• Ei tuloksia

Suunvuoro näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suunvuoro näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

3

virittäjä 1/2018

suunvuoro

Käsillä oleva numero sisältää jälleen monipuolisen paketin tuoretta kielentutkimusta niin mennyttä kuin nykyisyyttä valottaen. Kirsi-Maria Nummila ja Minna Seppä- nen avaavat yhden historiallisen sanakirjan, Geitlinin Suomalais-latinaisen sana kirjan (1883), taustaa. Olli Kuparinen sukeltaa artikkelissaan infinitiivimuotojen muutos- prosesseihin kolmen eriaikaisen aineiston valossa, ja Riikka Nissin tutkimuksen koh- teena on erikois sanaston rooli organisaatiomuutoksessa. Hilkka Paldaniuksen artikke- lissa ja Henri Sato kankaan havaintokirjoituksessa tarkasteltavana ovat koulumaailman tekstit.

Henri Satokankaan havaintokirjoitus on viime vuonna järjestetyn kirjoitus kilpailun voittaja. Kilpailu järjestettiin ensi kerran vuonna 2016, ja siihen osallistui pitkälti toista- kymmentä opiskelijaa tai vastavalmistunutta. Viimevuotisessa kilpailussa osallistujia oli huomattavasti vähemmän, mutta kaikki siihen lähetetyt kirjoitukset olivat korkea- tasoisia. Yksi kirjoituskilpailujen tavoitteista on ollut kasvattaa Virittäjän lukija kuntaa, mutta se ei ole suinkaan niistä ainoa. Kielestä, sen käytöstä, kielen tutkimuksesta ja tutkimuksen etiikasta on hyvä käydä julkista keskustelua muussakin kuin tutkimus- artikkeleiden muodossa. Oiva foorumi tällaiseen keskusteluun on Virittäjän Havaintoj a ja keskustelua -osasto, jossa kilpailujen satoakin on julkaistu ja nyt julkaistaan. Osasto on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten aikana supistunut. Yksi syy lienee se, että h avainto- ja keskustelukirjoituksia ei arvosteta tarpeeksi. Tilanne on ristiriitainen, sillä samaan aikaan kun paineet julkaista tutkimusartikkeleita korkeatasoisissa julkaisuissa ovat kasvaneet, olisi tärkeää julkaista myös lyhyitä kirjoituksia kielen ilmiöistä ja kielen- tutkimuksen tuloksista ja osallistua näin tieteelliseen keskusteluun.

Kirjoituskilpailut ovat yksi keino, jolla Virittäjä pyrkii ylläpitämään tutkimuk- seen perustuvien tekstien lajikirjoa ja moniäänistä keskustelua. Kirjoituskilpailu on myös foorumi, jolla nuoret aloittelevat tutkijat ja opettajat voivat harjoitella tutkimuk- seen pohjaavaa kirjoittamista ja saada teksteistään asiantuntijapalautetta. Kirjoitus- kilpailujen kirjoitukset arvioineiden asiantuntijaryhmien puheenjohtajana on toimi- nut Yrjö Lauranto, ja viimevuotiseen arviointiryhmään kuuluivat Minna Jaakola ja Jo- hanna Komppa Helsingin yliopistosta, Tommi Kurki Turun yliopistosta ja Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Heidän tarkoista ja osuvista huomioistaan on tehty tiivistelmä, ja kaikki osallistujat ovat saaneet kootun palautteen kirjoituksestaan. Virit- täjä kiittää lämpimästi arviointiryhmän jäseniä sekä Koneen Säätiötä, jonka apuraha on mahdollistanut Laurannon kaksivuotisen panoksen lehden hanketoimittajana.

Virittäjä haluaa pitää yllä perinteitä mutta myös uudistua ja laajentaa vaikutus- alaansa. Siksi olemme käynnistämässä omaa blogia. Blogin tavoitteena on kertoa kielen- tutkimuksesta ja tutkimustuloksista populaaristi ja samalla houkutella lukemaan Virit- täjässä julkaistuja artikkeleita ja muita kirjoituksia. Blogin kohderyhmänä ovat muut kuin suomen ja sen sukukielten tutkijat: kirjoitusten on tarkoitus puhutella monen- laisia kielestä ja kielentutkimuksesta kiinnostuneita lukijoita, kuten lukiolaisia ja aloit- televia suomen kielen opiskelijoita, äidinkielen- ja suomi toisena kielenä -opettajia,

(2)

4 virittäjä 1/2018

kääntäjiä ja myös toisten tieteen- tai ammattialojen edustajia. Blogin teknisen toteutuk- sen suunnittelu on jo loppusuoralla, ja tiedotamme Virittäjän lukijoille sähköpostitse sekä Facebook- sivun ja verkkosivun kautta, kun blogi on avattu ja ensimmäiset blogi- kirjoitukset ovat luettavissa.

Tässä numerossa kerromme myös viime vuoden lopussa toteutetun lukijakyselyn tuloksista. Kysely osoittaa, että Virittäjää luetaan ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä.

Verkkolehti on vakiinnuttanut asemansa, ja esimerkiksi tiedonhaussa sitä pidetään painettua lehteä selvästi kätevämpänä. Moni kuitenkin edelleen arvostaa paperista leh- teä, sillä ruutuajan jatkuvasti lisääntyessä on ilo välillä tarttua konkreettiseen esinee- seen ja lukea tekstiä paperilta.

Lukijakyselymme osoitti muun muassa sen, että Virittäjän kaikkein luetuinta si- sältöä ovat artikkelit. Niiden taakse kätkeytyy pitkiä prosesseja. Keskeinen osa käsi- kirjoitusten hioutumisessa julkaisuvalmiiksi artikkeleiksi on arvioijilla, joista olennai- sen ydinjoukon muodostaa Virittäjän toimitusneuvosto. Nyt onkin aika kiittää kuusi- vuotiskautensa päättäneitä jäseniä: Arto Anttilaa, Outi Duvallonia, Minna Jaakolaa, Matti Miestamoa, Taru Nordlundia, Renate Pajusalua, Marko Pantermölleriä, Marja- Leena Sorjosta, Minna Sunia ja Ulla Tiililää. Samalla on ilo toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenet: Vesa Jarva, Scott Jarvis, Leelo Keevallik, Niina Lilja, Liina Lindström, Krista Ojutkangas, Toini Rahtu, Mirja Tarnanen, Stefan Werner ja Jussi Ylikoski.

Myös Virittäjän toimituksessa on tapahtunut muutoksia. Hanke toimittajan määrä- aikainen tehtävä on tullut päätökseen, ja lisäksi maisteri Heidi Vepsäläinen on luovut- tanut taloudenhoitajan tehtävät maisteri Irina Herne aholle. Nykyinen toimitus kiittää lähtijöitä heidän merkittävästä työpanoksestaan.

Johanna Komppa Hanna Lappalainen Yrjö Lauranto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

kastella tutkimuksen merkitystä niin tieteen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, ja usein se toteu­. tuu julkaisemalla tuloksia eri kielillä ja

Tästä aihepiiristä Krugman on ehtinyt julkaista joukon artikkeleita niin alue- kuin yleisenkin taloustieteen lehdissä sekä myös laa- jalle levinneen kirjan 'Geography and

Koska tieteellisen julkaisemisen tehtävä on julkaista uutta tutkimustietoa, vertaisarvioinnin tärkeänä tavoitteena on uuden tiedon tunnistaminen ja turhan toistavan

Paineet julkaista kansainvälisissä, korkealle rankatuissa journaaleissa kasvavat var- masti edelleen, mutta kuten tämäkin numero osoittaa, tarvitsemme myös kanavan, jossa

Julkaisufoorumin ylimmälle eli kolmannelle tasolle hyväksytyistä lehdistä ja sarjoista noin 99 prosenttia on englanninkielisiä: systeemi siis viestii, että arvokkainta

Viime aikoina myös englanniksi on alettu ilahduttavasti julkaista enemmän sellaista tutkimusta, jossa tarkas- tellaan kansallisia, paikallisia ja esimerkiksi jopa

Teemaryhmän tavoitteena on muun muassa julkaista tietoiskut trau- matisoituneen lapsen kohtaamisesta ja erityistarpeista sekä sijoitettujen lasten sivistyksellisistä

Näiden opiskelijoiden lisäksi ylioppilaaksi pääsi yksi opiskelija, jonka nimitietoja ei saanut