• Ei tuloksia

Seuran uusi kunniajäsen, eversti ja professori Vilho Tervasmäki

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Seuran uusi kunniajäsen, eversti ja professori Vilho Tervasmäki"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

6

SEURAN UUSI KUNNIAJÄSEN

EVERSTI VILHO TERVASMÄKI

Vuosikokouksessaan huhtikuun 17. päivänä Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui yleisesikuntaeversti, valtiotieteen tohtori, professori Vilho Olavi T e r v a s m ä e n kunniajäsenekseen .

Uuden kunniajäsenemme henkisinä eväinä hänen elämäntaipaleellaan ovat olleet peräänantamaton itsensä kehittämisen pyrkimys ja vankkumaton palvelusalttius maanpuolustuksen hyväksi. Jo 16-vuotiaasta nuorukaisesta hän toimi aktiivisesti kotiseutunsa suojeluskunnassa. Opillista ja yhteiskunnallista jatkokoulutusta hän lähti kansakoulun jälkeen hakemaan Oriveden kansanopistosta. Hänen täällä ja suojeluskuntatoiminnassa saamansa valmennus johti nuoren varusmiesjääkärin RUK:uun komennettavaksi, mikä valinta vuonna 1938 osoitti hänessä havaitun erikoisia henkisiä edellytyksiä kilpailtaessa upseerikoulutukseen pääsystä ns.

päällystöaineksen joukossa.

(2)

7

Upseeri tehtävät rintamajoukoissa ja Kadettikoulun suorittaminen vuorottelivat vuosina 1939-45, joiden aikana eversti Tervasmäki opiskeli itsensä myös ylioppilaaksi. Sotilasopintojen ja virkatehtäviensä rinnalla hän jatkoi määrätietoisesti myös siviiliopintojaan, jotka johtivat vuonna 1964 silloisen yleisesikuntaeverstiluut- nantin korkeimpaan akateemiseen oppiarvoon.

Eversti Tervasmäen virkauralle on ominaista se, miten monipuolisesti ja aina tuloksellisesti hän on toiminut niin järjestely-, opetus-, tutkimus- kuin hallintoalan- kin tehtävissä, aluejärjestön eri portaissa ja tiedotusalalla, joUa hänen a1oitteellisuu- tensa on johtanut mm. puolustusvoimain oman sanomalehden perustamiseen.

Virkauransa rinnalla, osin siihen kuuluvana, uusi kunniajäsenemme on ansioitunut monipuoliseUa julkaisutoiminnallaan. Hänen väitöskirjansa käsittelee ylimmän valtioelimemme suhteita puolustusvoimiin, mikä on eräs varsin keskeinen, mutta melko vähän tutkittu aihe maanpuolustuskysymystemme joukossa. Hän on julkaissut tutkimuksia eritoten puolustushallinnon ja sotahistorian aloilta, uusimpa- na julkaisunaan tutkielma Suomen Marsalkka Mannerheimin valtiomies- ja sotapääIlikköroolien rinnakkaisuudesta. Lisäksi hän on oUut useiden suurteosten toimituskunnissa jäsenenä tai vastuullisena puheenjohtajana.

Luulisi, että henkilö, joka osaksi juuri tutkijanuransa oheUa on harrastanut tehokkaasti itseopiskelua ja aktiivista julkaisutoimintaa, olisi eristäytynyt julkisuu- desta, mutta eversti Tervasmäki onkin varsin monipuolisesti jakanut voimiaan ja aikaansa myös järjestötoiminnassa yhteisönsä ja ympäristönSä hyväksi. Häneen on luotettu yhteisten asioiden hoitamisessa, missä hän on osoittanut tehokkuutensa vastuunalaisissa johtajatehtävissä, mm. Upseeriliiton puheenjohtajana ja Akavan varapuheenjohtajana. Hänen panoksensa vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on ollut "ja on edeUeen mittava.

Akateemisella alalla eversti Tervasmäki on toiminut kahdessa korkeakoulussa yleisen valtio-opin opettajana. Harvinaisena osoituksena sotilaalle hengenviljelyn alalla Tasavallan presidentti myönsi häneUe 1988 professorin arvon.

Eversti Tervasmäki on ansioitunut myös Suomen Sotatieteellisen Seuran toiminnassa. Arvostelulautakunnan ja selostajiston useampivuotinen jäsenyys sekä nyt viimeksi sotahistorian harrastajapiirin puheenjohtajuus ovat vaatineet oman aikansa, mutta aina sitä on uudelta kunniajäseneltömme riittänyt. Ilman ylisanoja voin todeta, että eversti Tervasmäen aikana kiinnostus sotahistorian harrastusta kohtaan on hitaasti mutta varmasti kasvanut ja mikä parasta, harrastuksen kasvu on oUut merkittävää nimenomaan Seuran nuorempien jäsenten joukossa. Itse alan todellisena asiantuntijana eversti Tervasmäki on synnyttänyt nuoremmissa kiinnos- tuksen tutkia maamme menneisyyttä ja tietenkin ennen kaikkea sen tuskallista itsenäistymistä ja tuon itsenäisyyden säilyttämishalun juuria ja seurauksia.

"Kestävyys kaunistaa kunnian". Tämä kadettien vaakunalause on osunut täydellisesti kohdalleen eversti Vilho Tervasmäen toiminnassa. Hänen määrätietoinen uurastuksensa sekä valitsemallaan maanpuolustajan uralla että tutkijana että myös hänen a1ttiutensa niin oman toimialansa järjestön kuin siihen liittyvän harrastustoi- minnan tai eri julkisten yhteisöjen hyväksi ansaitsevat meidän kaikkien parhaan tunnustuksen.

K.J. Mikola

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sotateknillisen koulun kurssin suoritettuaan luutnantti Arimo palveli Pioneeri- pataljoonassa Korialla osallistuen aselajinsa tutkimus- ja kehittämistoimintaan mm

Seuramme piirissä sen johtotehtävissä toimimisen lisäksi uuden kunniajäsenemme panos Sotakorkeakoulussa strategian ja sotahistorian opettajana sekä koulun johta- jan

Eversti Tervasmäki on tutkielmassaan "Miten linnoitusrakennusjoukkojen ryhmi- tys ja käyttö vastasi jatkosodan aikana sotilaallisia toiminta-ajatuksia ja -suunnitel- mia"

Vuonna 1943 eversti Simelius sai oman rykmentin, ennätti kasvattaa sen niin lujasti omaan joh- toonsa, että kesti kohdalleen osuneen varsin vaikean vetäytymisvaiheen

Mutta hän ei ennättänyt kuin tämän alan alkututkintoihin, kun hän - ajan merkit selkeästi tuntien - suuntasi toiminnallisen tarmonsa

Suomen Sotatieteellisen Seuran uusi kunniajäsen, jalkaväen- kenraali KATapola .... 10 M

Halli- tuksen jättää tämän vuoden jälkeen Vilho Korkeamäki, joka on toiminut pitkään seu- ran varainhoitajana ja jota yhdistys kiittää ansiokkaasta työstä seuran

Ulottuvuuksia ovat kielen huomiointi, kielellinen luovuus, metakielellinen tieto, metakielellinen pohdinta ja kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvat