Informaatiotutkimuksen päivät 2014 6.-7. marraskuuta, Oulun yliopisto, Oulu
ABSTRAKTI
Silja Juopperi
Lukemisen merkitys ja muutos. Tutkimus
suomalaisten lukukokemuksista elämänkaaren näkökulmasta
Yhteystiedot: Silja Juopperi. Tampereen yliopisto, Informaatiotieteiden yksikkö.
Juopperi.Silja.K@student.uta.fi
Sata vuotta sitten lukuharrastus ei ollut välttämättä hyväksyttävä – tänä päivänä ollaan huolissaan, katoaako lukeminen.
Tutkin väitöskirjassani lukemisen merkityksen muutosta suomalaisten elämänkaaressa. 1800- luvulla lukeminen nähtiin vaarallisena. Rahvaan ei ollut hyväksyttävää tarttua kirjaan huvin vuoksi.
Maailmankirjallisuuden klassikoista löytyy esimerkkejä kertomuksista, missä päähenkilö on tavalla tai toisella turmeltunut mieleltään luettuaan liikaa tietyn tyyppistä kirjallisuutta (esimerkiksi C.
Saavedran Don Quijotessa 1605, G. Flaubertin Rouva Bovaryssa 1857). Suotava kirjallisuus oli uskonnollista. 1800–1900 –lukujen vaihteessa lukuharrastus yleistyi Suomessa myös maalla asuvien keskuudessa, mutta harvoin maallista kirjallisuutta hankittiin koteihin. Joidenkin ihmisten vastustus maallista kirjallisuutta kohtaan lientyi vähitellen, kun viralliset tahot, kuten kansakoulu, alkoi tukea ja levittää sekulaarista lukemistoa. (Matero 2010, 26, 33; Mikkola 2009, 186, 188–189; Juutila- Purokoski 2010, 87.)
Kirjallisuusinstituutioilla on ollut tapana arvottaa ja määritellä, mikä on hyvää ja sopivaa luettavaa.
On arveltu, että vääränlainen kirjallisuus voisi hämmentää yksilön moraalia tai horjuttaa sivistystä.
Maailmansotien välisenä aikana kommunistisen kirjallisuuden hallussapito oli Suomessa jopa rangaistavaa. (Mäkinen 2013, 8; Juutila-Purokoski 2010, 94.)
Kirjojen lukemisen kulttuuri on pitkä Suomessa, mikä kertoo kirjastolaitoksen vahvasta
yhteiskunnallisesta asemasta. Ensimmäisen kerran kirjojen lainaaminen kääntyi laskuun vasta 2000- luvun alussa. Kiinnostuksen lukemiseen on havaittu heikentyneen, vaikka suomalaisnuoret ovat
hyviä lukemaan. Luku- ja kirjoitustaidon taso on laskenut ja koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta erot ovat kasvaneet. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa käynnissä olevaa valtakunnallista Oulun yliopiston toteuttamaa Lukuinto-hanketta, jossa luodaan toimintamalli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi painottaen monipuolisuutta ja myönteistä lukemiskulttuuria. (Herkman & Vainikka 2012, 88. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.) Osittain vastaava lukemiseen innostava ja lukutaidon tärkeyttä painottava kansainvälinen projekti ADORE oli käynnissä vuosina 2007–2009. Projektissa oli mukana 11 Euroopan maata.(ADORE- projekti 2009.)
Lukemista on tutkittu pääosin ajalta ennen 1900-lukua. 1900-luvulla on koottu lukemisesta ja kirjastonkäytöstä tilastotietoja. Lisäksi on tutkittu kirjojen lukemisen ja yleisten kirjastojen suhdetta sekä lukemistottumuksia. Tarvitsemme tietoa lukemisen merkityksestä ja hyödyistä ihmisen
elämänkaaren näkökulmasta. Väitöstutkimuksessani pyrin luomaan pohjan nykyhetkeä kartoittavalle tutkimukselle.
Käytän kahdenlaista tutkimusaineistoa:
a) Tarkastelen kirjastonkäyttäjien teemakirjoituksia, jotka kerättiin 1984 Kirjastoperinteen ja 2000 Kirjasto elämässäni -keruukilpailuissa. Ne on talletettu Suomen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkistoon. Kirjastonkäyttäjien sarjassa kirjoituksia on yhteensä 601.
b) Toinen aineisto on parhaillaan koottava Elämää lukijana –tarinat. Kirjoitukset tallennetaan SKS:n kirjallisuusarkistoon ja keruu päättyy 15.11.2014. Aineisto tuo nykyajan äänen edellisten
teemakirjoitusten rinnalle. 2010-luvun kertomukset tuntuvat tärkeiltä maailmassa, jossa internet ja virtuaalinen yhteydenpito ovat lähes kaikkien ulottuvilla, monilla erilaisilla laitteilla.
Painotuotteiden lukeminen on vähentynyt samalla kun internetin käyttö on valtavasti lisääntynyt.
Tutkimukseni pääkysymys on: mikä on lukemisen merkityksen muutos suomalaisten elämänkaaressa. Alakysymykset ovat
1. Miten suhtautuminen lukemiseen on muuttunut yksilötasolla?
2. Miten ympäristön suhtautuminen lukemiseen on koettu eri aikakausina?
3. Miten lukukokemuksista kerrotaan?
4. Miten lukeminen erityisesti kirjastokontekstissa on muuttunut?
Tutkin väitöskirjassani lukemisen merkityksen muutosta suomalaisten elämänkaaressa
muistitietotutkimuksen keinoin. Lukemisen historiaa on tutkittu vähän informaatiotutkimuksen ja kirjastohistorian näkökulmasta. Tutkimukseni tarjoaa mahdollisuuden tuoda esiin lukemisen merkitystä yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja jopa kasvatustieteiden
tarkastelukulmassa.
Suomessa on tallennettu ja hyödynnetty muisteluaineistoja historian ja kulttuurien tutkimuksen tieteenaloilla niin kauan kuin tieteenalat ovat olleet olemassa. 1980-luvulla muistitietotutkimus muodostui kansainväliseksi tutkimusalaksi, mikä lisäsi sen arvostusta myös Suomessa.
Muistitietotutkimuksen uusi tuleminen perustuu haluun monipuolistaa erilaisia menneen ajan tulkintoja. Muistitietotutkimuksessa on mikrohistorian vaikutteita. Kun asioita tutkitaan riittävän läheltä ja perinpohjaisesti, voidaan menneestä löytää ja osoittaa uusia piirteitä. (Fingerroos &
Haanpää 2006, 26–27, 30–31; Ukkonen 2006, 175.) Selvitän narratiivisen tekstianalyysin keinoin, millaisia tarinoita lukemisesta kerrotaan.
Lähteet
ADORE-projekti 2009.
http://www.alinet.eu/index.php?option=com_content&view=article&id=28&Itemid=34 (luettu 29.8.2014)
Fingerroos, O & Haanpää, R. 2006. Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä. Teoksessa
Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo ja Ulla-Maija Haapanen (toim.). Tietolipas 214. Helsinki: SKS.
Herkman, Juha & Vainikka, Eliisa. 2012. Lukemisen tavat. Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampere: Tampere University Press.
Juutila-Purokoski, Ulla-Maija. 2010. Oppimisen intoa ja lukemisen himoa romaanien työläis- ja opiskelijakuvauksissa. Teoksessa Lukupiirikirja toimittanut Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara. Helsinki: BTJ Kustannus, 85-102.
Matero, Johanna. 2010. Lukemisen vaarallinen taito. Teoksessa Lukupiirikirja toimittanut Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara. Helsinki: BTJ Kustannus, 26-35.
Mikkola, Kati. 2009. Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen. Helsinki: SKS.
Mäkinen, Ilkka. 2013. Luemmeko kuin munkit: mistä lukuhalu tuli ja mihin se menee?
Informaatiotutkimus 32 (3-4), 1-10.
http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/view/9446/0, luettu 29.8.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, Lukuinto-hanke
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/08/lukuinto.html?lang=fi (luettu 28.8.2014)
Ukkonen, T. 2006. Yhteistyö, vuorovaikutus ja narratiivisuus muistitietotutkimuksessa. Teoksessa Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo ja Ulla-Maija Haapanen (toim.). Tietolipas 214. Helsinki: SKS.
