HELSINGIN
VIIKINRANTA
Yhdyskuntasuunnittelu III 2022
Tampereen yliopisto
HELSINGIN
VIIKINRANTA
Tampereen yliopisto - Tampere University Arkkitehtuurin yksikkö 2022
Juho Rajaniemi, Minna Chudoba
ja Ilari Anttila (toim.)
sisällys
Tampereen yliopisto - Tampere University
Arkkitehtuurin yksikkö - Yhdyskuntasuunnittelu III 2022 Helsingin Viikinranta
Toimittanut: Juho Rajaniemi, Minna Chudoba ja Ilari Anttila Taitto: Ilari Anttila
Etukannen kuva: Lumi Sonck Sisäkannen kuva: Vilma Saukkonen ISBN 978-952-03-2729-3 (painettu) ISBN 978-952-03-2730-9 (verkkojulkaisu)
Esipuhe 1
HARJOITUSTYÖT 3
Viikinranta 1 5
Verde 1 11
Viikinmetsä 17
Luminaria 23
Viikinranta 2 29
Viikinranta 3 35
Rantaniityltä kalliokedolle 41
Ruoti 47
Viherviikki 53
Viikinrannan kerrokset 59
Juuristo 65
Verde 2 71
KURSSILAISET 77
esipuhe
Juho Rajaniemi, yhdyskuntasuunnittelun professori
Kymmenen opintopisteen laajuisella Yhdyskunta- suunnittelu III -opintojaksolla Tampereen yliopis- ton arkkitehtiopiskelijat keskittyvät yhden kau- punginosan suunnitteluun. Kurssilla tarkastellaan erityisesti kortteli- ja katurakennetta sekä kaupun- kitilaa toiminnallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Arkkitehtiopiskelijat tutustuvat myös liikenne- ja pysäköintiratkaisujen periaatteiden suunnitteluun. Suunnittelumittakaava liikkuu kau- punkiosatasolta aina korttelisuunnitteluun asti. Alun analyysivaiheessa tutkitaan lisäksi kaupunginosaa laajempia verkostoja ja yhteyksiä.
Opintojakson osaamistavoitteet ovat kunnianhimoi- set. Niihin kuuluvat muun muassa neuvottelu- ja esittelytaidot, kaupunkisuunnittelun toimijoiden ja yhteiskunnallisten kytkentöjen tunnistaminen sekä ymmärrys kaavoitusjärjestelmän pääpiirteistä ja eri- tyisesti asemakaavoitusprosessista. Opintojakson suorittaneella opiskelijalla on hallussaan tietotaito, jonka turvin voi tehdä esimerkiksi kesätöitä kaupun- kisuunnittelun parissa.
Oppimisen kannalta on mielenkiintoista ja tärkeää, että opiskelijat valitsevat ryhmänsä laatimasta suun- nitelmasta yhden korttelin ja siitä yhden kerrostalon, jonka suunnittelua jatkaa yksilötyönä asuntosuun- nittelun ja edelleen rakennusopin opintojaksoilla.
Näin syntyy oppimisen jatkumo, jossa käydään läpi arkkitehdin tehtäväkenttään kuuluva suunnittelumit- takaavojen kirjo kaupunkisuunnittelusta rakennus- suunnittelun kautta rakentamisen detaljeihin saakka.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialaa on kiittäminen siitä, että 60 arkkitehtiopiskelijaa, jot- ka muodostivat yhteensä 12 suunnitteluryhmää, sai- vat syksyllä 2022 poikkeuksellisen mielenkiintoisen ja kinkkisenkin tehtävän Viikinrannan uuden kau- punginosan suunnittelemiseksi. Erityiskiitos kuuluu arkkitehti Jouko Kunnakselle, joka toimi kaupungin aktiivisena yhteyshenkilönä aina opintojakson ideoinnista lähtien. Helsingin kaupungin tarkoituk- sena on muuttaa Viikinrannan alue pienteollisuus- ja varastoalueesta pääasiassa asumiskäyttöön. Lahden- väylän varrelle rakennetaan lisäksi pikaraitiotie, jol- loin alueen saavutettavuus paranee huomattavasti.
Alueelle kaavaillaan jopa 7 000 uutta asukasta, mut- ta opiskelijoita pyydettiin suunnittelemaan alueel- le asunnot ja palvelut vähintään 5 000 asukkaalle.
Tätä asukasmäärää pidin alun perin luontevampana, mutta tässä julkaisussa esitetyt opiskelijaryhmien suunnitelmat osoittavat, että taitavalla suunnittelulla alueelle voi mahduttaa enemmänkin asukkaita viih- tyisyyden tavoitteesta luopumatta.
Olen vakuuttunut siitä, että Helsingin kaupungille on opiskelijatöistä apua alueen jatkosuunnittelussa.
Useimmista tai ehkä jopa kaikista suunnitelmista on löydettävissä toteuttamiskelpoisia ideoita. Moni ryhmä on esimerkiksi pohtinut alueen läpi kulkevan Viikintien tulevaisuutta. Sen linjauksen siirtäminen lähemmäs Lahdenväylää näyttäisi avaavan mielen- kiintoisia vaihtoehtoja ja johtavan yhtenäisempään kaupunginosaan, jota kokoojakatu ei jaa kahtia.
Lisäksi ryhmät ovat esittäneet suunnittelualueella sijaitsevan kallioisen kukkulan suunnitteluun hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Niiden skaala liikkuu alueen luonnontilassa säilyttämisen ja aika raskaankin ra- kentamisen välillä.
Arkkitehtiopiskelijat eivät ihan täysin yksin saavutta- neet hienoja tuloksia, vaan heitä sparrasi kahdessa iltapäivän mittaisessa työpajassa noin tusinan verran Helsingin kaupungin eri suunnittelualojen asiantun- tijoita, joiden tietotaito auttoi ryhmiä eteenpäin.
Muutama kaavoittaja kävi myös Hervannan kam- puksella kommentoimassa opiskelijatöitä laadinta- vaiheessa. Lisäksi iso joukko Tampereen yliopiston rakennustekniikan opiskelijoita ja muutama raken- nusarkkitehdiksi valmistunut maisterivaiheen ark- kitehtiopiskelija konsultoi suunnitteluryhmiä oman erikoisalansa, kuten infrarakentamisen, liikenne- suunnittelun ja rakentamistalouden, pohjalta. Myös opintojakson opettajat, yliopistonlehtori Minna Chudoba ja allekirjoittanut sekä monet vierailuluen- noitsijat toivat mukaan osaamistaan. Kaikki opinto- jaksolle osallistuneet jäävät uskoakseni suurella mie- lenkiinnolla seuraamaan Viikinrannan suunnittelun ja rakentamisen tulevia vaiheita.
esipuhe
harjoitustyöt
>
harjoitustyöt
Viikinranta
Salla Aaltonen, Venla Härmä, Jesse Kauppinen, Veeti Piirainen, Elli Sopenlehto
Suunnitelmassa tavoitteenamme oli luoda Vii- kinrantaan kaksi keskenään erilaista asuinaluet- ta, joiden väliin, Viikintien ja Hernepellontien mutkaan rajautuu palvelukeskittymä ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävä torialue. Torin yhteydes- sä on palveluja, parkkitalo ja toimistotilaa, ja se on helposti ja nopeasti saavutettavissa kaikkial- ta suunnittelualueelta. Alueella sijaitseva, van- hoille asukkaille tärkeä kallioalue säästetään rakentamiselta ja sinne suunnitellaan virkistys- reittejä ja laavu. Alkuperäistä kalliota jätetään myös rajaamaan torialuetta ja korostamaan Vii- kinrannan erityistä tunnelmaa.
253 976 kem2 5000 asukasta
viikinranta
Suunnitelman ytimessä on ollut erilaisille ihmi- sille sopiva, rakeisuudeltaan mielenkiintoinen alue. Alueen asukas saa läheisyyteensä suur- kaupunkimaista korttelialuetta, palveluja ja loistavat julkiset yhteydet, mutta myös lähei- syyttä luontoon, lapsiperheille sopivaa toimin- taa ja yhteisöllisiä, merkittäviä paikkoja.
007 008
Alueen itäosa muodostuu yhtenäisistä kortteleista, jotka muodostavat suuria sisäpihoja. Sisäpihoilla on mahdollista järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, ja sinne mahtuu hyvin leikkikenttiä lapsil- le. Pyörätiet halkaisevat umpikorttelit muodostaen mielenkiintoista ja vaihte- levaa katutilaa.
Viikinrannan suunnitelmassamme kun- nioitamme olemassaolevia viheralueita osana alueen identiteettiä. Lähes kos- kemattomaksi luontoalueeksi jää Vii- kinmäen kallio. Kallion laen aluetta kuitenkin kehitetään yhteisölliseksi vir- kistysalueeksi ja päälle suunnitellaan saunarakennus, sekä laavu ja puuvaras- to.
Toinen koskematon alue suunnitte- lualueella on vanhan puhdistamon korpimainen tervaleppälehto kes- kellä suunnittelualuetta. Lehto rajaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolen asuinalueet, jättäen miellyttävän siir- tymäalueen alueiden välille. Lehto on lisäksi tärkeä lintualue.
Palvelut Torialue Leikki ja virkistys Puisto- ja luontoalueet Pihat Viherreitit
Luontoyhteys Kallio
Pyörätie
Kävelytiet
Yhdistetty pyörä- ja kävelytie Pyöräparkki ja kaupunkipyöräasema
2027 2032 2040
VIIKINRANNAN KAUPUNKIKUVA
Suunnitelmassa tavoitteenamme oli luoda Viikinrantaan kaksi keskenään er- ilaista asuinaluetta, joiden väliin, Viikintien ja Hernepellontien mutkaan rajautuu palvelukeskittymä ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävä torialue. Torin yhteydessä on palveluja, parkkitalo ja toimistotilaa, ja se on helposti ja nopeasti saavutet- tavissa kaikkialta suunnittelualueelta. Alueella sijaitseva, vanhoille asukkaille tärkeä kallioalue säästetään rakentamiselta ja sinne suunnitellaan virkistys- reittejä ja laavu. Alkuperäistä kalliota jätetään myös rajaamaan torialuetta ja korostamaan Viikinrannan erityistä tunnelmaa. Palvelukeskittymän lähe- isyydessä, metsän vieressä sijaitsee koulu ja urheilukenttä, joiden luota on turvalliset kulkuyhteydet asuinalueille. Päiväkodit on sijoitettu suunnittelualueen laidoille.
Suunnittelualueen länsilaidassa on n. 1500 asukkaan asuinalue, joka koostuu 6–10 –kerroksisista pistetaloista. Alue on puistokaupunkimainen, ja sen korkeat kerrostalot madaltuvat luontoalueelle päin, jolloin korkeimmista kerroksis- ta avautuvat upeat näkymät luontoon. Aivan alueen laidalla on rivi matalaa townhouse -rakentamista joten erilaisia asumismuotoja on alueella tarjolla.
Alueen itäosa muodostuu yhtenäisistä kortteleista, jotka muodostavat suuria sisäpihoja. Sisäpihoilla on mahdollista järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, ja sinne mahtuu hyvin leikkikenttiä lapsille. Pyörätiet halkaisevat umpikorttelit mu- odostaen mielenkiintoista ja vaihtelevaa katutilaa.
Suunnitelman ytimessä on ollut erilaisille ihmisille sopiva, rakeisuudeltaan mielenkiintoinen alue. Alueen asukas saa läheisyyteensä suurkaupunkimaista korttelialuetta, palveluja ja loistavat julkiset yhteydet, mutta myös läheisyyttä luontoon, lapsiperheille sopivaa toimintaa ja yhteisöllisiä, merkittäviä paikkoja.
Viikinrannan rakentamisen vaiheet alkavat vuonna 2027 palvelukeskittymästä, korkeimmista kerrostaloista ja niiden yhteydessä sijaitsevasta päiväkodista ja parkkitalosta, sekä niitä ympäröivästä tieverkostosta. Vuonna 2032 alkaa kou- lun, pistetalojen ja umpikorttelien rakentaminen. Viimein vuonna 2040 alkaa rakentua viimeiset umpikorttelit sekä townhouset.
VIIKINRANNAN VIRKISTYS- JA VIHERTEEMAKARTTA Viikinrannan suunnitelmassamme kunnioitamme olemassaolevia viheralueita osana alueen identiteettiä. Lähes koskemattomaksi luontoalueeksi jää Viikin- mäen kallio, jonka laelta löytyy Syrjäisen sijaintinsa ansiosta poikkeuksellisen lu- onnontilaisena säilynyt kalliosuo, joka koostuu kahdesta kalliokynnyksen erotta- masta, suotyypeiltään mosaiikkimaisesta osasta. Kallion laen aluetta kuitenkin kehitetään yhteisölliseksi virkistysalueeksi ja päälle suunnitellaan saunaraken- nus, sekä laavu ja puuvarasto. Kallion laelle suunnitellaan esteetön kulkuväylä.
Toinen koskematon alue suunnittelualueella on vanhan puhdistamon lehto, joka on korpimainen tervaleppälehto keskellä suunnittelualuetta. Lehto ra- jaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolen asuinalueet, jättäen miellyttävän siirtymäalueen alueiden välille. Metsä tulee olemaan merkittävä paikka tulevan koulun oppilaille. Metsä on myös merkitty vanhankaupunginlahden natura-al- ueeseen johon kuuluu suuri osa Viikinrannan suunnittelualuetta reunustavasta alueesta. Lehto on lisäksi tärkeä lintualue.
LIIKKUMINEN
Autoilun ja parkkeeraamisen minimoiminen alueella mahdollistaa paljon uut- ta puistoalaa asuinalueille ja niiden väliin. Suurien umpikorttelien sisäpihalle mahtuu leikkipuistot. Koko Viikinranta tulee olemaan kävelijän ja pyöräilijän elämysreitti. Palvelukeskittymässä säilytetään kallio torin laitaa ja parkkipaik- kaa erottavaksi elementiksi.
Suunnittelualueen läpi kulkeva Viikintie säilyy alueellisena kokoojakatuna mutta sen liikennettä pyritään rauhoittamaan erityisesti alueen keskustan ympärillä.
Viikintie on myös oleellinen osa joukkoliikenne tarjonnan muodostamista, pohjoispuolella kulkevan pikaraitiotien lisäksi, ja sen pysäkit onkin sijoitettu niin että koko alueelta on niille lyhyt kävelymatka. Paikallisia kokoojakatuja löytyy yksi kappale sekä palvelukorttelin vierestä että alueen eteläpäästä. Länsiosan pääosin rakentamattomalla alueella kulkee huoltoajoväylä Viikinrannan en- ergiakortteliin, jota hyödynnetään myös väylänä virkistysalueen rakennuksille.
Loput alueen kaduista ovat tonttikatuja tai pohjoisen asuinalueen tapauksessa pihakatuja.
Pysäköinti suunnittelualueella on sijoitettu pääasiassa pysäköintitaloihin luku- unottamatta 3 pientä pysäköintialuetta jotka palvelevat päiväkoteja sekä kou- lua. Pysäköintitalot P1 ja P2 ovat 6-kerroksisia, palvelukorttelin pysäköintitalo P3 on 4-kerroksinen kun taas pysäköintilaitos P4 on 1-kerroksinen maanal- aisena toteutettava. Yhteensä alueen pysäköintitalot tuovat autopaikkoja noin 1 850 kpl.
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
1:5000
Istutus Uusi viheralue Vanha metsä Pihakivetys Kävelyreitti Leikkipuisto Kallio Rauhoitettu alue
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000 Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kaupunkirakenteelliset ja
kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet Rakeisuuskartta Rakentamisen vaiheet
Viher- ja virkistysalueet Hulevesiratkaisut
Kevyenliikenteen kartta Liikenne
1:5000
Viikinrannan asemakaava: Salla Aaltonen, Elli Sopenlehto, Venla Härmä, Veeti Piirainen, Jesse Kauppinen, Santtu Ala-Kilponen ja Arttu Rissanen Viikinrannan asemakaava: Salla Aaltonen, Elli Sopenlehto, Venla Härmä, Veeti Piirainen, Jesse Kauppinen, Santtu Ala-Kilponen ja Arttu Rissanen Väylien kuivatus hoidetaan Väyläviraston ohjeen 5/2013
(Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu) mukaisesti.
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
1:500 Aksonometriakuva asuinkorttelista.
1:100 Aksonometriakuva palvelukorttelista.
Maisemakuva Lahdenväylän läheisyyteen suunnitellusta toriaukiosta palvelukorttelin keskellä.
Maisemakuva kerrostalokorttelista ja niiden väliin jäävästä puistoalueesta.
viikinranta
Suunnittelualueen länsilaita on puis- tokaupunkimainen, ja sen korkeat kerrostalot madaltuvat luontoalueelle päin, jolloin korkeimmista kerroksista avautuvat upeat näkymät luontoon. Ai- van alueen laidalla on rivi matalaa to- wnhouse-rakentamista, joten erilaisia asumismuotoja on alueella tarjolla.
Palvelut Torialue Leikki ja virkistys Puisto- ja luontoalueet Pihat Viherreitit
Luontoyhteys Kallio
Pyörätie
Kävelytiet Yhdistetty pyörä- ja kävelytie Pyöräparkki ja kaupunkipyöräasema
2027 2032 2040
VIIKINRANNAN KAUPUNKIKUVA
Suunnitelmassa tavoitteenamme oli luoda Viikinrantaan kaksi keskenään er- ilaista asuinaluetta, joiden väliin, Viikintien ja Hernepellontien mutkaan rajautuu palvelukeskittymä ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävä torialue. Torin yhteydessä on palveluja, parkkitalo ja toimistotilaa, ja se on helposti ja nopeasti saavutet- tavissa kaikkialta suunnittelualueelta. Alueella sijaitseva, vanhoille asukkaille tärkeä kallioalue säästetään rakentamiselta ja sinne suunnitellaan virkistys- reittejä ja laavu. Alkuperäistä kalliota jätetään myös rajaamaan torialuetta ja korostamaan Viikinrannan erityistä tunnelmaa. Palvelukeskittymän lähe- isyydessä, metsän vieressä sijaitsee koulu ja urheilukenttä, joiden luota on turvalliset kulkuyhteydet asuinalueille. Päiväkodit on sijoitettu suunnittelualueen laidoille.
Suunnittelualueen länsilaidassa on n. 1500 asukkaan asuinalue, joka koostuu 6–10 –kerroksisista pistetaloista. Alue on puistokaupunkimainen, ja sen korkeat kerrostalot madaltuvat luontoalueelle päin, jolloin korkeimmista kerroksis- ta avautuvat upeat näkymät luontoon. Aivan alueen laidalla on rivi matalaa townhouse -rakentamista joten erilaisia asumismuotoja on alueella tarjolla.
Alueen itäosa muodostuu yhtenäisistä kortteleista, jotka muodostavat suuria sisäpihoja. Sisäpihoilla on mahdollista järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, ja sinne mahtuu hyvin leikkikenttiä lapsille. Pyörätiet halkaisevat umpikorttelit mu- odostaen mielenkiintoista ja vaihtelevaa katutilaa.
Suunnitelman ytimessä on ollut erilaisille ihmisille sopiva, rakeisuudeltaan mielenkiintoinen alue. Alueen asukas saa läheisyyteensä suurkaupunkimaista korttelialuetta, palveluja ja loistavat julkiset yhteydet, mutta myös läheisyyttä luontoon, lapsiperheille sopivaa toimintaa ja yhteisöllisiä, merkittäviä paikkoja.
Viikinrannan rakentamisen vaiheet alkavat vuonna 2027 palvelukeskittymästä, korkeimmista kerrostaloista ja niiden yhteydessä sijaitsevasta päiväkodista ja parkkitalosta, sekä niitä ympäröivästä tieverkostosta. Vuonna 2032 alkaa kou- lun, pistetalojen ja umpikorttelien rakentaminen. Viimein vuonna 2040 alkaa rakentua viimeiset umpikorttelit sekä townhouset.
VIIKINRANNAN VIRKISTYS- JA VIHERTEEMAKARTTA Viikinrannan suunnitelmassamme kunnioitamme olemassaolevia viheralueita osana alueen identiteettiä. Lähes koskemattomaksi luontoalueeksi jää Viikin- mäen kallio, jonka laelta löytyy Syrjäisen sijaintinsa ansiosta poikkeuksellisen lu- onnontilaisena säilynyt kalliosuo, joka koostuu kahdesta kalliokynnyksen erotta- masta, suotyypeiltään mosaiikkimaisesta osasta. Kallion laen aluetta kuitenkin kehitetään yhteisölliseksi virkistysalueeksi ja päälle suunnitellaan saunaraken- nus, sekä laavu ja puuvarasto. Kallion laelle suunnitellaan esteetön kulkuväylä.
Toinen koskematon alue suunnittelualueella on vanhan puhdistamon lehto, joka on korpimainen tervaleppälehto keskellä suunnittelualuetta. Lehto ra- jaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolen asuinalueet, jättäen miellyttävän siirtymäalueen alueiden välille. Metsä tulee olemaan merkittävä paikka tulevan koulun oppilaille. Metsä on myös merkitty vanhankaupunginlahden natura-al- ueeseen johon kuuluu suuri osa Viikinrannan suunnittelualuetta reunustavasta alueesta. Lehto on lisäksi tärkeä lintualue.
LIIKKUMINEN
Autoilun ja parkkeeraamisen minimoiminen alueella mahdollistaa paljon uut- ta puistoalaa asuinalueille ja niiden väliin. Suurien umpikorttelien sisäpihalle mahtuu leikkipuistot. Koko Viikinranta tulee olemaan kävelijän ja pyöräilijän elämysreitti. Palvelukeskittymässä säilytetään kallio torin laitaa ja parkkipaik- kaa erottavaksi elementiksi.
Suunnittelualueen läpi kulkeva Viikintie säilyy alueellisena kokoojakatuna mutta sen liikennettä pyritään rauhoittamaan erityisesti alueen keskustan ympärillä.
Viikintie on myös oleellinen osa joukkoliikenne tarjonnan muodostamista, pohjoispuolella kulkevan pikaraitiotien lisäksi, ja sen pysäkit onkin sijoitettu niin että koko alueelta on niille lyhyt kävelymatka. Paikallisia kokoojakatuja löytyy yksi kappale sekä palvelukorttelin vierestä että alueen eteläpäästä. Länsiosan pääosin rakentamattomalla alueella kulkee huoltoajoväylä Viikinrannan en- ergiakortteliin, jota hyödynnetään myös väylänä virkistysalueen rakennuksille.
Loput alueen kaduista ovat tonttikatuja tai pohjoisen asuinalueen tapauksessa pihakatuja.
Pysäköinti suunnittelualueella on sijoitettu pääasiassa pysäköintitaloihin luku- unottamatta 3 pientä pysäköintialuetta jotka palvelevat päiväkoteja sekä kou- lua. Pysäköintitalot P1 ja P2 ovat 6-kerroksisia, palvelukorttelin pysäköintitalo P3 on 4-kerroksinen kun taas pysäköintilaitos P4 on 1-kerroksinen maanal- aisena toteutettava. Yhteensä alueen pysäköintitalot tuovat autopaikkoja noin 1 850 kpl.
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
1:5000
Istutus Uusi viheralue Vanha metsä Pihakivetys Kävelyreitti Leikkipuisto Kallio Rauhoitettu alue
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000 Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
Kaupunkirakenteelliset ja
kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet Rakeisuuskartta Rakentamisen vaiheet
Viher- ja virkistysalueet Hulevesiratkaisut
Kevyenliikenteen kartta Liikenne
1:5000
Viikinrannan asemakaava: Salla Aaltonen, Elli Sopenlehto, Venla Härmä, Veeti Piirainen, Jesse Kauppinen, Santtu Ala-Kilponen ja Arttu Rissanen Viikinrannan asemakaava: Salla Aaltonen, Elli Sopenlehto, Venla Härmä, Veeti Piirainen, Jesse Kauppinen, Santtu Ala-Kilponen ja Arttu Rissanen Väylien kuivatus hoidetaan Väyläviraston ohjeen 5/2013
(Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu) mukaisesti.
Kantakartta Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 2022 1:5000
1:500
Aksonometriakuva asuinkorttelista.
1:100 Aksonometriakuva palvelukorttelista.
Maisemakuva Lahdenväylän läheisyyteen suunnitellusta toriaukiosta palvelukorttelin keskellä.
Maisemakuva kerrostalokorttelista ja niiden väliin jäävästä puistoalueesta.
Viikinrannan rakentamisen vaiheet alkavat vuonna 2027 palvelukeskittymästä, korkeim- mista kerrostaloista ja niiden yhteydessä sijait- sevasta päiväkodista ja parkkitalosta, sekä niitä ympäröivästä tieverkostosta. Vuonna 2032 al- kaa koulun, pistetalojen ja umpikorttelien ra- kentaminen. Viimein vuonna 2040 alkaa raken- tua viimeiset umpikorttelit sekä townhouset.
Autoilun ja parkkeeraamisen minimoiminen alueella mahdollistaa paljon uutta puistoalaa asuinalueille ja niiden väliin. Suurien umpikort- telien sisäpihalle mahtuvat leikkipuistot. Koko Viikinranta tulee olemaan kävelijän ja pyöräi- lijän elämysreitti. Palvelukeskittymässä säilyte- tään kallio torin laitaa ja parkkipaikkaa erotta- vaksi elementiksi.
Suunnittelualueen läpi kulkeva Viikintie säilyy alueellisena kokoojakatuna, mutta sen liiken- nettä pyritään rauhoittamaan erityisesti alueen keskustan ympärillä. Viikintie on myös oleel- linen osa joukkoliikennetarjonnan muodosta- mista, pohjoispuolella kulkevan pikaraitiotien lisäksi, ja sen pysäkit onkin sijoitettu niin että koko alueelta on niille lyhyt kävelymatka. Pai- kallisia kokoojakatuja löytyy yksi kappale sekä palvelukorttelin vierestä että alueen etelä- päästä. Länsiosan pääosin rakentamattomal- la alueella kulkee huoltoajoväylä Viikinrannan energiakortteliin, jota hyödynnetään myös väylänä virkistysalueen rakennuksille. Loput alueen kaduista ovat tonttikatuja tai pohjoisen asuinalueen tapauksessa pihakatuja.
Pysäköinti suunnittelualueella on sijoitettu pääasiassa pysäköintitaloihin lukuunottamatta kolmea pientä pysäköintialuetta, jotka palvele- vat päiväkoteja sekä koulua. Yhteensä alueen pysäköintitalot tuovat autopaikkoja noin 1 850 kpl.
viikinr ant a
Verde
Elsa Ahti, Silja Jaakola, Tanja Kuusela, Fiia Rajaniemi, Jemina Tabor
Lähdimme rakentamaan suunnitelmaa pohti- malla monipuolisesti alueen kestävyyteen liit- tyviä tekijöitä. Suunnitelmaa tehdessä mietim- me alueen houkuttelevuutta, rakennusten ja rakentamisen laatua, tasa-arvoisuutta, viher- luontoympäristön ekologisuutta sekä sosiaa- lista kestävyyttä. Pohdimme erilaisia toiminto- ja ja asumismuotoja, joita halusimme sijoittaa alueelle sekä niiden kytkeytymistä toisiinsa.
Palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta pohdimme kokeilemalla vaihtoehtoisia reitti- ratkaisuja. Luontoalueen säilyttäminen ja sen suojeleminen olivat meille tärkeitä ehtoja, joi- den mukaan lähdimme kehittelemään suunni- telmaamme.
Halusimme suunnitella alueen, joka toimisi yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäksi tavoittee- namme oli suunnitella aluetta kevyen liiken- teen ehdoilla autoilun sijaan. Näin syntyi idea koko suunnittelualueen halki kulkevasta leveäs- tä kävelykadusta.
Leveän kadun tarkoituksena on yhdistää alue kokonaisuudeksi, toimia asukkaiden kohtaamis- paikkana, helpottaa liikkumista alueen sisällä ja kytkeä rakennukset virkistysalueisiin. Kortteli- rakenteet sijoittuvat luontevasti leveän kadun ympärille. Leveä katu tarjoaa tilaa alueen eri toiminnoille, palveluille ja luo kohtaamispaik- koja, mikä lisää alueen yhteisöllisyyttä ja viih- tyisyyttä. Lisäksi aluetta halkaisevat viistosti kulkevat leveämmät kadut, joiden tarkoituk- sena on helpottaa alueella liikkumista ja avata maisemia luontoalueelle.
287 055 kem2 5090 asukasta
verde
Palveluiden sijoittaminen alueella määräytyi saavutettavuuden mukaan.
Suunnitelman alkuvaiheessa päätimme keskittää suurimmat palvelut, kuten uimahallin ja terveyskeskuksen, alueen pohjoispuolelle. Uuden raitioliikenteen myötä palvelut ja niiden tarjoamat työ- paikat ovat helposti saavutettavissa alueen asukkaiden lisäksi niille, jotka saapuvat alueen ulkopuolelta. Koulu si- jaitsee koko suunnittelualueen keskel- lä, koska se kytkeytyy asuinrakennuk- siin, luontoalueisiin, urheilukenttään sekä julkisen liikenteen yhteyteen.
Asuinrakennuksia pohtiessamme ensi- sijaisena tavoitteena oli tarjota mahdol- lisimman monipuolisia asumismuotoja, jotka palvelisivat eri elämäntilanteissa olevia ihmisryhmiä. Pohdimme erilai- sia keinoja, joilla idea voitaisiin toteut- taa. Päädyimme sijoittamaan erilaisia asuntotyyppejä samoihin rakennuksiin ja kortteleihin välttääksemme alueen sisäistä jakautumista eri asumismuoto- jen mukaan. Rakennusten korkeudet ja suunnat määräytyivät alueen maanpin- nanmuotojen mukaisesti siten, että ra- kennuksista aukeavat mahdollisimman hyvin näkymät luontoalueelle päin.
verde
Seuraavaksi mietimme alueen houkuttelevuut- ta ja viihtyisyyttä erilaisten korttelirakenteiden ja pihahierarkioiden, sekä niiden toimintojen kautta. Ideana oli luoda pihoja, jotka toimivat niin yksityisinä kuin puolijulkisina tiloina. Sisä- pihojen tarkoituksena on mahdollistaa yhtei- söllisyyttä lisääviä toimintoja asukkaiden omilla ehdoilla; kuten yhteisviljelyä.
Halusimme pitää alueen yleisilmeen vehreä- nä. Rakennusten väleihin ja katujen yhteyteen suunnittelimme istutuksia lisäämään varjoi- suutta ja koristamaan alueen ilmettä. Halusim- me tuoda luontopolun lisäksi alueelle myös muita ulkoilua mahdollistavia reittejä. Aluksi sijoitimme alueen luoteisosaan asuinrakennuk- sia, mutta huonon maaperän vuoksi päätimme poistaa osan suunnitelluista rakennuksista ja muuttaa alueen puistoksi. Idea avarasta puis- tosta, jossa hulevesiallas pääsee virkistyskäyt- töön, oli toimiva loppuratkaisu. Lisäksi, vaikka aluksi suunnittelimme kallioalueelle asuinra- kennuksia, päätimme pitää kallioalueen kos- kemattomana. Kalliolle sijoitimme polun, joka mahdollistaa alueella ulkoilun ja kauniiden mai- semien kokemisen.
ver de
Viikinmetsä
Ilari Anttila, Akseli Jokinen, Annaliina Kuhmonen, Maria Rautakoski, Otava Talarmo
Suunnitelmassa Viikinrannan alueesta kehittyy vihreä, yhteisöllinen ja kestäviin liikkumismuo- toihin keskittyvä kasvualue raitiotiepysäkkien äärelle. Alueelle on jätetty ennalleen laajoja vi- heralueita, joista huomattavin on länsipuolella sijaitseva kallioalue. Lisäksi suunnitelma sisäl- tää puistoja, urheilureittejä, kuntoilukenttiä ja paljon vihreitä, luonnonvaraisia alueita huleve- sien imeyttämistä sekä asukkaiden viihtyisyyttä ajatellen.
Kantavana ajatuksena suunnitelmassa on luoda asuinalue, jossa kestävin kulkumuoto, kävely, on keskiössä. Nykyisellään vilkas ja runsaasti liikennöity Viikintie leikkaa alueen koillisesta lounaaseen kahtia. Viikinmetsässä on katkais- tu Viikintieltä yksityisautojen läpiajo ja kadusta on luotu joukkoliikenteen ja jalankulun yhteis- käyttötilaa yhdistämällä tien molemmat puolet jalankululle sopivaksi kokonaisuudeksi.
Uskomme, että nykyinen autopaikkojen mitoi- tus ei ole kehittyvässä maailmassa kovin kauas- katseista, jonka vuoksi olemme laskeneet au- topaikkojen määrää suhteessa rakennettavaan kerrosalaan. Tämän ansiosta suunnitelmassa on vain kolme pysäköintitaloa, joista kukin sijaitsee alueen reunoilla, Viikintien varrel- la, vähentämään autoliikennettä alueen sisäl- lä. Autopaikkojen vähentämistä kompensoi- vat kortteleiden yhteiskäyttöautot, joita koko alueelle on mitoitettu 36 kappaletta.
250 970 kem2 5400 asukasta
viikinmetsä
P
10 30 50
20 40 100 m
1:2000 Uimahalli
Koulu Pysäköinti- talo
Pysäköinti- talo
Pysäköinti- talo
Päiväkoti
Päiväkoti
Päiväkoti
Kauppa
X X
X X X
X
X X
X X
VI
VI VI
VI VI
VI VI VI
VI VI
VI VI
VI VI VI
VI
V
V V
V
V
V V V
V V
V
VII VII
VII VII IX
V III IV
VIII VIII
IV III VII
VII XVI
XIV
XIII
VII VI
VII VII VII
VII
VII
VIII VII XVI
VIII VII
XVI
VII VIII
VIII
III IV
IV
III III III
III
III
I
II
II
II II II
II
II II
II
II
I
I
VIII
VII
24100 kem2 146ap 417pp
14700 kem2 86ap 288pp
16600 kem2 103ap 333pp 18100 kem2 100ap 324pp
7900 kem2 51ap 166pp 22200 kem2 137ap 444pp
5000 kem2 34ap 111pp
11700 kem2 80ap 260pp
6500 kem2 40ap 131pp
2800 kem2 19ap 62pp 6300 kem2 40ap 140pp
3300 kem2 20ap 73pp
4500 kem2 31ap 100pp
1400 kem2 9ap 17pp
2400 kem2 27ap 53pp
3200 kem2 36ap 70pp
3400 kem2 19ap 62pp
14090 kem2 97ap 313pp
12200 kem2 84ap 271pp
8870 kem2 61ap 197pp
8000 kem2 60ap 195pp
8000 kem2 60ap 195pp 16200 kem2 107ap 346pp
12600 kem2 86ap 280pp
12000 kem2 82ap 266pp
7000 kem2 48ap 155pp 8000 kem2 60ap 195pp
4000 kem2 30ap 98pp Raitiotiepysäkki
Tenniskenttiä 6 kpl
VI
Suurin osa rakentamisesta on kohdis- tettu Lahdenväylän viereen, tulevan raitiotiepysäkin välittömään läheisyy- teen. Myös alueen eteläosaan, jossa rakentamiskustannukset ovat pehmeän maaperän vuoksi korkeita, on suunni- teltu runsaammin rakentamista. Valta- osa suunnitellusta liiketilasta sijaitsee rakennusten ensimmäisissä kerroksis- sa.
Asuin- ja liikerakennusten katoille asennetaan joko aurinkopaneeleita, tai niistä tehdään viherkattoja, jotta katto- jen hukka-alaa voidaan käyttää hyödyk- si energian tai hulevesien näkökulmas- ta. Pysäköintitalojen kattoja voidaan käyttää esimerkiksi skeittiparkkeina, urheilukenttinä tai muuten asukkaiden hyvinvointia tukevina alueina.
viikinmetsä
Koska Viikintie korvaa nykyisellään puuttuvan liittymän Lahden suunnal- ta tullessa E75-tieltä Viikkiin, kuuluu suunnitelmaan myös uuden liittymän rakentaminen Lahdenväylältä Pihlaja- mäentielle.
viikinmet sä
Viikinmetsän keskelle sijoittuu suunnitelmas- sa peruskoulu, joka palvelee myös lähialueen asukkaita. Lisäksi kolme päiväkotia on sijoiteltu tasaisesti alueille, jotka on suunniteltu suurem- mille perheille ja pitkäaikaisemmalle asumisel- le. Suunnitelmassa on osoitettu myös laajempi kauppatila ja uimahallit, jotka vähentävät asuk- kaiden tarvetta liikkua pois Viikinmetsästä.
Kurssin alussa laadimme lähtökohta-analyy- sin suunnitelmamme tueksi. Analyysin jäl- keen aloimme luonnostelemaan erilaisia kort- telirakenteita sekä jäsentelemään aluetta eri toimintoihin. Piirsimme yhdessä alustavan kortteliratkaisun ja pohdimme autoliikenteen rajoittamista sekä ympäristön ja luonnon ko- rostamista alueella. Päädyimme heti alussa säilyttämään kallioalueen rakentamiselta sekä sallimaan osan Viikinväylästä vain julkiselle ja kevyelle liikenteelle. Lisäksi tehtävänannosta poiketen halusimme osoittaa alueelle autopaik- kanormia vähemmän pysäköintipaikkoja. Opet- tajilta saimme kannustusta tehdä poikkeavia ratkaisuja, kunhan perustelisimme valinnat kunnolla.
Luminaria
Milla Bergqvist, Olga Juhola, Minttu Martelin, Katja Pekkinen, Eve Tauru
Helsingin Viikinrannassa sijaitseva Luminarian asuinalue on luonnonläheisyydestä voimaantu- van kaupunki-ihmisen ihanneasuinympäristö.
Läheltä löytyvä kattava palvelutarjonta sekä virkistävät luontopolut luovat viihtyisyyttä ja vi- rikkeitä jokaisen tarpeisiin. Luminarian uuden asuinalueen pääarvot ovat luonnon monimuo- toisuuden säilyttäminen ja lisääminen, vihreä liikkuminen ja kestävä rakentaminen.
luminaria
Luminaria jakautuu kolmeen pienempään alueeseen. Urbaani keskusta Lahdenväylän ku- peessa tarjoaa kohtaamispaikkoja puistoineen, kahviloineen ja kauppakeskuksineen. Keskuk- selta kulkevat raitiovaunu- ja linja-autoyhteydet helpottavat arjen toimintoihin ja harrastuksiin kulkemista – ja kannustavat jättämään oman auton kotiin. Lahdenväylän varteen sijoitetut toimistorakennukset luovat paitsi melumuuria keskuksen asukkaiden hyväksi, myös silmäniloa viherkattotasanteineen. Arkkitehtuuri on ur- baania korkeaa rakentamista istutettuna viih- tyisään puistomaiseen ympäristöön.
252 100 kem2 5600 asukasta
luminaria
Keskukselta lähtevää viherväylää pitkin jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät mu- kavasti eteläiselle asuinalueelle, jossa on tarjolla lähikauppapalveluiden lisäk- si päiväkoti. Päiväkoti sijaitsee keskei- sellä paikalla ja on kätevästi jalankul- kureittien varrella. Näin pienimmätkin voivat turvallisesti kulkea retkipäivinä vaikkapa keskuskallion esteettömän luontoreitin varrella sijaitsevalle näkö- alatornille lintuja bongaamaan. Eteläi- sen alueen shared space -tyyppiset ka- turatkaisut antavat tilaa jalankulkijoille ja hidastavat autoliikennettä. Talojen mielenkiintoiset kattomuodot sekä vaihtelevat julkisivut luovat idyllistä kaupunkitunnelmaa. Townhouse-talot puistotien varrella monipuolistavat alueen asuntotarjontaa ja lisäävät sin- ne ihmisen mittakaavaa.
luminaria
Puistotietä pitkin pääsee jouhevasti pyöräillen tai jalkaisin pohjoispuolen asuinalueelle, jossa sijaitsee alakoulun lisäksi monitoimikeskus, lä- hikauppa sekä toinen päiväkoti. Pohjoispuolen aluetta halkoo viihtyisä ja vehreä puisto kivoi- ne lenkkipolkuineen, jotka yhdistyvät edelleen aluetta ympäröivään luontopolkuverkostoon.
Puistossa kiemurteleva hulevesioja laskee ma- talaan kahluualtaaseen, joka jäädytetään talvi- sin luisteluradaksi. Kahluualtaasta laskee vesi edelleen isompaan hulevesialtaaseen. Alueen rakennukset ovat korkeita ja siipimäisiä sekä monitahoisia. Kaupunkimaista rakentamista ta- sapainottavat puistoihin avautuvat korttelien sisäpihat ja luonnon läheisyys. Urheilutiloihin painottuva monitoimikeskus tarjoaa liikunta- ja harrastepalveluita niin asukkaiden kuin vierei- sen koulunkin tarpeisiin.
Alussa syntyi biodiversiteettiteemaan nojaava idea “vihersillasta”, joka jatkoi lopulta kulkuaan erilaisilla versioilla aina lopulliseen suunnitel- maan asti.
Ryhmätyöskentely sujui kokonaisuudessaan hy- vin koko kurssin ajan ja jokainen sai vaikuttaa suunnittelun etenemiseen. Myös ryhmätyöso- pimuksen tavoitteet täyttyivät ja läsnäolevien tapaamisten määrään sekä pieniin teknisiin on- gelmiin nähden voimme olla tyytyväisiä harjoi- tustyön lopputulokseen.
Viikinranta
Sofia Euro, Rebecca Justen, Laura Lehtinen, Rosa Rautiainen, Sanni Teräväinen
Viikinrannan uusi asuinalue muodostuu kol- mesta erillisestä alueesta. Lahdenväylän var- teen tulee Urbaani alue, johon rakennetaan meluesteeksi korkeampia kerrostaloja. Van- han vedenpuhdistamon tilalle rakennettavalle alueelle on suunniteltu hulevesipuisto ja alue saikin nimen Viikin Venetsia. Lounaaseen jäävä siipimäinen alue on matalampaa ja kylämäistä rakentamista mutkittelevine kortteleineen. Ra- kennuskanta koko alueella muodostuu pääosin asuinkerrostaloista. Liiketiloja ja kivijalkayrityk- siä on mahdollista sijoittaa 1. kerroksiin.
Pikaraitiovaunulinja luo uuden nopean yhtey- den alueelta keskustaan. Autoliikenne on suun- niteltu kulkemaan pääosin Viikintietä, jolta on myös yhteydet uusiin parkkitaloihin. Pysäköin- ti tapahtuu ainoastaan siihen suunnitelluissa parkkitaloissa eikä kadunvarsilla ole pysäköin- tiä ollenkaan. Alueiden tonteille on lähinnä huoltoajoa ja vaadittavat pelatusreitit.
Alue nojaa vahvasti ympäröivään luontoon ja niiden arvoihin. Niin paljon olemassa olevaa vihreyttä säästetään kuin mahdollista. Ulkoilu- reitit ja vehreät pyöräreitit ovat iso osa alueen viihtyisyyttä. Rakennettua puistoa on tulos- sa lähinnä hulevesialueelle, joka kerää alueen hulevedet yhteen. Lisäksi alueille rakennetaan viihtyisiä korttelisisäpihoja.
274 200 kem2 6000 asukasta
viikinranta
031 032
Työpaikkoja alueelle tuovat pienyrit- täjät ja julkiset palvelut; päiväkodit ja koulu. Hulevesipuiston ympärillä ole- vien rakennusten kivijaloissa on liike- tilaa. Tämä luo viihtyisän alueen puis- toon kahviloineen ja ravintoloineen.
Pienempiä ruokakauppoja koko alueel- le on suunniteltu vähintään kuusi ja yksi isompi kauppa raitiovaunupysäkin lähellä olevan parkkitalon alakertaan.
Lähellä sijaitseva Viikin Prisma takaa monipuoliset palvelut alueelle.
Yhtenäiskoulu ja sen yhteydessä ole- va päiväkoti sijaitsevat hulevesialueen kaakkoiskulmassa. Sijainti mahdollistaa kohtuullisen matkan kouluun alueen joka reunalta. Koulun lähellä sijaitse- van parkkitalon alakerrassa on liikun- takeskus, jota voi käyttää paitsi koulun oppilaat myös muut alueen asukkaat.
Parkkitalo, supermarket
viikinranta
Viikinrannan alue ja myös asuntokan- ta tulee olemaan monipuolinen, mikä mahdollistaa erilaiset asumismuodot.
Viihtyisät korttelisisäpihat takaavat kaikille asukkaille viihtyisät ulkoilu- mahdollisuudet. Lisäksi ympäröivän alueen kattava luonto- ja ulkoiluver- kosto tekee alueesta ainutlaatuisen.
GSEducationalVersion
viikinr ant a
Vahvaksi ideaksi nousivat alueiden omat iden- titeetit. Yksi alueista olisi tehokas alue, jossa sijaitsisi alueen korkeampaa rakennuskantaa, ja joka samalla toimisi meluvallina Lahdenväylän liikenteen melulle.
Toinen alueista olisi urbaani asuinalue, jonka yhteyteen tulisi hulevesipuisto osaksi raken- nettua ympäristöä. Samalle alueelle sijoitet- taisiin alueen koulu noin 800 oppilaalle, sekä päiväkoti noin 100 lapselle.
Kolmannen alueen identiteetiksi tulisi kylä- mäinen asuinalue. Tälle alueelle olisi tarkoitus sijoittaa matalampaa rakennuskantaa kävelyka- tuineen.
Näiden lähtökohtien saattelemana ryhmämme vahvaksi lähtökohdaksi tuli kunnoittaa alueen luontoa sekä sen luomia arvoja ja rajoja. Halu- simme myös mahdollisuuksien mukaan koros- taa näitä aspekteja. Päätimme muun muassa jättää alueella sijaitsevan kallioalueen alkupe- räiseen tilaan. Kallioalueen säilyttäminen tukisi konseptia olemassa olevien luontoalueiden säi- lyttämisestä ja kunnioittamisesta ja alue toimisi ulkoilualueena.
Alueen viihtyvyyden sekä turvallisuuden takaa- miseksi tavoitteenamme oli luoda kannustava ympäristö pyöräilylle sekä kävelylle, näin ollen autot olisivat toissijaisia katukuvassa. Alueelle sijoittuisi neljä parkkihallia sekä parkkipaikka koulun yhteyteen. Asuinaluiden tiet olisivat kä- velykatuja rakennusten keskellä, mutta alueille olisi mahdollista päästä pelastusteitä pitkin.
Lähtökohdiltaan alueet olisivat autottomia.
Alue kokonaisuutena on tehokas, vaihteleva sekä luontoarvoja kunnoittava. Asuinalueena alue tarjoaa monenlaisia asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville erilaisille ihmisil- le.
Viikinranta
Hannah Hasan, Heidi Järvinen, Jerome Matomäki, Altti Saarisalo, Emma Tolonen
Viikinrannan osayleiskaavalla on tarkoitus oh- jata Viikinrannan rakentaminen tiiviiksi ja te- hokkaaksi viheralueita kunnioittaen. Alueelle on laskettu paikallisia palveluja, kuten kirjasto, koulu, päiväkoti sekä erilaisia liiketiloja, jotka työllistävät noin 650 henkeä. Kasvava asukas- määrä vaatii uusia palveluja alueelle ja palve- luille pyritään varaamaan riittävästi erilaisia sijoittumismahdollisuuksia helposti saavutetta- vien kulkuyhteyksien varrella.
446 200 kem2 8000 asukasta
viikinranta
Viikinrannan kaupunkiseudun rakennemallissa alue jakaantuu tiheämmin asutettavaan, ase- makaavoitettavaan lounasosaan (jota rakenta- maton, Viikinmäen kallion ylitse Lahdenväylään ulottuva vyöhyke rajaa), pohjoisosaan, jossa on liikekeskus, kulttuurikiinteistöjä, asuinra- kennuksia sekä vanhan Viikintien koillis-kaak- ko-osaan, jossa vuorottelevat maamerkkeinä toimivat korkeat asuinkorttelit sekä koillisen matalat kenttäalueet sekä koulurakennus.
037 038
Viikinrannan osayleiskaavan tavoitteet
Viikinrannan osayleiskaavalla on tarkoitus ohjata Viikinrannan rakentaminen tiiviiksi ja tehokkaaksi viheralueita kunnioittaen. Rakennemallissa 35 hehtaarin alueelle on sijoitettu n. 8000 asukasta vastaava kerrosalamäärä. Lisäksi alueelle on laskettu paikallisia palveluja, kuten kirjasto, koulu, päiväkoti sekä erilaisia liiketiloja, jotka työllistävät n.
650 henkeä. Kasvava asukasmäärä vaatii uusia palveluja alueelle ja palveluille pyritään varaamaan riittävästi erilai- sia sijoittumismahdollisuuksia helposti saavutettavien kulkuyhteyksien varrella. Kokonaisuudessaan kerrosalaa on alueelle laskettu 446 162 m2.
Viikinrannan kaupunkiseudun rakennemallissa alue jakaantuu tiheämmin asutettavaan, asemakaavoitettavaan lounasosaan (jota rakentamaton, Viikinmäen kallion ylitse Lahdenväylään ulottuva vyöhyke), pohjoisosaan, jossa on liikekeskus, kulttuurikiinteistöjä, asuinrakennuksia sekä vanhan Viikintien koillis-kaakko-osaan, jossa vuorottel- evat maamerkkeinä toimivat korkeat asuinkorttelin sekä koillisen matalat kenttä alueet sekä koulurakennus.
Vanha Viikintie siirtyy lähemmäs Lahdenväylää ja muuttuu Hernepellontien kohdalla kevyenliikenteen väyläksi, joka sallii huoltoajon kaavoitettuihin kiinteistöihin. Lahdenväylän liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään rak- entamalla uuden Viikintien ja Lahdenväylän väliin meluvallina toimivan kortteliketjun, joka vähentää meluvaikutu- sta koko alueella.
Sekoitettu aluerakenne vähentää liikkumisen tarvetta ja tukee viheralueiden rakentamista korttelien yhteyteen sekä niiden välille. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen run- koverkko, jonka avaintekijänä toimivat uusi Viikin-Malmin pikaraitiotie Viima sekä uudelle Viikintielle ohjattava bussiliikenne.
GSEducationalVersion
Yhdyskuntasuunnittelu III Ryhmä 6
Jerome Matomäki | Emma Tolonen | Hannah Hasan | Heidi Järvinen | Altti Saarisalo | Kristiina Koski 1:1000
1:500
GSEducationalVersion
Yhdyskuntasuunnittelu III Ryhmä 6
Jerome Matomäki | Emma Tolonen | Hannah Hasan | Heidi Järvinen | Altti Saarisalo | Kristiina Koski
1:1000
1:500
Sekoitettu aluerakenne vähentää liik- kumisen tarvetta ja tukee viheraluei- den rakentamista korttelien yhteyteen sekä niiden välille. Joukkoliikennejär- jestelmän perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko, jonka avaintekijänä toi- mivat uusi Viikin-Malmin pikaraitiotie Viima sekä uudelle Viikintielle ohjatta- va bussiliikenne.
Pysäköinti kaavoitusalueella ohja- taan keskitettyihin pysäköintitaloihin.
Alueen neljään parkkitaloon mahtuu noin 2 000 moottoriajoneuvoa ja osa liikenteen pysäköinnistä johdetaan ka- dunvarsiparkkiin. Alueelle luodaan kat- tava kevyen liikenteen verkosto, joka ohjaa liikennettä kestäviin kulkutapoi- hin. Viikinrannan asemakaava-alueelle jatkuu luontevasti Arabianrannan pyö- räbaana, joka jakautuu vaihtoehtoiseen maisemareittiin. Maisemareitti nousee Sahamyllyntieltä Viikinmäelle ja laskee alueen keskusaukiolle lähelle palvelui- ta. Natura-alue on tärkeä säilyttää hel- posti saavutettavana.
Vanha Viikintie siirtyy lähemmäs Lah- denväylää ja muuttuu Hernepellontien kohdalla kevyen liikenteen väyläksi, joka sallii huoltoajon kaavoitettuihin kiinteistöihin. Lahdenväylän liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään ra- kentamalla uuden Viikintien ja Lahden- väylän väliin meluvallina toimiva kort- teliketju, joka vähentää meluvaikutusta koko alueella.
viikinranta
viikinr ant a
Lähdimme suunnittelemaan aluetta mahdolli- simman suurella tehokkuusluvulla nähdäksem- me paljonko alueelle mahtuisi asukkaita, mikäli se olisi täynnä asuinkortteleita. Tämän tehtyäm- me päätimme lähteä karsimaan ja madaltamaan asumista ja tekemään tilaa muun muassa puis- toille, isoille sisäpihoille sekä kävelyreiteille niiden lomassa. Päädyimme jättämään alueen luoteiskulman kalliot lähes koskemattomiksi, lukuun ottamatta pientä luontoreittiä, joka mahdollistaa kulun näköalapaikalle myös kes- kustan suunnasta.
Idea keskustan monitoimitalosta oli selkeä alusta asti ja halusimme sen kautta luoda yhtei- sen oleskelualueen kaikille, niin sanotun uuden ostarin. Sen yhteyteen tulisi kirjasto sekä kaup- poja ja kesällä myös esimerkiksi ruokakojuja ja ulkotilaa. Myös hulevesialtaan muutimme puis- tomaiseksi virkistysalueeksi.
Teiden suhteen pohdimme ja tutkimme useita ratkaisuja. Halusimme mahdollistaa pakollisen matkustamisen autolla, mutta luoda alueen, jossa kulku pyörällä tai kävellen onnistuisi yhtä helposti tai jopa helpommin kuin autolla. Poh- dimme orgaanisia tienmuotoja, jotka kaarei- levat matkalla, mutta totesimme niiden mah- dollisesti jopa rohkaisevan hurjastelua autolla.
Näin ollen päädyimme liikenneympyröihin ja kulmikkaampiin ratkaisuihin. Orgaaniset tien muodot kuitenkin säilyivät kevyelle liikenteelle tarkoitetuilla reiteillä sekä sisäpihoilla.
Loimme Lahdenväylän ja alueen väliin muurin korkeista toimistotaloista, jotka suojaavat tien melulta. Näiden korkeimpien talojen jälkeen halusimme madaltaa aluetta etenkin lounais- kulmaan, jonne sijoitimme matalampia kerros- taloja sekä muutaman rivin townhouse-henkisiä pienempiä taloja, jotka ovat samassa pihapii- rissä kerrostalojen kanssa.
Rantaniityltä
Linnea Herlevi, Elina Kettunen, Elma Mettälä, Vilma Saukkonen, Milla Tyyskä
Viikinrannan suunnittelualue on jaettu pal- velemaan erityisesti kolmea asukasryhmää:
opiskelijat ja työssäkäyvät, lapsiperheet sekä eläkeläiset ja esteetöntä asumista tarvitsevat.
Suunnittelussa on otettu huomioon kunkin asukasryhmän tarpeet niin palveluiden kuin liikenneyhteyksienkin näkökulmasta. Viihtyisät ulkoilureitit sekä alueen kattavat palveluverkot tuovat alueelle ihmisiä kauempaakin.
290 000 kem2 6500 asukasta
rantaniityltä kalliokedolle
kalliokedolle
Rakennusten väliin jäävä tila on otettu suun- nittelussa erityisen tarkasti huomioon. Vihe- ralueita muodostuu jalankulkukäytäville sekä rakennusten sisäpihoille runsaasti. Puistot, au- kiot ja luontoreitit kokoavat vehreät kävelyka- dut yhteen ja muodostavat kohtaamispaikkoja eri puolille suunnittelualuetta.
Alueella on hyvät liikenneyhteydet sekä mielekkäitä ulkoilureittejä ja palveluja vapaa-ajan viettoon. Rantabulevardin asunnoista on upeat näkymät Kalasa- tamaan. Lapsiperheiden kaupunkipien- taloalueella pääpaino suunnittelussa on ollut turvallisten ja viihtyisien kul- kureittien luominen mm. kouluun, päi- väkotiin tai kirjastoon. Kaupunkipien- taloalueelta löytyy leikkipuistoja sekä ulkoilumahdollisuuksia.
Alueella toimiva koulu sekä useat päi- väkodit palvelevat alueen nuorimpia asukkaita. Palvelut jakautuvat melko tasaisesti suunnittelualueelle, jotta vä- limatkat lähipalveluihin pysyvät lyhyinä ja koko alue tulee monipuolisesti käyt- töön.
rantaniityltä kalliokedolle
Opiskelijoille ja työssäkäyville ihmisil- le suunnattu Lahdenväylän asuinalue palvelee aktiivisia ihmisiä. Lähellä ole- vat palvelut, pikaraitiopysäkki sekä hy- vät liikenneyhteydet palvelevat alueen asukkaita ja tekevät arjesta helpom- paa. Rantabulevardin asuinalue huomi- oi puolestaan rauhallista ja luonnonlä- heistä asumista kaipaavat.
rant aniit ylt ä kalliok edolle
Kerrosalat ja rakennusten mittakaava sekä kerroskorkeus vaihtelevat suunnittelualueella kunkin alueen asukaskohderyhmän mukaan.
Lahdenväylän varteen rakentuvien asuinkerros- talojen ja liikehuoneistojen kerroslukumäärä on kaikkein suurin, vaihdellen 8-12 kerroksen välillä. Eteläosassa sijaitseva rantabulevardin asuinalueen rakennusten kerroslukumäärä on hieman pienempi, välillä 5-8 kerrosta. Pohjois- puolen lapsiperheille suunniteltu kaupunkipien- taloalue on mittakaavaltaan ja tehokkuudeltaan alueen pienintä. Matalien asuinkerrostalojen kerroslukumäärä vaihtelee kahden ja viiden kerroksen välillä
Suunnittelualue on melko tiiviisti rakennettu, mutta suunnitteluprosessin tärkeänä tavoit- teena on ollut myös säilyttää mahdollisimman paljon luonnonvaraista aluetta. Koko alueen aluetehokkuus on noin 1,2. Korttelitehokkuus vaihtelee välillä 1,04-3,0. Tehokkuusvaihtelut ovat suuria johtuen alueen monimuotoisuu- desta.
Ruoti
Jenni Halme, Riikka Honkanen, Olivia Myntti, Sofia Savikuja, Elsa Typpö
Viikinrannan yleisuunnitelman selkäranka on alueen läpi jatkuva viherakseli, joka sitoo toi- minnot toisiinsa kulkuyhteytenä, ja tarjoaa virkistys- sekä kohtaamispaikkoja asukkaille.
Suunnittelussa on pyritty säilyttämään mahdol- lisuuksien mukaan olemassa olevaa luonnon- ympäristöä ja luomaan uusia villiinnytettyjä niittyjä alueelle. Viheralue kokonaisuudessaan toimii puskurivyöhykkeenä luonnon monimuo- toisuuden näkökulmasta arvokkaalle Natura 2000 -alueelle. Nykyinen oja säilyttää paikkan- sa maisemoituna. Se liittyy uuteen lampeen jatkuen kiemurrellen puistoalueen läpi auttaen näin samalla hulevesien hallinnassa. Lisäksi ke- vyen liikenteen väyliä on päällystetty hulevesi- kivillä.
Suunnitelman keskiössä on kestäviin liikkumis- muotoihin kannustaminen jalankulku- ja pyö- räilyverkostoa vahvistamalla. Viikintien vanhaa linjausta hyödynnetään alueen läpi kulkevaksi pyöräbaanaksi, johon asuinalueiden pyörä- tieliikenne liittyy. Asuinalueet ovat pääosin autottomia ja sisältävät vain välttämättömät kulkuyhteydet huolto-, saatto- ja pelastuslii- kenteelle. Parkkitalot sijaitsevat asuinalueiden reunoilla. Uuden Viikintien linjaus on siirretty Lahdenväylän vierelle, jolloin estevaikutus ja meluhaitta alueelle saadaan minimoitua.
306 100 kem2 5300 asukasta
