• Ei tuloksia

Erikoislääkärin uutiset. Yleislääketiede

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Erikoislääkärin uutiset. Yleislääketiede"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

1361

ERIKOISLÄÄKÄRIN UUTISET

Yleislääketiede

Herkkä troponiinitesti, hoitokäytännöt ja potilaan ennuste

Herkkä troponiinitesti (hs-TnT) otettiin käyttöön Tuk- holman Karoliinisessa sairaalassa vuonna 2010. Tuol- loin pohdittiin, että herkempi menetelmä mahdolli- sesti johtaisi siihen, että useampia potilaita otettaisiin osastoseurantaan tai että sepelvaltimoiden varjo aine- tutkimuksia tai sepelvaltimotoimenpiteitä tehtäisiin aiempaa enemmän. Tutkimusryhmä tarkasteli neljän ensimmäisen vuoden aikana, miten uusi menetelmä vaikutti rintakivun vuoksi sairaalaan saapuneiden potilaiden osastolle ottamiseen, resurssien käyttöön ja ennusteeseen. Käyntejä rintakivun vuoksi oli yli 18 000. Rintakipuisista otettiin tarkastelujakson lo- pulla osastolle noin 30 %, kun jakson alussa vastaa- va osuus oli noin 45 %. Vatsakipua tai hengenahdis- tusta valittaneiden potilaiden kohdalla ei osastolle otettujen osuudessa tapahtunut muutosta kyseisenä ajanjaksona. Jakson lopulla sairaalakäyntiä seuraavan vuoden aikana sepelvaltimoja kuvannettiin neljännes enemmän kuin aiemmin mutta sepelvaltimotoimen- piteiden määrä ei muuttunut. Tarkastelujakson lopul- la rintakipupotilaista kuoli vuoden aikana sairaala- käynnistä 3,9 %, kun jakson alussa heistä kuoli 2,8 %.

Sydänperäisten kuolemien määrä ei kuitenkaan li- sääntynyt, vaan merkittävä lisäys johtui muista kuin sydänperäisistä syistä. (Bandstein N ym. Int J Cardiol 2017. doi: 10.1016/j.ijcard.2017.04.028)

Sydämen vajaatoiminta – tarvitaanko moniammatillista työryhmää?

Israelissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 1 360:tä sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta. Heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen käytti tavanomaisia yleislääkäreiden ja erikoissairaan- hoidon palveluita. Toisessa ryhmässä moniammatilli- nen työryhmä koordinoi hoitoa, antoi potilaalle tietoa sairaudesta, seurasi sairauden oireita ja potilaan lää- kehoidon toteutumista tarvittaessa lääkeannostusta muuttaen. Potilaan painoa, verenpainetta ja syketaa- juutta seurattiin etäyhteydellä.

Sairaalahoitoon päätymisessä tai kuolleisuudessa ei ollut ryhmien välillä merkitsevää eroa viiden vuo- den seuranta-aikana. Moniammatillisen ryhmän tuen saaneet kokivat terveydentilaan liittyvän elämänlaa- tunsa paremmiksi ja masennusoireita esiintyi heillä vähemmän kuin vertailuryhmässä. (Kalter-Leibovici O ym. BMC Medicine 2017;15:90)

Vammapotilaan sukupuoli ja kuljetuksen kiireellisyys

Kohdellaanko miehiä ja naisia tasapuolisesti, kun va- kavasti vammautuneen kuljetusta sairaalaan ratkais- taan? Asiaa selviteltiin Tukholman alueella sairaaloi- den rekistereiden ja ambulanssitoiminnan seuranta- tietojen perusteella. Vakavasti vammautuneita miehiä oli tarkasteluaikana 279 ja naisia 104. Kiireellisimpään ambulanssikuljetukseen päädyttiin miesten kohdalla lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin naisten, vaikka tarkastelussa huomioitiin tapahtumatiedot ja tapahtumapaikalla mitattu verenpaine, hengitys- tiheys ja tajunnantaso. Kuljetuksen kiireellisyydessä oli siis merkittävä ero, mutta muilta osin hoidossa on- nettomuuspaikalla tai kuljetuksen aikana ei esiintynyt eroja.

Tutkijat pohtivat, että vakavan vamman aiheutta- mat oireet ja löydökset voivat naisilla olla vähemmän selkeitä kuin miehillä ja johtaa siksi erilaiseen arvioon hoitoon siirtämisen kiireellisyydestä. (Rubenson-Wah- lin R ym. BMC Emerg Med 2016;16:6 DOI 10.1186/

s12873-016-0070-9)

Nuoret naislääkärit uupuvat ja masentuvat Ruotsissa

Naislääkäreiden pitkäaikaiset yli 90 päivän psyykki- sestä sairaudesta johtuvat sairauslomat ovat Ruotsis- sa lisääntyneet huomattavasti. Vuonna 2015 tällaisella sairauslomalla oli työelämässä mukana olevista nais- lääkäreistä 1,3 %, mikä on noin kolme kertaa enem- män kuin vuonna 2009. Etenkin nuoret naislääkärit uupuvat ja masentuvat. Taustalla on usein kokemus siitä, että hallinnolliset tehtävät vievät aikaa, taloudel- lisiin seikkoihin kiinnitetään paljon huomiota ja poti- lastyöhön ja potilaiden kohtaamiseen jää liian vähän aikaa. (Ström M. Läkartidningen 2017;114:EPCZ)

Duodecim 2017;133:1361 JUHANI JÄÄSKELÄINEN

Tampereen yliopisto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Norjalaistutkimuksessa saatiin tietoa perustervey- denhuollon lääkäreiden ominaisuuksien yhteyksistä hoitosuositusten toteutumiseen tyypin 2 diabeeti-

Lääkärit pitävät pitkäkestoisia lääketieteellisesti selit- tämättömiä oireita (MUS) yhtenä hankalimmin hoi- dettavista tiloista. Kommunikaation tiedetään olevan

Maahanmuuttajataustaisille naisille tehtiin 15,0 keskeytystä tuhatta henkilövuotta kohti, kun suoma- laistaustaisilla vastaava luku oli 8,5. Joka viides kes- keytys tehtiin

tuminen tietylle terveysasemalle ja sen palveluiden käyttö kuvaavat hyvää suhdetta palveluntuottajaan. Tutkimuksessa huomioitiin myös monisairastavuus ja psykiatriset

Pää- telmissä tutkijat esittävät lisätutkimuksia tarvittavan siitä, voidaanko pika-CRP:llä löytää tehokkaasti mik- robilääkkeistä hyötyvät lapset ilman, että kuuria

vat keskimäärin 9 pistettä kysyttäessä, oletko samaa mieltä suosituksen kanssa. Yleislääkäreistä 68–74 % kertoi noudattavansa useimmiten neljää ensimmäistä

Vuonna 2018 otettiin käyttöön myös Braunschweig- ja WHVC-sykleissä mitattujen NO x - päästöarvojen arviointi suhteessa raskaiden ajoneuvojen Euro

Kun Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön vuon- na 2010 vakinaistamispolku eli tenure track -jär- jestelmä, sen pyrkimyksenä oli lisätä akateemisen uran ennustettavuutta