• Ei tuloksia

VIP-verkoston Sijoitetut lapset -teemaryhmän toiminta etenee näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "VIP-verkoston Sijoitetut lapset -teemaryhmän toiminta etenee näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

e-Erika 1/2020 25 VIP-verkostoon kuuluu kolme kansallista teemaryhmää, joiden tavoitteena on koota yhteen aiheesta kiinnostuneita toimijoita, tutkimuksia ja selvityksiä sekä erilaisia kokeiluja, malleja ja menetelmiä. Tar- koituksena on kansallisesti ja alueellisesti edistää muun muassa toimivia innovatiivisia käytänteitä ja vaikuttavia interventioita sekä organisoida esimerkiksi täydennyskoulutuksia tai tutkimuksia. Kansal- lista kehittämistyötä suunnittelevat ja koordinoivat kutsutut moniammatilliset asiantuntijatiimit ja työtä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman ohjausryhmän päättämien VIP-verkoston tavoittei- den mukaisesti.

Sijoitetut lapset -teemaryhmä on toiminut kesäkuusta 2019

Teemaryhmä kokoustaa noin kerran kuukaudessa joko etäyhteyksin tai livenä Helsingissä. Teemaryhmän tavoitteena on muun muassa julkaista tietoiskut trau- matisoituneen lapsen kohtaamisesta ja erityistarpeista sekä sijoitettujen lasten sivistyksellisistä oikeuksista VIP-verkoston sivuilla (www.vip-verkosto.fi).

Ryhmän yhtenä tehtävänä on myös järjestää teemaan liittyviä tapahtumia, jollainen oli marraskuussa 2019 järjestetty MindMe-koulutukseen liittyvä maksuton seminaari Jyväskylässä sekä Koulua käy- mättömät lapset -teemaryhmän kanssa yhteistyössä järjestettävä Don´t give up on us -kokoontu- misajot 15.9.2020 Tampereella.

Kiinnostavia tuloksia kyselystä

Teemaryhmä on selvittänyt pienimuotoisella kyselyllä yksityisistä ja julkisista lastensuojelulaitoksista, ammatillisista perhekodeista ja perhehoidon toimijoilta sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että yhteistyö sijoituspaikan ja koulun välillä sujuu pääosin hyvin tai erinomaisesti. Lasten ja nuorten koulunkäynnin sujumista tukee arjessa yksilöl- linen tuki koulussa sekä sujuva tiedonkulku ja joustava yhteistyö. Vastausten mukaan koulunkäynnin sujumista haastavat muun muassa opettajien ennakkoasenteet ja oppilaiden leimaaminen häiriköik- si. Kyselyn tulokset vahvistivat teemaryhmän keskusteluissa esille nousseita ajankohtaisia kysymyksiä, joita ovat muun muassa eri hallintokuntien toimijoiden yhteistyö ja vastuut, monialaisten kokousten käytänteiden sekä rahoitusasioiden selkiyttäminen, tiedonsiirto- ja salassapitosäännökset, oppilaan opetuksen järjestäminen, sen ennakkosuunnittelu sekä kunnan velvollisuudet niissä.

Ryhmään kuuluvat Sari Granroth-Nalkki, ohjaava opettaja (kuvassa vasemmalla), Laura Nyyssönen lastensuojelun sosiaalityöntekijä (tilalla Katariina Korhonen), Tarja Heino, tutkimusprofessori, Terhi Ojala, hanke- ja koulutuspäällikkö, Pirjo Koivula opetusneuvos, Christine Välivaara kehittämispääl- likkö (kuvassa Helena Inkinen) Tiina Korpela-Lii- matainen, johtava rehtori, sekä kuvasta puuttuvat Aila Puustinen-Korhonen, erityisasiantuntija, Mia Tapiola, lastenpsykiatri, sekä Jussi Pihkala, opetus- neuvos.

VIP-verkoston Sijoitetut lapset –teemaryhmän

toiminta etenee

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Teos käsittelee lasten mediakulttuuria elokuvan ja television lähtökohdista käsin, mutta ulottaa analyysin myös muun muassa algoritmien ohjaamaan lasten mediamaisemaan sekä

lastenneurologi Hannu Heiskala, psykologi Suvi Kivimäki (Helsinki), rehtori Maarit Lasanen (Elmeri-koulut), ohjaava opettaja Päivi Lång (Oppimis- ja ohjauskeskus

Nuo myönteiset ilmaukset pulpahtelevat mieleen seuratessa vaativan erityisen tuen VIP-verkoston etenemistä: osallistujissa on yhä enemmän moniammatillisia toimijoita,

Lasten ja nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat sekä niihin usein liittyvät puutteet lasten perushoivassa ja

Ymmär- sin kyllä mielessäni sen, että joidenkin mielestä “Marxin teoria on torso ja hänen tekstinsä fragmentteja” (vaikka suurin osa Marxin teoksista on kaikkea muuta

Kaikissa verkoston yliopistoissa oli tavoitteena lisätä englanninkielisen opetuksen määrää eri muo- doissaan. Muun muassa Helsingin yliopisto tavoitteli merkittävästi lisää

Jotta Suomi voisi ratifioida Yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, täytyy sen muun muassa säätää siitä, millaisissa tilanteissa ja miten

Koulukotiin sijoitetut lapset ovat olleet – ja erityisesti empiirisen aineiston ensimmäisinä vuosikymmeninä – alttiita sellaisille traditionaalisen yhteiskunnan ongelmille