Agilon automaattivaraston asennus ja käyttöönotto

Agilon automaattivaraston asennus ja käyttöönotto

Teemu Linkopuu

Opinnäytetyö Joulukuu 2018 Konetekniikan koulutus

Koneautomaatio

TIIVISTELMÄ

Tampereen ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus

Koneautomaatio LINKOPUU TEEMU:

Agilon automaattivaraston asennus ja käyttöönotto

Opinnäytetyö 91 sivua, joista liitteitä 25 sivua Joulukuu 2018

Opinnäytetyöni tavoitteena oli viedä läpi Konecranesin Agilon materiaalihallinnan käyt- töönotto MetsäTissuen Mäntän tehtaalla. Agilon on Würthin ja MetsäTissuen yhteishanke ja se toimii ensisijaisesti Würthin tarvikevarastona tehtaalla. Tehtävänäni oli suunnitella MetsäTissue Mäntän osalta, kuinka Agilonia voidaan hyödyntää varaosavarastona. Suun- nittelin ja aikataulutin myös tehtaan henkilöstön perehdyttämiskoulutuksen. Varastoinnin suunnittelussa Würth vastasi omasta valikoimastaan.

Tarkastellessani MetsäTissuen varaosien varastointia käytin tutkimusmenetelmänä ank- kuroitua teoriaa (grounded theory). Tutkin varastointiin liittyviä artikkeleita, joista esiin nousi yhdistävänä tekijänä tavaravirran liikehdintä varastossa ja sen vaikutus yrityksen toimintaan. Ankkuroidun teorian avulla yhdistelin varastoinnin ja ohjelmoinnin teorioista elementtejä muodostamaan tavaravirran jouhevuutta kuvaavia prosessikaavioita. Proses- sikaaviot visualisoivat materiaalin kulkua tavaravirrassa tuoden esiin tavaravirtaan vai- kuttavia esteitä. Tarkastelun tuloksena syntynyttä uutta tavaravirran teoriaa käytettiin suunniteltaessa Agiloniin varastoitavia nimikkeitä.

Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät hyvin ja Agilonin fyysinen asennus sujui aikataulussa.

Perehdytyskoulutus järjestettiin usealle sadalle ihmiselle. Koulutuksen aikataulusuunni- telmaan sovellettiin ankkuroidun teorian kautta esiin noussutta tavaravirran teoriaa. Ta- varavirran teoria on joustava ja soveltuu monenlaiseen tilanteeseen. Tutkimuksessani raa- paistiin vain pintaa varastohallinnan ja tavaravirtojen suunnittelussa ja visualisoinnissa.

Varastonhallintaan liittyy useita eri näkökulmia ja muuttujia. Hiomalla ja syventämällä nyt muodostunutta tavaravirran teoriaa voidaan prosessin kuvaamista kehittää edelleen kokonaisvaltaisemmaksi analyyttiseksi työkaluksi. Tavaravirta-ajattelua voidaan käyttää myös muissa tilanteissa, kuten suunniteltaessa koulutuksen aikataulutusta. Agilonin va- rastoinnin hyödyntämiseen MetsäTissuen osalta nousi esiin tavaravirran solmukohtia, ku- ten Agilonin tämän hetkinen kapasiteetti ja tuotannonohjausjärjestelmien yhteensopi- vuus. Kapasiteettia on mahdollista kasvattaa Agilonin modulaarisesta rakenteesta joh- tuen. Tuotannonohjausjärjestelmien liittäminen toisiinsa on mahdollista, mutta niihin liit- tyvät mahdolliset toimenpiteet siirtyivät parempaan ajankohtaan tulevaisuudessa. Luotta- muksellinen aineisto on poistettu julkisesta raportista.

Asiasanat: ankkuroitu teoria, varastotoiminnot, materiaalinhallinta

ABSTRACT

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Mechanical Engineering Machine automation

LINKOPUU TEEMU:

Install and initialization of Agilon materials handling and management system

Bachelor's thesis 91 pages, appendices 25 pages December 2018

Bachelors’ thesis consists installation and startup of Agilon material handling unit in MetsaTissue factory in Mänttä. Agilon material handling system functions as a warehouse for supplier Würth Finland and a spare parts warehouse for MesäTissue Mänttä paper mill. Agilon is provided by Konecranes. In my thesis I supervised installation of Agilon.

I planned inventory usage of the Agilon as spare parts storage for MetäsTissue Mänttä. I also scheduled familiarization training of the MetsäTissue staff. Würth was responsible their own inventory planning of Agilon.

In my research I used grounded theory. Using grounded theory, I studied various literature sources that relates to warehouse management. With grounded theory, I formulated com- bining theory of inventory flow. Inventory flow theory consist elements of general ware- house management theories and elements of computer programming. Using newly found theory one can piece together process charts that visualizes inventory flow in warehouse.

New found inventory flow theory also brings up hinderances in inventory flow. Inventory flow theory was used in Agilons inventory planning of spare parts for MetsäTissue Mänttä.

Goals of the bachelor’s thesis were fulfilled. Physical install of Agilon was completed on schedule. Familiarization training was organized for couple hundred members of MetsäTissue Mänttä staff and the training stayed on schedule. The Theory of inventory flow was applied in the planning of familiarization training schedule. The Inventory flow theory is flexible and can be used in different scenarios. In the research for inventory flow I just scratched the surface of warehouse management. Deepening the research of Inven- tory flow theory can be developed even further which could lead to a highly functioning analyzing tool for warehouse behavior. Inventory flow theory can be applied to various other functions such as planning familiarization schedule. Applying inventory flow the- ory in planning spare parts storing in the Agilon brought up barriers in inventory man- agement. Barriers were current capacity and challenges in integration of different control systems. Barriers can be overcome by adding more capacity to Agilon because of its modular nature and timing integration of systems in to the future when production control systems are developed to meet new demands. Confidential material has been removed from the public report.

Key words: grounded theory, warehouse systems, material handling.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 7

2 TARVE ... 8

3 Grounded theory – Ankkuroitu teoria ... 9

3.1 Varaston tavaravirta ... 10

3.1.1 Varasto toiminnan keskiössä. ... 10

3.1.2 Tavaravirran teoria ... 11

4 AGILONIN ASENNUS ... 22

4.1 Asennuskatselmus ... 22

4.2 Agilonin pystytys ... 26

4.3 Ennen asennusta suoritetut tehtävät ... 26

4.4 Asennus ... 26

4.5 Lisämoduulin asennus ... 32

4.6 Agilonin suojakaide ... 33

4.7 Katselmuksen ja Asennuksen yhteenveto ... 34

5 YRITYSESITTELYT ... 35

5.1 MetsäTissue Oyj Mänttä ... 35

5.1.1 Tuotteet ... 36

5.2 Konecranes Oyj ... 37

5.2.1 Palvelut ja tuotteet ... 37

5.3 Würth oy ... 39

5.3.1 Palvelut ja tuotteet ... 39

6 AGILON MATERIAALINHALLINTA ... 41

6.1 Agilonin rakenne ... 43

6.2 Agilonin käyttö ... 45

7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS ... 46

7.1 Koulutuksen aikataulutus. ... 48

7.2 Menetelmän valinta ... 50

7.2.1 Varausjärjestelmät ... 50

7.2.2 Valmis listaus ... 51

7.2.3 Menetelmä ... 52

7.3 Koulutuksen aikataulutus ja ryhmien jako ... 53

7.4 Koulutuksen läpivienti ... 55

8 AGILONIN VARASTOITAVAT NIMIKKEET JA TÄYTTÖ ... 56

8.1 MetsäTissue Mäntän tehtaan varastoitavat nimikkeet ... 56

8.1.1 Top200 nimikkeet ... 57

8.2 Yhden jalostuslinjan varaosat ... 60

8.3 Lopputulos analyysien jälkeen. ... 62

9 YHTEENVETO JA POHDINTA ... 63

LÄHTEET ... 65

LIITTEET ... 67

Liite 1. Bookwhen koulutuksen varaussivu ... 67

Liite 2. Bookwhen varauksen vahvistus ... 68

Liite 3. Bookwhen varaujärjestelmän informaatiosivu ... 69

Liite 4. Ilmoitus Agilonin koulutuksesta ... 70

Liite 5. Koulutuksen aikataulu. 1 (3) ... 71

Liite 6. Henkilöstösijoituslistat 1(2) ... 74

Liite 7. Henkilön koulutus kunnosspito ... 76

Liite 8. Työvuorokalenterit 1(2) ... 77

Liite 9. Koulutusten aikataulut 1(3) ... 79

Liite 10.XXXXX 1(5) ... 82

Liite 11. XXXXX 1(5) ... 87

LYHENTEET JA TERMIT

Agilon KoneCranesin valmistama automaattinen materilaalinhallinta yksikkö

Grounded Theory Ankkuroitu teoria, ankkuriteoria TOC Theory of constrains, esteiden teoria Top-Down Ylhäältä-alas teoria.

RFID Radio frequency identification. Radiotaajuinen etätunnistus.

Maximo IBM:n kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä.

Tautoton käynti Työpäivän taukojen limittäminen siten että tuotannon koneet eivät pysähdy ruoka tai kahvitauon takia.

Hybridi Kahden eri asian yhteen sulautuma.

1 JOHDANTO

MetsäTissuen Mäntän tehtaalle asennettiin Konecranesin toimittama automaattivarasto Agilon. Agilon hankittiin tehtaalle MetsäTissuen ja Würthin yhteistyöhankintana. Auto- maattisella varastonhallinnalla tehostetaan varaston toimivuutta ja tiedonkulkua.

Varastoinnin suunnittelua varten opinnäytetyössä tutkitaan varastoinnin teorioita. Teo- rian kautta muodostetaan käsitys varaston tavaranliikehdinnästä. Teorian kautta pyritään hahmottamaan Agilon – automaattiseen varastonhallintaan varastoitavista nimikkeistä.

Tutkitaan mitä lisäarvoa saavutetaan automaattisella varastonhallinnalla. Opinnäyte- työssä analysoidaan Agiloniin soveltuvia varaosia MetsäTissue Mäntän tehtaan osalta.

Opinnäytetyössä esitellään Konecranesin toimittaman Agilonin toimintaperiaatetta. Käy- dään läpi Agilonin asentaminen ja käyttöönotto. Suunnitellaan Agilonin perehdytyskou- lutuksen aikataulut.

2 TARVE

Würth toimittaa MetsäTissuen Mäntän tehtaalle paljon työkaluja, työsuojavälineitä ja tar- vikkeita. Toimitukset on suoritettu avohyllyihin ja erilaisiin tarvikekaappeihin. MetsäTis- sue Mänttä käyttää osan automaattivaraston kapasiteetista varaosavaraston hallintaan.

Automatisoimalla varastohallintaa Konecranesin Agilon-materiaalinhallintavarastolla parannetaan varaston seurantaa, tilausten automatisointia, nimikekulutuksen seurantaa ja näiden myötä odotettavissa on myös selkeitä kustannussäästöjä. Agilon materiaalinhal- linnalla on tarkoitus tehostaa varastotoimia kokonaisuudessaan. Automatisoinnilla var- mistetaan, että varastossa on aina sopiva määrä tarvittavia varaosia.

3 Grounded theory – Ankkuroitu teoria

Grounded theory -menetelmällä tarkoitetaan uuden teorian luomista valmiina olevaan da- taan tai materiaaliin perustuen. Teorialla ei ole niinkään tarkoitus varmistaa vanhaa vaan luoda uutta teoriaa. Grounded theory eli ankkuroitu teoria ei ole tietty suuntaus vaan si- sältää paljon erityylisiä tulkintoja sekä painotuksia. Yhteistä ankkuroidun teorian alla teh- dyille tutkimuksille on laadulliset menetelmät ja niiden empiirinen analysointi uuden teo- rian muodostamiseksi. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka)

Käytän ankkuroidusta teoriasta paikoitellen myös nimitystä ankkuriteoria. Tutkimukses- sani tarkastelen varastoa toiminnan ilmiönä. Tietoa olen kerännyt varastonhallintaan liit- tyvistä artikkeleista ja julkaisuista. Peilataan ankkuriteorian tutkimusta Agilon- automaat- tisen materiaalihallinnan pystytykseen, käyttöönottoon ja toimintaan opinnäytetyöprojek- tin aikana. Kaaviossa 1 (kaavio1) kuvataan teorian käsittelyä prosessikaaviona.

KAAVIO 1. Prosessikaavio teoriaan perehtymisestä ja teorian käyttämisestä opinnäytetyössä.

3.1 Varaston tavaravirta

” Termillä varasto voidaan tarkoittaa varastorakennusta (warehouse) ja -tiloja tai varas- tossa olevaa tavaraa (stock, inventory). Varastointi puolestaan tarkoittaa varastotoimin- taa (warehousing, stock keeping) ja varastotoimintoja (warehouse operations).”

(www.logistiikanmaailma.fi). Tavaravirta kuvaa toimintoa, jossa yrityksen tavarat ja ma- teriaalit kulkevat yrityksen prosessin lävitse. Esimerkkinä voidaan mainita tuotantolai- tokset, kaupat, käsittely- ja jakokeskukset. Tavaravirta alkaa tuotteen tai materiaalin han- kinnasta toimittajalta. (Osmand Vitez).

Konecranesin Agilon on varasto ja tarkemmin tarkasteltuna automaattinen materiaalin- hallintayksikkö. Agilonin toimintaan ja periaatteeseen sopivat ns. normaalin varaston teo- riat, toimintatavat ja käyttäytymiset.

3.1.1 Varasto toiminnan keskiössä.

Suuret tuotevalikoimat ja lyhentyneet toimitusajat asettavat suuria haasteita varastoin- nille. Varastointi tulisi järjestää siten, että se palvelee joustavasti, tehokkaasti ja taloudel- lisesti. Varasto ja varastontoiminta ovat keskiössä muun operatiivisen toiminnon kanssa.

Varastot toimivat solmukohtina tavaran kulkuvirrassa. Organisoidun varaston toiminnot heijastuvat suoraan asiakkaan palveluihin. Varastotoiminnot vaikuttavat koko toiminto- ketjun tehokkuuteen. (Tommy Blomqvist, 2010, 1). Varaston hallintajärjestelmät tuotta- vat informaatiota, joka mahdollistaa tuotteiden virran. Varasto on solmukohta tavaravir- rassa, joka palvelee tai säätää yrityksen toimintoja. Varaston hallinnan on toimittava toi- miympäristönsä kanssa aina tuotannosta logistiikkaan asti. (Christine Connolly, 2008).

Varastointiin vaikuttaa useita muuttujia. Ongelmia ovat esimerkiksi vahingoittuneet ni- mikkeet, väärä saldotieto, väärä varastopaikka, väärä tunniste, yli- tai alikapasiteetti, kou- lutuksen puute. Kaikki edellä mainitut vaikuttavat oleellisena osana varaston tehokkuu- teen. (Kenneth Hamlett).

Antonio C. Caputo (2008) tuo artikkelissaan esille kuinka materiaalihallintajärjestelmän valinnassa pitää ottaa huomioon nimikkeen ominaisuudet ja tavaravirta. Tuntemus nimik- keistä tukee koko tuotantolaitoksen toimintaa samalla alentaen operatiivisia kustannuk- sia. (Tanchoco and Agee. 1981). Varaston valintaan vaikuttaa muutama seikka, kuten ni-

mike, nimikkeiden yksikkö- ja sorttimäärät, otto- ja varastointitapahtumien määrät. Ni- mikkeiden suuri tavaravirta, varastotapahtumien määrä, on riittävä peruste uuden varas- ton investoinnille. (Antonio C. Caputo, 2008). Shanshank Gupta nostaa artikkelissaan esiin, kuinka tehokas tuotanto vaatii tasaista tavaravirtaa tuotannon sujuvuuteen aina raaka-aineista pienimpiin prosessin osiin. Keskeytykset tavaravirrassa aiheuttavat tuotan- non tehokkuuden alenemista. (Olsen et al., 2015). Varastojärjestelmää valittaessa on kaksi lähestymistapaa, joko räätälöinti tai valmiin paketin käyttäminen. Jos oletetaan, että valmiit ja räätälöidyt ratkaisut olisivat samaa laatutasoa, ollaan väärässä. Varastojärjes- telmän pitää aina soveltua tarkoitukseensa. Suunnitelmallisuus ja tiedon syvä analysointi ovat avaimia oikeaan päätökseen (Nynke Faber, René Marinus, Steef L. van de Velde, 2002)

Siinä missä varastojen tavaramäärää pidettiin ennen yrityksen varallisuuden merkkinä, on asia muuttunut nykyään päinvastaiseksi. Koska varasto sitoo rahaa, niiden tulisi toimia nopeassa syklissä ja varastoissa tulisi säilyttää tavaraa vain lyhytaikaisesti. (Tommy Blomqvist 2010, 5). Peter Baker ja Zaheed Halim (2007) tuovat artikkelissaan esiin, kuinka varastot ovat tärkeä osa useimpia toimitusketjuja ja edustavat noin 20%:n osuutta logistisista kustannuksista. (European Logistics Association and A.T. Kearney Man- agement Consultants, 2004; Establish Inc. and Herbert W. Davis & Co., 2005) 3.1.2 Tavaravirran teoria

Vaikuttavia muuttujia voidaan analysoida Esteiden teorialla (TOC, theory of constraints).

TOC ajattelutavalla pyritään vaikuttamaan eri muuttujiin paremmin, jotta saavutetaan ta- voitteet. TOC-teoriasta käytetään myös termiä ”kapeikkoajattelu”. TOC:n perusajatuk- sena on, että jokaisessa toimintaympäristössä on este tai rajoite. Ilman esteitä tai rajoit- teita järjestelmän tai toimintaympäristön tuotos on ääretön tai nolla. Esteet ja rajoitteet vaikuttavat tavoitteeseen pääsyä. (www.wikipedia.org). Esteiden teoriaa havainnoidaan hyvin Learn Six Sigman palvelussa. Kun systeemin esteitä kuormitetaan liikaa, alkaa ky- seisen esteen eteen kertyä aihealueeseen liittyviä asioita. Liiallisesta kuormituksesta seu- raa, että läpimenoaika kasvaa ja suoritustaso laskee. Tilanne nostaa esiin toimintovirran solmukohtia. On tärkeää tunnistaa rajoittava kohta systeemissä ja se mikä kyseistä kohtaa kuormittaa. Siten voidaan kohdistaa parannukset ja kehitykset oikeaan kohteeseen. Seu- raavassa Six Sigman kaavioissa (kaavio 2) havainnollistetaan viisiportaisen toiminnon prosessia (www.sixsigma.fi):

KAAVIO 2. (www.sixsigma.fi) Kaavion yläreunassa on viisiportainen prosessi ja jokai- sen pisteen alla on kyseisen pisteen vaikutus. Vaihe kaksi on selkeä pullonkaula suhteessa muihin pisteisiin. Parantamalla vaiheen kaksi toimintoa parannetaan koko prosessin suo- rituskykyä. (www.sixsigma.fi).

Toiminnon eli tavaravirran analysointiin voidaan käyttää ohjelmoinnissakin käytettyjä top-down ja bottom-up -menetelmiä. Top-down -menetelmässä isoa kokonaisuutta läh- detään pilkkomaan pienempiin osiin. Bottom-up -menetelmä vastaavasti aloittaa pienestä tapahtumasta tai kokonaisuudesta. Pienestä osasta muodostetaan iso kokonaisuus. (Gran- roth, K). Top-down -suunnittelun etuna on, että voidaan keskittää huomio suuriin linjoi- hin ja keskittyä yksityiskohtiin osa-alue kerralla. Menetelmän etuna on, että muodostu- nutta tulosta on helppo ylläpitää. Ylläpidolla tarkoitetaan, että menetelmiä ja ratkaisuja on helppo muuttaa tarpeen niin vaatiessa. (Silander, S. 1999). Viopen opintomateriaalissa on hyvin esitetty, kuinka top-down -menetelmällä luodaan algoritmi yksinkertaisesta ta- pahtumasta. Esimerkissä henkilön nimeltä Tahvo on kuljettava Rovaniemeltä Helsinkiin helpoimmalla tavalla. Seuraavissa kaavioissa hahmotetaan Viopen materiaalin pohjalta Top.Down-menetelmää (www.viope.com). Kaavioissa 3 – 5 on purettu menetelmää ha- vainnollistaviin kaavioihin.

KAAVIO 3. Esimerkin tilanteen ensimmäinen suurenlinjan ratkaisu. (www.viope.com)

KAAVIO 4. Tarkennettaessa, pilkottaessa, algoritmia huomataan, että esimerkin tilan- teen matkaan kuuluu enemmän prosesseja ja eri solmukohtia. (www.viope.com)

KAAVIO 5. Top-Down-menetelmässä edelleen pilkotaan prosessia tai toimintoa pienem- piin ja tarkempiin osiin. Bottom-Up-menetelmässä taas rakennetaan pienestä osasta ko- konaisuus alhaalta ylöspäin. (www.viope.com)

Artikkeleiden tutkimuksen pohjalta muodostin prosessikaavion, joka esittää kuinka tava- ravirtaan vaikuttaa negatiivisesti useampi muuttuja. Tavaravirta on suoraan verrannolli- nen varastotapahtumien määrään. Määrien kasvaessa virta eli volyymi kasvaa. Tavaravir- ran tasainen kulku solmukohdan läpi mahdollistaa tehokkaan tuotannon. Tavaravirran häiriöt taas vaikuttavat suoraan koko toimintaan ja siten esimerkiksi kustannuksiin. Seu- raavissa tavaravirtaa havainnoivissa prosessikaavioissa (kaavio 6 - 8) esitetään tekijöitä ja niiden vaikutuksia tavaravirtaa.

KAAVIO 6. Tämä kuvaa analysoimatonta materiaalivirtaa. Varastotapahtumien määrä on sama kuin materiaalinvirta.

KAAVIO 7. Kaavioissa tarkastellaan tavaran virran nopeutta eli nimikkeen viipymää sys- teemissä. Tavaravirtaan vaikuttavia tekijöitä on useampia, kun materiaalivirtaan on TOC- menetelmää hyväksikäyttäen löydetty tekijöitä. Tekijöitä avataan taulukossa (taulukko 1) tarkemmin. Kaavioissa nimikkeen viipymä kasvaa, kun tekijässä on jokin ongelma.

KAAVIO 8. Kaaviossa tutkitaan materiaalivirtaa siihen sidotun arvon näkökulmasta.

Kaaviossa havainnoidaan että, solmukohtiin kiinnittämällä huomiota on voitu materiaa- livirtaan sidottua arvoa pienentää ja näin parantaa kustannustehokkuutta.

Edellä oleviin prosessikaavioihin (kaavio 6, 7 ja 8) on valittu TOC-menetelmää hyväksi- käyttäen hidastaviin arvoihin muutama tunnusmerkki. Tunnusmerkkien vaikutuksia ava- taan seuraavassa luettelossa hyödyntäen Top Down -menetelmää. Top-Down -menetel- mällä pilkotaan solmukohtaa pienemmäksi, jotta voidaan selvittää virtaan vaikuttavat ti- lanteet tarkemmin. Materiaalivirtaan kohdistuneet toiminnot valikoituivat yleisen tason Top-Down -analyysillä yleisen tason tavaravirrasta. Yleistason tavaravirta ei ole missään tietyssä todellisessa kohteessa, mutta kuvaa tavaravirtaa systeemissä. Toimintoja avataan seuraavassa taulukossa. Taulukkoon toimintoja on edelleen pilkottu käyttäen Top-Down -menetelmää.

TAULUKKO 1. Materiaalivirtaan vaikuttavia toimintoja

Nimikkeiden valikoiman määrä Suuri valikoima eri nimikkeitä suurentaa varastoa. Eri nimikkeillä pitää olla oma varastopaikkansa varastossa. Ilman tark- kaa informaatiota nimikkeiden hallinta on hankalaa. Tarpeettomat nimikkeet. Vali- koima hidastaa tuotteiden käsittelyä ja va- lintaa. Suurentaa varaston kokoa. Liian pieni valikoima johtaa tuotannon keskey- tyksiin tai hidastumiseen.

Nimikkeiden yksikkö määrä Suuri määrä yhtä tiettyä nimikettä kuor- mittaa varastoa. Liian suuri varasto vie ti- laa ja sitoo rahaa. Vastaavasti liian matala määrä varastossa aiheuttaa katkoksia tava- ravirrassa vaikuttaen koko prosessin toi- mivuuteen.

Nimiketuntemus Väärä informaatio esim. nimikkeen fyysi-

sestä koosta. Esimerkiksi: yhdelle tulitik- kuaskille varattu 25 tonnin kantava hylly.

Informaatio Oleellista on tietää mitä varastossa on ja mihin se menee. Turhat nimikkeet vievät tilaa ja suurentavat varastoa. Kulutushuip- puihin varautuminen ennakolta. Kustan- nusten seuranta. ”EI OO”-tilanne vaikeut- taa koko toimintaa. Väärän nimikkeen ti- lalle oikean etsiminen vie aikaa.

Prosessikaaviot (kaavio 6, 7 ja 8) ovat suuntaa antavia ja havainnollistavia. Todellisuu- dessa analyysi pitää tehdä hyvinkin tapauskohtaisesti. Sovellettaessa prosessikaavion mu- kaista analyysiä on ensin tutkittava koko systeemiä, jotta saadaan käsitys mitä ei toimin- toja ja tapahtumia materiaalivirtaan vaikuttaa. Datan kerääminen ja käsittely on olen- naista, kun muodostetaan käsitystä toimintojen mekanismeista.

Tavaravirran teoriaan tukien on muodostettu Würthin ja MetsäTissuen osalta tavara- ja informaatiovirrat vanhasta (avohylly) ja uudesta (automaattinen materiaalinhallintajärjes- telmä) tilanteesta. Seuraavana tavaravirta Mäntän tehtaalla Würthin toimittamista tarvik- keista (kaavio 9). Kaavion kolme jälkeen (kaavio 10) esitellään MetsäTissuen tavaravirta varaosien osalta ennen ja jälkeen automaattisen materiaalihallintaa.

KAAVIO 9. Würthin tavara- ja informaatiovirrat ennen ja jälkeen.

KAAVIO 10. MetsäTissuen varaosan tavaravirta. Vanha ja uusi tilanne.

Kun vertaillaan kaaviota kolme ja neljä keskenään huomataan, että tavaravirrat ovat hy- vinkin erilaiset. Würth toimittaa erilaisia tarvikkeita. Tavaran fyysinen virta kulkee use- ampaan pisteeseen ja informaation kulku on hidasta ja koostuu useammasta kohteesta.

MetsäTissuen tavaranvirta koostuu tässä tapauksessa pääosin varaosista. Varaosien fyy- sinen virta ei muutu suuremmin, mutta informaation määrä ja nopeus lisääntyvät. Seuraa- vassa analysoidaan kaavioiden (KAAVIO 8, KAAVIO 9) tavaravirtojen heikkoudet ja vahvuudet. SWOT-analyysimenetelmää hyväksikäyttäen ”SWOT-ana- lyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongel- mien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.” (www.wikipedia.org).

KAAVIO 11. SWOT-analyysi tavaravirrasta vanhassa ja uudessa tilanteessa.

KAAVIO 12. SWOT-analyysi MetsäTissuen varaosan tavaravirrasta vanhassa ja uudessa tilanteessa.

Tavaravirtojen kaavioiden ja SWOT-analyysien pohjalta voidaan todeta, että artikkelei- den pohjalta laaditun kaaviot 7 ja 8 tavaravirta prosessina on pätevä havainto. Tavaravir- ran laajuus on aina varastotapahtumien määrä. Varaston tuonnit ja haut muodostavat va- raston solmukohdaksi prosessissa. Tavaravirtaan vaikuttaa muuttavasti useampi tekijä.

Tekijät voivat hidastaa tai jopa seisauttaa tavaran kulun hetkellisesti vaikuttaen koko lai- toksen toimintaan. SWOT-analyysissä esiin nousseita kohtia voidaan analysoida enem- män Top-Down -menetelmällä jakaen aina pienempiin vaikuttaviin osiin.

Esimerkkinä verrataan tavarantoimittajan tavaravirtaa yhden nimikkeen osalta ennen ja jälkeen automaattista materiaalinhallintaa (kaavio 8). TOC-analyysi kaaviosta 8 nostaa esiin solmukohtia, jota tukee tilanteesta tehty SWOT-analyysi. Seuraavassa kaaviossa (kaavio 13 ja kaavio 14) on esitetty tavaravirtaan vaikuttavia tekijöitä eri materiaalinhal- lintajärjestelmällä.

KAAVIO 13. Tavaravirtaan vaikuttavia tekijöitä avohyllyjärjestelmässä tavarantoimitta- jan näkökulmasta.

KAAVIO 14. Tavarantoimittajan tavaravirta automaattista materiaalinhallintaa käytettä- essä.

Suorittamalla Top-Down -analyysi materiaalivirtojen solmukohdista kummassakin tilan- teessa saadaan selville tarkempia muuttujia ja vaikutuksia kyseiseen solmukohtaan. Seu- raavassa vertailevassa kaaviossa (kaavio 15) pilkotaan solmukohtia

KAAVIO 15. Top-Down -menetelmällä jatketaan prosessikohtien analysointia. Analyysi nostaa esiin uusia, tarkempia muuttujia esiin.

Tavaravirtaa voidaan ohjata muuttamalla tavaran kulkuympäristöä. Analysoimalla nykyi- sen ja tulevan varaston eroja tavaravirtauksen käytökseen. Analyysia syventämällä voi- daan huomata, vaikka tavaran kulku systeemissä (kaaviot 9 ja 10) on erilainen, niin esiin nousee uusia haasteita, kuten laiterikot. Jatkuvalla tavaravirran analyysillä voidaan va- rautua ongelmatilanteisiin ja reagoida niihin nopeasti ja täsmällisesti. Analyysin kautta muodostuneen systeemin tuntemuksen pohjalta voidaan ohjata koko toimintaketjun toi- mintaa ja kustannusrakennetta.

Tavaravirrassa voi olla hyvin monenlaisia muuttujia. Osa muuttujista on yleistasoisia, ku- ten tiedon kulku, reagointi ja nopeus. On myös paljon tapauskohtaisia muuttujia, kuten nimikkeen vaarallisuus tai hitaasti kuluva nimike. Selkein materiaalinohjaukseen vaikut- tava tekijä on nimiketuntemus. Tarkka tietämys varastoitavasta nimikkeestä ja sen käy- töksestä tavaravirrassa on kulmakivi kaikessa varaston suunnittelussa.

4 AGILONIN ASENNUS

Agilonin asennusta varten suoritettiin ensin asennuskatselmus, jossa käytiin läpi asen- nukseen liittyviä tarpeita, toiveita ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Asennus suoritettiin noin kuukausi asennuskatselmuksen jälkeen

4.1 Asennuskatselmus

Katselmuksen tarkoituksena on tarkastaa yhdessä asennusalue. Samalla käydään läpi tur- vallisuusasiat, tarvittavat välineet ja liitännät sekä muut huomioitavat seikat. Agilonin fyysisen asennuksen hoiti Konecranesin asennustiimi.

Katselmuksessa tutustuttiin aluksi asennuspaikkaan, joka sijaitsee Mäntän tehtaalla vara- osavarasto 5:n vastapäisellä seinällä. Seuraavassa on kuva (kuva 1) asennuspaikasta. Ha- vainnekuvassa (kuva 2) asennusalue ja sen liikennettä.

KUVA 1. Agilonin asennuspaikka. Alue on eristetty lippusiimalla. Käytävän toisella puo- lella on varaosavarasto 5.

Asennuspaikalla käytiin läpi tärkeimmät työturvallisuusasiat. Mäntän tehtaalla on voi- massa suojalasien ja kypärän tai kolhusuojalakin käyttöpakko. Tupakointi koko tehdas- alueella on kielletty. Asennusalueella on paljon trukkiliikennettä. Alueen läheisyydessä on myös paljon jalankulkijoita. Seuraavassa havainnollisessa kartassa (kuva 2) hahmote- taan asennusalueen liikennettä. Asennuksessa käytetään paljon trukkia ja henkilönostimia ja oli ensisijaisen tärkeää tuoda esille alueella liikkuvat välineet ja jalankulkijat sekä niistä muodostuvat vaaran paikat.

KUVA 2. Hahmotelma asennuspaikasta (ei mittakaavassa) sekä alueella esiintyvästä lii- kenteestä. Kuvaan on merkitty sisäänkäynnit sosiaalitiloihin ja varaosavarastoon.

Kuvassa 2 asennusalue on merkitty violetilla alueella. Asennustiimin trukkiliikenne kul- kee violettia katkoviivaa pitkin. Agilon toimitetaan kontissa, joka sijoitetaan paperivaras- ton kentälle. Laitteen osat tuodaan trukilla asennusalueelle. Reitillä paperivaraston ken- tälle on monta huomioitavaa riskitekijää, jotka ovat seuraavassa luettelossa:

- Muu trukkiliikenne. Materiaalihallinnan trukit toimivat aktiivisesti alu- eella. Paperivarastossa erityistä tarkkaavaisuutta trukkien huomattavan nopeuden ja suuren liikennemäärän takia.

- Rekkaliikenne paperivaraston kentällä

- Alueella on myös junaliikennettä. Raiteiden ylitykset sekä varastolta saapuvan ja lähtevän junan huomiointi.

- Jalankulkijat vihreällä linjalla. Vihreää linjaa kutsutaan myös vierailija- reitiksi. Linjaa käyttävät henkilöt, jotka eivät tavallisesti liiku tehdassa- lissa. Kulku linjalta on työpaikkaruokalaan.

- Jalankulku sosiaalitiloihin.

- Henkilönostimet liikkuvat omalta varikkopaikaltaan kohteisiinsa alueen läheisyydestä.

Kuvasta 2 selviää hyvin, että asennusalueen läheisyydessä on paljon liikennettä. Trukki- liikenne alajalostukselta pulppereille on huomattavin riskitekijä, sillä asennusalueen ja seinän väliin ei jää paljon tilaa. Itse asennusalue eristetään lippusiimalla. Jalostuksen truk- kikuskia on informoitu kiinnittämään huomiota alueella liikkumiseen. Myös jalankulku varaosavarastolle ja sosiaalitiloihin pitää huomioida asennusryhmän osalta.

Katselmuksessa mitattiin Agilonin tarvitsema tila. Agilon on moduulinen rakenne ja Mänttään tulevat moduulit ovat korkeudeltaan 3,6 m pituudelta 2 m ja syvyys 1,6m. Mo- duuleita tulee rinnan seitsemän kappaletta. Agilonin kokonaispituus on 14 m. Tilan to- dettiin olevan sopiva järjestelmälle. Agilon toimitetaan kontissa. Kontin paikka käytiin katsomassa paperivaraston kentältä.

Katselmuksessa sovittiin tarvittavat sähkö- ja tietoliikenneyhteydet. Agilon muodostaa Agilon palvelimelle VPN istunnon internet yhteyden kautta. Istunto on jatkuvasti päällä, sillä Agilon valvoo varaston toimintaa ja mahdollisia toimintahäiriöitä jatkuvasti. Järjes- telmässä on varajärjestelmä. Varajärjestelmä toimii 3g/4g-yhteyden kautta. Samalla tes- tattiin, että puhelinverkon signaali on riittävä varajärjestelmälle. Agilon kaistatarve on

noin 30 kbit/s. Muita vaatimuksia yhteydelle oli IP-osoite tietyn osoiteavaruuden ulko- puolelta. Pääsy kahdelle julkiselle IP-osoitteelle sekä asiakasverkon palomuurista pääsy tietyille TCP- ja UDP-porteille. Agilonin toimii 230V/50Hz verkkovirralla. (Agilon käyt- töohje) Kuvassa 2 olevan asennusalueen alajalostuksen puoleiseen kulkuaukon seinään asennetaan vikavirtasuojattu sähkökeskus, jossa on myös tietoverkkoliitäntä.

Katselmuksen lopuksi vaihdettiin tarvittavat yhteystiedot. Samalla suunniteltiin alusta- vasti mahdollista asennuspäivää. Tehtiin karkea yhteenveto mitä oli käyty katselmuksessa läpi ja oliko jäänyt mitään huomioimatta.

4.2 Agilonin pystytys

Agilonin asennus alkoi asennuspäivänä heti aamusta. Katselmuksen ja asennuspäivän välissä oli tasan kuukausi. Asennuksen kestoksi arvioitiin kolme työpäivää.

4.3 Ennen asennusta suoritetut tehtävät

Ennen virallista asennuspäivää oli asennusalue siivottu ja rajattu lippusiimalla. Tehtaan omia trukkikuljettajia ja henkilöstöä oli informoitu alkavasta asennuksesta ja pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota alueella liikkuessa. Tietoliikenne- ja sähköliittymät oli asennettu paikalleen. Agilonin asennuskontin toimitti ulkopuolinen kuljetusliike. Asen- nustiimissä oli kolme henkilöä.

4.4 Asennus

Ensimmäisen asennuspäivän aluksi oli asennuskontin vastaanotto. Seuraavassa kuvassa (kuva 3) on asennuskontti laskettuna sovitulle purkupaikalle.

KUVA 3. Agilonin asennuskontti.

Asentajatiimi oli ilmoitettu kulunvalvonnalle etukäteen. Pääportilla hoidettiin asianmu- kaisten dokumenttien (kulkulupa) täyttäminen ja kuittaus.

Asennustiimin kanssa siirryttiin asennusalueelle ja käytiin läpi turvallisuusasiat, sosiaa- liset tilat ja yleiset säännöt. Asennusalueen jälkeen lähdettiin avaamaan asennuskonttia paperivaraston kentällä. Kontin alkuperäinen sijoituspaikka osoittautui huonoksi, sillä kontin kaiteen puoleinen ovi ei mahtunut aukeamaan kunnolla. Tehtaan alueella olevan kuljetusliikkeen kuljettajan mielestä kontin paikka häiritsi muutenkin paperivarastolla tapahtuvaa kuljetusliikennettä. Kuljettajan avustuksella kontti siirrettiin Kuvassa 3 nä- kyvän junaradan toiselle puolelle. Uudella paikalla asennuskontti ei ollut muun liiken- teen edessä ja asennustiimi pystyi toimimaan paremmin.

Asennuspaikalle mitattiin ensin paikat moduuleille ja betonilattiaan porattiin pystypalk- kien paikat. Seuraavassa kuvassa (kuva 4) on pystytetty ensimmäiset pystypalkit.

KUVA 4. Asennustiimi on saanut asennettua ensimmäiset pystypalkit. Palkit on pakattu kätevään telineeseen (kuvassa oikealla).

Rungon ja hyllyjen asennus on hyvin suoraviivaista rakentamista. Valmiit moduulit kiinnitetään paikallaan. Työ ei eroa kovinkaan paljon tavallisen varastohyllyn pystyttä- misestä. Iltapäivällä koko runko oli jo asennettu paikallensa, joka näkyy hyvin seuraa- vasta kuvasta (kuva 5). Ensimmäisen asennuspäivän päätteeksi takaseinä oli jo hyvin pitkälle valmis. Takarivissä jo osa hyllyistä paikallaan kuvan 5 jälkeisessä kuvassa (kuva 6).

KUVA 5. Ensimmäisen asennuspäivän iltapäivällä runko oli jo kokonaisuudessaan asennettu.

KUVA 6. Takaseinä on asennettu lukuun ottamatta ylimpiä seinäpeltejä.

Toisena asennuspäivänä rungon asennus jatkui. Ensimmäinen ongelma asennuksen suh- teen tuli takaseinän seinäpeltien kanssa. Katselmuksessa kuten myös mittauksia teh- dessä oli jäänyt huomioimatta seinässä oleva ilmastointikanavan liitäntäputki. Liitäntä- putki on korostettu seuraavassa kuvassa (kuva 7). Kyseiselle kohdalle osuva seinäpeltiin nakerrettiin kolo peltisaksilla, joka sinetöitiin teippaamalla.

Kuva 7. Huomiotta jäänyt ilmastointikanavan liitäntä.

Toisen asennuspäivän aikana hyllystö nousi kokonaan pystyyn. Hyllystön keskelle käy- tävän puolelle asennettiin syöttö- ja vastaanottoluukku. Itse robotti asennettiin kiskolle paikalleen. Seuraavissa kuvista (kuva 8) näkyy, kuinka koko hyllyrakenne on pystytetty.

Kuvassa 8 näkyy selvästi katossa oleva kouru varsinaiselle robottiyksikölle. Kuvassa 9 on syöttö- ja ottoluukku jo asennettuna

KUVA 8. Kumpikin hyllyrakenne on pystytetty. Katossa on kisko robottiyksikköä var- ten.

KUVA 9. Syöttö- ja vastaanotto luukku. Tästä pisteestä otetaan vastaan tuotteet. Agi- lonin täyttö tehdään samasta käyttöluukusta

Toisen asennuspäivän aikana työ eteni etuajassa aikatauluun nähden. Agilon kokonai- suudessaan oli täysin kasattuna työpäivän päätteeksi. Kolmantena asennuspäivänä työ- tehtäväksi jäi asennusalueen siivous ja laitteiden ja telineiden pakkaus takaisin Agilonin asennuskonttiin. Agilonin käyttöönotto sähköisesti tapahtui myös kolmantena päivänä.

Seuraavassa Kuvassa 10 Agilon on täysin valmiiksi asennettuna ja käyttövalmiudessa.

KUVA 10. Agilon asennettuna ja käyttövalmiina.

4.5 Lisämoduulin asennus

Varsinaisen pystytyksen jälkeen kävi selväksi, että paikalle olisi voitu hyvin asentaa yksi moduuli enemmän. Yhden moduulin pituus on 2m. Asennuksen jälkeisessä tarkastuk- sessa päätettiinkin vielä tilata moduuli lisäämään Agilonin hyllykapasiteettia.

Lisämoduulin asentamiseen riitti yksi työpäivä. Lisämoduulia varten ei lähetetty erillistä asennuskonttia vaan materiaalit toimitettiin pakettiautolla. Asennustiimi koostui kahdesta asentajasta ja aikaa meni puolet työpäivästä. Seuraavassa kuvassa (kuva 11) lisämoduulin pystypalkit on jo pultattu kiinni.

KUVA 11. Agilonin lisämoduulin asennus.

4.6 Agilonin suojakaide

Alueella liikkuu paljon trukkiliikennettä. Kuvasta 2 voi huomata, että trukkiliikennettä kulkee Agilonin editse. Alueen materiaalitoiminnot käyttivät Agilonin asennusaluetta va- rastona. Käytävän ja Agilonin väliin jää reilu metri tilaa. Kuvassa 10 näkyy hyvin, kuinka Agilonin eteen on laitettu liikennettä rajoittamaan lippusiima. Lippusiiman tilalle asenet- tiin kaide.

Kaiteen tarkoitus on suojata itse laitetta trukeilta. Kaide samalla toimii esteenä, ettei alu- eelle tai koneen läheisyyteen varastoida materiaalin tarvikkeita. Kaide suojaa Agilonia käyttävää henkilöä trukkiliikenteeltä. Kaide on havainnoitu seuraavaan kuvaan (kuva 12).

KUVA 12. Havainnekuva (ei mittakaavassa) asennetusta turvakaiteesta. Kuvassa myös korostettu Agilonin huolto-ovi sekä sähkö- ja tietoverkkoliitännän sijainti. Käyttöpääte sijaitsee keskellä Agilonia.

4.7 Katselmuksen ja Asennuksen yhteenveto

Agilonin asennus sujui hyvin. Konecranesin kokemus asennuksesta näkyi siinä, että tule- viin ongelmatilanteisiin oli varauduttu juuri asennuskatselmuksen kautta. Katselmuk- sessa nostettiin esiin kohdat, joita tarkkailemalla saatiin projekti pysymään kasassa ja ai- kataulussa.

Työhöni liittyvässä teoriaosuudessa muodostin tavaravirran teoriaa. Tavaravirtaa kuvaa- vaa teoriaa voidaan hyvin soveltaa suunniteltaessa tämänkaltaisia projekteja. Tunnista- malla tulevat ongelmakohdat (este) materiaalin (asennustarvikkeiden, työkalujen, työnte- kijöiden) virrassa voidaan tehostaa koko toimintaa. Pilkkomalla esteet pienin osiin voi- daan tarkasti saada selville mikä on rajoitteen todellinen luonne ja merkitys kokonaisuu- delle. Näin projektin kulkua voidaan tehostaa.

Asennus on tapahtumana aina ainutkertainen. Identtisiä paikkoja ja toimintaympäristöjä on harvoin olemassa. Asennuskatselmuksella vaikutetaan paikallisiin esteisiin ja rajoit- teisiin. Katselmus ei takaa ongelmatonta toimintaa, kuten kuvassa 3 olevan asennuskontin sijoitus. Kontin paikka asennuskatselmuksessa oli todettu hyväksi, mutta paikallisia muuttujia (suojakaide, alueen lastausliikenteen toiminta) ei ollut huomioitu tarpeeksi.

Teoriaa hyväksikäyttäen olisi voitu analysoida asennuskatselmuksen tilanteita syvälli- semmin ja mahdollisesti välttää kyseessä olevan kaltaisia prosessisia hidastavia tilanteita.

5 YRITYSESITTELYT

Agilonin hankinta on MetsäTissuen ja Würthin yhteishanke. Agilonin toimitti Konecra- nes, joka myös vastaa Agilonin huollosta ja ylläpidosta. Varaston tarviketäydennyksestä ja -hallinnasta vastaa Würth ja mahdollisien varaosien täydennyksestä ja hallinnasta Met- säTissue.

5.1 MetsäTissue Oyj Mänttä

Mäntän paperitehdas on osa Metsä Groupia. Metsä Group (Metsäliiton osuuskunta) on noin 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni. Metsä Groupilla on tuotantoa seitse- mässä eri maassa. Metsä Groupin liikevaihto on noin 4.7 miljardia euroa ja konserni työl- listää 9 300 henkilöä. Metsä Groupin liiketoiminta-alueet ovat Metsä Forest, Metsä Wood, Metsä Fibre, Metsä Board ja Metsä Tissue. Mäntän paperitehdas kuuluu Metsä Tissuen liiketoiminta-alueeseen. (MetsäTissue)

Mäntän paperitehtaan historia alkaa vuodesta 1868, kun tamperelainen Gustaf Adolf Ser- lachius hankki palstatilan ja vesiosuuden Mäntänkoskelta. Serlachius perusti alueelle puuhiomon, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1869. Vuonna 1881 Mänttään saatiin en- simmäinen paperikone. Merkittävä oli myös vuosi 1890, jolloin Suomenlahdella alkoi liikennöidä ensimmäinen jäänmurtaja. Tämä mahdollisti tuotteiden myynnin Eurooppaan ympäri vuoden. Vuonna 1902 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi. Vuonna 1952 käynnistyi PK7 ja Mäntästä tuli Euroopan suurin pergamiinin valmistaja. Reilu parikymmentä vuotta myöhemmin ensimmäinen paperikone siirtyi tietokoneohjaukseen ja vuonna 1984 Mänt- tään valmistui suuri pehmopaperin jalostusosasto. (Erkki O. Kontio, Lars G. von Bons- dorff). Vuonna 2015 Konecranesin toimittama automaattivarasto Agilon otetaan käyttöön MetsäTissuen tehtaalla. (MetsäTissue)

MetsäTissuen Mäntän tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone, 11 jalostuslinjaa ja kierrätyspaperin siistauslaitos. Mäntän tehdas työllistää noin 400 henki- löä tuotannossa, kunnossapidossa, logistiikassa, tuotekehityksessä, prosessikehityksessä, liiketoiminnan tehtävissä ja hallinnon tehtävissä. (MetsäTissue). Alla (kuva 13) Metsä- Tissuen logo:

KUVA 13. MetsäTissuen logo. (MetsäTissue)

5.1.1 Tuotteet

Mäntässä valmistetaan wc-paperia, talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teollisuus- pyyhkeitä ja tiivispaperia. Sivutuotteena syntyy kuitusavea. MetsäTissuen omat merkit ovat: Lambi, Serla, Katrin ja Saga. Tehtaalla valmistetaan myös asiakkaiden omia tuote- merkkejä. (MetsäTissue). Alla (kuva 14) MetsäTissuen tuoteryhmien logot:

Lambin logo Katrin logo

Saga logo Serla logo

KUVA 14. MetsäTissuen tuotemerkkejä. (MetsäTissue)

5.2 Konecranes Oyj

Konecranesin tarina alkaa vuodesta 1910, jolloin perustettiin sähkömoottoreiden korjaa- miseen erikoistunut yritys KONE oy. Vuonna 1988 KONE Oy perusti erillisen nosturidi- visioonan KONE Cranesin. 1994 KONE Oy myi osana rakenneuudistusta kaikki hissitoi- mintaan kuulumattomat toiminnot ja 15.4 perustettiin uusi yhtiö KCI Konecranes. KCI Konecranes listautui Helsingin Pörssiin vuonna 1996. Kymmenen vuotta myöhemmin yritys pudotti etuliitteen KCI pois osana globaalia brändistrategiaa. (Konecranes)

Konecranes on kansainvälinen, maailman johtava nostolaitevalmistaja. Konecranes pal- velee useita eri asiakaskuntia, kuten konepaja- ja prosessiteollisuutta, laivanrakennuste- ollisuutta ja satamia. Konecranesin toimintaan sisältyy myös laaja kunnossapito-liiketoi- minta-alue kattavalla huoltoverkolla. Vuonna 2014 Konecranes työllisti lähes 12 000 henkilöä liikevaihdon ollessa hieman yli 2 miljardia euroa. Alla kuva (kuva 15) Konec- ranesin logosta. (www.konecranes.fi)

KUVA 15. Konecranesin logo 2016 (Konecranes)

5.2.1 Palvelut ja tuotteet

Konecranesin toiminnan voi jakaa kahteen toiminta-alueeseen: laitteet ja kunnossapito.

Kunnossapito vastasi 42% liikevaihdosta ja 66% liikevoitosta vuonna 2014. Kunnossa- pito toimii maailmanlaajuisena huoltoverkkona kaiken tyyppisille ja merkkisille teolli- suusnostureille, nostolaitteille ja työstökoneille. Konecranesilla on 600 toimipistettä lähes 50 maassa. Konecranes on kunnossapidon selkeä markkinajohtaja. Konecranesilla on huoltosopimuskannassa noin 450 000 laitetta, joista suurimman osan valmistajana jokin muu yritys kuin Konecranes. (Konecranes)

Kunnossapito-liiketoiminta-alueen tuotteita:

- Tarkastukset

- Ennakoivan kunnossapidon ohjelma - korjaukset ja parannukset

- päivystyshuoltokäynnit - varaosat

- modernisoinnit - konsultointipalvelut

- TRUCONNECT etäpalvelut

Konecranesin laitepuoli vastaa 58% yrityksen liikevaihdosta ja 34% liikevoitosta vuonna 2014. Laiteet-liiketoiminta-alue sisältää komponentteja, nostureita ja materiaalinkäsitte- lyratkaisuja teollisuudelle prosessiteollisuudesta ydinvoimaloihin. Tuotteita markkinoi- daan Konecranesin lisäksi lukuisilla muilla brändeillä (TAHL CraneSystems, SWF Kran- technik, Verlinde, R&M, Morris Crane Systems ja SANMA Hoists & Cranes). Konecra- nes on maailman suurin teollisuusnostureiden toimittaja. Markkinajohtaja prosessiteolli- suuden siltanostureissa ja telakkapukkinostureissa. Konecranesilla on vahva maailman- laajuinen kappaletavaran käsittelyyn tarkoitettujen nostureiden ja trukkien toimittaja. Ko- necranes valmistaa vuosittain kymmeniä tuhansia köysinostureita, tuhansia standardinos- tureita ja satoja raskaita nostureita ja nostotrukkeja (Konecranes)

Laite-liiketoiminta-alueen tuotteita:

- Teollisuusnosturit - työpistenostolaitteet - köysinostimet

- sähköiset ketjunostimet - käsikäyttöiset nostolaitteet - ydinvoimalanosturit - konttienkäsittelynosturit

- intermodaaliterminaalien nosturit - kappaletavaran nosturit

- lastausnosturit - trukit

- telakkanosturit

- Agilon-materiaalinhallinta järjestelmä

5.3 Würth oy

Adolf Würthilla oli 20-vuoden kokemus alasta ja hän perusti tukkukaupan Künzelsauhin eteläiseen Saksaan. Myyntiartikkelit koostuivat ruuveista, pulteista ja muttereista.

Vuonna 1962 Würth laajensi toimintansa ulkomaille. 1975 Suomen Würth aloitti toimin- tansa. 2000-luvulla Würth yhtiön tulos kasvoi huimasti. (Würth)

Suomalainen Würth Oy on osa saksalaista emoyhtiötä Adolf Würth GmbH. Emoyhtiö on markkinajohtaja ydintoiminnassaan, kiinnitys- ja asennustarvikkeissa. Konserni toimii 84 maassa ja liikevaihto vuonna 2015 oli 11,05 miljardia euroa henkilöstömäärän ollessa 69 000. Alla kuva (kuva 16) yrityksen tämän hetken logosta. (Würth)

KUVA 16. Würth Oy logo (Würth)

5.3.1 Palvelut ja tuotteet

Würth Oy on keskittynyt hyvin mietittyyn tuotanto- ja kunnossapitotarvikkeiden palve- luun. Tuotteet toimitetaan, mahdollisuuksien mukaisesti, suoraan asiakkaan hyllyihin tai varastoihin. Maanlaajuinen edustajaverkko ja Würth Centerit mahdollistavat hyllytyspal- velun koko Suomen alueella. Hyllytyspalvelu on tarjolla niin teollisuuden kuin kaupan alalla. (Würth)

Würth tarjoaa asiakaskohtaisesti räätälöityä logistiikan seurantaa. Seurantaa tarjotaan ke- hittynyt atk-järjestelmä, joten halutessaan asiakas voi poistaa pientarvikkeet kokonaan omista järjestelmistään. (Würth)

Würthin tuotevalikoima on laaja ja sisältää yli 40 000 tuotenimikettä. Seuraavan sivun taulukossa (taulukko 2) on esitelty eri tuotekategorioita sekä muutama esimerkki tuote- ryhmän nimikkeistä. (Würth)

TAULUKKO 2. Esimerkkejä Würthin eri tuotenimikkeistä. (Würth) Tarvikkeet Letkut, tiivisteet,

voidenipat

Sähkötarvikkeet Valaisimet, auto- kaapelit, teolli- suusimurit Kiinnitystarvik-

keet

Ruuvit, aluslevyt, asennusnauhat

Työasut Suojavaatteet, tur- vajalkineet Hiomatarvikkeet Hiomalaikat, tuki-

laikat, hiontalevyt

Suojaimet Käsineet, suojala- sit, kypärät Leikkaavat työka-

lut

Poranterät, viilat, sorvausterät

Auto Pakoputkisto, tun-

kit, pyyhkimensu- lat

Käsityökalut ZEBRA pihdit, PROTURN ruuvi- taltat, vasarat

LVI Asennuskiskot,

putkenpitimet Mittauslaitteet Työntömitta, mit-

tareita,

Hitsaus Hitsaussuuttimet, kolvit, hitsaus- maskit

Paineilma Porakoneet, hio- makoneet, paineil- maliittimet

Yleistarvikkeet Teipit, kangaslii- nat, kertakäyttöas- tiat

Kemikaalit Suoja öljyt, Jarru- rasvat, liimat

Voimansiirto Hihnat, laakerit Varastointi CPS-hyllyt, tarvi-

kesalkut, tikkaat

Letkut, liittimet ja kumituotteet

Liittimet, kiristi- met, letkut

6 AGILON MATERIAALINHALLINTA

Agilon on robotisoitu automaattinen materiaalihallintaratkaisu. Järjestelmä on luotu ma- teriaalin hallintaan kokoonpano- ja varastotoimintoja varten. Järjestelmä on modulaari- nen ja soveltuukin hyvin monenlaiseen tilaan ja tarpeeseen. Teollinen Internet on osa Agilonin toimintaperiaatetta. Teollisella internetillä ”tarkoitetaan internet-verkon laajen- tumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensuroida internet-verkon yli” (Wikipedia). Agilon voidaan liittää yrityksen toiminnanohjausjärjestelmiin. Agilon jatkuvassa yhteydessä Internettiin, joten ohjausta ja hallintaa voidaan suorittaa etänä.

(Konecranes). Teollisen internetin hyödyntäminen tuo arvokasta informaatiota. Tarkkaa dataa on hyvä käyttää hyödyksi tavaravirran analysointiin. Toiminta toiminnanohjaus- järjestelmien kanssa toimiva materiaalinhallinta antaa analysointiin reaaliaikaisia muut- tujia, joita hyödyntämällä tavaravirta analyysiin auttaa hallitsemaan varastotoimintoja.

(Konecranes)

Agilonia voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaisiin kohteisiin:

- työkaluvarasto

- Hitaasti kiertävä varasto - varaosavarasto

- Sarja kokoonpano - Kaupinta

- Kuluvat tavarat ja niiden tarpeen mukainen täydennys - Projektin materiaalihallinta

Agilon pystyy käsittelemään pienimillään tulitikkuaskin kokoisia laatikoita. Suurimmat esineet ovat muuttolaatikon kokoisia. Käytännön rajoitteena on robotin fyysiset mitat.

Varastoitavat tuote pitää olla suorakulmainen särmiö, joka on helposti liukuva. Irtotavarat voidaan säilöä avo- tai umpilaatikoihin. Pakkauksen maksimi paino on 25 kg. (Konecra- nes). Agilonin fyysiset rajoitteet asettavat rajoituksia systeemin tavaravirtaan. Agilonin läpi virtaavan materiaalin pitää täyttää yllä olevat edellytykset. Lisäämällä tavaravirta analyysiin Agilonin fyysiset rajoitukset voidaan varastoinnin suunnittelussa kiinnittää huomioita varastoitaviin nimikkeisiin. (Konecranes)

Mänttään sijoitettu Agilon-järjestelmä on pääosin tarkoitettu työkalu-, tarvike- ja kaupin- tavarastoksi. Varastoon on tarkoitus sijoittaa myös koneiden varaosia varastoon jäävän tilan mukaan. Seuraavassa alaluvussa käydään läpi Agilonin toimintaperiaatetta. (Konec- ranes).

6.1 Agilonin rakenne

Agilon on koteloitu ja robotisoitu automaattinen hyllyjärjestelmä. Järjestelmä on modu- laarinen ja muokattavissa tarpeiden mukaan. Seuraavassa kuvassa (kuva 17) on yksi esi- merkki minkälainen laitekokonaisuus Agilon voi olla. (Konecranes).

KUVA 17. Agilon voidaan sijoittaa eri tiloihin. Kuvassa kaksi hyllykokonaisuutta on yh- distetty materiaalisillalla. (Konecranes)

Agilon koostuu kahdesta rinnakkaisesta hyllyrivistä, joiden välissä operoi robotti. Robotti hoitaa esineiden haun ja varastoinnin hyllyihin. Hyllyjärjestelmässä on vähintään yksi otto- ja lastauspiste. Agilonin modulaarisuuden takia varsinaista ylärajaa koolle ei ole.

Agilon voi sijaita useassa eri kerroksessa tai eri huoneissa. Seuraavassa kuvassa (kuva 18) on läpileikkaus Agilon järjestelmästä. Nuolilla on osoitettu kuvasta Robotti, otto- ja lastauspiste sekä huolto-ovi. (Konecranes).

KUVA 18. Kuvassa läpileikkaus yksirivisestä Agilon järjestelmästä. (Konecranes) Erilaisia Hyllykokonaisuuksia voidaan yhdistää erilaisilla materiaalisilloilla, kuten ku- vassa 17 kaksi rinnakkaista hyllyriviä on yhdistetty päädystä u-muotoisella käytävällä.

Samassa kuvassa toisessa huoneessa ja tasossa oleva hylly on yhdistetty pitkällä materi- aalisillalla. Siltoja pitkin kuvassa 18 oleva robotti voi liikkua eri varastojen välillä. Sa- massa varastokokonaisuudessa voi olla useampikin robotti ja käyttöpiste. Useammalla robotilla taataan nopeampi toiminta. (Konecranes).

6.2 Agilonin käyttö

Agilonia käytetään otto- ja lastauspisteeltä. Käyttöpisteellä on kosketusnäytöllinen ruutu ja sen alla käyttöluukku. Seuraavassa kuvassa (kuva 19) on käyttöpiste.

KUVA 19. Agilonin käyttöpiste. Kuvassa on näyttöpääte, otto- ja lastausluukku.

Agilonin järjestelmään jokaiselle käyttäjälle luodaan oma tili. Kirjautuminen tapahtuu sa- lasanalla, sormenjälkitunnistimella tai myöhemmin lisätyllä ”kulkulätkäntunnistimella”

(RFID-tunnistin). Sormenjäljen voi lisätä ensimmäisellä kirjautumiskerralla ja tiliin voi yhdistää useamman sormenjäljen. (Konecranes).

Kirjautumisen jälkeen on valittavissa noutaako vai ottaako Agilonista tavaraa. Agilonin sisältöä voi etsiä monella eri tapaa esimerkiksi:

- Pakkauksen viivakoodilla - tuotenumerolla

- vapaalla tekstihaulla

7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS

Agilonin käyttö koskee koko tehtaan henkilöstöä niin tuotannon kuin toimistotyönteki- jöiden kohdalla. Koulutus järjestetään kaikille tehtaan työntekijöille, sillä tehtaan työsuo- javarusteet saadaan vain Agilonista. Tehtaalla on tuotantotiloissa pakollista käyttää suo- jalaseja, kypärää tai kolhusuojalakkia sekä kuulonsuojaimia.

Koulutusta suunniteltaessa tehtaalla oli koulutettavana vajaa x1 työntekijää. Henkilöstö koostuu usean eri ammattiryhmän henkilöistä. Henkilöstössä on esim. kunnossapitotoi- minnot, jalostustoiminnot, varastotoiminnot, työnjohto, myynti, tuotanto, laboratoriohen- kilöstö, henkilöstöhallinta jne. Projektin edetessä tarkentui koulutettava määrä vajaaseen x2 henkilöön. Toimistossa pääasiassa työskentelevät perehdytetään tarvittaessa. Tehtaalla tehdään useampaa eri työaikamuotoa. Seuraavassa taulukossa. taulukko 3, esitelty eri työ- aikamuodot sekä niitä tekeviä työntekijäryhmiä.

TAULUKKO 3. Työaikamuodot ja työntekijäryhmät.

TAM15 Päivävuoro, 0800-1600 xxxxx

TAM25 kaksivuoroa viitenä päivänä viikossa. Aamu- ja iltavuo- rot.

xxxxx

TAM35 Kolmevuoroa viitenä päi- vänä viikossa. Aamu-, ilta- ja yövuorot

xxxxx

TAM36 Neljä vuoroa kuutena päi- vänä viikossa. Aamu-, ilta- ja yövuorot.

xxxxx

TAM37 Viisi vuoroa seisemänä päi- vänä viikossa. Aamu-, ilta- ja yövuorot

xxxxx

Työntekijöiden suuri määrä ja monet eri työaikamuodot muodostivat suuren haasteen Koulutuksen suunnitteluun. Koulutukseen vaikutti myös seisokkikalenteri. Seisokkika- lanteriin kirjataan tulevat huollot ja mahdolliset linjojen pysäytykset. Seisokin aikana ko- neelle sitoutuu paljon työvoimaa, jota ei voida irrottaa kesken työpäivän koulutukseen.

Koulutusraamit esitettiin Würthin sekä Konecranesin edustajalta. Koulutuksen rajoitteet on esitelty seuraavassa listauksessa:

- Yhden koulutusryhmän koko olisi maksimissaan 8 -12 henkilöä.

- Koulutus virka-aikaan, 0800-1700, - Koulutus kestäisi noin. 30min/ryhmä.

- Koulutustapahtuma Agilonin käyttöpäätteen läheisyydessä, joka on seu- raavassa kuvassa (kuva 20).

KUVA 20. Agilonin käyttöpääte sekä täyttö- ja ottoluukku. Koulutus tapahtui tämän ää- ressä. Kuvasta puuttuu Agilonin ympärille asennettu suojakaide.

7.1 Koulutuksen aikataulutus.

Koulutuksen aikataulutusta varten valittiin ensin aikataulutuksen metodi. Koulutuksen voisi joko varata itse valmiista paperilistasta tai varausjärjestelmästä tai aikatulukset mää- rättäisiin valmiilla listauksella. Kyseiset vaihtoehdot ovat valikoituneet käytännön ja ko- kemuksen myötä. Jokaista eri vaihtoehtoa kohtaa suoritettiin suuntaa antava analyysi teo- ria osuudessa esitellyllä Top-Down -menetelmällä. Ensimmäisessä kaaviossa (kaavio 16) on käyty läpi varausjärjestelmän käyttöä ja toisessa kaaviossa (kaavio 17) esilaadittua listaa.

KAAVIO 16. Top-Down -menetelmällä pilkottu kaavio varausjärjestelmistä.

KAAVIO 17. Valmiin listauksen Top-Down analyysi

7.2 Menetelmän valinta

Analyysien tuloksia vertaamalla esiin nousee menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia.

Oikean metodin valinta vaatii esiin nousseiden kohteiden vertaamista todellisuuteen. Ver- taaminen suoritettiin esittämällä eri koulutuksen aikataulutukset työnantajan edustajalle.

7.2.1 Varausjärjestelmät

Tehtaalla ei ollut varsinaista sähköistä varausjärjestelmää. Sähköisen varausjärjestelmän piti olla ilmainen ja mahdollista käyttää tekijänoikeuksien puolesta. Varausjärjestelmän toteutin Bookwhen (www.bookwhen.com) varausjärjestelmällä, joka oli käyttötarkoituk- seemme sopiva. Käytetty Bookwhenin kehitysversio on vuodelta 2015.

Bookwheniin loin varausjärjestelmän testiversion. Testiversiolla oli mahdollista testata järjestelmää käytännössä ja varmistua, että se oli projektiin soveltuva. Liitteessä 1 on va- rausjärjestelmän kirjautumissivu. Liitteessä 2 on varauksen vahvistus ja ohjeet. Liitteessä 3 on puolestaan tiedonkeruun informaatiosivu.

Testiversion perusteella varausjärjestelmän käytön suurimmat epäkohdat ovat:

- Uuden järjestelmän opettelu. Järjestelmä ei ole kaikille looginen käyt- tää, vaikka ohjeet olisivat kuinka selkeät tahansa.

- Tiedon välittäminen järjestelmästä. Tehtaalla on paljon sähköpostilii- kennettä. Viestit hautautuvat, hukkuvat eivätkä tavoita varmuudella kaikkia.

Kummatkin epäkohdat koettiin ylivoimaisiksi esteiksi. Sähköistä varausjärjestelmää ei otettu käyttöön. Paperilistan kautta tapahtuva varaus erillisten listojen kautta ei toimi luo- tettavasti. Paperilistoja olisi asetettu eri puolelle tehdasta taukohuoneisiin, ilmoitustau- luille ja kulkuoviin. Paperisten listojen suurin haitta olisi tiedon hallinta kuten analyysista kaaviossa (kaavio 16) käy ilmi tiedonkeruuosiosta. Koulutuksen raameissa asetettiin eh- doksi, että ryhmä koko on 8-12 henkilöä. Päällekkäisten kirjausten valvominen on han- kalaa, jos listoja on useita. Yhden listan tekniikalla on ihmisten saavutettavuus vaikea.

Tehdasalue on suuri ja listan sijoittaminen kaikkien saataville vaatii resursseja ja valvon- taa.

7.2.2 Valmis listaus

Valmiissa listauksessa jokainen koulutettava henkilö sijoitetaan ennalta määrättyyn ai- kaan ja koulutusryhmään. Listauksen etuna on sen helppo käytettävyys. Kaikki on nähtä- villä suoraan ja jokaisella on valmis paikkansa ja aikansa. Listan suurin heikkous on jous- taminen arvaamattomien menojen suhteen. Valmiit listaukset vaativat myös esimiesten ohjausta, jotta oikeat henkilöt pääsevät koulutukseen oikeaan aikaan.

7.2.3 Menetelmä

Henkilöstö jakautuu tehtaalla moneen eri työaikamuotoon, mitkä on esitelty taulukossa 4. Taulukosta 4 voidaan huomata, että osa henkilöstöstä työskentelee työaikamuodoissa, jotka noudattavat valmiiksi tehtyä työvuorojärjestelmää (liite 4, työvuoro kalenterit). Päi- vävuorolaiset noudattavat normaalia virka-aikaa, 8:00-16:00. Vuorolaisten tauot päivässä ovat joustavia tauottoman käynnin takia. Päivävuorolaisilla tauot on kellotettu. Kahvi- tauot 08:00 ja 14:00 sekä ruokatauko 11:00-12:00.

Työvuorokalentereiden mukaisesti työskentelevät on helppo aikatauluttaa. Työntekijät ovat aina työpisteellään tai sen läheisyydessä. Seisokkikalenterista varmistetaan koneiden suunnitellut huollot ja jaksotetaan ne koulutuksen kanssa.

Päivävuorolaisia koskevat rajoitukset taukojen ja seisokkikalenterin osalta. Toimihenki- löstä osalla saattaa olla päällekkäisyys koulutuksen aikataulun kanssa. Menojen yhteen sovittaminen ei onnistu aina helposti.

Menetelmäksi muodostui valmiiksi laaditun listan ja paperisen varauksen hybridi. Hen- kilöstö jaettaisi listojen mukaan ennalta määrättyihin koulutusryhmiin. Jokaisen ryhmään otetaan kahdeksan henkilöä. Jokaiseen ryhmään jäisi neljä tyhjää paikkaa. Tyhjiä paik- koja varten laadittiin varauslista, joka toimitettiin toimihenkilöiden taukotupaan. Listaan pystyi ennakolta varaamaan paikan sopivasta koulutuksesta, jos ennalta määrätty aika ei sovi omaan aikatauluun. Tämä myös mahdollisti koulutuksen sujuvuuden, vaikka joku henkilö tulisi koulutukseen väärään aikaan.

7.3 Koulutuksen aikataulutus ja ryhmien jako

Henkilöstön ryhmiin sijoitukset otettiin henkilöstösijoituslistoista. Henkilöstö on jaettu työtehtävien mukaan. Tuotannon työntekijät on jaettu kolmeen osaan: tehdastoiminnot, jalostus- ja varastotoiminnot. Tehdastoimintojen henkilöstösijoitukset liite 2 ja jalostus- ja varastotoimintojen henkilöstösijoitukset liite 3. Liitteistä nimet sensuroitu. Henkilös- tösijoituslistoista näkee suoraan työntekijän työpisteen ja työaikamuodon. Tehtaan muu henkilöstö koostuu toimihenkilöistä sekä kunnossapidon työvoimasta, jotka työskentele- vät päivävuorossa. Seuraavassa taulukossa on esitelty työntekijöiden henkilömäärien ja- kautuminen eri vuorojen kesken

TAULUKKO 4. Henkilöstöjen määrät työaikamuodoittain. Kokonaisuutena koulutetta- via työntekijöitä on x3.

Henkilöstön tarvittavien ryhmien määrä tuleen, kun jaetaan koulutettavien määrä koulu- tusryhmän koolla. Koulutusryhmiä tarvitaan x4 kappaletta. Yhden koulutustapahtuman kestoksi on asetettu 30 minuuttia. Yhdeltä työpisteeltä ei voi olla kaikki työntekijät sa- maan aikaan koulutuksessa tauottoman käynnin takia. Vertaamalla seisokkikalenteria ja vuoro kalenteria keskenään pystyi haarukoimaan sopivat koulutuspäivät. Mahdollisia koulutusajankohtia oli kolme, joista valikoitui sopivin ajankohta. Seuraavassa taulu- kossa (taulukko 5) on esitelty valikoidut koulutuspäivät ja ryhmien jaot koulutuspäivien aikana.

TAULUKKO 5. Koulutusryhmien ajankohdat. Aikataulutettu ja huomioitu kouluttajien tauot.

Koulutusajankohtien valinnan jälkeen jaettiin henkilöstö koulutusryhmiin. Ryhmien erot- tamisen helpottamiseksi väri koodasin muodostetut koulutusryhmät. Ryhmät ripoteltiin sopiviin koulutus ajankohtiin huomioiden rajoitteet: työaikamuodoissa, työskentelypis- teessä jne. Liitteessä 9 on voi tulkita kuinka koulutusryhmät ovat jakautuneet työpisteiden ja työmuotojen mukaisesti. Päivävuorolaisilla on oma lista (liite 7).

Toimihenkilöitä ja aikatauluristiriitoja varten tehtiin varauslista (liite 5). Varauslistalta pystyi omatoimisesti valitsemaan sopivimman koulutusajankohdan. Listaan liitettiin myös käyttöohje (liite 4).

Listat toimitettiin työryhmien esimiehille ohjeistetun sähköpostin kera. Henkilöstön aika- taulutus aiheutti hieman muutoksia alkuperäiseen. Koulutusryhmiin varatut neljä tyhjää paikkaa antoivat hyvin joustamisen varaa koulutustapahtumaan.

7.4 Koulutuksen läpivienti

Koulutus järjestettiin Agilonin edustalla (kuva 16) ja koulutuksesta vastasi Konecranesin ja Würthin edustaja. Agiloniin oli täytetty koulutusta varten muutama haettava tavara.

Koulutus oli jaettu neljään eri vaiheeseen:

1. Tunnuksien ja salasanojen jako. Samalla kirjattiin osallistuminen kou- lutukseen.

2. Agilonin päätteellä henkilökohtainen sisäänkirjautuminen ja sormenjäl- kitunnisteen lisääminen omaan tiliin.

3. Koko koulutettavalle ryhmälle lyhyt esittely Agilonin toimintaperiaat- teesta sekä Agilonista varastoitavista esineistä. Demonstraatio tarvik- keen noudosta ja palautuksesta Agiloniin.

4. Mahdollisia kysymykset ja yleistä keskustelua Agilonista.

Koulutustapahtuma sujui hyvin ja aikataulun mukaisesti. Ruuhkautumista ei tapahtunut, kuin muutaman ensimmäisen oppitunnin kohdalla.

Työntekijöiden esimiehet vastasivat, että koulutettavat saapuivat koulutukseen ajallaan ja oikeassa ryhmässä. Koulutusryhmien värikoodaus helpotti listojen käsittelyä.

8 AGILONIN VARASTOITAVAT NIMIKKEET JA TÄYTTÖ

Agiloniin varastoidaan pääasiassa Würthin tarvikkeita. Tehtaalla oleva Agilon on koko- naisuudeltaan 18 metriä pitkä. Würthin edustaja arvioi, että Würthin tarvikkeita mahtuu Agilonissa noin 45 nimikettä yhtä metriä kohden. Kokonaisuudessa Würthin nimikkeitä varastoidaan noin 550. Agilonin täyttöaste on tällä kaavalla 75 %:n luokkaa.

MetsäTissuelle jää Agilonin kapasiteetista 25 % omille nimikkeille. Würthin edustajan laskentakaavalla MetsäTissuen on mahdollista varastoida noin 180 nimikettä. Varaston kapasiteetin laskenta on suuntaa-antava, sillä varastoidun paketin koko vaihtelee paljon.

Pienin paketti on noin tulitikkuaskin kokoinen ja suurin koko on 60x40x45 cm ja painon yläraja on 25 kg.

8.1 MetsäTissue Mäntän tehtaan varastoitavat nimikkeet

Agilonin älykäs varastonseuranta mahdollistaa nimikkeen automaattisen tilauksen, kun varastosaldon hälytysraja saavutetaan. Tällöin Agilonissa on aina varastoitua nimikettä saatavilla. Varastoon menevien nimikkeiden osalta on kolme vaihtoehtoa:

1. Top200-nimikkeet. 200 suurimmalla kulutuksella olevaa nimikettä.

2. xxxxx

3. Yhden jalostuslinjan varaosat.

8.1.1 Top200 nimikkeet

Top200-nimikelistauksella halutaan, että suurimmassa kulutuksessa olevat nimikkeet olisivat automaattisen materiaalinhallinnan takana. Automaattisella hallinnalla vara- osien tilaukset automatisoituisivat täysin. Kustannusten seuraaminen on helpompaa ja nimikkeen varastomäärä olisi helpompi optimoida syntyneen kulutusdatan kautta.

Analysoimalla varastotapahtumia laadittiin listaus 200 eniten liikehdintää varaston ma- teriaalivirrassa aiheuttavaa nimikettä (Liite 10 ja liite 11). Vertailu arvona käytettiin ar- voa, jolloin nimikettä toimitetaan varastoon.

Tavaranvirrasta suoritetaan analyysi teoriaosuudessa havainnollistetulla esteiden teorian metodilla. Tunnistetaan solmukohdat käyttäessä Agilon automaattista materiaalinhallin- taa tilanteessa, jossa varastoidaan top200-nimikkeet. Analysoimalla nousi esiin viisi tär- keää huomiokohtaa:

1. Nimikkeen koko 2. Tiedonkulku

3. Nimikkeen sijainti suhteessa käyttökohteeseen 4. Nimikkeen määrä

5. Tekniset osa-alueet

Solmukohdille suoritetaan tarkempi, pilkkova, Top-Down analyysi. Analyysillä selvite- tään jokaisen solmukohdan mahdollisia vaikutuksia tavaravirran jouheuteen ja vaiku- tukseen koko tehtaan toimintaprosessiin. Seuraavissa kaavioissa (kaavio 18 ja kaavio 19) on suorittu perustason Top-Down -analyysi.

KAAVIO 18. Top-Down -analyysi Nimikkeen koosta (mitat) ja Tiedonkulusta (tieto).

KAAVIO 19. Top-Down- analyysi Agilonin sijainnista, nimikkeiden määrästä ja teknii- kan vaikutuksista tavaravirran jouheuteen.

Top-Down analyysien jälkeen tutkitaan tarkemmin esiin nousseita huomioita. Esiin nousi useampi kohta, jotka vaikuttavat suuresti jouhevuuteen.

- Paketin kokorajoitukset on otettava huomioon materiaalissa mikä toi- mii kevyenä jouhetta hidastavana tekijänä.

- Nimikkeet hajautuvat eri varastoihin.

- Tietoa rajoittavia tekijöistä suurimpana on integrointi kahden eri jär- jestelmän välillä. Agilonin ja Maximon välinen tietoliikenne on mah- dollista mutta lisää kustannuksia. Vaihtoehtoisesti käsin tiedon siirtä- minen järjestelmästä toiseen ei vastaa haluttua parannusta tiedon kul- kuun. Sama koskee tavarantoimittajille kulkevaa tietoa.

- Sijainti on edullinen osalle tehdasta ja epäedullinen toiselle osalle.

- Tekniikan toimintavarmuuteen pitää varautua.

- Nimikemäärän optimoinnin kautta kustannusten alenemista. Tarvitaan dataa, että varastossa on sopiva määrä nimikettä.

Analyysin tutkimuksen jälkeen muodostetaan tavaravirran jouhevuutta kuvaavaa visu- aalinen kaavio. Tavaravirran kaavio (kaavio 20) kuvastaa hyvin miten eri kohdat vaikut- tavat.

KAAVIO 20. Top200 tavaravirran jouhevuus. Tavaravirran kitkatonta kulkua rajoittavat voimakkaasti tiedonkulun haasteet ja Agilonin sijainti.

8.2 Yhden jalostuslinjan varaosat

Mahdollisuus siirtää yhden kokonaisen jalostuslinjan koko varaosavarasto Agiloniin pa- rantaisi varaosien kulutuksen seurantaa. Varaosia voisi seurata reaaliajassa ja tilaukset lähtisivät heti liikenteeseen, kun nimikkeen osalta niin vaaditaan.

Yhdessä jalostuslinjassa on paljon varaosia ja Agiloniin jää jäljelle rajallinen noin 200 nimikkeen kapasiteetti. Tavaravirrankaaviota varten analysoitiin varastoinnista solmu- kohtia. Esiin nostettiin viisi solmukohtaa:

1. Nimikkeen sijainti

2. Nimikkeen fyysinen koko 3. Tekniikka

4. Tiedonkulku

5. Nimikkeen varastoitava määrä

Solmukohtia avataan suorittamalla perustason Top-Down-analyysi. Analyysi purettuna seuraaviin kaavioihin (kaavio 21 ja kaavio 22).

KAAVIO 21. Top-Down-analyysi varaosien sijainnista, varaosien fyysisestä koosta ja tekniikasta.

KAAVIO 22. Top-Down-analyysi tiedonkulun vaikutuksista sekä nimikemäärän vaiku- tuksista.

Analyysin tutkimuksen jälkeen muodostetaan tavaravirran jouhevuutta kuvaavaa visu- aalinen kaavio. Tavaravirran kaavio (kaavio 23) kuvastaa hyvin miten eri kohdat vaikut- tavat.

KAAVIO 23. Tavaravirran visuaalinen muoto. Tiedonkulun syvemmät ongelmat ai- heuttavat tavarankulkuun hankaluutta.

8.3 Lopputulos analyysien jälkeen.

Analyysin tuloksena huomataan, että kaavioissa 20 ja 23 suurin yhteinen hidastaja on tiedonkulku. Agilon ja MetsäTissuen Mäntän tehdas toimivat eri ohjausjärjestelmillä ja niiden yhteenliittäminen on kustannuskysymys, joka tässä tapauksessa ei tuo tarpeeksi suurta lisäarvoa kustannuksiin nähden. Agilonin suurin etu automatisoidusta varastonseu- rannasta jäisi hyödyntämättä. Top200 ajattelulla Agiloniin varastoitaisiin suuren kulutuk- sen varaosat. Tavaravirran teorian mukaisella analysoinnilla paljastuu, että varastoimalla 200 suurikulutuksista nimikettä aiheutuu varaosavarastoon hajaannusta. Eri laitekokonai- suuksien varasosat olisivat eri varastoissa. Kokonaisen yhden jalostuslinja varaosien siir- tämisestä Agiloniin koskee samankaltaiset rajoitteet kuin top200 ajattelulla. Kummalla- kin metodilla rajoitteet ovat samat: Agilonin kapasiteetti, varastoitavan nimikkeen fyysi- nen koko ja tiedonkulku. Ongelmakohdista kahteen on ratkaisut. Agilonin kapasiteettia voidaan kasvattaa lähes rajattomasti sen modulaarisesta rakenteesta johtuen. Järjestel- mien integraatio on mahdollista tehdä tulevaisuudessa, kun ohjausjärjestelmien muutok- set tulevat ajankohtaiseksi.

Tavaravirran teoria toi paljon lisäarvoa varastoinnin suunnitteluun. Tavaravirran teorian analyysilla saatiin selville aiheutuvia solmukohtia, joista saatiin muodostettua syvälli- sempää tieota, joka vaikutti ratkaisevasti lopputulokseen.