Opinnäytteet 2001

(1)

kopuolellamme, vaan halkovat it- se kutakin meistä.

Lehtosen kirjanen on kustanta- jan uuden Essee-kirjasto -sarjan esikoinen. Usein tieteen tekijät kammoksuvat heille helposti lan- keavaa roolia median lausuntoau- tomaattina. Tuntuisi siltä, että es- seen formaatti mahdollistaa toimi- vamman areenan omien kantojen kehittelemiseksi ja esiintuomiseksi - vielä silloin kun keskustelu muutenkin on käynnissä.

Naomi Kleinin bestselleriksi yl- tänyt No Logo tutkailee, millä ta- valla tavaramerkit pyrkivät paalut- tamaan maailmaa omakseen. Teos esittelee lukuisten esimerkkien voimin sitä, miten brändit pyrkivät tuottamaan kuluttajille liiketoimin- taansa sopivia identiteettejä ja siir- tämään edustamiaan tyylejä toisiin kulttuuripiireihin. Teräviä ovat ha- vainnot esimerkiksi ostoskeskuk- sista: ovatko niiden keskusaukiot julkista vai yksityistä tilaa ja mil- laista sananvapautta niissä on so- pivaa käyttää? Ja kenellä on valta sitä vapautta rajoittaa?

Kleinin ehdoton ansio on se, että hän muistaa tehdä selväksi myös bränditeollisuuden pimeintä puolta. Jonkunhan on edelleen tuotettava ne tavarat ja palvelut, joita tavaramerkkien ohella kulu- tamme. Klein katsastaa melkoisen joukon pätkätyösuhteita, liittoutu- miskieltoja ja muuta epämääräistä tyranniaa, joka tuntuu kumman tutulta puheelta jopa koto-Suo- men työmarkkinoilla. Karuinta on silti Kleinin raportoima arki Aasian ja Latinalaisen Amerikan vapaa- kauppa-alueilla, joissa panssariai- tojen ja muurien takana tehdas- työläiset kokoavat tietokoneita, neulovat lenkkitossu ja ja tuottavat ties mitä runsautta kaupattavaksi.

Niillä alueilla tuotemerkit eivät yl- lättäen pidäkään isoa melua itses- tään.

Kiehtovimmat kohdat teokses- sa ovat "kulttuurinhäirintää" kos- kevat pohdinnat. Klein esittelee erilaisia vastarinnan konsteja brän- dien hegemoniapyrkimyksien huo- juttamiseksi. Helpoimmillaan mainoksen siloiselle äijälle voi piirtää viikset tai sitten voidaan ajaa mainoksen alkuperäinen tarkoitus niin ovelasti sivuraiteelle, että jek- kua ei heti äkkää. Mainosparo- dioistaan tuttu Adbusters (esim.

Tiedotustutkimus 3/1998:n kansi) antaa hyviä esimerkkejä siitä, mil- laista iloa ja mielihyvää voi kirvoit- taa parodian tuottama oivallus.

Kleinin ja Lehtosen tekstejä voi hyvin lukea rinnakkain. Siinä missä Klein tekee vankkaa empiriaa, ottaa Lehtonen aihettaan haltuun teorian keinoin. Molemmat kirjat muistuttavat meitä siitä, että maa- ilma on yhteinen ja jaettu.

PERTTI VEHKALAHTI

Pistä häläri!

huomioita lasten ja

nuorten media- kulttuurista

Eija-Liisa Kasesniemi &

Pirjo Rautiainen:

KÄNNYSSÄ PIILEVÄT SANOMAT: NUORET, VÄLINE JA VIESTI.

Tampere: Tampere University Press, 2001. 238 s.

Juha Suoranta, Hanna Lehtimäki &

Sampsa Hakulinen:

LAPSET TIETOYHTEISKUN- NAN TOIMIJOINA Tampereen yliopisto: Tietoyhteis- kunnan tutkimuskeskuksen työra- portteja 16/2001. 211 s.

Populaarijulkisuuden perusteella nykyajan lasten ja nuorten media- arki vaikuttaa ankealta. Useimmi- ten otsikoihin nousevat kännyköi- den kasvattamat, pelien pilaamat ja nettiin addiktoituneet tapauk- set.

Suomalaisten nuorten me- diakulttuuria analysoineet tutki- mukset ovat jo aiemmin osoitta- neet, miten rajoittunut tämä nä- kemys on (ks. esim. Luukka & al., Media\ nuorten arjessa 13-19- vuotiaiden nuorten mediakäytät vuosituhannen vaihteessa, 2001 ja Coogan & Kangas, Nufix nuoret ja kommunikaatioakrobatia, 2000). Kaksi uutta Tampereen yliopiston piiristä tullutta tutkimusta purkavat edelleen lapsiin ja nuo- riin kohdistuvia ennakko-oletuksia ja piirtävät kuvaa mediaa luonnol- lisena osana elämäänsä käyttäväs- tä sukupolvesta.

Suoranta & al. korostavat use- aan otteeseen, miten lasten (tässä tapauksessa 8-1 0-vuotiaat) media- käyttö on viime vuosina tullut en- tistä intensiivisemmäksi ja multi- modaalisemmaksi. Useiden me- dioiden aktiivisesta käytöstä ei kuitenkaan seuraa suoraan ajan- käytön radikaali medioituminen, vaan mediakäyttö lomittuu luon- tevasti osaksi harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa.

Lapset ja nuoret ovat useimmi- ten kulkeneet teknisen kehityksen kärkijoukossa kesyynnyttäen uusia kulutustavaroita myös vanhempiensa arkeen. Toisaalta sotien jäl- keinen nuorisokulttuuri on aina luonut muusta yhteiskunnasta poikkeavia kulttuurimuotoja. Siten onkin ilmeistä, että lapset ja nuoret eivät vain matki vanhempiensa mediakäyttöä vaan myös kehittä- vät aivan omia käyttötapoja.

Tekstiviesti on varmasti viime vuosien eniten käytetty esimerkki teknologiasta, jonka menestystä ei osattu ennakolta ennustaa. Kases- niemen ja Rautaisen mukaan teks- tiviestinnän edelläkävijöitä ovat olleet nimenomaan nuoret. Nuorilla tekstareiden funktiot ovat monet:

kuulumisten vaihtamisen lisäksi tekstiviesteillä luodaan täysin uusia sosiaalisia suhteita ja ilmais- taan tunteita, joita muuten ei eh- kä uskalleta.

Matkaviestimiä käyttävät parit ja ryhmät luovat omia käytäntöjä ja rituaaleja, joita ulkopuolisten on mahdotonta ymmärtää. Havain- nollinen esimerkki tästä ovat laa- jasti levinneet pilarit ja hälärit eli lyhyet merkkisoitot, jotka katkais- taan ennen kuin vastaaja ehtii soittoon vastata. Riippuen käyttä- jistä ja käyttötilanteista pilarit voivat toimia niin kiusaamisen kuin rakkauden ilmaisun välineinä. Toi- saalta pommitlelu voi olla viestien välittämistä ennalta sovittujen koodien mukaisesti tai toisen ti- lanteen ja kommunikointihaluk- kuuden tunnustelua. Tällaista käyttöä vastoin toiminnalle alun- perin suunniteltua tarkoitusta voidaan kutsua sosiaaliseksi innovaa- tioksi, joiden tekemisessä nuoret ovat perinteisesti olleet lahjakkai- ta.

Samasta aihepiiristä huolimatta julkaisut myös eroavat useilla ta- voilla toisistaan. Siinä missä Kases-

niemen ja Rautiaisen kirjaan siivi- löitynyt materiaali on tulosta useampivuotisesta tutkimusrupea- masta, Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina kokoaa esitutkimuksen- omaisesti vasta tutkimusprojektin ensimmäisen vaiheen tuloksia. Tä- mä heijastuu myös tutki- musasetelmaan ja metodiikkaan siten, että Kasesniemen ja Rautiai- sen keskittyessä haarukoimaan nimenomaan nuorten matkaviestin- tää moninaisin kvalitatiivisin meto- dein, Suoranta & al. kartoittavat surveyssaan mediakäyttöä laajem- min sisällyttäen siihen myös muun muassa lukemisen ja tietokonepe- lien pelaamisen.

Molempien kirjojen perusteella käy ilmeiseksi, että lasten ja nuorten mediakäyttö heijastelee myös laajempia mediakulttuurisia kehi- tyksiä. Toisaalta nuorten ihmisten alakulttuureissa on nytkin idullaan sellaisia kehityskulkuja, jotka su- lautunevat jatkossa osaksi yleisesti hyväksyttyä mediakäytön koodis- toa.

Lasten Suvereeniutta ja virtuosi- teettia ei kuitenkaan pidä ottaa täysin annettuna. Teknisen näppä- ryyden perusteella ei voi päätellä paljoakaan kriittisen tulkinnallisen perspektiivin ja mediakompetens- sin kehityksestä. Suoranta & al.

painottavat, että tietoyhteiskun- nassa tarvittavat taidot kehittyvät parhaiten lasten ja aikuisten väli- sessä dialogissa, jossa molemmat voivat tasapuolisesti toimia asiantuntijan ja opettajan asemassa.

Vanhempia ja ammattikasvatlajia tarvitaan siis edelleen tässä vah- vasti tekemällä oppimista korosta- vassa kulttuurissa - muutenkin kuin käyttämään niitä "sosiaalises- ti käyttökelvottomiksi" vanhentu- neita kännykkämalleja.

OLLI SOTAMAA

Opinnäytteet vuonna 2001

HELSINGIN YLIOPISTO

Fonetiikka (puheviestintä) Pro gradu -tutkielmat:

Kumpumäki Satu: Television ajan- kohtaisohjelmat ja uutislähetyk- set puhetyylin näkökulmasta.

Laaksonen, Perttu: Ulkoisesti ha- vainnoitu esiintymisjännitys jul- kisessa puhe-esitystilanteessa.

Viestintä Väitöskirjat:

Kemppainen, Pentti: Radion mur- ros : julkisradioiden suuri kana- vauudistus Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Pro gradu -tutkielmat:

Dahlman, Asta: Ettor och nollor på nyheterna: förändringar i attityderna tili digitaliseringen på TV-nytt 1999- 2001.

Eskola, Silja: Itsenäisyyden puoles- ta vai terrorismia vastaan?:

terroristijärjestö ETAa koskeva argumentaatio espanjalaisissa sanomalehdissä.

Haaksiala, Jaana: Henkilökohtai- nen palaute työntekijän ja esi- miehen välisessä vuorovaikutuksessa.

Haanpää, Susanna: Profilointi ima- goa muokkaavana oppimispro- sessina: tapaustutkimuksena Helsingin yliopiston tavoiteku- van rakentaminen.

Haga, Caroline: Virtuaalisen ylei- sönosaston agenda: tapaustutkimus Ilta-Sanomien Lukijan äänen käyttäjäkunnasta ja foorumin päiväjärjestyksestä.

Hartikainen, Nina: Tiimijohtami- nen ja viestintä: hauskoja asioi- ta mukavien ihmisten kanssa niin, että jotain jää viivan alle- kin.

Heikkilä, Jutta: Unohdin hetkeksi eläväni omaa elämääni: katso- jat ja elokuvaelämys.

Helenius, Ann-Charlotte: När valet står mellan Aku och Kalle:

språkval bland mediekonsu- menter i tvåspråkiga familjer i Finland.

Henricson, Malin: Sport över språkgränsen: en undersökning av de svenskspråkiga tv-sport- programmens innehåll och deras finskspråkiga tittare.

Hopiavaara, Riikka: "Tietää missä mennään eikä ole pudonnut kärryiltä": haastattelututkimus televisiouutisten roolista perhei- den arjessa.

Hukka, Eeva: Aktiivinen ryhmitty- mä viestijänä ja yhteisöviestin- nän kohderyhmänä: tapaustut-

kimus "kasitalolaisten" koti- pihalta.

Hurskainen, Juuli: Idän ja lännen välissä: suomalaiskansallinen identiteetti Karjala-kysymystä koskevissa sanomalehtiartikke- leissa vuonna 2000.

Hämäläinen; Pellervo: Yhteisön ul- koisen tiedottamisen tulosten ja tehon mittari tavoitteellisen mediajulkisuuden arvioimiselle.

lhatsu, Minna: Suomalaiset Male- sian mannuilla: viestinnän rooli suomalaisten kulttuurienvälises- sä sopeutumisessa Malesiaan.

Kahila, Satu: Musiikki mediapelis- sä: musiikkikulttuurin rakenta- jien näkemyksiä joukkoviestin- ten vallasta ja julkisuuden hal- linnasta suomalaisessa musiik- kijournalismissa.

Karlsson, Anders: En rost blir hörd: vem intervjuas i nyheterna i Radio Extrem, Aktuellt och Ekot?

Kemi, Marjo: Studioyleisö kysyy presidenttiehdokkailta tv-kes- kustelussa: keskusteluanalyysi presidenttiehdokkaiden, maalli- koiden sekä toimittajien välises- tä vuorovaikutuksesta.

Kinnari, Susanna: Julkisyhteisön imagon rakentuminen sidos- ryhmäviestinnän välityksellä:

case valtiovarainministeriön ulkoinen kuva.

Koistinen, Milla: Edustustojen verkkodiplomatia ikkuna Suomeen vai asemamaahan?:

asemamaan kulttuurin huo- mioiminen Suomen ulkomaan- edustustojen verkkosivuilla.

Koski, Maija: Poliittinen julkisuus kriisissä?: kansalaisnäkökulma mediajulkisuuden muutoksiin vuosituhannen vaihteen Suo- messa.

Lagström, Mia: Kallion friidusta maan äidiksi: Suomen tasaval- lan presidentti Tarja Halosen mediakuva suomalaisessa sano- malehdistössä.

Lahnalammi, Milka: Kolmen yrityksen fuusiona syntyi Eera:

henkilöstön kokemukset ja viestinnän rooli yri1ysi<:ulttuu- rien yhdistämisessä ja uuden kulttuurin luomisessa.

Lahtinen, Essi: Johtamisviestinnän haasteet Internet-teknologia- yrityksessä.

Latvala, Satu: Vallan ja julkisuuden rakentuminen sanomalehdistön mielipidemittauskirjoittelussa vuoden 2000 presidentinvaa- lien yhteydessä: diskurssiana- lyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien ja Kalevan mielipide- mittausaiheisista kirjoituksista.

Lehtinen, Ville: Muotiin tuomitut?:

shoppailu ja vaatteiden kulutus helsinkiläisten nuorten aikuisten identiteettiä rakentavana viestintämuotona.

(2)

Malmelin, Karoliina: NLP viestinnän lähestymistapana.

Manninen, Tero: Metsäteollisuuden imago nuorten keskuudessa.

Nordberg, Annina & Nyman, Ca- roline: Våra nyheter på vårt språk: om minoritetsspråk, medier och att arbeta på svenska i Finland.

Nykänen, Elna: Vahtikoirat mark- kinavoimien talutusnuorassa?:

perinteinen journalismi ja markkinajournalismi MTV3:sen ja Yleisradion televisiouutisissa vuosina 1985-2000.

Patronen, Katja: Finnairin intra- netin käytettävyyden arviointia.

Peutere, Katariina & Rasilainen, Johanna: Yhteiskunnallinen kampanja Suostuttelevan vies- tinnän muotona: case Nuori Suomi ry:n lasten liikuntakam- panja Liikuntaseikkailu maapal- lon ympäri.

Raittila, Laura-Maija: Ekan jout- senlaulu: televisiouutisten ra- portointi Ekan romahduksesta.

Saarilahti, Laura: Ympäristöjärjes- tö WWF toimittajien käyttämä- nä tietolähteenä.

Salo, Jenni: Jälleenmyyjäviestintä:

tapaustutkimus yrityksen ja sen jälleenmyyjien välisestä viestin-

nästä.

Strandberg, Mira: Kunskap, kritik och egen produktion: medier- nas roll i undervisningen i svenska högstadier i Finland.

Tapanainen, Jonna: Miehenkaaria:

mies suomalaisessa nykyeloku- vassa.

Torikka, Tiina: Arki katselun kehys- täjänä: nuoret aikuiset ja ajan- kohtaisohjelmat.

Tuure, Anitta: Meidän Jörgl ja Itä- vallan FOhrer: miten valta ilme- nee Itävallan Vapauspuolueesta kertovissa suomalaisissa sano- malehtikirjoituksissa 7 Wallenius, Jaana: Tidningar på

webben: en analys av de finlandssvenska dagtidningar- nas webbplatser.

Vallinheimo, Eija: Digitaalinen ku- vankäsittely ja etiikka: haastattelututkimus Helsingin Sano- mien kuvatoimitusten eettisestä päätöksenteosta.

Wasström, Maria: Ö-folket och medierna: en studie i ålännin- garnas mediekonsumption.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Journalistiikka Väitöskirjat:

Sumiala-Seppänen, Johanna:

Nomadit rippituolissa: medioi- dun uskonnon moraalisen järjestyksen dynamiikka (post)- modernin television ja kulttuurin kontekstissa.

lisensiaatintutkielmat:

Uskali, Turo: Moskovan tarkkaili- jat: Kansan Uutisten ja Uuden Suomen Moskovan-kirjeenvaih- tajuudet 1957-1975.

Pro gradu -tutkielmat:

Autio, Jussi: "Suuresta Kertomuk- sesta postmoderniin poetiik- kaan": olympia-aatteen merkitysten muutokset Päivälehdessä ja Helsingin Sanomissa 1896- 2000.

Hirvikorpi, Hanna: Talousjournalis- mi verkossa: Alma Median, Sanoma WSOY:n ja Talentumin taloustietopalvelujen sisältö lnternetissä.

Honkavaara, Leena: Täytepalasta esteettiseksi elämykseksi: kulttuurin rooli Yleisradion televisiouutisissa 1980- ja 1990- luvulla.

Katajamäki, Matilda: Keskustelu- alue maakuntalehden journalis- tisena resurssina.

Kontula, Tytti: Menestyvä nainen:

naistenlehti Glorian sisällön naiskuva.

Kärkkäinen, Erja: Kisavälähdyksiä Sydneyn olympialaisista: urheili- jakansamyytin ilmeneminen Helsingin Sanomien kuvaker- ronnassa.

Lassila, Maria: Faktaa fiktion keinoin: nonfiktiota Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ja lmagessa.

Mattila, Sanna-Kaisa: Sanoma- lehtien Liiton nuorisotutkimus mediamaailman peilinä: arvioita nuorisotutkimuksesta vuosina 1982-1999.

Palomäki, Janne: Vihreän veran verilöyly: jalkapallon metaforat Suomessa, Ruotsissa, Englan- nissa ja Espanjassa.

Rinne, Annette: Keskisuomalaisia legendoja: aiheesta radiodoku- mentiksi.

Salokangas, Keijo: Yhdessä vai erikseen?: Keski-Suomen alu- eellisten tv-uutisten ja Radio Keski-Suomen yhteistyön rakentaminen, toteutuminen ja tulevaisuus sekä toimittajien asenteet yhteistyötä kohtaan.

Sederholm, Eeva: Lukupaketti tu- ruilta ja toreilta: katsaus sano- malehtien sisältöjen liikkeisiin ja siihen, miten se näkyy Etelä- Saimaan sunnuntaisivuilla.

Suvanto, Soile: Media naisen aggression minuustekniikan väli- neenä: naisen aggression käsit- tely neljässä aikakauslehdessä 1998-1999.

Tiitto, Marjo: lhmisläheinen uuti- nen: vertailussa asiantuntija- painotteiset ja tavallisen ihmi- sen näkökulmaa korostavat uutisraportit.

Tuomaala, Tomi: Äärianarkistiset militanttiryhmät kapinoivat Tampereella: kuusi päivää Mus-

tavihreitä päiviä suomalaisessa valtalehdistössä tammi-helmi- kuussa 1998.

Uusitalo, Kaisa: Kuka Keskipoh- janmaassa puhuu?: tutkimus sanomalehti Keskipohjanmaan henkilölähteistä.

Vaara, Kyösti: Äänellisiä visioita:

visuaaliset elementit ja niiden käyttö tulevaisuuden radiossa ja muissa äänellisissä medioissa.

Virkkunen, Henna: Öljyleidi ja rahamiehet: sukupuolten representaatiot talouslehtien henkilöhaastatteluissa.

Puheviestintä Lisensiaatintutkielmat:

Aittoniemi, Eeva-Leena: Tyttönä teekkariyhteisössä: naisopiskeli- joiden kokemuksia ystävyydes- tä, verkottumisesta sekä ryh- mä- ja kiltatoiminnasta miesval- taisessa opiskeluympäristössä.

Kallio, Kirsi: Työyhteisö viestintä- teknologian käyttäjänä: miten ymmärtää yhteistoiminnan mahdollistavan teknologian käyttöönottoa ja käyttöä suo- malaisen monitoimialakonser- nin kahdessa työyhteisössä?

Lehto, Sari: Opetusviestinnän vuorovaikutteisuus monimuo- to-opetuksessa.

Tainio, Susanna: Äänestäjien keskustelut vaaleista: kevyttä jutustelua vai varsinaista poli- tiikkaa?

Pro gradu -tutkielmat:

Göös, Milla: Supportiivinen vies- tintä työyhteisössä.

Kaivosaari, Anna: Informaatiotek- nologia-alan asiantuntijan am- matillinen ja viestinnällinen kompetenssi.

Metsä, Suvi-Tuuli: Kallion lukion puheilmaisun opettajien näke- myksiä arvioinnista ja palaut- teenannosta.

Nurminen, Päivi: Halu palvella on onnistumisen edellytys: asiakas- palvelualan oppikirjojen vuoro- vaikutusta käsittelevän mate- riaalin tarkastelua.

Rissanen, Mari: Nuorten aikuisten käsityksiä viestijäkuvansa kehit- tymisestä.

Salonen, Riikka: Kulttuurienväli- nen asiakaspalvelu: hotellivir- kailijoiden näkemyksiä ulko- maalaisten asiakkaiden palvele- misesta ja kulttuurin roolista asiakaspalvelutilanteissa.

Savolainen, Pinja: Finding a right way to communicate:

evaluation of communication practices in a multicultural project.

Suokko-Kivistö, Sanna: Juoruilun merkitys ystävien välisessä vuorovaikutuksessa.

--

Törrönen, Minna: Tulkintoja dialogisuudesta projektijohta- juudessa.

Vedenpää, Ville: Kevyttä ja kupli- vaa: käsityksiä radiopuheen muutoksesta Yleisradion nuorten radio-ohjelmissa radioalan kaupallistuttua.

Väisänen, Katariina: Reflektio ai- kuisen puheviestintätaitojen oppimisessa ja opetuksessa:

Jack Mezirowin ja Donald Schönin reflektio-käsitteiden analyysi.

Yhteisöviestintä Väitöskirjat:

Li, Zhenyi: Cultural impact on international branding: a case of marketing Finnish mobile phones in China.

Vaahterikko-Mejfa, Päivi: Cultural differences in lbero-Nordic communication: perceptions about Finnish and Colombian negotiators.

lisensiaatintutkielmat:

Suvanto, Mari: The images of Japanese in the Western world.

Pro gradu -tutkielmat:

Joensuu, Sanna: Viestintävajeet ja

niihin liittyvät arvot postmoder- nissa organisaatiossa. Ojaluoto, Raisa: "Kysyttävä on.

Ei voi jättää mieleen kaivele- maan.": tulokkaiden kokemuksia perehdyttämisajan tiedon- hankinnasta.

Pesonen, Kati: Yhteisöviestinnän verkko-oppimateriaali oppimi- sen välineenä.

Rajaniemi, Heli: Suomen metsä- teollisuus ja ympäristökeskuste- lu: case Stora Enso Oyj Imatran tehtaat.

Suonpää, Sanna: Kokkolan vesipii- ristä Keski-Pohjanmaan ympä- ristökeskukseksi: ympäristöhal- linnon elämänkaari maakunta- lehdissä.

Vähäkuopus, Eila: Virtuaaliyhtei- sön yhteisökulttuuri: tapaustutkimus Verkkoklinikan vauvan- odotus- ja vauvanhoitokeskus- telupalstoista.

LAPIN YliOPISTO

Mediatiede

Pro gradu -tutkielmat:

Alatalo, Mikael: Media- ja viestin-

täkasvatuksen metamorfoosi:

konstruktio media- ja viestintä- kasvatuksen empiriasta Meri-Lapin viestintäleireiltä. Asplund, Anna & Pakarinen,

Laura: Kehollinen kokeminen Polut-ympäristössä: fenomeno- loginen näkökulma käyttöliitty- mäsuunnitteluun.

Meuronen, Paula: Digitaalisten logogrammien semiosis case: humap kids.

Häkkinen, Anna: White pride world wide: the Internet in radical right discourse. Karjalainen, Sini: Puhelinpalvelu-

keskusten kehittäminen Suu- pohjassa.

Nevala, Tommi: Elliptinen jännite elokuvakerronnassa: elokuva- muotojen synteesi vaihtoehtoi- seen tarinankerrontaan perus- tuvassa käsikirjoittamisessa. Rinnekangas, Jarno: Elokuvan

juonen strategiat elokuvassa Stonewashed.

Savilampi, Jukka: MusHkkivideoi- den avantgardepastissit post- modernina populaari- ja kor- keakulttuurin kohtauspintana.

TAMPEREEN YliOPISTO

Tiedotusoppi Väitöskirjat:

Heikkilä, Heikki: Ohut ja vankka journalismi: kansalaisuus suo- malaisen uutisjournalismin käytännäissä 1990-luvulla. Ruoho, Iiris: Utility drama: making

of and talking about the serial drama in Finland.

Saari, Timo: Mind-based media and communications technologies: how the form of symbolical information influences felt meaning.

Lisensiaatintutkielmat:

Mäntymäki, Eeva: "Valtion radio"

ja kuluttajan valinta: kainuulai- set kuuntelijat ja julkisen palve- lun Yleisradio radiokulttuurin murroksessa.

Pro gradu -tutkielmat:

Ahola, Mia: Rasismi ja etninen

toiseus urheilusivuilla: Sevillan yleisurheilun MM-kisat 1999 iltapäivälehdissä.

Ahtiainen, likka: Tulosuutisen riip- pumattomuus: Nokia, Ericsson ja niiden tulevaisuus Kauppa- lehdessä ja Taloussanomissa 1999-2000.

Apajakari, Annele: Hyvä, paha pilleri: Viagra-kirjoittelu suku- puolittavana diskurssina. Berghäll, Anna: "Maanpäällinen

helvetti": Aamulehden, Helsin- gin Sanomien ja Kansan Uutis- ten Afrikka-uutisointi kriisi- ja normaaliaikoina.

Galkin, Marina: lnter Press Service -uutistoimiston rooli globalisoi- tuvassa maailmassa. Hankaniemi, Anu: "Maatalous on

meidän asiamme.": Agenda 2000 -maatalouspääkirjoitukset Demarissa, Helsingin Sanomis- sa ja II kassa.

Happonen , Päivi: Kuluttajajourna- lismia televisiossa: esimerkkinä Kuningaskuluttaja-ohjelma. Haqu, Ault: Varaventtiili vai voima-

vara?: viranhaltijoiden ja luotta- mushenkilöiden näkemyksiä paikallisesta keskustelusta. Heiskanen, Sirpa: Viinarallia kilpai-

lutalouden hengessä: journalis- min interdiskursiivisuus Helsin- gin Sanomien ja Etelä-Saimaan turistialkoholin tuontia käsitte- levissä uutisissa vuosina 1995 ja 1996.

Honkonen, Juha: Kaupunki, kulttuuri, kritiikki: Helsingin Sano- mien kirjoittelu kulttuurikau- punkivuoden tapahtumista kesällä 2000.

lsohella, Sari: Yhteisöverkostot viestintävalmiuksien edistäjinä. Kangas, Sari: Bisnestä ja taiteilija-

elämää: Juhani Palmun ja Han- nu Väisäsen julkisuuskuvien vertailua.

Kenttämies, Jouni: Toimittaja radion tuotantokulttuurin murroksessa.

Kimppa, Piia: Kasvottomasta mie- hestä tyylitaitureihin: lmage- lehden vuoden 2000 muotiku- vien analyysi.

Koivunen, Meeri: Katsausta jour- nalismin tutkimusalueisiin. Lahti, Elina: Kuvan kielioppia:

Kressin ja Leeuwenln sommitel- marakenneteoria mainoskuvan merkitysten rakentumisessa. Laine, Kati: Toimittaja ja hyvä

konfliktijournalismi. Lassy, Johanna: Tamperelaiset jul-

kisuutta tuottamassa: kaupun- kilaisten kestävän kehityksen vaalikone kansalaislähtöisenä j u 1 kisu ustu ota ntona. Laukkanen, Marjo: Regina, porno-

grafiaa nuorille naisille?: naisen seksuaalisuuden representaa- tioita ja diskursseja Reginassa vuosina 1959, 1969, 1979, 1989, 1999 ja 2000. Leivonniemi, Hanna: Piittamatto-

mat venäläiset, sankarilliset länsimaat: syyllistämisen keinot Aamulehden Kursk-uutisissa. Liukkonen, Johanna: "Ois kiva

nähä, et mikä se on se joka puhuu": päiväkoti-ikäisten mie- lipiteitä Ylen radion lastenohjel- mista keväällä 2000. Maukola, Riina: Päivälehtien teat-

terikritiikki politiikan pyörteis- sä?: Lapualaisooppera-esitysten arvostelukentän tarkastelua. Mantonen, Outi: Taas koulussa: dokumenttivalokuva 2001. Mäenpää-Rehn, Merja: "Pienestä

maasta suureksi eurooppalai- seksi": Suomen EU-puheenjoh- tajuus keskeisissä eurooppalai- sissa sanomalehdissä. Nikkilä, Riikka & Pelttari, Kirsi:

Radiomafian formaatti vuonna 2000: muodon ja sisällön kamppailu.

(3)