Onko naiset palkkauksessa ja verotuksessa asetettava erikoisasemaan miehiin nähden?

268 T O V E R I T A R

Onko n a is e t p a ik k a u k s e s s a ja verotuk­

s e s s a a se te tta v a e r ik o is a s e m a a n m ieh iin n ä h d e n ?

H

nen rahannälkä p akottaa ne yh ä kek­

simään uusia verotusm uotoja ja anta­

m aan uusia verolakeja, ja niitä niin tiheään, ettei niiden tarkoituksenm ukaisuutta ehditä edes perusteellisesti valm istella. N iinpä sattuu­

kin, että verolaki, jonka hallitus sanoo tarko it­

ta va n pyrkiä verotuksessa suurempaan oikeu­

denmukaisuuteen, osoittautuukin johtavan mitä' suurimpaan vääryyteen toisia verovelvollisia kohtaan. Etsiessään uusia verovelvollisia oli hallitus valm istanut esityksen tulo- ja ornai- suusverolain m uuttam isesta siten, että sellai­

set henkilöt, joilla ei ole perhettä tai läheisiä omaisia, saisivat m aksaa lisä tty ä tuloveroa, kuitenkin niin, että naiset jäisivät verotuksen ulkopuolelle. Siten m uodostuisi laista n. k.

vanhainpoikain verolaki.

T äm ä veroesitys, kuten m onta m uuta h alli­

tuksen veroesitystä, on saanut ankarata arvos­

telua osakseen. Paitsi ehdotetun lain tarkoi­

tuksenm ukaisuutta on sitä m yöskin arvosteltu naisten kannalta, siinä kun hallitus tahtoisi lyödä kiinni periaatteen, että p alkat on edel­

leen järjestettävä sukupuoliperiaatteen m ukaan.

Perusteluissaan hallitus sanoo lakiehdotuksen tarkoittavan , että päästäisiin suurempaan oikeu­

denmukaisuuteen verotuksessa, tunnustaen sa­

m alla, että tulovero on m eillä jo n y t pien­

tuloisille suhteellisesti liian raskas. Täm än tunnustuksen jälkeen olisi odottanut oikeuden­

m ukaisuuden vaativan , että hallitus olisi ehdot­

tanu t pientuloisille verokevennyksiä, m utta sitä ei hallituksen oikeudenmukaisuus ole v a a ­ tinut, vaan päinvastoin se on johtan ut siihen, että pientuloisten miesten verotaakkaa yh ä lisättäisiin. Se seikka, että hallitus ehdottaa naiset jätettäv äk si lisäverotuksen ulkopuolelle, ei tee u utta veroa oikeudenmukaisemmaksi.

K atsokaam m e sitten, m itä uusi lakiesitys käytännössä m erkitsisi. H allituksen esityksen m ukaan jäisivät lisäverosta vapaiksi vain ne, joilla on vaim o ja lapsia tai ottolapsia ja heidän jälkeläisiään, kun taas vanhem pien, isovanhem ­ pien tai muiden omaisten elättäm inen ei toisi m itään huojennusta korotettuun veroon näh­

den.

K ysym ys, onko suuren perheen elättäjää verotettava y h tä raskaasti kuin perheetöntä, vain itsestään huolehtivaa, on sinänsä m ielen­

kiintoinen ja tavallaan yhteydessä sen k y sy ­ m yksen kanssa, m iten yhteiskunnan olisi otet­

ta v a osaa lasten . kasvatukseen ja hoitoon, jo ka kysym ys on v iim e . aikoina eri muodoissa pyrk in yt päiväjärjestykseen. K alliin ajan lapsi- avustukset ja perheellisyyskorotukset v irka­

miehille ovat siitä todisteena. Jos lähdetään siltä näkökannalta, että vanhem m at kasvat­

ta v a t lapsia yhteiskuntaa varten, eikä itseään varten, ja koska yhteiskunta välttäm ättä tar­

vitsee u u tta työvoim aa, jo k a astuu vanhan loppuunkuluneen tilalle, niin pitäisi m yös olla oikein ja kohtuullista, että yhteiskunta jossain muodossa avustaa lasten vanhem pia lasten kasvatuksen ja hoidon aiheuttam issa kuluissa.

E ri maissa on perheellisten avustam ism uoto otettu käytäntöön tuloverolainsäädännössä;

veron suuruus m äärätään elätettäväin luku­

m äärästä riippuen, siis ne, jo tk a huolehtivat vain itsestään saavat m aksaa raskaam m an veron.

N y t kyseessä olevaa verolisäystä ei hallitus ole katsonut voivansa ehdottaa naim attom ille nai­

sille, koska »naisten ansio on useimmassa tap au k­

sessa niin pieni, ettei lisäveron asettam inen heille ole kohtuullinen», m utta samaahan vo i­

daan sanoa pienipalkkaisista miehistä, joille hallitus siitä huolim atta, että he n yt jo ovat ylen raskaan verotuksen alaisia, ehdottaa ase tettavak si lisäveroa.

K ysym ys naisten verotuksesta ja heidän • palkkojensa tarkoituksesta on sy y tä o ttaa eri­

koisen tarkastelun alaiseksi. Naisten vaatim us sam asta työ stä sama palkka saa hallituksen esityksessä aimo korvapuustin, hallitus kun väittää, ettei naisten ansiota ole tarko itettu ­ kaan m uuta kuin yhden henkilön toimeentuloon.

Ja sama pieni p alkk a m aksetaan silloinkin kun yksinäisellä naisella on 3— 6-henkinen perhe elätettävänään, ja miesten suuren perheen elättäm iseen tarkoitettu palkka m aksetaan vaikka hän on yksinäinen, eikä huolehdi kenen­

kään elättäm isestä? Täm ä kysym ys on saanut

= Turha 011 sinun valittaa kohtalosi : I kovuutta, jollet itse tahdo m yötävai- = : laittaa olojen korjaam iseksi. Muis- =

\ ta, mitä tässä suhteessa voit tehdä =

E joulukuun 4 päivänä, i

* i i i i u i i n i u m i m i n i i n i n i i n i i n i m i n l i n n u i n ■ i i i i i M i m i i i i i i i i i i i m i M i i i i m i M m u n

T O V E R I T A R 269

porvalliset naisasianaiset kynäsotasille, toiset v ä itte lyy n miesten kanssa, syyttäen toinen toisiaan tuhlauksesta ja elämän vaatim uksista, toiset vaatim aan lakiesitystä h ylä ttä vä k si pää­

asiassa sen perusteella, että naiset on siinä asetettu erikoisasemaan, jonka periaatteen m u­

kaan h y v ä k s y tty laki olisi omiaan tukem aan sitä käsitettä, että naiselle ei tarvitse m aksaa sam asta työ stä samaa palkkaa, koska heitä ei verotetakaan samalla tavalla kuin miehiä. Ja m yöntää tä y ty y , että siinä väitteessä'on paljon perää, sillä ei ole.oikein, että miesten ja naisten p alkkoja m ääriteltäessä enempi kuin verotu k­

sessakaan lähdetään sukupuoliperiaatteesta, koska nykyoloissa voi nainen y h tä h yvin kuin mieskin joutu a perheen elättäjäksi jo yksin ­ omaan lain m ääräyksestä, sillä uusi köyhäin­

hoitolakikin velvoittaa niin naisen kuin miehen elättäm ään vanhem pansa ja m uut läheiset omaisensa, ollenkaan ottam atta huomioon nai­

selle m aksettavan palkan perustetta.

K u n katselee lakiehdotusta oikeudenm ukai­

suuden kannalta, niin t ä y t y y sanoa, että halli­

tuksen ehdotus että naisille ei asetettaisi naim attom uusveroa ei ollenkaan lisää lain oikeudenm ukaisuutta. Jos oikeudenm ukaisuu­

teen tahdottaisiin verotuksessa päästä, olisi veroperuste korotettava niin että v ä lttä m ä ttö ­ mään toimeentuloon ta rv itta v a tulo on jä te t­

tä v ä verovapaaksi. Silloin kuin veroperuste asetetaan kyllin korkeaksi, ei tarvitse ottaa lähtökohdaksi sukupuolikysym ystä, vaan v e ­ ron m aksukyky, olkoot ve ro tettav at sitten miehiä tai naisia. M iin a S.

i

Elän, olen, ehdin syksyyn, unho multaa uupuneen, mutta minkä tein ma tänään, minkä huomenna

teen

eestä miljoonien niiden, joill’ on loputonna syys, joiden kirkkaampikin päivä vain on pitkä

hämäryys, senpä kalitta loin ma ehkä yhden armaan sätehen, luojan heikon halla kaataa — sädee pääpi

• kultainen laulain hangen horteillakin uuden kevään laulua, kirkastaen syksyn kansan pyhää onnen taulua.

______ P. S. (Syksy.) Elämäniloon ihminen tarvitsee rikkaan sydä­

men ja hyvän omantunnon.

F 9 e r s t e r.

Taide on elämän viini.

J e a n P a u l .

Kirje Oulusta.

O idussa 4/X I 2g.

T ä ä l l ä O u lu s s a e i o le v u o s ik a u s iin o llu t so s.-d e m . n a is - y h d is ty s tä , s illä k o m m u n is tin e n h a jo it u s t y ö lö i p ir s ­ ta k s i m y ö s k in n a is te n y h te is to im in n a n . V a s t a v iim e k e ­ v ä ä n ä , k u n t o v e r i A n n i R in n e k ä v i tä ä llä v ä h ä n n y h ­ jä ä m ä s s ä k y lk e e n , s a a tiin n a is y h d is ty s h e r e ille .

T o im in ta m m e on o llu t, k u te n k a ik k ie n a lo k k a id e n t o i­

m in ta , h a ta r a a j a h a ja n a is ta . V a ll a n k i n sen jä lk e e n k u in t o v e r i V i i v i R o s la n d e r jä t t i m e id ä t a iv a n a lk u v a ik e u k ­ s ie n k e s k e lle k a m p p a ile m a a n j a s iir ty i H e ls in k iin . M o n ta k e r t a a o v a t t o v e r it t ä ä llä h a ik e in m ie lin m u is ta n e e t h än tä, to im in ta a n p e r e h ty n e e n ä , u h r a u tu v a n a , itse in n o s ­ tu n e e n a j a m u ita in n o s ta v a n a . O lla p p a V i i v i tä ä llä , o v a t n a is e m m e u s e in v a ik e in a h e tk in ä h u u d a h ta n e e t. M u tta e te e n p ä in on se n tä ä n h ilja l le e n m e n ty , v a ik k a jo s k u s v ä h ä n o n tu en . P u o le n v u o d e n v a ih e e s s a o li jä s e n ­ m ä ä r ä m m e j o 30 ja s ik ä li k u in tä llä h e tk e llä a s e m a a tu n n e m m e , on m u u ta m ia u u s ia jä s e n iä sa a tu lis ä k s i j a e n tis e t o v a t p y s y n e e t t iiv iis t i k o o s s a .

P a r i h a u s k a a j a r u n s a s lu k u is ta to v e r i- illa t s u a se k ä u s e ita h u v im a t k o ja -on k e s ä n a ik a n a jä r je s t e t t y . E ik ä o le s y k s y n tu lie n k a a n la m a a n n u ttu , v a a n on y h d is ty k ­ se m m e p ä ä ttä n y t v ie ttä ä v ir a llis t e n k o k o u s te n lis ä k s i, j o i t a p id e tä ä n v ä h in tä in k e r r a n k u u s s a , m y ö s k in jo k a k u u k a u d e n k e s k iv a ih e illa o h je lm a llis e n k e s k u s te lu illa n , j o s s a n a is e tk in v o iv a t v a p a a s ti — p e lk ä ä m ä ttä „ v iis a id e n m ie s te n ” iv a ilu a — la u s u a m ie lip ite e n s ä e s illä o le v is ta k y s y m y k s is tä .

K u n n a llis v a a le ih in k ä y p i n a is y fa d is ty k s e m m e o m a lla lis ta lla a n , 1 v a a liliit o s s a so s.-d e m . ty ö v ä e n y h d is ty k s e n k a n s s a ; jd e is c h d o k a s o n k a u p a n h o ita ja V . L e h t o v a a r a . E h d o k k a in a m m e .o v a t t o v e r i t : J e n n y V iit a n e n , A n n a M o is a la , E lin T ö r m ä , K a t r i P e r n u , A n n a S u o n p e r ä , L y y l i A h lm a n , I d a K a m p m a n , A u n e H iili, K a t r i K e ­ rä n e n j a M a r t t a H e ik k ilä . N ä is s ä v a a le is s a m e itä e lä h ­ d y t tä ä se t o iv o , e ttä m e n ä in to im ie n s a is im m e h e r ä te ­ t y k s i O u lu n t y ö lä is n a is e t s iit ä u n e lia is u u d e n tila s ta , m is s ä m e tä h ä n s a a k k a o le m m e u in u n e e t, s a is im m e v a l ­ tu u s to o n ed e s yh den , ty ö lä is n a is e n v a lv o m a a n m e id ä n k in e tu ja m m e . M e illä 011 k y llä v o it e t t a v a n a m o n ia v a ik e u k ­ sia.. P a h in v a ik e u s on m e id ä n o m a tie tä m ä ttö m y y ­ te m m e , k u n e m m e k ä s it ä sitä, e ttä v a in o m iin v o i ­ m iim m e lu o t t a e n o n m e id ä n k o h o u d u tta v a s iitä a le n ­ n u k s e n j a tie tä m ä ttö m y y d e n su o sta ,, jo h o n o le m m e a ik o ­ j e n k u lu e s s a p a in u n e e t. K o k e m u k s e m m e tä s s ä k u n - n a llis v a a lip u u h a s s a o v a t m e ille e r in ä is e s ti o s o itta n e e t e tte i e d e s o m ie n m ie s te m m e a p u u n o le lu o tta m is ta , v a a n m e id ä n t ä y t y y p o n n is t a u t u a 'o m iin v o im iim m e j a o m iin k e h ity s m a h d o llis u u k s im m e lu o tta e n , n iin h y v in tie d o n lä h te ille k u in v a lt io llis iin ja - k u n n a llis iin lu o tta m u s te h tä ­ v iin k in . M u u t a k e in o a ei a in a k a a n to is ta is e k s i ole.

T u s k in p a ilm e n e e v a s ta is u u d e s s a k a a n .

Sihteeri,