Ympäristöön päätyvää lääkekuormaa voidaan vähentää

(1)

NÄKÖKULMIA YMPÄRISTÖPOLITIIKK A AN I SYKE POLICY BRIEF I 17. 5.2019

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS | SYKE . FI | YMPARISTO. FI

Lääkkeiden käytön lisääntyessä lääkejäämiä päätyy jätevedenpuhdistamoille entistä enemmän. Ne voivat olla haitallisia esimerkiksi kaloille, ja ne voivat

päätyä jätevesilietteen mukana myös maaperään. Lääkejäämien nykyistä tehokkaampi poistaminen aiheuttaisi tarvetta nostaa kuluttajan

maksamaa jätevesimaksua arviolta 5 prosenttia.

Lääkepäästöt ovat peräisin kotitalouksista, sairaaloista ja lääketeollisuudesta. Päästöjä voidaan vähentää ottamalla käyttöön kehittyneempiä puhdistustekniikoita jäte- vedenpuhdistamoilla tai alkuperäisillä päästölähteillä.

Lääkevalmisteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristö- vaikutukset tulee ottaa ny- kyistä paremmin huomioon lääkkeitä määrättäessä ja julkisissa hankinnoissa. Tätä tukisi se, että lääkeaineille kehitettäisiin ympäristö- vaikutukset huomioiva luokittelujärjestelmä.

Kuluttajien käyttämättömien lääkkeiden palauttamista apteekkeihin pitää tehostaa johdonmukaisella tiedotta- misella. Lääkehukkaa voitaisiin vähentää alentamalla pienten aloituspakkausten hintaa.

Lääkkeitä päätyy pelloille myös lääkittyjen eläinten lannan mukana. Eläinlääkkeiden myyntiä ja käyttöä voidaan jo nyt rajoittaa ympäristölle aiheutuvan riskin perusteella.

Käyttörajoitusten noudatta- mista tulisi myös valvoa.

(2)

KULUTUS JA TUOTANTO I SYKE POLICY BRIEF I 17. 5.2019

Lääkekuorma jopa

kymmeniä kiloja päivässä

Väestön ikääntyessä lääkkeiden käyttö lisääntyy¹ ja lää- kepäästöt vastaavasti kasvavat. Jätevedenpuhdistamoille tulee lääkepäästöjä kotitalouksista, sairaaloista ja muista hoitolaitoksista sekä lääketeollisuudesta. Puhdistamolla lääkeaineet voivat muuntua toisiksi aineiksi. Lopulta ai- neet voivat päätyä jätevesilietteeseen tai vesistöön.

Yksittäiselle jätevedenpuhdistamolle saapuva lääke- kuorma voi olla jopa kymmeniä kiloja vuorokaudessa.

Puhdistamoilta vesistöön sitä päätyy sadoista grammoista muutamiin kiloihin.

Hoitolaitoksista aiheutuvan kuormituksen osuus jäteve- denpuhdistamoille päätyvien lääkeaineiden kuormituk- sesta on muutamista prosenteista kymmeniin prosenttei- hin². Se vaihtelee kuitenkin huomattavasti lääkeaineesta riippuen. Esimerkiksi syöpähoidoissa käytettävät sytostaa- tit ja diagnostiikassa käytettävät varjoaineet ovat peräisin pääosin hoitolaitoksista.

Teollisuus voi olla paikallisesti merkittävä lääkeaineiden päästölähde³. Teollisuuslaitosten päästöjen arviointi on kuitenkin hankalaa, koska niiden tekemät lääkepäästösel- vitykset eivät ole julkisia.

Haittoja kaloille ja maaperän eliöille

Ympäristöön päätyvät antibioottijäämät edistävät antibi- oottiresistenssin yleistymistä. Tämä on maailmanlaajuises- ti yksi suurimmista terveysuhista⁴.

Joidenkin vesistöön päätyvien lääkeaineiden on todettu olevan haitallisia kaloille. Esimerkiksi estrogeenien on havaittu aiheuttavan kaloissa kaksineuvoisuutta⁵. Kaksi- neuvoisilla yksilöillä on sekä naaraan että koiraan ominai- suuksia.

Ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitetut lääkeaineet voivat puolestaan tehdä kaloista lajitovereitaan rohkeampia ja aktiivisempia⁶.

Lääkeaineita päätyy maaperään jätevesilietteen mukana. Lietettä käytetään maanparannusaineena ja lannoit- teena. Lääkkeitä päätyy pelloille myös lääkittyjen eläinten lannasta.

Tietyt lääkeaineet hajoavat hitaasti maaperässä. Ne ovat haitallisia maaperän eliöille ja voivat kertyä niihin⁷. Lai- dunalueilla eläinten loislääkkeet vähentävät lantaa hajot- tavien eliöiden aktiivisuutta. Lannan hajoaminen voi jopa estyä⁸, jolloin lannasta on vaikea päästä eroon.

Nautojen lääkitseminen antibiooteilla ja muilla mikrobi- lääkkeillä lisää lannan metaanipäästöjä⁹. Metaani on voi- makas kasvihuonekaasu. Lannan lääkeainepitoisuuksia, lääkejäämien aiheuttamia ympäristöriskejä ja keinoja niiden vähentämiseksi pitäisi alkaa tutkia.

LÄÄKEAINEITA JOUTUU VESIIN JA MAAPERÄÄN USEITA ERI REITTEJÄ

Lääkeaineita voi mahdollisesti päätyä talousvesiin ja viljelykasveihin asti. Suomessa tehtyjen kartoitusten perusteella viljelykasvien ja talousveden lääkejäämät eivät kuitenkaan vielä näyttäisi aiheuttavan ongelmaa elintarvikeketjulle. Oleellisemmat riskit kohdistuvat ympäristön eliöihin.

Jätevesi

Jäte- vesi- liete Vaarallisen

jätteen käsittely

Aineen- vaihdunta ja

erittyminen Vaarallisen

jätteen käsittely

Maan- parannus Jätevesien

esikäsittely Apteekki

PINTA- VEDET Käyttä-

mättömät lääkkeet

Koti- talous-

jäte

Kaato- paikka

Käyttö

Lanta

Suoto- vesien käsittely

Teollisuus

Eläin- lääkintä Käyttäjät /potilaat

Viemäri Jäte-

veden- puhdistamo

Talousvesi

Viljely- kasvit PINTAVEDET

Vesieliöt

POHJAVEDET

MAAPERÄ Maaperäeliöt

Aineen- vaihdunta ja

erittyminen

(3)

KULUTUS JA TUOTANTO I SYKE POLICY BRIEF I 17. 5.2019 KULUTUS JA TUOTANTO I SYKE POLICY BRIEF I 17. 5.2019

Lääkejäämien puhdistusta voidaan tehostaa

Hoitolaitosten ja lääketehtaiden jätevesien esikäsittely lää- keaineiden poistamiseksi voisi olla kustannustehokas vaih- toehto. Tämä vähentäisi myös lääkeaineiden päätymistä ympäristöön viemärivuotojen, pumppaamoylivuotojen tai ohijuoksutusten yhteydessä.

Vesilaitosten perinteisessä jätevedenpuhdistusproses- sissa lääkeaineet eivät juuri poistu. Jo nyt on kuitenkin olemassa menetelmiä, joilla lääkeaineita voidaan poistaa.

Näitä ovat muun muassa lääkeaineiden hajottaminen ha- pettamalla, adsorboiminen aktiivihiileen ja suodattaminen kalvotekniikalla.

Puhdistustehon parantamiseksi erilaisia menetelmiä voidaan yhdistellä sen mukaan, mitä lääkeaineita on tarpeen vähentää¹⁰. Esimerkiksi kalvosuodatuksen ja hapetuksen yhdistelmä on todettu lääkeaineiden poistamisessa tehok- kaaksi¹¹.

Lääkejäämien poistaminen aiheuttaa jätevedenpuhdis- tukseen lisäkustannuksia. Jos käytetään lääkejäämien pois- toon kalvosuodatuksen ja sähköpurkauksella toteutettavan hapetuksen yhdistelmää, nousisi käsittelykustannus Suo- men ympäristökeskuksen alustavien arvioiden mukaan noin viidellätoista sentillä kuutiota kohden. Tämä voisi aiheuttaa tarvetta nostaa kuluttajien maksamaa vesimaksua noin 5 prosentilla nykyisestä.

Käyttöä ohjattava

vähemmän haitallisiin aineisiin

Lääkkeiden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää oh- jaamalla käyttöä ympäristölle vähemmän haitallisiin ja kestävämmin tuotettuihin lääkkeisiin. Lääkeaineiden ym- päristöluokittelujärjestelmä on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Sellainen tarvittaisiin myös Suomeen. Tärkeää on, että luokittelu perustuu luotettavaan ja läpinäkyvään tietoon¹². Luokituksen avulla esimerkiksi julkisia lääkehan- kintoja pystyttäisiin kohdistamaan ympäristöystävällisem- piin tuotteisiin.

Lääkejätteen syntymistä voidaan vähentää järkevällä lää- kehoidolla. Tarpeetonta ja päällekkäistä lääkkeiden käyttöä tulee välttää. Uuden lääkkeen käyttö tulisi aloittaa pienellä pakkauksella, jolloin syntyy vain vähän jätettä, jos lääke joudutaankin vaihtamaan toiseen. Lääkkeiden hinnoitte- lu- ja korvausjärjestelmä ei nykyään kannusta pienten pak- kauskokojen käyttöön.

Suomalaisen lääketeollisuuden ympäristölupapäätökset sisältävät vain harvoin velvoitteita lääkepäästöjen tarkkai- luun¹³.

Lääketeollisuuden lääkepäästöt arvioidaan yleisesti vä- häisiksi, mutta ne voivat olla paikallisesti merkittäviä.

Tiukkojen vaatimusten asettaminen kotimaiselle lääketeol- lisuudelle ei vaikuta tuotantoon muualla maailmassa. Lää- keteollisuuden ympäristönäkökulmien hallinta vaatiikin EU-vetoisia toimenpiteitä.

Parasetamoli

Särkylääke, Suomen eniten käytettyjä lääkeaineita

200 000 kg/v 10 000 kg/v

100 kg/v 99 % 100 µg/l Ei havaittu Vesi: 0,02 µg/l Käyttömäärä

Jätevedessä JVP ^A:lle JVP ^A:lta vesistöihin

Poistuma aktiivilieteprosessissa ^{B, C} Tulevassa jätevedessä ^C

Käsitellyssä jätevedessä ^C Ympäristössä ^C

Lääkkeiden vuosittaiset käyttömääräarviot perustuvat vuosien 2015–2017 myyntimääriin. Vuosittaiset lääkekuormat on arvioitu laskennallisesti.

A) Jätevedenpuhdistamo | B) Aktiivilieteprosessi on Suomessa perinteisesti jätevesilaitoksilla käytössä oleva puhdistusmenetelmä C) Suuntaa-antavia tuloksia suomalaisista kartoituksista | D) Diklofenaakin poistuma vaihtelee suuresti

E) Suuri osa tetrasykliinin poistumasta on pidättymistä lietteeseen. Puhdistamolle tuleva kuorma ei katoa, vaan jatkaa matkaansa lietteenkäsittelyketjussa.

Furosemidi

Diureetti, käytetään mm.

verenpaineen hoitoon 2 900 kg/v 2 300 kg/v 2 300 kg/v

0 % 2 µg/l 2 µg/l Vesi: 0,1 µg/l

Diklofenaakki

Tulehduskipulääke, mm. kipugeeleissä

2 500 kg/v 1 500 kg/v 1 400 kg/v

10-20 % ^D 1,5 µg/l

1 µg/l Vesi: 0,07 µg/l

Tetrasykliini

Antibiootti, käytetään lisäksi eläinlääkinnässä

1 100 kg/v 660 kg/v

99 kg/v 85 % ^E 1,5 µg/l 0,1 µg/l Maaperä: 110 µg/kg ka LÄÄKEAINEITA PÄÄTYY JÄTEVEDENPUHDISTAMOILTA VESISTÖIHIN

Yhteiskunnan maksamien lääke- korvausten osuus 67 % / 63–83 M€

95–125 M€

Reseptilääkkeistä jätteeksi päätyvien lääkkeiden rahallinen arvo vuosittain

LÄHDE: SALIMÄKI YM.¹⁴

LÄHTEET: SYKE & FIMEA15

(4)

Lähteet:

1OECD (2017). Pharmaceutical consumption. Health at a Glance 2017: OECD Indicators. OECD Publishing, Paris. DOI: https://dx.doi.org/10.1787/

health_glance-2017-70-en

2Lienert J., Koller M., Konrad J., McArdell C.S., Schuwirth N. (2011). Multiple-criteria decision analysis reveals high stakeholder preference to remove pharmaceuticals from hospital wastewater. Environ Sci Technol. 2011; 45(9):3848–5.https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es1031294

3Scott T., Phillips P.J., Kolpin D.W., Colella K.M., Furlong E.T., Foreman W.T., Gray J.L.(2018). Science of the Total Environment Pharmaceutical manufacturing facility discharges can substantially increase the pharmaceutical load to U . S . wastewaters. Sci Total Environ 2018; 636: 69–79. https://

doi.org/10.1016/j.scitotenv.2018.04.160

4WHO (2019). Ten threats to global health in 2019. https://www.who.int/emergencies/ten-threats-to-global-health-in-2019

5Jobling S., Williams R., Johnson A., Taylor A., Gross-Sorokin M., Nolan M., Tyler C.R., van Aerle R., Santos E., Brighty G. (2006). Predicted Exposures to Steroid Estrogens in U.K. Rivers Correlate with Widespread Sexual Disruption in Wild Fish Populations. Environmental Health Perspectives. 2006;

114 (1), 32–39. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1874167/

6Brodin T., Nordling J., Lagesson A., Klaminder J., Hellström G., Christensen B., Fick, J. (2017). Environmental relevant levels of a benzodiazepine (oxazepam) alters important behavioral traits in a common planktivorous fish, (Rutilus rutilus). Journal of Toxicological and Environmental Health. 2017;

80 (16–18), 963–970. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28829722

7Munne P., Äystö L. (2015). Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla.

Ympäristö ja Terveys 4/2015: 34–39

8Floate KD. (2006) Endectocide use in cattle and fecal residues: environmental effects in Canada. Can J Vet Res. 2006; Jan; 70(1), 1–10. https://www.

ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1325088/

9Hammer T.J., Fiere, N., Hardwick,B., Simojoki A., Slade E., Taponen J., Viljanen H. & Rosli, H. (2016) Treating cattle with antibiotics affects greenhouse gas emissions, and microbiota in dung and dung beetles. Proc R Soc B. 2016; 283: 1831. https://royalsocietypublishing.org/doi/full/10.1098/rspb.2016.0150

10Verlicchi P., Aukidy M.A., Zambello E. (2015). What have we learned from worldwide experiences on the management and treatment of hospital effluent? – An overview and a discussion on perspectives. Science of the Total Environment 515; 2015; 467-491 https://www.sciencedirect.com/science/

article/pii/S0048969715001564

11Ajo P., Preis S., Vornamo T., Mänttäri M., Kallioinen M., Louhi-Kultanena M. (2018). Hospital Wastewater Treatment with Pilot-Scale Pulsed Corona Discharge for Removal of Pharmaceutical Residues. Journal of Environmental Chemical Engineering. 2018; Vol 6, Issue 2. https://www.sciencedirect.com/

science/article/pii/S2213343718300794

12Vieno N., Karlsson S., Äystö L., Mehtonen J., Sikanen T., Kärkkäinen R., Yli-Kauhaluoma J., Nystén T. (2019). Lääkeaineiden ympäristöluokittelu -raportti, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2019

13Äystö L., Mehtonen J., Vieno N., Ahkola H., Leppänen M., Sikanen T., Yli-Kauhaluoma J., Nystén T. (2019), Lääkeaineet lääketeollisuuden ympäristöluvissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2019

14Salimäki J., Kujala V. (2016). Voiko lääkejätteen määrää vähentää? Sic! 3/2016.

Lääketietoa Fimeasta http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/3_2016/luonto-ja-laake/voiko-laakejatteen-maaraa-vahentaa-

15Fimea (2017). Suomen lääketilasto. Fimea, KELA https://www.fimea.fi/documents/160140/1188389/Suomen+l%C3%A4%C3%A4ketilasto+2017/836 3a352-a008-9686-1a63-22aedbb52bde

Lisätietoa: UNESCO & HELCOM. 2017. Pharmaceuticals in the aquatic environment of the Baltic Sea region – A status report. Baltic Sea Environment Proceedings No. 149. | www.syke.fi/hankkeet/epic | www.cwpharma.fi | www.sudden.fi

Tekijät: Nystén T., Äystö L., Laitinen J., Mehtonen J., Alhola K., Leppänen M., Perkola N. | Laki ja Vesi OY: Vieno N. | Helsingin yliopisto: Sikanen T., Yli-Kauhaluoma J., Karlsson S. Tukes: Virtanen V. | Seitsemän veljeksen apteekki: Teräsalmi E.

Toimittaja: Leena Rantajärvi | Taitto: Ahoy | ISBN 978-952-11-5031-9 (nid.) | ISBN 978-952-11-5032-6 (PDF)

KULUTUS JA TUOTANTO I SYKE POLICY BRIEF I 17. 5.2019

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS | SYKE . FI | YMPARISTO. FI Vaikka lääkeaineiden ympäristöpitoisuudet ovat yleensä matalia, eliöissä on

jo todettu lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Jotkin lääkeaineet ja niiden muuntumistuotteet ovat ympäristössä erittäin pysyviä ja ne kertyvät eliöihin. Tällaisten aineiden haittavaikutukset havaitaan vasta tulevaisuu- dessa, kun pitoisuustasot ylittävät eliöiden sietokyvyn rajan. Siksi toimiin kannattaa ryhtyä jo nyt.

• Lääketeollisuuden, terveydenhoitolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden tulisi seurata lääkepäästöjään, ja päästöille pitäisi asettaa raja-arvot.

• Lääketeollisuuden ympäristöluvissa tulisi velvoittaa laitokset tekemään lääkepäästöjen laitoskohtainen riskinarviointi ja raportoimaan sen tulokset ja käytetyt menetelmät.

• Lääkepäästöjen ympäristövaikutukset pitäisi sisällyttää lääkkeen hintaan. Pitäisi myös selvittää, miten ne voitaisiin ottaa huomioon lääkekorvausjärjestelmässä.

• Maanparannusaineena käytettävän lannan lääkeainepitoisuuksia ja niihin liittyviä ympäristöriskejä tulisi selvittää.

EU julkaisi strategian

EU julkaisi maaliskuussa 2019 lääkeaineiden ympäristövaikutuksia käsittelevän strategian. Strategia kattaa lääkkeiden koko elinkaaren.

Komission tiedonannossa esitellään toimia, joilla lääkeaineiden haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää.

Näitä ovat esimerkiksi lääkkeiden ympäristöriskinarvioinnin paranta- minen, lääkehävikin vähentäminen ja jäteveden käsittelyn tehostaminen.

Jäsenmaissa pohditaan nyt, miten strategiaa toteutettaisiin kansallisella tasolla.

Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin

www.ec.europa.eu/environment/

water/water-dangersub/index.htm