
(34) Jokinen A. Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Kirjassa: Jokinen A, Juhila K, Suoninen E. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino; 1999, 126–159.
(35) Petersen A, Lupton D. The new public health.
Health and self in the age of risk. London: SAGE publications; 1996.
(36) Pietilä I, Ojala H, Helminen S, ym. Who has the guts to make this choice? Ideals of masculinity in men’s justifications for their treatment decisions for localised prostate cancer. Int J Mens Health 2016;15:267–282.
(37) Pietilä I, Ojala H, Helminen S, ym.
Eturauhassyövän tukihenkilö – vertainen vai asiantuntija? Sosiaalilääk aikak 2014;51:101–
112.
(38) Pietilä I. Between rocks and hard places.
Ideological dilemmas in men’s talk about health and gender. Acta Universitatis Tamperensis 1329.
Tampere: Tampere University Press; 2008.
(39) Brett A, Ablin R. Prostate-cancer screening – What the U.S. Preventive services task force left out. New Engl J Med 2011;365:1949–1951.
doi: 10.1056/NEJMp1112191 (40) Ransohoff D, McNaughton Collins
M, Fowler F. Why is prostate cancer screening so common when the evidence is so uncertain? A system without negative feedback. Am J Med 2002;113:663–667.
doi: 10.1016/S0002-9343(02)01235-4
(41) Jones M, Pietilä I. “The citizen is stepping into a new role” – policy interpretations of patient and public involvement. Health Soc Care Community 2018;26:e304–e311. doi: 10.1111/hsc.12520 Annastiina Hakulinen
TtM, tutkija Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteet Hanna Ojala
KT, dosentti, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sukupuolentutkimus
Ilkka Pietilä
FT, dosentti, apulaisprofessori Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
