15
Tieteellisten kirjastojen merkitys koulutuksessa ja tutkimuksessa
Heidi Enwald ja Ari Haasio
K
irjastot ovat opetuksen ja tutkimuksen kivijal- ka. Erityisesti humanistisilla ja yhteiskuntatie- teellisillä aloilla niiden merkitys on poikkeuk- sellisen suuri. Vanha toteamus, jonka mukaan kirjasto on humanistin laboratorio, on edelleen ajankohtainen.Kirjaston merkitys ei rajoitu vain dokument- tien saataville asettamiseen. Se on yhtä lailla fyy- sinen tila, virtuaalisia kokoelmia tarjoava orga- nisaatio kuin hengähdyspaikka tutkimuksen ja opetuksen keskellä. Toisaalta tieteellisten kirjasto- jen funktio vaihtelee myös sen mukaan millaises- ta tieteellisestä kirjastosta on kyse. Ammattikor- keakoulujen ja yliopistojen henkilöstön ja opis- kelijoiden tarpeet ovat osin erilaiset.
Opetuksen tärkeä tuki
Opetuksen suunnittelun kannalta tieteellisen kir- jaston merkitys on suuri. Sen tarjoamat aineistot aikakauslehdistä tuoreisiin tieteellisiin tutkimuk- siin mahdollistavat oppisisältöjen ja opetuksen monipuolisen suunnittelun.
Kirjastoammattilaisten asiantuntemusta hyö- dynnetään myös muuten opetuksessa: vierailu- luennot ovat tästä yksi esimerkki. Osassa oppi- laitoksissa kirjaston informaatikot myös vastaa- vat perusopiskelijoille annettavasta tiedonhaun opetuksesta. Tämä on havaittu toimivaksi tavak- si tehdä yhteistyötä. Opiskelijan oman erityisalan informaatikko johdattaa opinnäytetyötään teke- vät opiskelijat käyttämään monipuolisesti oman alansa lähteitä. Tämä näkyy myös lopputulokses- sa: esimerkiksi ulkomaisten tieteellisten lähteiden käyttö on aktiivisempaa ja opiskelijat ovat yhä kriittisempiä käyttämänsä materiaalin suhteen.
Myös kurssikirjallisuuden tarjoaminen on luonnollisesti sekä opiskelijan että opettajan kan- nalta yksi perinteisistä, mutta edelleen keskeisistä
toiminnoista. Ennen muuta silloin kun kyse on harvinaisemmasta opintoihin tai päättötyöhön liittyvästä kirjallisuudesta, saattaa informaatikon apu olla korvaamaton. Kaukolainat ovat tästä hy- vä esimerkki.
Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistois- sa valmiit opinnäytteet tallennetaan kirjaston toi- mesta elektronisessa muodossa verkkoon. Julkai- suarkistojen ylläpito ja niiden käytön mahdollis- taminen on jatkuvuuden kannalta tärkeää. Myös julkaisemiseen liittyvä opastaminen koetaan tär- keäksi niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopis- toissa. Open access -julkaiseminen ei vielä ole kai- kille tuttua ja sen kehittämisessä tieteellisillä kir- jastoilla on iso rooli. Sama koskee rinnakkaisjul- kaisemista, johon henkilökuntaa kannustetaan aktiivisesti. Yliopiston puolella myös avun tarjon- ta rahoitushakemuksiin liitettävien aineistonhal- lintasuunnitelmien tekemisessä on noussut kir- jastojen tehtäväksi.
Tutkijan aarreaitta
Olipa kyse tohtorikoulutettavasta tai post doc -tutkijalle ovat kirjaston tarjoama aineisto, tie- donhakupalvelut ja kaukolainat keskeisiä. Ennen muuta silloin, kun omat taidot tarvittavan tie- don löytämiseksi loppuvat kesken, koetaan myös kirjaston informaatikkojen apu ensiarvoisen tär- keäksi. Oulun yliopistossa työskentelevä tohtori- koulutettava kiteyttääkin asian hyvin:
”Oikeastaan voisi sanoa, että työni olisi mah- dotonta ilman kirjaston tarjoamia tietokan- toja. Varsinkin systemaattista katsausta teh- dessä tietokannat olivat keskeisessä asemas- sa. Kävin tuolloin myös juttelemassa infor- maatikon kanssa tiedonhakuihin liittyvistä asioista ja sain paljon vinkkejä tietokanto- jen käyttöön.”
16
Monipuolisen tietokantatarjonnan merkitys näkyy jo opinnäytetöitä tehtäessä, mutta tohto- rikoulutettavilla ja post doc -tutkijoilla sen mer- kitys on erityisen suuri. Kun ollaan tekemässä perustutkimusta, on voitava luottaa siihen, et- tä aihepiiriin liittyvä keskeinen tieto on saatavil- la. Ilman kirjastoa ja asiansa osaavaa informaa- tikkoa laadukkaan tutkimuksen tekeminen oli- si hyvin haastavaa.
Toisaalta yliopistojen ja korkeakoulujen han- kintoihin heijastuneet määrärahaleikkauksen ovat huolestuttavia ja osa kokee niiden vaikutta- van suoraan oman tutkimuksen tekemiseen. Tut- kijatohtori kommentoi aihetta seuraavasti:
”Olen ollut aivan hämmästynyt, että yliopis- to on vähentänyt kansainvälisten journaa- lien tilauksia, koska jatkuvasti joudun pyy- tämään helsinkiläisiltä kollegoilta apua saa- dakseni pääsyn akuutisti tarvitsemaan kan- sainväliseen keskusteluun, joka luonnollises- ti on oman tutkimukseni perusta.”
Tieteellisten kirjastojen sähköisten palvelui- den rooli korostuu kasvavassa määrin. Tutkimus- ja kurssikirjallisuuden elektronisoituminen on haaste kirjastolle, mutta moni tutkija ja opiskeli- ja tervehtivät laajaa verkkoaineistoa suurella tyy- tyväisyydellä. Esimerkiksi materiaalien monipuo- listuminen ja etäkäyttömahdollisuus ovat näiden aineistojen etuja. Toisaalta oppilaitosten tiloissa verkon kautta saatavaa materiaalia ei aina hoksaa tieteellisen kirjaston tarjoamaksi ja tuota kaut- ta kirjaston rooli saattaa jäädä näkymättömäksi.
On tullut myös ilmi että opiskelijat eivät aina ole riittävässä määrin tietoisia e-aineistoista. Mo- nipuolisia e-aineistoja on, mutta niiden olemas- saoloa ei tunneta.
Kirjasto on siis omalta osaltaan myös silloit- tamassa tutkimusta ja edistämässä kansainvä- listä kanssakäymistä tarjoamalla ajankohtaisia, kansainvälisiä materiaaleja. Se unohtuu valitet- tavan usein.
Kirjasto tilana
Vaikka elektronisten materiaalien merkitys kas-
vaa ja monissa tapauksissa opiskelijat saattavat käyttää kirjastoa harvahkosti fyysisenä tilana, ei kirjaston tarjoaman tilan merkitystä ole syytä vä- heksyä. Se mahdollistaa monelle opiskelijalle kes- kittymisen opintoihin tarjoten paikan lukea tent- teihin ja keskittyä.
Monessa tapauksessa kirjasto on myös erään- lainen ”hengähdyspaikka” kaiken kiireen keskel- lä. Eräs jututtamamme jatko-opiskelija kiteyttää- kin kirjaston ilmapiirin mielestämme osuvasti:
”Yliopiston kirjasto on minulle tärkeä ja ar- vokas asia sekä fyysisenä ympäristönä et- tä ’henkisesti’ edustaen kirjojen ja julkaisu- jen kautta tämän yliopistomme yhteyksiä ja verkkoja kaikkialle maailmaan. Fyysises- ti tykkään hengittää kirjaston ilmaa ja olla kirjojen lähellä.”
Tutkijalle kirjasto saattaa myös olla ainoa rau- hallinen paikka tehdä töitä. Oppilaitos ei välttä- mättä pysty tarjoamaan tutkijalle täysin rauhaisaa huonetta ja tällöin kirjaston tilat voivat tulla tar- peeseen, kun halutaan keskittyä rauhassa.
Tieteellinen kirjasto onkin usealle meistä aja- tusten koti ja parhaimmillaan myös mielelle vir- kistystä ja lepoa tarjoava tila, ei pelkkä tietoteh- das. Oulun yliopiston kirjasto on viime aikoina lisännyt tuntuvasti myös tarjoamiensa ryhmätyö- tilojen määrää ja osaan tiloista opiskelijoilla on mahdollisuus päästä ympäri vuorokauden kaik- kina viikonpäivinä.
Maakunnan tieteellinen keskus
Niissä kaupungeissa, joissa ei ole omaa yliopis- toa, on ammattikorkeakoulujen kirjaston merki- tys iso tieteellisen tiedon saavutettavuuden mah- dollistajana. Ne mahdollistavat pääsyn tieteelli- sen tiedon äärelle, mikä on ensiarvoisen tärke- ää maakunnissa työskentelevillä tutkijoille sekä myös alueen elinkeinoelämälle.Monilla paikkakunnilla AMK-kirjasto on ainoa tieteellinen kirjasto. Ilman sen tarjontaa tutkimus ja tiedon popularisointi olisi vaikeaa, lähes mah- dotonta. Yleiset kirjastot eivät pysty palvelemaan maakunnissa toimivia tutkijoita siinä laajuudes-
17
sa kuin työskentelyn kannalta on tarpeen. Am- mattikorkeakoulujen tieteelliset kirjastot sen si- jaan tarjoavat maakunnan alueella tutkijalle pää- syn tiedon universumiin, olipa kyse sitten koti- tai ulkomaisesta aineistosta.
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen merkitys on iso myös maakunnallisen elinkeinoelämän kannalta. Niiden kautta yrittäjillä ja yrityksil- lä on mahdollisuus saada käsiinsä tuotekehityk- sen kannalta oleellista informaatiota laaja-alaises- ti. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei aina tie- dosteta tarpeeksi laajalti ja AMK-kirjastojen, ja miksei myös yliopistokirjastojen, toimintaa voi- sikin monissa tapauksissa markkinoida enemmän myös maakunnassa toimiville yrityksille.
Tieteelliset kirjastot ja kirjasto- ja tietopalve- lualan opetus
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opetus on vahvasti fokusoitu- nut yleisiin kirjastoihin liittyviin aiheisiin. Myös opiskelijoista suurin osa tahtoo työskentelemään yleisiin kirjastoihin. Oulun yliopiston Informaa- tiotutkimuksen opetus pyrkii antamaan laajem- pia valmiuksia monenlaisissa kohdeorganisaati- oissa ja työtehtävissä työskentelyyn. Sivuillam- me (http://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/) kuvaamme tätä seuraavasti:
”Informaatiotutkimuksen opinnot antavat valmiuksia suunnittelu-, kehittämis-, tutki- mus- ja asiantuntijatehtäviin erilaisissa tie- toperustaisissa organisaatioissa, esimerkiksi yrityksissä, kirjastoissa, järjestöissä ja yhdis- tyksissä.”
Tieteellisissä kirjastoissa työskentelevälle on usein hyötyä myös muusta asiantuntijuudesta kuin kirjasto- ja tietopalvelualan opinnoissa ker- tyvästä tietämyksestä. Yliopistossa opiskelija pys- tyy suuntaamaan tulevaisuuden mahdollisuuksi- aan sivuainevalinnoillaan. Toisaalta monella sivu-
aineopiskelijalla, tai perus- ja aineopinnot muun muassa avoimen yliopiston kautta tekevällä, on taustanaan jonkun muun alan koulutus.
Oulun yliopistossa opintoihin sisältyy 2–3 kuukauden pakollinen harjoittelu, jonka moni suorittaa yleisissä, tieteellisissä tai erityiskirjastois- sa. Oulun yliopiston kirjasto on perinteisesti joka vuosi tarjonnut harjoittelupaikan kahdelle opis- kelijalle. Opiskelijoista useat toimivat opintojen- sa ohessa myös opiskelijapäivystäjinä kirjastossa.
Ammattikorkeakoulussa pakollisen harjoitte- lun laajuus on 30 opintopistettä ja se kestää viisi kuukautta. Tavoitteena on näin antaa hyvä kos- ketus työelämään ja mahdollistaa työssäoppimi- nen. Harjoittelu tapahtuu joko yleisessä tieteel- lisessä tai erikoiskirjastossa.
Yhteistyötä opintoja tarjoavien tahojen ja tie- teellisten kirjastojen välillä voisi myös lisätä. Tie- teelliset kirjastot voisivat lisätä aktiivisuuttaan muun muassa harjoittelupaikoista, opinnäyte- töiden aiheiden tarjoamisesta ja projekteista tie- dottamisessa. Samalla ne saisivat enemmän nä- kyvyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan suun- taan. Ulkopuolelta voi olla hankalaa ”haistella”
minkälaisia uusia tuulia tieteellisten kirjastojen maailmassa puhaltaa.
Artikkeli perustuu tekijöiden 23.11.2017 pitämään esi- tykseen Suomen tieteellisen kirjastoseuran Suomi 100 -juhlaseminaarissa.
Tietoa kirjoittajista:
Heidi Enwald, FT, yliopistonlehtori,
Informaatiotutkimus, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Ari Haasio, FT, yliopettaja, Kirjasto- ja tietopalveluala, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
