Verkkovuorovaikutuksen ominaisuudet

Kokoteksti

(1)Verkkoviestinnän ominaispiirteisiin kuuluvat keskeisesti seuraavat ominaisuudet: ● Yhteisöllisyys: Olennaista verkkoviestinnässä on vuorovaikutus: yhteisöllisyys ja dialogisuus. Tietoverkkojen avulla toisiinsa yhteyttä pitävien yksilöiden välille syntyy kuvitteellisia yhteisöjä, joiden jäsenten välillä vallitsee voimakas yhteenkuulumisen ja jopa yhdessä tekemisen tunne. Martin Buberin mukaan dialogisuus on sellaista vuoropuhelua, jossa keskustelun osanottajat tulevat tietoisiksi paitsi toisten ajattelusta, myös omastaan. Yhteisöllisyyden vahvuus on muun muassa siinä, että se pakottaa yksilöä rakentamaan omaa identiteettiään näkyväksi, perustelemaan omia ratkaisujaan ja vertaamaan niitä muiden valintoihin. Yhteisöllisyys on usein myös sitä, mikä verkkoyhteisöjen toiminnassa, peleissä ja muissa vapaa-ajan medioissa ”koukuttaa”. ● Kirjallinen kulttuuri: Kirjalliseen viestintään kuuluu, että verkkoviestijät eivät välttämättä tunne toisiaan eivätkä ehkä ole nähneet toisiaan koskaan tosielämässä. Verkkoviestinnässä emme myöskään näe viestijän kasvoja, ilmeitä, eleitä ja olemusta. Tämä tekee viestinnästä kasvotonta. Kasvottomuuden ei kuitenkaan tarvitse olla pelkästään negatiivinen asia, läsnäolo ja vuorovaikutus vain ovat toisenlaisia kuin kasvokkaisviestinnän tilanteissa. Verkossa vuorovaikutusta on myös hymiöt, lyhennesanat ja kuvat..

(2) ● Multimodaalisuus: Verkkoviestinnässä toisiinsa yhdistyy monta viestintäkanavaa: teksti, kuva, ääni, kosketusaisti. Viestinnän eri moodien – tekstin, kuvan, äänen, liikkeen – yhdistymistä toisiinsa kuvataan käsitteellä multimodaalisuus. Multimodaaliset tekstit tekevät viestinnästä entistä monipuolisempaa – jopa niin, että multimodaalisuutta hyödyntämätön perinteisen muotoinen verkkosivu saatetaan kokea tylsänä ja vanhentuneena. Multimodaalisuus tekee viestinnästä kokemuksellista, entistä havainnollisempaa ja virikkeellistä. Eri moodien tulee kuitenkin tukea toisiaan. Verkon käyttäjälle multimodaalisuus asettaa myös entistä enemmän haasteita, sillä eri esitysmuotojen käyttö lisää kognitiivista kuormittavuutta. Esimerkiksi videon avulla voidaan havainnollistaa kolmiulotteisia asioita sekä välittää tekstistä usein pois rajautuvaa tietoa henkilöistä ja miljööstä (henkilöiden nonverbaali viestintä ja olemus, paikkojen tunnelma: asiat voidaan näyttää sen sijaan, että niistä vain kerrotaan). ● Synkronisuus ja asynkronisuus: Verkkoviestijät voivat olla toisiinsa yhteydessä samanaikaisesti eli synkronisesti ja eriaikaisesti eli asynkronisesti. Verkkoviestinnälle on tunnusomaista saman- ja eriaikaisuuden vuorottelu.. ● Verkostomaisuus (hypertekstuaalisuus): Verkossa sivut, tekstit ja sanat muodostavat verkostomaisia rakenteita: sivut ovat yhteydessä toisiinsa linkkien avulla. Hypertekstit ovat tietoverkoissa käytettäviä verkostorakenteisia tekstejä, joiden välille voidaan luoda rajaton määrä ristiviittauksia hyperlinkkien avulla. http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/vopas/index.php?sivu=5.

(3) Monilukutaito Tulevaisuudessa terveysviestinnän haasteena on kehittyvien teknologioiden ja medioiden aikaansaama uudenlainen verkkoympäristö, jossa yhä useampi ihminen voi hyödyntää erilaisia tekstin tuottamisen keinoja. Tämä edellyttää myös uudenlaisten lukutaitojen kehittymistä. Digitaalisuus muuttaa käsityksemme lukutaidosta. Perinteisesti lukutaito käsitetään tekstin lukemiseksi ja kirjoittamiseksi, mutta uusiin lukutaitoihin liittyy lisäksi ääni ja kuva. Informaatio voi olla hyvin eri muodoissa ja samassakin lukutapahtumassa hyvin monenlaista ja kompleksista. Keskeistä on taito ymmärtää erilaisia ja monimuotoisia tekstejä sekä tuottaa niitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. https://www.oulu.fi/yliopisto/node/38444. Tekijä: Leena Hinkkanen Metropolia AMK.

(4)