• Ei tuloksia

Osallistaminen, innovaatiot ja tieto-organisaatioiden yhteistyö kirjastojen mahdollisuutena - IFLA:n puheenjohtaja Ingrid Parent Helsingissä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Osallistaminen, innovaatiot ja tieto-organisaatioiden yhteistyö kirjastojen mahdollisuutena - IFLA:n puheenjohtaja Ingrid Parent Helsingissä näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

17

Osallistaminen, innovaatiot ja tieto-organisaatioiden yhteistyö kirjastojen mahdollisuutena - IFLA:n puheenjohtaja Ingrid Parent

Helsingissä

Minna Marjamaa

Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura järjestivät IFLA:n avoimen seminaarin, jossa IFLA:n puheenjohtaja Ingrid Parent kertoi kautensa teemasta ”Kirjastot muutosvoimana”. Tilaisuus tarjosi hyvän koos- teen IFLA:n tämänhetkisestä toiminnasta ja tavoitteista. Kun talous ja viestin- täkulttuuri haastavat kirjaston roolia tiedonvälityksessä, näkee Ingrid Parent kirjastoilla myös mahdollisuuksia tasaveroisen tiedonsaannin varmistajana ja oppimisen ja kohtaamisen paikkana, jossa yhteiskuntakehitystä eteenpäin vie- vät ideat saavat kasvaa. Parent korostaa myös tieto-organisaatioiden yhteistoi- minnan merkitystä.

Mitä tekee IFLA:n puheenjohtaja?

IFLA (International Federation of Library Asso- ciations and Institutions) on kansallisten kirjas- tojärjestöjen yhteinen kattojärjestö, jolla on täl- lä hetkellä 15 000 jäsentä yli 150 maassa. Elo- kuussa järjestölle valittiin uusi puheenjohtaja, Brittiläisen Kolumbian yliopistokirjaston johta- ja Ingrid Parent Vancouverista. IFLA:n puheen- johtajan tehtävänä on edustaa järjestönsä lisäk- si kaikkia maailman kirjastoja ja toimia paitsi kirjastojen, myös kirjaston käyttäjien oikeuksi- en puolestapuhujana. Puheenjohtajan työ koos- tuu IFLA:n järjestöjen kokouksista sekä vierai- luista eri maiden jäsenjärjestöjen tilaisuuksissa ja kirjastoissa.

Talous ja viestintäkulttuurin muutos kirjastojen haasteena

Kirjastojen tämän hetken haasteet nousevat Pa- rentin mukaan talouden taantumasta ja tiedonvä- lityksen nopeasta kehityksestä. Talouden taantu- ma saa aikaan sen, että kirjastojen toimintamah- dollisuudet kaventuvat ja samalla myös IFLA me- nettää jäseniään ja kansainvälistä kattavuuttaan,

kun jäsenjärjestöillä ei ole enää varaa maksaa jä- senmaksuja.

Talouden ohella tiedonvälityksen tapa on muuttunut ratkaisevasti. Internetin ja mobiili- laitteiden käytön hinnan lasku sekä sosiaalisen median yleistyminen haastavat kirjastojen perin- teisen roolin tiedon portinvartijana. Kansalaiset voivat halutessaan ohittaa kirjastot ja valtioval- taan usein kytköksissä olevat joukkotiedotusvä- lineet ja rakentaa itsenäisesti omaa tiedonvälitys- tä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen muutokseen.

Tiedonvälityksen demokratisoituminen on jo nyt saanut aikaan liikehdintää: Muun muassa ara- bikevään ja Occupy-liikkeen toiminta on nähty pitkälti mahdollistuneen sosiaalisen median ansi- osta. Samaan aikaan toisaalta vapaata tiedonsaan- tia rajoitetaan: osa valtioista pyrkii edelleen sen- suroimaan keskeistä tietoa ja toisaalta kaupalli- set toimijat rajaavat yhä suuremmassa määrin tie- toon pääsyä taloudellisin perustein mm. tekijän- oikeusrajoituksin, tietokantalisenssein ja järjestel- märiippuvuuksien avulla. Kirjastot jäävät ikään kuin puun ja kuoren väliin: yhtäältä kansalaiset ovat entistä vaativampia informaatiopalveluiden

(2)

18

käyttäjiä, toisaalta taas kirjastojen mahdollisuu- det tiedonlähteiden tarjoajina uhkaavat rajoittua.

Kirjastot ideoiden kasvun paikkana

Ingrid Parentin mukaan muutokset nostavat en- tistä enemmän esille IFLAn päätavoitteen eli tur- vata kirjastojen mahdollisuus vaikuttaa kansalais- ten elämään tarjoamalla demokraattisen pääsyn tietoon kaikille kansalaisille. Parent korostaa kir- jastojen mahdollisuuksina seuraavat 4 toiminta- tapaa: 1) yhteisön osallistamisen (inclusion), 2) tiedon tuottamiseen osallistumisen (transforma- tion), 3) innovaatiot (innovations) ja 4) eri muis- tiorganisaatioiden välisen yhteistoiminnan (con- vergence).

Yhteisön osallistamisella Parent tarkoittaa kir- jastojen toimintaperiaatetta, jossa korostetaan, että kirjasto palvelee kaikkia ja tarjoaa kaikille tasapuolisesti pääsyn tietoon. Transformaatiolla hän tarkoittaa mahdollisuutta siihen, että kirjas- tojen tarjoamien julkaisujen kautta niiden ideat jalkautuvat yhteiskunnalliseksi muutosvoimak- si. Tämä muutosvoima ei synny vain julkaisuis- ta, vaan myös siitä, että kirjasto toimii kansalais- ten tapaamispaikkana ja oppimisympäristönä - paikkana jossa ideat voivat kasvaa.

Tekniset ja sosiaaliset innovaatiot ovat erittäin tarpeellisia, kun kirjastoa kehitetään vastaaman kansalaisten tiedontarpeita. Parentin mielestä eri-

laisten muistiorganisaatioiden ja tiedonvälitystä hoitavien tahojen on yhdistettävä voimansa voi- dakseen tarjota yhdessä parempaa palvelua.

Tavoiteohjelmilla tukea kirjastojen vaikuttamiseen

IFLA:ssa muutoksen tuomiin haasteisiin pyri- tään vastaamaan myös toimintaohjelmien avul- la. Vuonna 2011 - 2012 keskeisiä ovat digitaa- listen sisältöjen, johtajuuden, lobbauksen ja ver- kostoitumisen, kulttuuriperinnön rekonstruoin- nin ja monikielisyyden ohjelmat.

Digitaalisten sisältöjen ohjelmalla pyritään tar- joamaan kirjastojen kautta kansalaisille parem- mat mahdollisuudet tiedonsaantiin. Kirjasto- alan johtajuuteen suunnatulla ohjelmalla pyri- tään kouluttamaan kirjastoalalle vaikuttajia niin kansallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisesti- kin. Kirjastojen ammatillisella lobbaus- ja ver- kostoitumisohjelmalla halutaan tukea kirjasto- alan ammattilaisten verkostoitumista suhteessa päättäjiin, lainsäätäjiin ja kustantajiin sekä raken- tamaan yhteistyötä sekä strategista kehittämistä alan sisällä. Lisäksi meneillään on kulttuuripe- rinnön rekonstruointiohjelma, jossa kehitetään kriisialueille keinoja tehostaa kulttuuriperinteen säilyttämistä ja elvyttämistä. Monikielisyysohjel- malla edistetään IFLA:n mahdollisuuksia vastata erikielisten jäsenjärjestöjensä tarpeisiin.

Paneeli kokosi suomalaisten kirjastojen näkemyksiä (vas. Kimmo Tuominen, Ilkka Mäkinen, Annikki Roos, Tuula Haavisto ja Ingrid Parent

(3)

19

Ovatko kirjastot menettämässä pelin?

Jäävätkö kirjastot ulkopuolelle sähköisten kirjo- jen tarjoajana ja toimintakentän varastaa musta hevonen sillä aikaa, kun kirjastot eivät saa koot- tua rivejään neuvotteluihin kustantajien, palve- luntarjoajien sekä tekijänoikeusjärjestöjen kans- sa? IFLA pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan tekijän- oikeuskysymyksiin sekä tekijänoikeuskomitean- sa kautta että lobbaamalla WIPO:a (World Intel- lectual Property Organization), joka päättää kan- sainvälisellä tasolla tekijänoikeuksista.

Jotain on saatu aikaankin. Tammikuussa 2012 julkistettiin ehdotus kansainväliseksi raamisopi- mukseksi tekijänoikeuksien poikkeuksista kirjas- toille ja arkistoille (Treaty Proposal on Copyright Exceptions and Limitations for Libraries and Ar- chives). Marraskuussa 2011 Genevessä järjestet- tiin WIPO:n tekijänoikeuskomitean kokouksen yhteydessä neuvottelut IFLAn edustajien kanssa kirjastojen vaatimista poikkeuksista tekijänoike- uslainsäädäntöön.

Lainsäädännön lisäksi tarvitaan yhteistyötä kustantajien ja palveluntarjoajien kanssa. Pain- vastoin kuin usein ajatellaan, Parentin mukaan myös kustantajat tarvitsevat kirjastoja osana in-

formaatioketjua. - Olen optimisti- nen e-kirjojen suhteen, emme suin- kaan ole jäämässä sivuun e-kirja- kentän palveluntarjoajana. Meidän tehtävämme on jatkaa lobbausta ja neuvottelua, hän vakuuttaa luotta- vaisena.

Millainen on Ingrid Parentin työpäivä?

Millaista IFLA:n puheenjohtajan työ käytännössä? Ingrid Parentin työkuva on pitkälti edustamista ja matkustamista. Valintansa jälkeen Parent on vie- raillut erilaisissa kirjastoissa ja kirjastojärjestöissä Tunisissa, Sloveniassa, Barbadoksella ja Espanjas- sa. Suomen vierailun jälkeen matka jatkuu koh- ti Armeniaa, Ukrainaa ja Keniaa.

Parent kertoo olevansa erittäin innostunut teh- tävästään kirjastojen puolestapuhujana ja kasvoi- na maailman kirjastoille. Hän näkee järjestön roolin myös tulleen yhä tärkeämmäksi juuri toi- mintaympäristön nopean muutoksen takia. Pa- rent kuitenkin täsmentää, ettei hän toimi yksin, vaan hänen työstään syntyy merkittäviä tuloksia vain yhdessä toimien ja yhteisten tavoitteiden kautta. Hän korostaa myös haluavansa toimia ta- saveroisena kumppanina muiden kirjastoalan toi- mijoiden ja kirjastonhoitajien kanssa – hänen tä- mänhetkiseen rooliinsa vain kuuluu edustaa kol- legoitaan IFLA:n puheenjohtajana. &

Tietoa kirjoittajasta

Minna Marjamaa, informaatikko Laurea-ammattikorkeakoulun kirjasto Email. Minna.marjamaa@laurea.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sylvia Piggot (Global Information Solutions Group, Montreal, Canada) ja Sinikka Sipilä (Finnish Library Association, Helsinki, Finland). National libraries in the digital

To continue the professional work on the themes of WSIS, the Finnish Library Association, the Library of Parliament of Finland and FAIFE, the IFLA Committee on Free Access

Hän kertoi niistä kokemuksista, joita Saksassa on saatu sen jälkeen kun sääntely viime vuonna ulotettiin myös verkkoaineistoihin.. Erääksi keskeiseksi ongelmaksi on

Samalla tavalla maailmaa avartava oli zimbabwelaisen Lindiwe Mpindiwan esitys siitä, kuinka heillä on otettu intranet käyttöön tiedon jakamisen välineenä – hyvin

1927 perustettu IFLA, The International Federation of Library Associations and Institutions, on kirjastoseurojen kansainvälinen yhdistys, kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaisten

Puhujina olivat IFLA:n presidentti Jennefer Nicholson, ammatillisen kehityksen komitean puheenjohtaja Patrice Laundry sekä konferenssi­.. toimistossa työskentelevä

Kansainvälisen järjestön tuki vähäisillä resurs- seilla toimiville kirjastoille, erityisesti kehitys- maissa, on myös ollut tärkeää. IFLA on pyrki- nyt

Sekä Suomen kirjastoseura että Suomen tieteellinen kirjastoseura ovat olleet mukana IFLAn toimin- nassa sen perustamisesta lähtien.. Suomen kirjastoseura on ollut aktiivinen