30
Kirjastojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja digitaalinen humanismi – muistoja IFLA-kesästä 2017
Jarmo Saarti
I
FLA-seminaarini alkoivat tänä vuonna Berliinin digitaalista humanismia koskevalla satelliittise- minaarilla Digital humanities: Opportunities and risks – connecting libraries and research. Seminaa- rissa käsiteltiin erityisesti ihmistieteiden aineisto- jen digitointia, digitoitujen aineistojen tutkimus- ta ja aihepiiriin liittyvien välineiden kehittämistä sekä kirjastoille että tutkijoille.Digitaaliset aineistot tarkoittavat nykyään nel- jää kokonaisuutta: digitoitua aineistoa, aineisto- jen digitaalisia metatietovarantoja, digitaalisena syntyneitä dokumentteja ja internetin sisältämää muuta digitaalista aineistoa. Digitaalisille aineis- toille on ominaista, että ne muuttuvat nopeasti, ovat teknologiariippuvaisia ja eri osa-alueilla on omat haasteensa ja kehittämistarpeensa. Digitaa- linen aineisto antaa mahdollisuuden myös tut- kia humanistista aineistoa tietotekniikan käytös- sä olevien tutkimusmenetelmien kaltaisesti: ana- lysoida algoritmeilla digitaalista korpusta ja kat- soa, mitä tuloksia sitä kautta löytyy.
Merkittävä kirjastojen työ näyttää olevan eri- laisten digitaalisten aineistokokonaisuuksien luo- minen ja tähän liittyvä metadatatyö. Tässä on eri- laisia lähestymistapoja. Laajimpia hankkeita ovat kansalliskirjastojen kattavat digitointi- ja hara- vointiprojektit, joilla pyritään hallitsemaan kaik- ki mahdollinen digitaalisessa muodossa oleva ai- neisto. Suppeimmillaan digitaaliset kokoelmat käsittelevät yhden tekijän tai yhden aihealueen digitaalisten aineistojen kokoelmaa. Tosin suppe- us on tässä hämäävää: Delphine Vernozy ja Pau- le Demoliere Sorbonnen yliopistosta esittelivät Guillaume Apollinairen tuotantoon liittyvää ko- koelmaa, jossa pyritään kokoamaan kaikki Apol- linairen tuotantoon ja sen tulkintoihin liittyvät dokumentit. Intertekstuaalisessa maailmassa yk-
sittäinen runo saa mukaansa valtavan määrän eri- laista dokumentaatiota.
Digitaalinen kokoelma antaa mahdollisuuden linkittää erityyppisiä aineistoja – olipa aineisto sitten käsikirjoituksia, tekstien eri versioita, näy- telmiä ja taidemaalarien kuvituksia jne. Teoreet- tisesti sanottuna on mahdollista luoda konteks- tuaalinen metateksti kulttuurisesta ikonista ku- ten Apollinairesta, jonka tuotanto on vaikutta- nut laajasti eurooppalaiseen kulttuurielämään ja historiaan.
Päivien esityksessä korostettiin myös metada- tan laadun ja metadataformaattien luomisen tär- keyttä. Standardien ja käytänteiden tilanne on se- kava. Lisäksi tekniikkojen ja uusien dokumentti- tyyppien nopea syntyminen ja kehittyminen ai- heuttaa sen, että kirjastot tuntuvat jäävän koko ajan jälkeen tässä kilpajuoksussa. Merkittävä ha- vainto oli Ranskan kansalliskirjaston Emmanuel- le Bermésin esittämä: Kun tutkijoiden työ syve- nee digitaalisten aineistojen analyysissa, näyttää heidän kokemustensa mukaan siltä, että kirjasto- jen tekemälle rikkaalle kuvailulle ja dokumentte- ja tarkasti analysoivalle kuvailuformaatille ja ku- vailutyön tuottamalle rikkaalle metadatalle on suuri tarve. Aineistomassojen analysointi on no- peampaa ja analyyttisempää huolellisesti tehdyn kuvailudatan kautta.
Michael Gasser Zürichin ETH:n kirjastosta esitti, että digitaalisen ympäristön mahdollista- man joukkoistamisen suurin teho saadaan ai- kaan täsmäjoukkoistamisella: Gasser kollegoi- neen oli lähettänyt sveitsiläisen ilmailun kuvako- koelman kommentointipyynnön suoraan lentä- jille ja muille lentoliikenteessä mukana työsken- neille henkilöille. Näin he olivat saaneet paran- nettua aineistonsa kuvailua. Aineistot kannattaa
31
avata niiden palveluiden kautta, missä suurin osa käyttäjistä liikkuu: kuvien saaminen wikicom- mons-tyyppiseen käyttöön lisää Gasserin mukaan näkyvyyttä laajemmalle kuin kirjastojen tietokan- tojen ja sivustojen kautta jakelu. Lisäksi tarinal- listaminen lisää aineistojen käyttöä: digitoitujen kuvien esittäminen ja liittäminen kerronnalliseen kehykseen saa myös niille lisää käyttäjiä.
Kirjastot, solidaarisuus ja yhteiskunta
Tämän vuoden IFLAn pääkonferenssi järjestet- tiin Wrocławissa, Puolassa. Konferessin teema oli ajankohtainen ja Puolan lähihistoriaan sopi- va: kirjastot, solidaarisuus ja yhteiskunta. IFLAs- sa tematiikka näkyy myös vaikuttamisen suun- taamisessa YK:n 2030 ohjelman mukaisesti, jos- sa tavoitteena on kestävän kehityksen ja yhteis- kunnallisen vaurauden ja vakauden kehittäminen Karjala-tietokantaa esittelemässä Berliinissä
koko maailmassa.
IFLAn uuden strategiatyön ja organisaation uudistamisen myötä järjestö on entistä enemmän korostanut kirjastojen ja niiden tekemän työn näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämistä yhteis- kunnassa. Solidaarisuuden merkitystä korostaa kirjastojen rooli tasa-arvoisen pääsyn takaami- sesssa dokumentoituun tietoon kaikille maailman ihmisille. Digitaalinen kuilu on syntymässä myös hyvinvoiviin maihin: eriarvoisuus näkyy niiden välillä, jotka osaavat hakea tietoa ja niiden, joi- den tiedonhakutaidot ovat heikot. Suomessakin on viime aikoina keskusteltu runsaasti lukutai- don heikkemisestä ja sen vaikutuksesta erityisesti poikien asemaan yhteiskunnassa. Tulevaisuuden visiot passiivisesta kuluttajaluokasta ja aktiivises- ta luovasta luokasta näyttävät alkavan toteutua.
Parhaillaan käynnissä oleva IFLA Global Vision -keskustelu on hyvä esimerkki seuran strategian
32
ja vaikuttamistyön jalkauttamisesta koko yhteis- kuntaan ja kirjastokentälle. Keskustelun tavoite on löytää kirjastoalalle yhteisiä arvoja ja vaikut- tamisen mahdollisuuksia ja samalla markkinoi- da kirjastojen osaamista kansallisille ja poliittisil- le päättäjille. IFLA on jalkauttanut visiokeskus- telun sekä verkon kautta tapahtuvaksi osallista- miseksi että paikallisten tapahtumien kautta ta- pahtuviksi keskustelukohtaamisiksi.
Digitalisoituva maailma ja aineistojen moninaisuus
Aineistojen löydettävyys nousi esille kuvailu- ja aineistojen hallintaan liittyvissä esityksissä.
Richard E. Sapon-White Oregon State yliopis- tosta esitteli työtään, jossa hän oli analysoinut ja tarkentanut alkuperäiskansojen nimistöä Kon- gressin sanastossa.
Hänen mukaansa virallisissa sanastoissa vasta- ja alakulttuurit näkyvät huonosti ja usein valta- kulttuurin kautta tulkittuina. Yksi syy tähän on se, että esimerkiksi intiaaniheimojen määrittely kulttuurin sisällä on ollut vaihtelevaa ja perus- tunut moninaisiin käsityksiin yhteisöistä ja nii- den muodostumisesta. Sanastoja ja sisällönkuvai- lua tulee kehittää niin, että kulttuurien rikkaus ja erilaiset tulkintatavat pystytään säilyttämään.
Vastaava haaste on Siri Gaskin mukaan saame- laisessa aineistossa, jonka bibliografiatyötä hän esitteli. Saamelaiset ovat hänen mukaansa alku- peräiskansa, joka ei asetu nykyisten valtioiden ra- jojen sisälle. Eri valtioiden alueilla elävät kansat eivät voi tulla kuvatuksi nykyisillä, yhden valta- kulttuurin mallien mukaan rakennetuilla väli- neillä. Silmiä avaava harjoitus on verrata esimer- kiksi Kongressin sanaston, YSOn ja Wikipedian tulkintaa saamelaiskulttuurin osa-alueista.
Ajattelin näiden esitysten antamaa haastetta myös nykyiseen ontologiapuheeseen suhteutettu- na, joka ainakin minun silmissäni näyttää jonkin valtakulttuurin tai -näkemyksen mukaisen vallit- sevan tulkinnan mukaan rakennetulta. Jatkossa on tärkeää, että ontologiatyö mahdollistaa erilai- sia tulkintoja ja näkemyksiä sisällöistä ja kulttuu-
reista. Kultturien ja sisältöjen moninaisuus ei saa enää kadota metadatatyössä.
Kamil Pawlicki Puolan kansalliskirjastosta puo- lestaan esitteli heidän genreillä rikastamaansa kansallisbibliografiakuvailutyötä. Kuvailun kat- tama alue on laajenemassa ja rikastumassa kä- sitteellisesti. Tähän on syytäkin, koska doku- menttien lukumäärän jatkuva kasvaminen aset- taa vaateen entistä analyyttisemmälle ja syvem- mälle menevälle kuvailulle aineistojen löytymi- sen varmistamiseksi. Kansalliskirjastojen bibliog- rafioiden yhteiset käytänteet alkavat myös muo- toutua, mikä on edellytys linkitetyn datan käy- tölle kuvailutyössä.
YK:n kestävän kehityksen 2030 ohjelma ja kirjastojen rooli siinä
IFLAn strategisena tavoitteena on sitoutua YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä rakentaa tasa-arvoi- nen ja kestävälle kehitykselle perustuva maailma.Kirjastojen keskeinen rooli liittyy ohjelmassa erityisesti tavoitteeseen neljä ”Taata kaikille kat- tava ja tasa-arvoinen laadukas koulutus ja edistää elinikäistä oppimista”. Kirjastojen rooli liittyy in- formaatioyhteiskunnassa esitettyihin tavoitteisiin takaamalla tietoaineistojen saavutettavuus. Osaa- miseen perustuva yhteiskunta voi rakentua vain, jos tietoaineistot ja kirjastojen muut resurssit ovat avoimesti ja kattavasti kaikkien saatavilla. Ei myöskään pidä unohtaa äidinkielisten aineistojen tärkeyttä kaikilla kielillä, myös niillä, joilla ei vie- lä kirjoitettua kieltä ja kulttuuria ole olemassa.
YK:n ohjelma rakentuu kumppanuudelle ja yhteistyölle. Sen vuoksi IFLA pitää tärkeänä, et- tä kirjastot ymmärtävät mahdollisuutensa liittyä ohjelman aktiiviseksi tukijaksi ja toteuttajaksi ja samalla vaikuttaa poliittisiin päättäjiin omas- sa maassaan, että ohjelman tavoitteet myös to- teutuisivat.
Komiteatyö ja verkostoituminen
Osallistuin taas komiteatyöhön, jossa laadi- taan tulevalle konferenssille ohjelma ja varmis-33
tetaan, että kulumassa olevan konferenssin oh- jelma toimii sovitulla ta- valla. Aineistojen saata- vuuteen ja jakamiseen keskittyvä komiteamme kävi myös vaalin luotta- mushenkilöistä.
Komiteatyö ja työs- kentely IFLAn hallinnol- lisissa elimissä on mie- lestäni keskeisin paik- ka vaikuttaa ja verkos- toitua IFLAssa. Omassa ryhmässämme tärkeitä teemoja ovat olleet digi- taalisten aineistojen va-
paa liikkuvuu ja kirjastojen väliseen aineistojen käyttöön liittyvät asiat ja käytänteet.
Frederic Zarnt esitteli tähän liittyen järjestä- mässämme sessiossa digitaalisten aineistojen säi- lyttämiseen liittyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä.
Zarnt kollegoineen on parhaillaan toistamassa vuonna 2014 tekemäänsä kyselyä aiheesta. Alus- tavien tulosten mukaan käytännöt vaihtelevat maittain ja aineistotyypeittäin. Zarntin mukaan Pohjoismaissa on kattavimmat menettelytavat varmistaa digitaalisena syntyneiden aineistojen säilyminen tuleville sukupolville.
Esiintyjät pitivät suurimpana haasteena teknii- kan ja aineistotyyppien nopeaa muutosta ja ke- hittymistä sekä sitä, että digitaalisten aineistojen kattavaa säilytystä ei ole vieläkään saatu aikaiseksi.
Yhteisille käytänteille ja erityisesti yhteiselle lain- säädännölle on huutava tarve koko maailmassa.
Kohti Kuala Lumpuria
Vuoden 2018 konferenssi järjestetään Kuala Lumpurissa Malesiassa. Teema on kirjastojen ja yhteiskunnan muutos tai muuttaminen, joka liit- tyy edellä kuvattuun IFLAn strategiatyöhön ja si- toutumiseen kestävälle kehitykselle perustuvan informaatioyhteiskunnan rakentamiseen. Kirjas- tojen rooli on tarjota kaikille ihmisille mahdolli- suutta osallistua yhteiskuntaan: kirjastojen avoi- muus digitaalisessa maailmassa on tärkeää.
Puolan konferenssi avasi silmiä Euroopan his- toriaan ja sitä kautta nykyiseen tilanteeseen. Kir- jastojen ja ihmiskunnan yhteistyötä ja avoimuut- ta tarvitaan edelleen. Kirjastojen velvollisuus on muistuttaa, että ihmiskunta voi yhä toteuttaa ta- sa-arvoisen ja kestävän tulevaisuuden.
Tietoa kirjoittajasta:
Jarmo Saarti kirjaston johtaja Itä-Suomen yliopisto jarmo.saarti@uef.fi
Komiteatyö käynnissä uuden puheenjohtajan johdolla
