Diaesitys sukupuolisegregaatiosta

​

CC​BY-SA​4.0​

paitsi Roolipeli-logo​ja kuvitus Karin​Niemi:​CC​BY-ND​4.0

Sukupuolisegregaatio: mitä ja miksi?

Keskeiset käsitteet

Segregaatio​ tarkoittaa​ eriytymistä,​ eriyttämistä​ tai​ eristämistä.​ Sukupuolen​ mukainen​

segregaatio​ työelämässä​ ja​ koulutuksessa​ tarkoittaa​ töiden,​ tehtävien​ ja​ koulutusalojen​

eriytymistä​ naisten​ ja​ miesten​ aloiksi​ ja​ töiksi.​ Horisontaalinen​ segregaatio​ liittyy​ alojen​

eriytymiseen​ ja​ vertikaalinen​ segregaatio​ asemaan​ (kuten​ naisten​ osuus​ johdossa,​

palkkataso,​status)​

Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa​ sukupuolten​ yhtäläisiä​ oikeuksia​ ja​ mahdollisuuksia​

sekä​ vallan​ ja​ resurssien​ tasapuolista​ jakautumista.​ Muodollinen​ tasa-arvo​ on​

syrjimättömyyttä​ ja​ yhdenvertaisia​ oikeuksia​ ja​ kohtelua.​ Tosiasiallinen​ tasa-arvo​ on​ eri​

tilanteiden​lopputuloksia.​

Sukupuolen moninaisuus kuvaa​ jokaisen​ kokemusta​ omasta sukupuolestaan​ sekä​

sukupuolen​ moninaisia​ ilmenemismuotoja yhteiskunnassa.​ Osa​ ihmisistä​ kokee​ olevansa​

selvästi​ naisia​ tai miehiä,​ osa​ molempia,​ osa​ hiukan​ molempia​ ja​ osan​ kokemus​ ei mahdu​

näihin​kahteen​sukupuoleen​lainkaan. 

Lähde:​https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto

Sukupuolisegregaatio Suomessa

Suomessa​koulutusalat​ja​ammatit​ovat​vahvasti​sukupuolen​mukaan​eriytyneet​naisten​ja​

miesten​töihin

• vain​9​%​palkansaajista​työskenteli​tasa-ammateissa​vuonna​2017,​tasa-ammatissa​eri​

sukupuolta​olevien​osuus​ammattiryhmissä​toimivista​on​40–60​%

Erityisen​naisvaltaisia​aloja​ovat:

• Sosiaali-​ja​terveysala

• Kasvatus​ja​opetus

• Siivojat​ja​yleissihteerit

Erityisen​miesvaltaisia​aloja​ovat:

• Tekniikan​alat​kaikilla​koulutusasteilla

• Autoihin,​koneisiin,​rakentamiseen​ja​logistiikkaan​liittyvät​alat

Mistä sukupuolisegregaatio johtuu

?

Sosialisaatio sukupuoleen (gender) ​ ​

• sukupuoliroolit,​-normit ja​-stereotypiat​​ ​ Koulutukseen ja uraan liittyvät tekijät ​ ​

• eri alojen veto-​ja työntötekijät​ ​

• samankaltaisuus ja tunne joukkoon kuulumisesta ​

• opintomenestys ja oppiainevalinnat​​ ​

• roolimallit, esimerkit, vertaiset, tuki, ohjaus​​ ​

• tieto, kokemukset ja mielikuvat aloista ​

• hyötyuskomukset, minäpystyvyys​​ ​

• työn merkityksellisyys itselle​​ ​ Työelämä​ ​

• tasa-arvo ja asenteet​ ​

• työn muutos​

​

Onko koulutuksen ja työelämän segregaatio ongelma?

• Kaventaa​yksilöiden​valintamahdollisuuksia

• Ylläpitää​ja​vahvistaa​stereotypioita

• Sektorittainen​eriytyminen​työmarkkinoilla​

• Sukupuolten​palkkaero

• Joustamattomampi​työelämä

• Moninaisuus​kilpailuetu:​voi​heikentää​asiakkaiden​tarpeisiin​vastaamista

• Tuotteiden/palvelujen​sopivuus/turvallisuus​sukupuolelle

• Työvoimapula

• Työttömyys

• Alueellinen​kehitys

Miksi sukupuolitietoinen lähestymista pa?

• sukupuolineutraalius​johtaa​usein​sukupuolisokeuteen​eli​siihen,​ettei​

sukupuolen​merkitystä​ja​vaikutuksia​tunnisteta​ja​tunnusteta

• sukupuolineutraalius​voi​johtaa​tahattomasti​tai​tahallisesti​syrjintään​ ​

• sukupuolineutraalius​on​kannatettava​lähestymistapa​silloin,​kun​puhutaan​

yleisesti​ihmisistä​(esim.​Sukupuolineuraalit​ammattinimikkeet)

• sukupuolitietoisella​lähestymistavalla​voidaan​tunnistaa​ja​huomioida​

sukupuolten​moninaisuus​sekä​sukupuolten​erilaiset​tarpeet,​roolit​ja​

kokemukset

• sukupuolitietoisella​lähestymistavalla​voidaan​edistää​tasa-arvoa:​nykyinen​

maailma​ei​ole​tasa-arvoinen​eli​edelleen​sukupuolella​on​merkitystä

Lähteitä

Cheryan & Plaut 2010.​Explaining​Underrepresentation:​A​Theory​of​Precluded​Interest.​Sex​Roles,​63:7-8,​475-488.

Criado Perez,​Caroline​2019.​Näkymättömät​naiset:​näin​tilastot​paljastavat​miten​maailma​on​suunniteltu​miehille.​WSOY,​Helsinki.​

Eccles​2015. Gendered​Socialization​of ​STEM​Interests​in​the​Family.​International​Journal of​Gender,​Science​and​Technology​7:2.​

EIGE​2018.​Study​and​work​in​the​EU:​Set​apart​by​gender.​Luxembourg:​Publications​Office​of​the​European​Union,​2018.​https://op.europa.eu/en/publication- detail/-/publication/92fb36e5-a67d-11e8-99ee-01aa75ed71a1​

Hoikkala​2019.​Mikä​työntää​pois,​mikä​vetää​puoleensa?​Epätyypillisiä​valintoja​tehneet​nuoret​ammatillisessa​koulutuksessa.​Teoksessa​Lahtinen,​J.​(toim.)​2019.​”Mikä ois mun juttu”​–

nuorten​koulutusvalinnat​sosialisaatiomaisemien​kehyksissä​:Purkutalkoot-hankkeenloppuraportti.​Valtioneuvoston​kanslia:​Valtioneuvoston​selvitys-​ja tutkimustoiminnan​julkaisusarja​

2019:68.​​http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2

Kessels 2015.​Bridging​the​Gap​by​Enhancing​the​Fit:​How​Stereotypes​about​STEM​Clash​with​Stereotypes​about​Girls.​International​Journal​of​Gender,​Science​and Technology:​

http://genderandset.open.ac.uk/index.php/genderandset/article/viewFile/392/687​

Lahtinen,​J.​(toim.)​2019.​”Mikä ois mun juttu”​–nuorten​koulutusvalinnat​sosialisaatiomaisemien​kehyksissä​:Purkutalkoot-hankkeenloppuraportti.​Valtioneuvoston kanslia:​

Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan​julkaisusarja​2019:68.​​http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2

Leaper​2015.​Do​I​Belong?:​Gender,​Peer​Groups,​and​STEM​Achievement.​International​Journal​of​Gender,​Science​and​Technology,​Vol.7,​No.2. 

Master, Cheryan &​Meltzoff​2016.​Computing​Whether​She​Belongs:​Stereotypes​Undermine​Girls’​Interest​and​Sense​of​Belonging​in​Computer​Science.​Journal​of Educational​Psychology​

108:3,​424–437.​

Microsoft​2017.​Why​Europe’s​girls aren’t studying​STEM.​https://news.microsoft.com/europe/features/dont-european-girls-like-science-technology/​

OECD​2015.​The​ABC​of​Gender​Equality​in​Education:​Aptitude, Behaviour,​Confidence.​PISA,​OECD​Publishing.​http://dx.doi.org/10.1787/9789264229945-en​

Opetushallitus.​Sukupuolitietoinen​opetus​ja​ohjaus.​https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus​

Rommes, Overbeek, Scholte,​Engels​&​De​Kemp​2007.​‘I’m Not InterestedI n​Computers’: Gender-based occupational choices of adolescents. Information, Community and Society 10:3,​

299-319

Saari&​Lahtinen​2019.​Koulutusvalintojen​tilastollista​tarkastelua.​Teoksessa​Lahtinen,​J.​(toim.)​2019.​”Mikä ois mun juttu”​–nuorten​koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien​kehyksissä​

:Purkutalkoot-hankkeenloppuraportti.​Valtioneuvoston​kanslia:​Valtioneuvoston​selvitys-​ja​tutkimustoiminnan​julkaisusarja​2019:68.​​http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2.  

SEGLI-hanke:​https://www.kaikkienduuni.fi/​

Suomen​virallinen​tilasto​(SVT):​Työssäkäynti.Toimiala,​työnantajasektori​ja​työpaikat​2017,​2.​Ammatillinen​eriytyminen​palkansaajilla​ja​yrittäjillä​vuosina​2017​ja​2012.​Helsinki:​

Tilastokeskus.

Suomen​virallinen​tilasto​(SVT):​Työssäkäynti.​Ammatti​ja​sosioekonominen​asema​2016,​1.​Vuoden​2016​työllisten,​työllisten​naisten​ja​työllisten​miesten​kymmenen​yleisintä​

ammattiryhmää​verrattuna​vuoteen​2011.​Helsinki:​Tilastokeskus

TAT​2017. Kun​koulu​loppuu–Nuorten​tulevaisuusraportti.​https://www.tat.fi/wp-content/uploads/2017/05/Kun-koulu-loppuu-nuorten-tulevaisuusraportti-2017_tiivistelm

%C3%A4_19052017.pdf​

Teräsaho,​M.​&​Närvi,​J.​(toim.)​Näkökulmia​sukupuolten​tasa-arvoon:​Analyyseja​tasa-arvobarometrista​2017.​Helsinki:​Terveyden​ja​hyvinvoinninlaitos​(THL).Raportti 6/2019.​

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-314-4​

THL​Tasa-arvotiedon​keskus:​https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo​

Vainionpää, Iivari, Kinnula &​Zeng​2020.​"IT​is not​for​me​-Women's​Discourses​on​IT​and​IT​Careers“.​Research​Papers.​39.​https://aisel.aisnet.org/ecis2020_rp/39​

​