KURIIN IÄKKÄIDEN HYVINVOINTIEROT

(1)

Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Päivikki Koponen, Annamari

Lundqvist, Päivi Sainio, Jaana Suvisaari, THL

IÄKKÄIDEN

HYVINVOINTIEROT KURIIN

Kuuluvatko iäkkäiden äänet Arkadianmäelle?

Ravintola Botta, Chydenius-kabinetti (Museokatu 10, Helsinki) Keskiviikko 29.5.2019

(2)

TOIMINTAKYKY

29.5.2019 Seppo Koskinen ja työryhmä, THL 2

(3)

FYYSINEN TOIMINTAKYKY: LIIKKUMISESTA VAIKEUKSITTA SUORIUTUVIEN OSUUS (%)

29.5.2019 3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Puolen km kävely Portaiden nousu 1 krs-väli Juoksu 100 m

60-69 70-79 80+

MIEHET MIEHET MIEHET

NAISET NAISET NAISET

%

Seppo Koskinen ja työryhmä, THL

(4)

LIIKKUMISRAJOITTEISTEN LUKUMÄÄRÄ:

VIIMEAIKAINEN KEHITYS JA ENNUSTE

29.5.2019 4

MIEHET MIEHET

NAISET NAISET

Lähde:

Härkänen T, Sainio P, Stenholm S, Lundqvist A, Valkeinen H, Aromaa A, Koskinen S.

Projecting long-term trends in mobility limitations:

ilmpact of excess weight, smoking and physical inactivity. J Epidemiol Community Health 2019

(5)

MUISTITESTI: ALLE 5/10 SANAA

VIIVÄSTETYSSÄ MIELEENPALAUTUKSESSA

(6)

SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY:

IHMISSUHTEET JA YKSINÄISYYS

29.5.2019 6

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Ei yhtään läheistä ystävää Yksinäinen usein tai jatkuvasti

60-69 70-79 80+

MIEHET MIEHET

NAISET NAISET

%

(7)

INTERNETIN KÄYTTÖ ASIOINTIIN

(8)

VÄHITEN KOULUTETUILLA ON USEIN HEIKOMPI TOIMINTAKYKY

29.5.2019 8

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Puolen km kävely, vaikeuksitta Kogn.tk. heikentynyt: alle 5 sanaa (70+v)

Osallistuu kerho- tai yhdistystoimintaan kuukausittain

Perusaste Keskiaste Korkea-aste

%

(9)

INTERNETIN KÄYTTÖ KOULUTUSRYHMITTÄIN, 70 VUOTTA TÄYTTÄNEET

29.5.2019 9

Internetin käyttö sähköiseen asiointiin (ikä 70+)

(10)

MITEN IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY ON MUUTTUNUT VUODESTA 2011?

 Yksinäisyyden yleisyydessä ei muutosta

 Suoriutuminen kognitiivisista testeistä on pysynyt ennallaan

 Näkökyky parantunut

 Liikkumiskyvyn pitkään jatkunut paraneminen on pysähtynyt

 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa kaksinkertaiseksi 20 vuodessa 2017  2037

=> toimintarajoitteisten ihmisten määrä kasvaa väistämättä

(11)

MIELENTERVEYS

(12)

MASENNUSOIREET (BDI) YLEISTYNEET

P-arvot: miehet P = 0,002, naiset P<0,001

(13)

PSYYKKINEN KUORMITTUNEISUUS (GHQ-12) YLEISTYNYT NAISILLA

Ei merkitsevää muutosta miehillä, naisilla P<0,001

(14)

PSYYKKINEN KUORMITTUNEISUUS (GHQ-12>3)

Ikäryhmä Miehet Naiset

30–39 18 % 27 %

40–49 15 % 26 %

50–59 19 % 26 %

60–69 10 % 16 %

70–79 12 % 18 %

80+ 30 % 33 %

Yhteensä 15 % 23 %

(15)

LASKELMIA EROJEN KAVENTAMISEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA:

 Arviolta ainakin 80 000 henkilötyövuotta voitaisiin välittömästi saada lisää, mikäli sairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus laskisivat kaikissa sosiaaliryhmissä samalle tasolle kuin ne nyt ovat korkeimmassa

asemassa olevilla.

 Suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5−2 miljardia euroa tai 15 prosenttia terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistettua.

 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin 20 000:lla. Vähennys sairauspäivärahapäivissä olisi noin 1,3

miljoonaa päivää ja sairaalahoitopäivissä noin 0,5 miljoonaa päivää.

29.5.2019 15

Lähde & lisätietoja: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset

(16)

VOIDAANKO HYVINVOINTIEROJA KAVENTAA?

 Suomen hyvinvointipolitiikan pääasiakirjoissa eriarvoisuuden kaventaminen on ollut vahvasti esillä ainakin 25 vuotta

 Tilanne ei ole silti korjaantunut!

 Onko mitään tehtävissä?

(17)

17

HYVINVOINTIEROJA VOIDAAN KAVENTAA!

 Eriarvoisuuden jyrkkyys vaihtelee huomattavasti eri ajan- kohtien ja yhteiskuntien välillä → eroihin voidaan vaikuttaa!

 Terveys- ja muulla yhteiskuntapolitiikalla on kyetty supistamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessakin:

– Koillis- ja Lounais-Suomen välisten terveyserojen kaventuminen – Imeväiskuolleisuuden suurten alue-erojen katoaminen

 Hyvinvoinnin eriarvoisuutta voidaan vähentää, mutta se vaatii määrätietoisia ja pitkäjänteisiä yhteisiä ponnistuksia

29.5.2019 Seppo Koskinen ja työryhmä, THL

(18)

18

VAIKUTTAMISKEINOJA

1) lisätään aineellisia ja kulttuurisia voimavaroja etenkin huono-osaisimmissa väestöryhmissä,

2) tuetaan terveyttä edistäviä elintapoja erityisesti huono-osaisimmissa väestöryhmissä,

3) kehitetään terveys- ja sosiaalipalveluja erityisesti huono-osaisimpia

väestöryhmiä paremmin palveleviksi (palvelujen käyttö ja vaikuttavuus),

4) arvioidaan yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla suunniteltujen ja tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia terveyseroihin ja muokataan ratkaisuja arvioinnin perusteella,

5) tuetaan sairaiden henkilöiden yhteiskunnallisen aseman säilymistä ja paranemista.

Kunta-, alue-, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

29.5.2019 Seppo Koskinen ja työryhmä, THL

(19)

HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN MAHDOLLISUUDET

 Kuormittavimpien kansansairauksien (mm. diabetes, muistisairaudet) ehkäiseminen tunnetuilla ja kokeilluilla keinoilla tuottaa hyviä tuloksia

 Iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja edellytyksiä itsenäiseen

selviytymiseen ja hyvään elämään voidaan tunnetuilla keinoilla parantaa

 Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos

– saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos

– koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla

(20)

20

HYVINVOINTIEROJEN KAVENTAMISEKSI TARVITAAN

 Pitkäjänteistä politiikkaa – ei ainoastaan 2–4 vuoden pikaohjelmia

 Hyvinvointia edistävää yhteiskuntapolitiikkaa – ei ainoastaan sote-palveluja

 Kumppaneita eri toimintalohkoilta ja -tasoilta

 Korkean tason yhteistoimintaelin politiikan eri lohkojen ja interventioiden suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä priorisointia johtamaan.

Kansanterveyden neuvottelukuntaa (edustus ministeriöistä, järjestöistä, tutkimuslaitoksista ym.) ei enää vuoden 2015 jälkeen ole ollut olemassa.

 Win-win-asetelmien aktiivista etsimistä:

 Millaiset poliittiset aloitteet tapaavat johtaa toimintaan?

 Löydämmekö yhteisiä tavoitteita näiden toimintaan johtavien aloitteiden/politiikkojen kanssa?

 Pystymmekö vakuuttavasti osoittamaan, että tällaiset aloitteet/politiikat hyötyvät yhteistyöstä hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävän politiikan kanssa?

29.5.2019

Seppo Koskinen ja työryhmä, THL

20

(21)

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

 2010-luvulla väestön terveyden ja toimintakyvyn pitkään jatkunut suotuisa kehitys on hidastunut tai jopa pysähtynyt.

 Terveys- ja muiden hyvinvointiongelmien ehkäisy on kriittisen tärkeää, jotta palvelutarpeen ja kustannusten kasvua voidaan hillitä.

 Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti (80 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa)  palvelujen tarve uhkaa kasvaa nopeasti.

 Yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla ja tasoilla pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Tavoiteltaessa yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, kansalaisten

yhdenvertaisuutta ja koko väestön keskimääräisen terveyden/toimintakyvyn mahdollisimman hyvää tasoa on oleellista huolehtia siitä, että terveyttä,

toimintakykyä ja hyvinvointia edistävä toiminta tavoittaa etenkin ne isot

väestöryhmät, joissa ongelmat ovat yleisimpiä (mm. pienituloiset, vähän koulua käyneet, monet ulkomaista syntyperää olevat ryhmät).

(22)

LISÄTIETOJA

 FinTerveys-tutkimuksen verkkosivut: www.thl.fi/finterveys

 FinTerveyden tutkimusraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 343-105-8

 Terveytemme.fi -portaali: http://www.terveytemme.fi/finterveys/

(23)