Kemijärven tuulipuistohankkeet
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kangaslamminvaara, Untamovaara, Kuusivaara-Mömmövaara
Kesäkuu 2011 WSP Finland Oy
Hankkeesta vastaava
Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A 1
02210 Espoo Yhteyshenkilöt:
Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 m.tarkiainen@intercon-energy.com Hadley Barrett, puh. +372 5807 9810 hadley.barrett@oxfordsustainable.com
Yhteysviranomainen
Lapin ELY-keskus Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi Yhteyshenkilö:
Pekka Herva, puh. 040 503 7148 pekka.herva@ely-keskus.fi
YVA
-konsultti
WSP Finland Oy 00210 HELSINKI www.wspgroup.fi
Yhteyshenkilö: Mikko Muoniovaara Puh. +358 207 864 852
mikko.muoniovaara@wspgroup.fi
Tekijät
Maarit Korhonen, WSP Finland Oy Päivi Vainionpää, WSP Finland Oy Pasi Vahanne, WSP Finland Oy Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy Tommy Gulin, WSP Finland Oy Empower Oy
Kansikuva:
Näkymä Ritaniemeltä Kuusivaara-Mömmövaaralle (Ari Toikka/Empower Oy 5.6.2011) Kartta-aineistot:
© Maanmittauslaitos, lupa nro 583/MML/11
© Karttakeskus Oy, Lupa L9127/11 Valokuvat:
© Valokammi Oy
© Ari Toikka/Empower Oy
© WSP Finland Oy
TIIVISTELMÄ
Oxford Intercon Finland Oy käynnisti viiden tuulipuiston hankesuunnittelun Kemijärvelle kesällä 2009. Hankealueet muodostuivat Iso Severivaaran, Tunturipalon, Kuusivaara-Mömmövaaran, Kangas- lamminvaaran ja Untamovaaran alueista. Näille laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka luovutettiin yhteysviranomaiselle Lapin ELY-keskukselle joulukuussa 2010. Hankkeen ympäristövaiku- tusten arviointiselostuksen laadinta aloitettiin tammikuussa 2011 kaikkien viiden hankealueen osalta.
Huhtikuussa valtakunnan kantaverkon sähkönsiirrossa esiin tulleiden rajoitusten vuoksi päädyttiin hankevastaavan ja yhteysviranomaisen yhteisymmärryksessä irrottamaan Iso Severivaaran ja Tuntu- ripalon hankealueet YVA-selostuksesta.
Fingrid Oy:n selvityksen mukaan kantaverkkoon voidaan liittää toistaiseksi rajoitettu määrä tuulivoi- mahankkeita. Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Tunturipalon hankkeet liittyisivät Koillis-Lapin Sähkö Oy:n 110 kV alueverkkoon, johon toistaiseksi voidaan liittää vain 50 MW tuulivoimapuisto.
Näiden kolmen tuulivoimapuiston yhteenlaskettu kapasiteetti ylittää 50 MW rajan. Fingridin mukaan siirtoverkkoa tulee kehittää, jotta siihen voidaan liittää tällä hetkellä Lappiin suunniteltavat tuulivoi- mahankkeet. Sähkönsiirtoon liittyvät selvitykset ovat vielä kesken. Hankkeen viivästymisen välttämi- seksi Tunturipalon hanke päädyttiin irrottamaan YVA-selostuksesta. Tunturipalon ja Iso Severivaaran hankealueille tehdään tarvittavat luonto- ja linnustokartoitukset kesällä 2011. Kun Iso Severivaaran ja Tunturipalon tarvittavat selvitykset on tehty ja Tunturipalon sähkönsiirtoon liittyvät kysymykset rat- kaistu, laaditaan hankkeista itsenäinen YVA-selostus.
Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueet sijoittuvat Kemijär- ven keskustaajaman ympärille noin 20 – 30 kilometrin etäisyyksille. Hankealueista Kangaslamminvaa- ra ja Untamovaara sijoittuvat itään, valtatie 5:n pohjois- ja eteläpuolelle noin 20 kilometrin etäisyy- delle Kemijärven keskustasta. Kuusivaara-Mömmövaara sijoittuu kaakkoon noin 27 kilometrin etäi- syydelle Kemijärven keskustasta.
Suunniteltujen tuulipuistojen yhteenlaskettu teho on arviolta 90 MW – 105 MW, tuulivoimaloiden määrästä riippuen. Tuulipuistojen yhteenlaskettu tuulivoimaloiden määrä on toteutusvaihtoehdosta riippuen 30 – 35 voimalaa. Yksikköteholtaan tuulivoimalat ovat 3 MW, voimalan napakorkeus on 120 metriä ja roottorin halkaisija 109 metriä.
Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan uutta 20 kV:n keskijännitejohtoa noin 6 – 7 kilometriä Untamo- vaaralta pohjoiseen Isokero-Kursun liitäntäpisteeseen sekä kaksi uutta sähköasemaa, yksi Kangas- lamminvaaralle ja toinen Kuusivaara-Mömmövaaralle, joiden välityksellä tuulipuistot liitetään 110 kV verkkoon.
YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutuksia niin luon- nonympäristöön kuin ihmisten elinolosuhteisiin, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lie- ventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.
YVA-selostus toimii tausta-aineistona hankkeen lupahakemusvaiheessa ja jatkosuunnittelussa.
YVA-menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan tarvittavat luvat hankkeiden toteuttamiseksi. Ympä- ristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä, tulee liitteeksi kaikkiin hank- keen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn saattaminen loppuun hyväksytysti, on edellytys tarvittavien lupien saamiselle.
Tavoitteena on, että valmistelevia rakennustöitä päästäisiin aloittamaan keväällä 2012 ja tuulipuistot olisivat toiminnassa vuonna 2013 – 2014.
Tuulipuistojen merkittävimpiä vaikutuksia ovat maisemavaikutus, kasvillisuus- ja linnusto- sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Tuulipuistojen rakentamisvaiheessa merkittävää on myös lisääntyvä raskas- liikenne.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi hankealueilla on tehty mm. linnusto- ja kasvillisuusselvityksiä.
Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Maisema
Tuulivoimaloiden maisemavaikutus syntyy niiden näkyvyydestä maisemakuvassa. Tuulivoimalat ovat suuripiirteisiä ja ne erottuvat vaaramaisemasta. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoituspaikat on pyritty valitsemaan vaarojen lakialueiden reunoilta, jolloin metsä peittää torniosaa. Kemijärven asutukseen ja rakennuskantaan verrattuna tuulivoimalat ovat suuripiirteisiä, mutta hankealueiden etäisyys Kemi- järven taajamasta, vähintään 20 kilometriä, estää niiden suoran vertautumisen muihin rakennuksiin.
Hankealueita lähimpänä sijaitsevat kylät ovat metsien ympäröimiä, joten niiden rakennuskannan ver- tailu tuulimyllyihin ei ole havainnoijalle mahdollista, metsän estäessä suoran näkyvyyden.
Hankealueille rakennettavat uudet tielinjaukset, kaksi uutta sähköasemaa sekä yksi 20 kV ilmajohto aiheuttavat paikallisia maisemakuvan muutoksia. Nämä kuitenkin jäävät ympäröivän kasvillisuuden peittoon ja ovat havaittavissa vain alueilla liikuttaessa.
Virkistyskäyttö
Hankealueiden virkistyskäyttö koostuu hirvien ja metsäkanalintujen metsästyksestä sekä marjastuk- sesta. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen on lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloi- den rakentamisen myötä. Hankealueille rakennettavat uudet tiet helpottavat virkistyskäyttöä, kun alueet ovat entistä paremmin saavutettavissa esimerkiksi alueella liikkuville marjastajille.
Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset
Hankealueille ei sijoitu maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita. Museoviraston luokittelemia muinaisjäännöksiä sijaitsee Kangaslamminvaaran hankealueella. Untamovaaralla sijaitsee luokittele- mattomia sotahistoriallisia kohteita. Valtakunnallisesti tärkeät kulttuuriympäristöt sijoittuvat vähin- tään 6 – 7 kilometrin etäisyydelle hankealueista.
Luonnon monimuotoisuus
Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat paikallisia. Vaikutukset ovat voimakkaim- mat rakentamisen aikana, kun kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden ympäriltä, johtolinjan kohdal- ta sekä uusilta tielinjauksilta ja nykyisten teiden levennysten kohdilta. Rakennustoimenpiteistä uusi- en teiden rakentaminen voi aiheuttaa alueiden pirstoutumista ja siten muuttaa joidenkin kasvi- tai eläinlajien esiintymistä, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toi- minnan aikana kasvillisuus voimaloiden ympärillä palautuu hiljalleen ja myös eläimien, kuten hirvien oletetaan palaavan entisille alueille.
Tuulipuistojen vaikutus Kemijärven ympäristössä pesiviin lintuihin on kokonaisuudessaan vähäistä.
Rakentamisen aikainen toiminta ja siitä aiheutuvat äänet voivat vaikuttaa siten, että linnut siirtyvät etäämmälle hankealueista. Tuulivoimaloita on pidetty uhkana suurille petolinnuille ja siksi tuulipuis- tojen vaikutusta suuriin petolintuihin tulee seurata toiminnan aikana. Toteutetusta uhanalaisen lajin seurannasta on annettu viranomaisille erillisraportti.
Maa- ja kallioperä
Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä. Perustusten aikaisen maan kaivamisen vaikutus on hyvin paikallinen ja kaivetut maat voidaan todennäköisesti hyötykäyttää uudelleen han- kealueella. Uusien tielinjausten tekeminen ja nykyisten tielinjausten leventäminen muokkaa maape- rää ja kasvillisuutta linjauksen alueella, mutta vaikutus on paikallinen. Alueen maa-ainesta voidaan hyödyntää uusien tielinjausten perustuksissa, jolloin maa-aineskuljetusten tarve vähenee.
Liikenne
Tuulipuistojen liikennevaikutukset ovat suurimmat rakennusvaiheessa. Tällöin raskasliikenne hanke- alueille lisääntyy, mikä voi häiritä muuta liikennettä. Häiriö voi ilmetä liikenteen hidastumisena tai jossain tapauksissa liikenne voidaan joutua pysäyttämään isojen ja leveiden komponenttikuljetusten aikana.
Melu
Meluvaikutukset jakaantuvat rakentamisen ja toiminnan sekä toiminnan loppumisen aikaisiin vaiku- tuksiin. Yleisesti ottaen meluvaikutukset ovat paikallisia ja vähäisiä. Rakentamisen aikana melua syn- tyy lisääntyvästä raskaasta liikenteestä sekä tiestön ja perustusten rakentamisesta. Nämä meluvaiku- tukset ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja ohimeneviä. Toiminnan aikana tuulivoimaloiden lapojen aihe- uttama ääni, sen voimakkuus ja kantautuminen on riippuvainen maaston muodoista ja sääolosuhteis- ta. Tuulivoimaloiden melumallinnukset on esitetty YVA-selostuksessa.
Ilmasto
Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ovat välillisiä ja positiivisia. Tuulisähkön tuotanto on päästö- töntä, joten paikallinen ilmanlaatu pysyy entisellään. Tuulisähkön tuotanto ei aiheuta kasvihuonekaa- supäästöjä.
Elinkeinot
YVA-selostuksessa tarkastellut elinkeinot ovat poronhoito ja matkailu. Tuulivoimahankkeiden vaiku- tukset porotalouteen voivat ilmentyä porojen vaellusreittien muuttumisena ja Untamovaaran hanke- alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan poronhoitoalueen ympäristön muutoksena. Rakentami- sen aikana porot voivat karttaa alueita niin tuulivoimaloiden kuin uusien teiden ja sähköasemien lä- hellä. Pysyviä vaikutuksia voivat olla laidunmenetykset, joskin Kemijärvellä niiden oletetaan olevan vähäisiä. Porojen tiedetään laiduntavan myös avonaisilla tuulipuistoalueilla varsinkin räkkäaikana, koska aukeilla alueilla tuuli pitää räkän loitolla.
Kemijärvellä matkailu keskittyy Pyhätunturin ja Suomutunturin matkailukeskuksiin, jotka sijaitsevat 15 – 40 kilometrin etäisyydellä hankealueista. Luontomatkailu hankealueilla on ollut hyvin vähäistä.
Sen sijaan tuulivoimahankkeiden kehityksen myötä hankealueita on mahdollista kehittää siten, että ne houkuttelevat retkeilijöitä ja patikoijia. Untamovaaran vanhoille sota-ajan muistomerkeille on suunniteltu järjestettävän opastettuja retkiä. Tuulivoimalat eivät estä toiminnan toteuttamista ja uu- det tielinjat helpottavat myös muistomerkeille pääsyä.
Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset
Tuulivoimahankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat positiivisia, mutta tarkkoja lukuja on vaikea arvioida. Tuulivoimalat tuovat Kemijärven kaupungille kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Ke- mijärven kaupunki omistaa Koillis-Lapin Sähkö Oy:stä yli 60 % ja saa näin myös sähkönsiirrosta tuloja.
Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus kohdistuu paikallisiin maanrakennusyrittäjiin sekä ravitsemus- ja majoituspalveluyrityksiin. Tuulivoimahankkeet voivat synnyttää myös uutta yrittäjyyttä alueelle ja Kemijärven on mahdollista profiloitua arktisen tuulivoiman osaamiskeskukseksi.
Turvallisuus
Tuulipuistojen turvallisuusvaikutukset liittyvät voimaloista irtoaviin osiin ja niiden putoamisesta ai- heutuvaan vaaraan. Tämä riski on suurin kovalla myrskytuulella, jolloin ihmisten liikkuminen tuuli- puistoalueella on epätodennäköistä. Talvella jään muodostuminen lapoihin ja jään irtoaminen lavois- ta, muodostaa riskin. Liikkuvasta lavasta irtoava jää voi lentää useita satoja metrejä. Riskin pienentä- miseksi lavat voidaan varustaa lapalämmittimillä, jolloin jäänmuodostusta ei pääse tapahtumaan tai automatiikalla, joka pysäyttää voimalan ennen jäänmuodostusta. Tuulivoimalan muista rakenteista tippuva jää, putoaa suoraan alaspäin ja turvaetäisyyksiä noudatettaessa se ei muodosta turvallisuus- riskiä.
Muut hankkeet
Itä-Lapin seutukunnassa on vireillä erilaisia taloudenedistämishankkeita kuten Barentsin käytävä, Soklin kaivoshanke, Kuolavaara-Keulakkopään- sekä Joukhaisjärven tuulipuistohankkeet ja Kemijoki Oy:n uusi monitoimiallashanke. Monitoimiallashankkeella vähennetään tulvariskiä Kemijoen vesistö- alueella.
WPD Finland Oy:n 11 yksikön tuulipuistohanke sijoittuu Ailangantunturille, joka on noin 4 kilometrin etäisyydellä Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta.
Tässä YVA-selostuksessa käsiteltävät hankealueet ja niiden sijoittuminen Kemijärven keskustaan näh- den on esitetty Kuvassa 1.
Kuva 1. Hankealueiden sijainti Kemijärvellä.
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ ... 4
SISÄLTÖ ... 8
1 YVA-MENETTELY ... 13
1.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ... 13
1.2 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA ... 13
1.3 YVA–MENETTELYN OSAPUOLET ... 13
1.3.1 Hankkeesta vastaava ... 13
1.3.2 Yhteysviranomainen ... 14
1.3.3 YVA -konsultti ... 14
1.4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTELY... 15
1.5 YVA-MENETTELYN AIKATAULU ... 15
1.6 ARVIOINTIOHJELMASTA SAATU YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ... 16
2 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET ... 24
2.1 RAKENNUSLUPA- JA TOIMENPIDELUPA ... 24
2.2 LENTOESTELUPA ... 24
2.3 YMPÄRISTÖLUPA... 24
2.3.1 Luonnonsuojelulaki ... 25
2.3.2 Poikkeusluvat luonnonsuojelulakiin ... 25
2.4 VESILAKI ... 25
2.5 LAKI PUOLUSTUSVOIMISTA JA ALUEVALVONTALAKI ... 26
2.6 MUINAISMUISTOLAIN ASETTAMAT VELVOITTEET ... 26
2.7 PORONHOITOLAKI ... 26
2.8 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET SUUNNITELMAT... 26
2.8.1 Kaavoitus ... 27
2.8.2 Tuulivoimapuistojen nykyinen suunnittelutilanne... 28
2.8.3 Hankkeiden suhde voimassa olevaan Itä-Lapin maakuntakaavaan ... 28
2.8.4 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista ... 29
2.9 ARVIOINTIMENETTELYN SOVITTAMINEN YHTEEN MUIDEN LAKIEN MUKAISIIN MENETTELYIHIN ... 29
2.10 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 30
2.11 HANKKEEN AIKATAULU ... 31
3 HANKE ... 32
3.1 YLEISKUVAUS HANKKEESTA ... 32
3.2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET ... 32
3.3 HANKEALUEIDEN NYKYTILA ... 32
3.4 HANKKEEN ALUEELLINEN MERKITYS... 33
3.5 HANKKEEN VALTAKUNNALLINEN MERKITYS ... 33
3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 33
3.5.2 Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ... 34
3.5.3 Tuulivoiman syöttötariffi ... 34
4 VAIHTOEHDOT ... 36
4.1 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT ... 36
4.1.1 Tarkastelusta poisjätetyt hankealueet ... 36
4.1.2 Tarkastelusta poisjätetyt tuulivoimalavaihtoehdot ... 37
4.2 VAIHTOEHTOJEN MUODOSTUMINEN JA ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET ... 39
4.3 HANKEALUEIDEN VAIHTOEHDOT VE1 ... 42
4.3.1 Kangaslamminvaara ... 42
4.3.2 Untamovaara... 45
4.3.3 Kuusivaara-Mömmövaara ... 48
4.4 HANKEALUEIDEN VAIHTOEHDOT VE2 ... 52
4.4.1 Kangaslamminvaara ... 52
4.4.2 Untamovaara ... 54
4.4.3 Kuusivaara-Mömmövaara ... 57
5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 61
5.1 TUULIVOIMALAT ... 61
5.1.1 Tuulivoimalan rakenteet ... 61
5.1.2 Tuulivoimaloiden sijoittelu ... 62
5.1.3 Tuulipuiston maanrakennustyöt ... 62
5.1.4 Tuulivoimalan kuljettaminen ja pystyttäminen ... 64
5.1.5 Tuulivoimaloiden huolto ja ylläpito ... 65
5.1.6 Jäänmuodostumisen vaikutus energiatehokkuuteen ... 65
5.2 TUULIPUISTON PURKAMINEN ... 65
5.3 HANKKEEN SÄHKÖTEKNINEN KUVAUS ... 65
5.3.1 Alueelliset sähköverkot ... 65
5.3.2 Tuulipuistojen liittyminen alueellisiin sähköverkkoihin ... 66
5.3.3 110 kV sähköasema ... 66
5.3.4 Tuulipuiston sisäinen sähköverkko ... 67
5.3.5 Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran välinen 20 kV keskijänniteilmajohto ... 67
5.3.6 Tuulivoimaloiden sähköasennukset, testaukset ja koekäytöt ... 67
6 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA LÄHTÖKOHDAT VAIKUTUSALUEIKSI ... 69
6.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 69
6.2 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ... 69
7 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 72
7.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 72
7.2 YLEISTÄ TUULIVOIMALOIDEN JA SÄHKÖNSIIRRON ELEMENTTIEN NÄKYVYYDESTÄ JA MAISEMAVAIKUTUKSISTA... 73
7.3 MAISEMAKUVALLISET JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT ... 73
7.3.1 Maiseman herkkyys ... 73
7.3.2 Kemijärven maisemakuva ja maisemarakenne ... 74
7.3.3 Kulttuuriympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset ... 74
7.3.4 Huoli muuttuvasta maisemasta ... 79
7.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE0 ... 80
7.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE1 JA VE2 ... 81
7.5.1 Havainnekuvamateriaali ... 81
7.5.2 Kangaslamminvaara vaihtoehdot VE1 ja VE2 ... 81
7.5.3 Untamovaara ... 87
7.5.4 Kuusivaara–Mömmövaara ... 107
7.6 MAISEMAKUVAN MUUTOKSEN VERTAILU JA TUULIVOIMALOIDEN VAIKUTUS MAISEMAAN ... 114
7.7 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 116
7.8 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 117
8 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMISTÖÖN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN ... 118
8.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 118
8.2 HANKEALUEIDEN LINNUSTON-, KASVILLISUUDEN- JA ELÄIMISTÖN NYKYTILA ... 118
8.2.1 Nisäkkäät ... 118
8.2.2 Linnusto... 119
8.2.3 Hankealueiden ja niiden lähiympäristössä havaittujen lintujen elinpiirit... 120
8.3 LINTUJEN TÖRMÄYSRISKIT TUULIVOIMALOIHIN ... 123
8.3.1 Yleistä lintujen törmäysriskistä tuulivoimaloihin ... 123
8.3.2 Hankkeen aiheuttaman lintujen törmäysriskin arvioiminen ... 124
8.4 PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2010 ... 124
8.4.1 Kangaslamminvaaran pesimälinnusto ja lintuhavainnot ... 124
8.4.2 Untamovaaran lintukartoituksen havainnot ... 126
8.4.3 Kuusivaara-Mömmövaaran linnustokartoituksen havainnot ... 128
8.4.4 Linnustovaikutukset VE1 ja VE2 ... 130
8.5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 130
8.5.1 Hankealuekohtaiset kasvillisuushavainnot ... 131
8.5.2 Untamovaaran METE-alueet ... 132
8.6 HANKKEEN KASVILLISUUSVAIKUTUKSET VE0 ... 134
8.7 HANKKEEN KASVILLISUUSVAIKUTUKSET VE1 JA VE2 ... 134
8.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 138
9 NATURA 2000 –ALUEET... 140
10 VIRKISTYSKÄYTTÖ ... 145
10.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 145
10.2 METSÄSTYS ... 145
10.3 MARJASTUS JA SIENESTYS ... 145
10.4 VAIKUTUKSET METSÄSTYS- JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN VE1 JA VE2 ... 146
10.5 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 150
10.6 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 151
11 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ VESISTÖIHIN ... 152
11.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 152
11.2 HANKEALUEIDEN MAA- JA KALLIOPERÄN YLEISKUVAUS ... 152
11.3 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN ... 152
11.4 VESISTÖT ... 153
11.4.1 Kangaslamminvaara ... 153
11.4.2 Untamovaara ... 153
11.4.3 Kuusivaara-Mömmövaara... 153
11.5 VESISTÖVAIKUTUKSET VE0 ... 154
11.6 VESISTÖVAIKUTUKSET VE1 ... 154
11.7 VESISTÖVAIKUTUKSET VE2 ... 157
11.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 158
11.9 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 158
12 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ... 159
12.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 159
12.2 HANKEALUEIDEN MAANKÄYTÖN NYKYTILA ... 159
12.2.1 Hankealueiden läheinen asutus- ja loma-asutus ... 159
12.2.2 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 162
12.2.3 Tuulivoimaloiden käytönaikaiset vaikutukset ... 163
13 MELU JA VARJOSTUS ... 164
13.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 164
13.2 YLEISTÄ TUULIVOIMALOIDEN MELUSTA JA VARJOSTUKSESTA ... 164
13.3 KEMIJÄRVEN ÄÄNIMAAILMAN NYKYTILA ... 164
13.3.1 Tieliikenteen melu ... 165
13.3.2 Puolustusvoimien toiminnan aiheuttama melu ... 166
13.4 RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU ... 167
13.4.1 Untamovaaran 20 kV keskijänniteilmajohdon aiheuttama melu ... 167
13.5 TUULIVOIMALOIDEN TOIMINNAN AIKAINEN MELU... 167
13.6 MELUMALLINNUKSET ... 168
13.7 MELUVAIKUTUKSET VE0 ... 170
13.8 MELUVAIKUTUKSET VE1 ... 170
13.9 MELUVAIKUTUKSET VE2 ... 174
13.10 VARJOSTUS ... 178
13.11 VARJOSTUSMALLINNUKSET ... 179
13.12 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE0 ... 179
13.13 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE1 ... 179
13.14 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE2 ... 183
13.15 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN... 187
13.16 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 187
14 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 188
14.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 188
14.1.1 Tuulivoimarakentamisessa huomioitavat maanteiden suojaetäisyydet ... 188
14.1.2 Tiestö ja liikennemäärät ... 188
14.1.3 Liikenneturvallisuus ja herkät kohteet ... 189
14.1.4 Ilmaliikenne ... 190
14.1.5 Puolustusvoimien toiminta Kemijärvellä ... 191
14.1.6 Tutka- ja viestiyhteydet ... 191
14.1.7 Esimerkkejä havaituista tutkavaikutuksista ... 192
14.1.8 Automaattiset säähavaintoasemat ... 193
14.2 VOIMALOIDEN KULJETUS KEMIJÄRVELLE ... 194
14.3 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE0 ... 194
14.4 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE1 ... 194
14.5 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE2 ... 196
14.6 HANKKEEN LIIKENNETURVALLISUUSVAIKUTUKSET ... 197
14.7 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ... 197
14.8 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 198
15 HANKKEEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET ... 199
15.1 SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 199
15.2 PIENRYHMÄKESKUSTELUIDEN JOHTOPÄÄTÖKSET ... 200
15.3 TUULIPUISTOJEN RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET ... 201
15.4 TUULIPUISTOJEN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET ... 201
16 ELINKEINOVAIKUTUKSET ... 203
16.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 203
16.2 YLEISTÄ POROTALOUDESTA JA PORONHOIDOSTA ... 203
16.3 TUULIVOIMAN VAIKUTUKSIA PORONHOITOON ... 204
16.4 VAIKUTUKSET VE0 ... 205
16.5 VAIKUTUKSET VE1 JA VE2 ... 205
16.6 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 206
16.7 TUULIVOIMAN YLEISIÄ VAIKUTUKSIA MATKAILUUN JA EKOTURISMI ... 206
16.8 MATKAILUVAIKUTUKSET KEMIJÄRVELLÄ... 207
16.9 VAIKUTUKSET VE0 ... 208
16.10 VAIKUTUKSET VE1 ... 208
16.11 VAIKUTUKSET VE2 ... 208
16.12 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN ... 209
16.13 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 209
17 HANKKEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ... 210
17.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 210
17.2 TUULIVOIMAN YLEISIÄ SOSIAALISIA JA TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA ... 210
17.3 TUULIVOIMAN YLEISIÄ VAIKUTUKSIA KUNTATALOUTEEN ... 211
17.4 TUULIVOIMAHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VEROTULOIHIN ... 212
17.5 TUULIVOIMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSIA ... 212
17.6 VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOON ... 214
17.7 KEMIJÄRVEN ALUEKEHITYKSEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS ... 216
17.7.1 Lapin energiatuotanto ja tulevaisuus ... 217
17.7.2 Kemijärven kuntatalous ... 218
17.7.3 Väestö ja asuminen ... 218
17.7.4 Elinkeinot ja palvelut ... 218
17.7.5 Kemijärven työllisyys ... 219
17.8 TUULIVOIMAHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEMIJÄRVELLÄ ... 219
18 PÄÄSTÖT ILMAAN JA VAIKUTUKSET ILMASTOON ... 221
18.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 221
18.2 YLEISTÄ TUULIVOIMAN PÄÄSTÖISTÄ JA PÄÄSTÖTTÖMYYDESTÄ ... 221
18.3 RAKENTAMISEN AIKAISET PÄÄSTÖT ... 222
18.4 TUOTANNON AIKAISET PÄÄSTÖT ... 224
18.5 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ... 224
18.6 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA ... 225
19 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET ... 226
19.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT ... 226
19.2 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETTOMUUDET JA TOIMET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI ... 226
19.3 TUULIVOIMALOIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET ... 226
19.4 VOIMAJOHTOJEN TERVEYSVAIKUTUKSISTA ... 227
20 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI... 228
20.1 LINNUSTOSEURANTA ... 228
20.2 SUOJELUALUEIDEN SEURANTA ... 228
20.3 MUU SEURANTA ... 228
21 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 229
21.1 KASVILLISUUTEEN, LINNUSTOON JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ... 229
21.2 LIIKENNEVAIKUTUKSET ... 229
21.3 MELU- JA VARJOSTUSVAIKUTUKSET... 229
21.4 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ... 229
21.5 ILMASTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ... 230
21.6 HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VE1 JA VE2 HANKEALUEITTAIN ... 230
21.7 HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 236
21.8 HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN ... 236
22 LÄHDELUETTELO ... 238
23 SANASTOA JA MÄÄRITELMIÄ ... 241
LIITTEET
Liite 1. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
Liite 2. Suomen Luontotieto Oy:n tuulipuistoalueiden luontoarvojen perusselvitys 2010 Liite 3. Tuulivoimapuistohanke Kemijärven yhteismetsän etenemisaikataulu ja päätökset
1 YVA-MENETTELY
1.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA-menettely, perustuu lakiin (468/1994, 267/1999, 458/2006) ja asetukseen (713/2006). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioimista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa sekä tuottaa tie- toa hankkeen ympäristövaikutuksista myöhempää päätöksentekoa varten. Menettelyn tarkoi- tuksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua sekä vaikuttaa hankkeisiin ja hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyssä tuotetaan tietoa päätöksenteon pe- rustaksi.
YVA-asetuksessa on esitetty hankeluettelo, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä so- velletaan. Tuulivoimalat ja tuulipuistot eivät nykyisellään sisälly YVA-asetuksen mukaiseen han- keluetteloon. Tuulivoimahankkeet vaativat kuitenkin YVA-menettelyn silloin, kun ne todennäköi- sesti aiheuttavat haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee alueellinen ELY-keskus.
Valtioneuvosto on tehnyt 14.4.2011 päätöksen, jonka mukaan suuret tuulivoimahankkeet tullaan lisäämään YVA-asetuksen mukaiseen hankeluetteloon. 1.6.2011 lähtien YVA-menettelyä tullaan säännönmukaisesti soveltamaan tuulivoimahankkeisiin, joissa on vähintään kymmenen yksittäis- tä tuulivoimalaitosta tai vähintään 30 megawatin kokonaisteho. Pienemmissä tuulivoimahank- keissa päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee kuitenkin edelleen tapauskohtaisesti alueellinen ELY-keskus.
Vaikka hankkeen toteuttaminen ei vaatisikaan YVA-menettelyä, tulee hankevastaavan kuitenkin olla selvillä hankkeen aiheuttamista ympäristöhaitoista (YVA-lain selvilläolovelvollisuus 25 §).
Tuulipuistohankkeisiin liittyy oleellisesti sähkönsiirto. Vähintään 220 kV:n voimajohtohankkeet, joiden pituus on yli 15 km vaativat YVA-menettelyn. Kun kyse on alle 220 kV:n hankkeesta, josta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, päätöksen YVA-menettelyn tar- peellisuudesta tekee ympäristöministeriö.
1.2 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta saatiin 14.2.2011 ja se on tämän selostuksen Liit- teenä 1. Pääkohdat lausunnosta on kerätty taulukkomuotoon, joka on esitetty luvussa 1.5 YVA- menettelyn aikataulu, Taulukko 2.
1.3 YVA–menettelyn osapuolet
YVA-menettelyn viralliset osapuolet ovat hankevastaava Oxford Intercon Finland Oy, yhteysvi- ranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisäksi menettelyssä on mukana Ke- mijärven kaupunki, konsultti sekä kansalaiset.
1.3.1 Hankkeesta vastaava
Hankevastaavana Kemijärven tuulipuistohankkeissa toimii Oxford Intercon Finland Oy. Hank- keesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmisteluista ja toteutuk- sesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista.
Oxford Intercon Finland Oy on kansainvälinen tuulipuistohankkeisiin keskittynyt yritys. Yhtiö vas- taa mm. tuulivoimahankkeiden tuulimittauksien järjestämisestä, lupamenettelystä sekä kansain-
välisestä rahoituksesta ja investoriyhteyksistä. Yhtiö on kehittämässä tuulivoimahankkeita Viros- sa ja Suomessa.
Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A1
00210 Espoo Yhteyshenkilöt:
Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 Markku.Tarkiainen@intercon-energy.com Hadley Barrett, puh. + 372 5807 9810 Hadley.Barrett@oxfordsustainable.com 1.3.2 Yhteysviranomainen
Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus). ELY-keskus ohjaa ja valvoo arviointimenettelyn täytäntöönpanoa, toimii yhteysviran- omaisena ja huolehtii YVA-laissa (468/1994) ja -asetuksessa (713/2006) annetuista tehtävistä.
Lapin ELY-keskus Hallituskatu 5C 96100 Rovaniemi Yhteyshenkilö:
Pekka Herva, puh. 040 503 7148 Pekka.Herva@ely–keskus.fi 1.3.3 YVA -konsultti
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laatimisesta vastaa WSP Finland Oy (en- nen vuotta 2011 WSP Environmental Oy).
WSP on kansainvälinen ja laaja-alainen konsultointiyhtiö. WSP tarjoaa rakennettuun ja luon- nonympäristöön liittyviä suunnittelu-, projektinhallinta- ja tutkimuspalveluja, jotka perustuvat laajaan kokemukseen ja osaamiseen energia- ja ympäristösuunnittelusta.
WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Yhteyshenkilö:
Mikko Muoniovaara, puh. 0207 864 852 Mikko.Muoniovaara@WSPGroup.fi
Hankkeiden sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta (mm. voimajohtoreittien linjaus, liityntäpis- teet, sähköasemat ja voimajohtojen tekniset ominaisuudet) vastaa Empower Oy. Empower Oy
on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntijapalveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektoreilla. Empower Oy on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa.
1.4 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestely
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianosaiset voivat osallistua hankkeen käsittelyyn toimittamalla näkemyksensä kirjallisena yhteysviranomaiselle (Lapin ELY-keskukselle) tai epävirallisesti hanke- vastaavalle tai YVA-konsultille.
Lapin ELY-keskus tiedottaa arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kuuluttamalla siitä alueen kunti- en ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan myös sähköisesti ELY-keskuksen nettisivuilla ja alueen sanomalehdessä, Kotikympissä.
Tämä arviointiselostus on nähtävillä Lapin ELY-keskuksessa sekä ELY-keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi > ELY–keskukset > Lapin ELY-keskus > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaiku- tusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA hankkeet).
Yhteysviranomainen järjestää sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta yleisötilaisuudet näh- tävillä olon aikana, joissa YVA-menettelyä, arviointiohjelmaa ja -selostusta esitellään yleisölle.
YVA-ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Kemijärven kaupungintalolla torstaina 16.12.2010.
YVA-selostuksesta järjestetään yleisötilaisuus Kemijärven kaupungintalolla 11.8.2011.
YVA-selostuksen kannanotot tulee esittää kirjallisesti ja ne tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kannanotto voidaan laatia vapaamuotoises- ti. Kannanotosta tulisi kuitenkin löytyä ainakin seuraavat asiat:
se tulee osoittaa Lapin ELY-keskukselle
siitä tulee käydä ilmi minkä hankkeen YVA:aa se koskee mitä esitetään ja miten esityksiä perustellaan
kannanoton laatija, hänen yhteystietonsa sekä laatimisajankohta.
1.5 YVA-menettelyn aikataulu
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt heinäkuussa 2010. Ympäris- tövaikutusten arviointiohjelma luovutettiin yhteysviranomaiselle, Lapin ELY-keskukselle 7.12.2010. Lausunto ohjelmasta saatiin 14.2.2011.
Kemijärven tuulipuistojen YVA-menettely käynnistyi heinäkuussa 2010 lähtötietojen keräämisel- lä. Kesän ja syksyn 2010 aikana on tehty täydentäviä selvityksiä mm. linnuston ja luontotyyppien osalta. Kuusivaarassa ja Kangaslamminvaarassa käynnistettiin tuulisuusmittaukset 4.5.2010. Tuu- limittaukset kestävät vuoden.
YVA-selostuksen laadinta aloitettiin alkuvuodesta 2011 ja selostus valmistu heinäkuussa, jolloin se myös luovutettiin viranomaisille. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen lokakuussa 2011, Taulukko 1.
Taulukko 1. Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA-menettelyn arvioitu aikataulu.
6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
1 YVA -ohjelma Lähtötiedot
YVA -ohjelman tekeminen
Kuulutus ja nähtävilläolo
Yhteysviranomaisen lausunto
2 YVA -selostus
Täydentävät selvitykset*
YVA -selostuksen laatiminen
Kuulutus ja nähtävilläolo
Yhteysviranomaisen lausunto
Osallistuminen/vuorovaikutus YVA -yleisötilaisuudet
Vuosi 2010 Vuosi 2011
* Linnusto ja kasvillisuus (kesä–elokuu 2010) sekä petolintukartoitukset
1.6 Arviointiohjelmasta saatu yhteysviranomaisen lausunto
Lapin ELY-keskus antoi lausunnon YVA-ohjelmasta 14.2.2011. Taulukkoon 2 on kerätty Kangas- lamminvaaran-, Untamovaaran- ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueita koskevia huomau- tuksia ja tiedot siitä missä luvussa niihin on annettu vastine. Taulukosta on jätetty pois Iso Seve- rivaaran ja Tunturipalon hankealueita koskevat huomautukset, koska kyseiset alueet eivät kuulu tämän YVA-selostuksen piiriin. Kyseisiltä alueita tehdään itsenäinen YVA-selostus myöhemmin syksyllä 2011.
Taulukko 2. Yhteysviranomaisen YVA–ohjelmasta antaman lausunnon huomiointi.
Vaatimus yhteysviranomaisen lausun-
nossa Vaatimuksen huomioon otta-
minen arvioinnissa Hankekuvaus Ohjelmassa on puutteellisesti kuvattu
tuulipuistojen liittymistä alueverkkoihin:
PVO Alueverkko Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Kemijoki Oy
omistamat alueverkot puuttuvat hankekuvauksesta.
Tuulipuistojen liittyminen alueverkkoihin on kuvattu luvussa 5.
Alueverkot on kuvattu luvussa 5.3.7
Tuulipuistojen verkkoliityntä (sähkö- ja kytkinasemat, voimajohtojen vahvistami- set) ja liittymisjohtojen toteuttamismah- dollisuudet tulee selvittää selostuksessa.
Sähkötekninen kuvaus on tarkennettu ohjelmavaiheesta.
Luku 5.3.
Hyvin laajojen puistoalueiden voimajoh- tojen määrä tulee esittää tarkasti ja arvi- oida vaikutukset selostuksessa.
Hankkeen toteuttaminen ei vaadi uuden 110kV voimajohdon rakentamista.
Luku 5.
Hankealueen rakentamisen kesto tulisi esittää selostuksessa.
Hankealueen rakentamisen kesto on arvioitu luvussa 5.1.3 Hankkeen tarpeellisuus Hankkeiden tarpeellisuutta hankealueilla
ei ole esitetty eikä perusteltu mitenkään.
Tuuliatlaksen tuulen voimakkuustietoja tai muuta mittaustietoa ei ole esitetty ohjelmassa.
Jäätymisolosuhteiden vaikutusta tuu- lienergian energiatehokkuuteen ja häiri- öttömyyteen ei ole selostettu.
Hankkeiden tarpeellisuutta on perusteltu luvussa 2.2
Tuuliatlaksen tiedot ja tuulimittaukset on esitelty luvussa 4.2.
Jäätymisolosuhteiden vaikutus energian tuotannon
tehokkuuteen ja
häiriöttömyyteen on selostettu luvussa 5.1.6.
Vaihtoehtojen käsittely
Arviointiohjelmassa hankealueiden valin- taa ja vaihtoehtojen valintaperusteita ei ole riittävästi kuvattu.
Kangaslamminvaaran hankealueen vaih- toehdon VE2 tuulivoimaloiden 15, 16 ja 17 sijoituspaikat Mäntyvaaran asutuksen ja sotahistoriallisen Salpalinjan lähiympä- ristöön ei täytä vaihtoehtojen esittämisen realistisuuden vaatimusta.
Hankealueiden ja vaihtoehto- jen valintaperusteet on esitetty luvussa 4.
Kangaslamminvaaran hanke- alueen vaihtoehto VE2 tuuli- voimaloiden uudet sijoituspai- kat on esitetty 4.3.1.
Hankkeen liittyminen mui- hin hankkeisiin ja selvityk- siin
Ailangantunturin tuulipuistohankkeen, 11 tuulivoimalaa suunnittelu on käynnis- tynyt helmikuussa 2011 Kuusivaara- Mömmövaaran hankealueen luoteispuo- lelle noin 3km etäisyydelle.
Lapin liitto on tilannut selvityksen tuuli- voima-alueiden sijoittamisesta Länsi- Lappiin, Rovaniemen seudulle ja Itä- Lappiin. Selvitys valmistuu syksyllä 2011.
Myös VTT:n selvitys tuulipuistojen vaiku- tuksesta ilma- ja merivalvontaan (tutkien suorituskyky) valmistuu syksyllä 2011.
Arviointiselostuksessa tulee selvittää, miten em. selvitykset otetaan huomioon hankkeen vaikutusten arvioinnin yhtey- dessä.
Ailangantunturin tuulipuisto- hanke on huomioitu niissä vai- kutusten arvioinnissa, joissa yhteisvaikutuksia voi olla.
Lapin liiton ja VTT:n selvitykset on huomioitu vaikutusten arvi- oinnissa.
Arviointimenettelyn sovit- taminen yhteen muiden lakien mukaisiin menette- lyihin
Arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen voidaan esittää esimerkiksi taulukkomuodossa.
Natura-arviointia ei arviointiohjelmassa ole esitetty tehtäväksi, vaan on katsottu Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arvi- oinnin riittävän. Vaikutusten arviointia laadittaessa arviointiselostukseen voi- daan mahdollisesti päätyä edellä mainit- tuun.
Ohjelmasta puuttui luonnonsuojelulain 20.12.1996/1096, 49 §.
Arviointimenettelyn ja kaavoi- tuksen yhteensovittaminen ja tehtäväjako esitetty luvussa 2.9.
Natura-arviointeja ei ole tehty, mutta Natura-alueet on huo- mioitu ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Niiden lajistoa on selvitetty, sekä huomioitu vai- kutusten arvioinnissa. Luku 9.
Luonnonsuojelulain 49 § pykälä huomioitu 2.3.2.
Valtakunnalliset alueiden- käyttötavoitteet
Lähtökohtatietoihin tulisikin kirjata kaikki päätöksen mukaiset hanketta koskevat tavoitteet kokonaisuudessaan.
Arviointiohjelmassa ei ole tunnistettu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoittei- ta riittävällä tavalla. Vain tuulivoimaa ja yhteys- ja energiaverkostoa koskevat kohdat on esitetty.
Hanketta koskevat tavoitteet on kirjattu Luku 3.
Valtakunnalliset alueidenkäyt- tötavoitteet on tunnistettu Luku 3.4.1.
Hankkeen suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan
Voimassa olevan maakuntakaavan mää- räykset on huomioitava hankkeessa ja kirjattava YVA-ohjelmaan ja -
selostukseen.
Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistojen lähettyvillä sijaitsee val- takunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriym- päristöksi RKY 2009 inventoinnissa luo- kiteltu Puikkolan taloryhmä.
Voimassa oleva maakuntakaa- va on huomioitu ja kirjattu luvussa 2.8.2.
Puikkolan taloryhmä on huo- mioitu luvussa 7.
Vaikutukset asu- tukseen, työllisyy- teen ja elinkeinoi- hin
Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittumi- sessa ja rakennuskannan määrässä on nykytila kuvauksen osalta puutteita.
Toteamus, että asuinrakennukset ovat peitteellisessä maastossa, on lähtökoh- taisesti maisemakuvaan ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten ja muutosten sivuuttamista.
Hankkeiden vaikutuksia elinkeinotoimin- taan mm. matkailuun ja porotalouteen, koko toiminta-ajan työllisyyteen ja vaiku- tuksia kiinteistö- ja yhteisöverotuloihin tulee arvioida riittävästi (sosioekonomi- set vaikutukset).
Hankkeiden sosiaalisten vaikutusten ar- viointia kuten vaikutuksia elinoloihin, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen on esi- tetty arvioitavan mm. haastatteluin. So- siaalisia vaikutuksia tulee selvittää ja ar- vioida asianmukaisin menetelmin.
Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen tarkennettu lu- vussa 11.2.1.
Maisemakuvaan ja viihtyvyy- teen kohdistuvien vaikutusten ja muutosten huomioiminen ja vaikutusten arviointi on esitet- ty luvussa 7.6.
Hankkeen sosioekonomisia vaikutuksia on selvitetty luvus- sa 15 alkaen.
Sosiaalisia vaikutuksia on arvi- oitu pienryhmätapaamisten perusteella. Vaikutusarviointi on esitetty luvussa 15.1.
Ympäristön nykytilaa koskevat selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi
Kasvillisuus, metsä- ja luontotyypit
Kasvillisuuden kartoitustapaa ei ole riittä- västi kuvattu.
Metsälain 10 §:n mukaiset luonnon mo- nimuotoisuuden kannalta erityisen ar- vokkaat elinympäristöt tulisi tunnistaa ja esittää selostuksessa.
Untamovaaran lakialueen kasvillisuus ja luontotyypit tulee selvittää ja arvioida alueen monimuotoisuus arvoa metsien monimuotoisuusohjelman METSO- koh- teiden suojelukriteereihin nähden.
Kasvillisuuden kartoitustavan kuvausta on laajennettu. Luku 8.
Metsälain 10 §:n mukaiset elinympäristöt esitetty luvussa 8.
Untamovaaran lakialueen kasvillisuus ja luontotyypit tunnistettu luku 8.
Linnustoalueet Tynnyriaavan linnustossa lintudirektiivin liitteen I lajeja on 13. Suomen lajien uhanalaisuus 2010-selvityksen mukaan lajeista suokukko on erittäin uhanalainen (EN), vaarantuneita (VU) ovat sinisuohaukka ja uhanalainen lintulaji.
Alueen linnustoa tulisi selvittää.
Tynnyriaavan linnusto selvitet- ty luvussa 9.
Pesivä linnusto Tuulipuiston ja yksittäisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen vaikutukset uhanalaisen lajin pesäreviirin heikentymiseen tulee selvittää riittävän mittaisten ajanjaksoin ja asiantuntijan tekemällä lajin lentokartoituksella.
Arvokkaista linnustohavainnoista ovat Untamovaaran vanhoissa metsissä esiintyvä sinipyrstö, jonka esiintyminen painottuu Itä-Lapin alueelle.
Tuulivoimalan vaatimilla metsänhakkuilla voi olla lajin elinympäristöä heikentävä vaikutus, joka tulee selvittää.
Ohjelman mukaan törmäysriskiselvityk- siä tehdään ensisijaisesti uhanalaisille ja lintudirektiivin liitteen I lajeille. Myös muiden lajien törmäysriskiä johtimiin ja tuulivoimaloihin tulisi arvioida selostuk- sessa, mutta aineisto pesivästä linnus- tosta tulisi olla myös riittävää.
Selostuksessa tulee selvittää metson ja teeren soidinalueet ja esittää arvio hankkeiden vaikutuksesta riistalintujen elinympäristömuutoksiin.
Uhanalaisen lajin reviireitä ja lentokäyttäytymistä selvitetty erillisraportissa, joka luovutet- tu yhteysviranomaiselle.
Sinipyrstön elinaluetta ja hank- keen vaikutuksia siihen selvi- tetty luvussa 8.4.2.
Lintujen törmäysriskiarviointi esitetty luvussa 8.3.
Vaikutuksia metson ja teeren elinpiiriin ja soidinalueisiin ku- vattu luvussa 8.4.
Eläimet Selostuksessa tulee arvioida hankkeen
vaikutukset saukon, ilveksen ja karhun elinympäristöille ja pesäpaikoille mm.
Ottavaaran Natura-alueella.
Hirvien kesä ja talvilaitumien väliset vaellusreitit tulee selvittää.
Vaikutukset arvioitu luvussa 8.
Hirvien vaellusreitit esitetty luvusta 10 alkaen.
Natura–arviointi YVA -selostuksessa tulee hankkeen vai- kutukset läheisiin Natura-alueisiin arvi- oida ottaen huomioon myös infran (tiet, sähkölinjat) mahdolliset vaikutukset se- kä perustella arvioinnin johtopäätökset.
Hankkeen vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin on selostettu luku 9.
Vesistövaikutukset Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat pintavedet on nykytilaa käsittelevässä osiossa käsitelty ylimalkaisesti. Vaikka hankkeen aiheuttamat haitat pinta- ja pohjavesiin ovatkin vähäiset, tulisi ne kuitenkin mainita vaikutusten arvioinnissa.
Lähteiden sijainnit ja niihin kohdistuvat vaikutukset on esitetty puutteellisesti.
Vaikutuksia lähteiden tilaan tulee arvioida riittävästi.
Hankkeen vaikutusalueella olevat pinta- ja pohjavedet on esitetty tarkennetusti luvusta 11.5 alkaen.
Lähteiden sijainnit ja arvio vaikutuksista on esitetty 11.4 alkaen.
Maisema ja kulttuuriperin-
tö Maisemavaikutusten arvioinnin
kohdentumista asutukseen, matkailualueisiin ja ulkoilu- ja kelkkailureitteihin tulee selvittää.
Arviointiselostukseen tulisi liittää myös havainnekuvia tuulipuiston, voimajoh- tojen ja tielinjausten sijoittumisesta lä- hi- ja kaukomaisemaan.
Maisemavaikutusselvityksissä tulee ottaa huomioon, miten hyvällä suunnittelulla voitaisiin lieventää vaikutuksia ja turvata luonnon virkistyskäytön ja luontomatkai- lun edellytyksiä Kemijärvellä.
Maisema- ja kulttuuriperintö- vaikutukset arvioitu luvussa 7.
Havainnekuvat on esitetty lu- vusta 7.5 alkaen han- kealuekohtaisesti.
Vaikutuksia matkailuun on ar- vioitu luvussa 16.7.
Muinaisjäännökset Muinaisjäännösten inventointien
kokonaisuus (tie- ja voimajohtolinjaukset ja sähköasemat) ja selvittämisen
aikataulu puuttuu.
Untamovaaran hankealueelta on kyläyhdistyksen muistutuksessa mainittu vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee postitie. Arviointiselostuksessa kohteet tulisi kuvata ja arvioida vaikutukset.
Muinaismuistojäännösten inventointien aikataulu esitetty luvussa 7.
Kohteet kuvattu ja vaikutusarviointi esitetty luvussa 7.
Melu Tarkastelua varten selvityksissä tulisi
esittää tuuliruusu, tuulenvoimakkuudet ja jakaumat eri suunnille.
Alueiden tuuliruusut esitetty luvussa 4.
Varjon
vilkkuminen Erityisesti Untamovaaran ja Kangaslam- minvaaran puistoalueiden vaikutus koh- distuu Mäntyvaaran asutukseen. Varjon vilkkuminen tulisi selvittää asianmukai- sesti varjotuntilaskelmilla.
Varjon vilkkuminen esitetty luvussa 13.
Virkistyskäyttö Hankealueilla toimivia virkistyskäyttäjä- ryhmiä mm. metsästysseuroja ja metsäs- tys- ja marjastusalueiden tunnistamista ei ole tehty.
Metsäautoteiden käytön vaikeutuminen voi muodostaa estevaikutuksen. Estevai- kutus on jäänyt tunnistamatta, jota tulisi selvittää.
Hankkeiden vaikutuksia luonnon virkis- tyskäyttöön ja luontomatkailuun mm.
luontokokemuksen ja luonnossa olemi- sen viihtyvyyteen tulisi selvittää.
Virkistyskäyttöryhmät kirjattu luvussa 10.
Estevaikutusta selvitetty mm.
luvussa 10.
Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailuun kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty ja ar- vioitu luvuissa 10 ja 16.7.
Luontomatkailu Luontomatkailun kohdealueita eikä luontomatkailuyrityksiä ole riittävällä tavalla tunnistettu. Vaikutusten arvioin- nin menetelmiä ei ole myöskään riittä- västi kuvattu. Vaikutukset yritysten toi- mintaan tulee arvioida.
Luontomatkailun kohdealueet ja luontomatkailuyritykset esi- tetty ja vaikutukset arvioitu luvussa 16.7.
Porotalous Neuvottelujärjestelmän kehittäminen on porotalouden harjoittajien ja paliskuntain yhdistyksen esittämä keino
toiminnanharjoittajalle ml.
energiantuotantovaiheen sopimuspohjan luomiseksi vahinkojen vähentämiseksi ja korvaamiseksi.
Neuvottelujärjestelmä on kehitteillä. Vaikutuksia porotalouteen on selostettu luvussa 16.3 .
Aluevalvonta Aluevalvontaan liittyvät suunnittelua oh- jaavat ja mahdollisesti rajoittavat vaiku- tukset jäänevät osaksi YVA-menettelyn jälkeiseen lupavaiheeseen. Arviointia ohjaavaa tietoa tulisi olla saatavilla riittä- västi jo selostusta laadittaessa.
Saatavilla olevat tiedot aluevalvonnasta esitetty luvussa 14.1.6.
Liikenteelle aiheutuvat vaikutukset
Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää lii- kenneturvallisuusvaikutuksiin. Lisäksi tarkasteltavana vaikutuksena tulisi olla tuulivoimalan (tornin) etäisyys maantei- hin.
Arviointiselostuksessa tulee selvittää, miten tuulivoimaloiden komponentit saadaan kuljetettua puistoalueille.
Hankealueiden tiesuunnitelmat tulisi esittää selostuksen kartoilla ja selostaa teiden mitoituksesta sekä selvittää miten laki yksityisistä teistä (358/62) 7 §:n vaa- timukset on otettu huomioon tiesuunnit- telussa.
Liikenneturvallisuus huomioitu luvussa 14.
Tuulivoimaloiden etäisyys maanteihin huomioitu luvuissa 14 ja 19.
Komponenttikuljetukset kuvattu, luku 14.
Alustavat tiesuunnitelmat esitetty, luku 4.
Vaikutusten
merkittävyys Arviointiohjelmassa jää epäselväksi, arvi- oidaanko viiden tuulipuistoalueen yh- teisvaikutuksia ja millä menetelmillä?
Viiden hankealueen kumuloituvat koko- naisvaikutukset tulee selvittää ja arvioida niiden merkittävyys riittävällä tavalla.
Kokonaisvaikutusten osalta tulisi tehdä riittävää merkittävyyden arviointia ja tunnistaa lieventämiskeinoja.
YVA-selostus käsittelee kolmea hankealuetta ohjelmavaiheen viiden sijasta. Kolmen hankealueen yhteisvaikutuksia vertailtu ns. nollavaihtoehtoon luvussa 19.7.
Vaihtoehtojen
vertailu Vaihtoehtojen vertailussa tulisi ilmetä,
mitkä vaihtoehdon vaikutukset merkit- sevästi vaikuttavat toteuttamiskelpoi- suuteen vahvistavasti, neutraalisti, hei- kentävästi tai kokonaan estävästi. Tulisi myös arvioida, onko vaihtoehtojen sijoi- tuspaikat tehtyjen selvitysten jälkeen edelleen perusteltavissa ja ohjaako YVA- menettely valitsemaan ympäristövaiku- tusten kannalta parasta mahdollista vaihtoehtoa?
Vaihtoehtojen vertailu tehty ja esitetty, luku 21.6.
Haitallisten vaikutusten ehkäisy.
Ehkäisyn keinot ja haittojen lieventämi- nen.
Seuranataohjelmassa tulisi tunnistaa pit- käkestoista seurantaa vaativat kohteet ja käynnistää seurannat ennen hankkeen toteuttamista. Raportointi seurantaan otettavista selvityksistä tulee aikataulut- taa hankkeen toteutumisen mukaan.
Esitetty luvussa 21.7.1
Seurantaohjelma laadittu ja esitetty luvussa 20.
2 Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset
YVA-menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan hankkeen vaatimat luvat. Tavoitteena on aloittaa valmistelevat rakennustyöt keväällä 2012. Ensimmäiset tuulivoimalat voitaisiin asentaa paikoil- leen 2013.
2.1 Rakennuslupa- ja toimenpidelupa
Maankäyttö- ja rakennuslain 125 § ja 126 § mukaisesti tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Käytännössä tuulivoimalat vaativat useimmiten raken- nusluvan. Rakennuslupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, että hakijalla on hallintaoikeus rakennuspaikkaan, rakennuksen (tuulivoima- lan) pääpiirustukset sekä selvitys hankkeen vaikutuksista ympäristöön ja naapureihin. Lisäksi tar- vitaan selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista tuulivoimaloista sekä selvitys tuulivoi- maloiden liittämisestä sähköverkkoon. Kun hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä, tulee YVA-lain mukainen arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä liittää rakennuslupaha- kemukseen.
2.2 Lentoestelupa
Ilmailulain (1194/2009) 165 § edellyttää, että mastoa, nosturia, valaistus-, radio- tai muuta laitet- ta, rakennusta, rakennelmaa tai merkkiä ei saa asettaa, järjestää tai kohdistaa siten, että sitä voidaan erehdyksessä pitää ilmailua palvelevana laitteena tai merkkinä. Rakennelma tai laite ei saa myöskään häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaa- raa lentoturvallisuudelle.
Vuoden 2009 lopussa voimaan astuneen Ilmailulain 1194/2009 165 § edellyttää, että maston, nosturin, valaistus-, radio- tai muun laitteen, rakennuksen, rakennelman ja merkin asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, jos este ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta ja se sijaitsee enintään 45 kilometrin etäisyydellä lentopaikasta, kevytlentopaikasta tai varalaskupaikasta. Lentoesteen asettajan tulee pyytää lupaa esteen asettamiseksi Liikenteen turvallisuusvirastolta.
Tuulivoimaloiden sijoittamisessa ja merkitsemisessä tulee huomioida myös mitä ilmailumääräyk- sessä AGA M3–6 sanotaan. Määräyksen mukaan mitkään rakenteet tai laitteet eivät saa läpäistä määräyksen mukaisia esterajoituksia.
Suomessa myönnetään noin 400 lentoestelupaa vuodessa. Lentoesteluvan hakuprosessin kesto on keskimäärin muutamia viikkoja. Pysyviä lentoesteitä on Suomessa noin 17 000. Lentoestelupa määrittelee lopulta myös millaiset lentoestevalot tuulivoimaloihin sijoitetaan.
2.3 Ympäristölupa
Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 28 §:n mukaan ympäristölupa on oltava toiminnalla, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista (Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26) an- netun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laissa säädetään, että raken- nusta, kiinteistöä tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiin- teistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle hai- tallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, va- losta, lämmöstä tai muista vastaavista tuotteista.
Kemijärven tuulivoimaloiden kohdalla edellä mainituista tekijöistä tulevat kysymykseen lähinnä roottorien pyörimisestä johtuva melu ja vilkkuminen sekä mahdollisesti tuulivoimaloiden perus- tusten teon yhteydessä tarvittavat louhinnat.
Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituk- sen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
Ympäristölupa-asiaa käsittelee Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, jos katsotaan, että toiminnal- la on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Muutoin ympäristölupa-asian käsittelee Kemijärven kau- pungin ympäristönsuojeluviranomainen.
2.3.1 Luonnonsuojelulaki
Kaava- ja lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996 LSL) ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain toimilla pidetään yllä luonnon monimuotoisuutta, ja turvataan lajien säilyminen, sekä vaalitaan luonnonkauneus ja maisema-arvoja. Lisäksi lain ta- voitteena on luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukemiseksi, luonnontun- temuksen ja luonnontutkimuksen edistäminen. (Finlex 2011)
Luonnonsuojelulain 39 §:ssä säädetään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden rauhoi- tussäännöksistä, jotka kieltävät rauhoitettujen eläinlajien tahallisen tappamisen ja pyydystämi- sen, tahallisen häiritsemisen sekä pesien ja munien siirtämisen ja tahallisen vahingoittamisen.
Luonnonsuojelulain 42 §:ssä säädetään kasvilajien rauhoittamisesta, joka kieltää rauhoitetun kasvin tai sen osan poimimisen, keräämisen, irtileikkaamisen, juurineen ottamisen tai hävittämi- sen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa 39, 42 ja 47 §:ssä säädetyistä rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Poikkeusta koskevaan päätökseen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja.
2.3.2 Poikkeusluvat luonnonsuojelulakiin
ELY-keskus voi määritellä suojeltuihin luontotyyppeihin (LSL 29 §) kuuluvien alueiden rajat, joita ei saa muuttaa mikäli se vaarantaa alueen luontotyyppien säilymisen. ELY-keskus voi yksittäista- pauksissa myöntää poikkeusluvan kiellosta, mikäli kyseisen luontotyypin suojeluperusteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta tärkeän hankkeen toteutumisen. (Ympäristöministeriö 2011)
ELY-keskus myöntää poikkeuksen suojeltavan lajin esiintymispaikkojen (LSL 47 §) rajoihin, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Myös rauhoitetun eläinlajin (LSL 39 §) tai kasvilajin (LSL 42 §) rauhoitussäännökseen voidaan tehdä poikkeus, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana.
Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty suoraan ilman erillistä päätöstä (LSL 49 §). ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus artiklassa 9 mainituin perustein. (Ympäristöministeriö 2011)
Luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen eläinlajien lisäksi Suomella on euroopanmajavaa ja sut- ta poronhoitoalueella koskeva poikkeama liitteen IV tiukan suojelun vaatimuksesta. Näihin lajei- hin sovelletaan liitteen V vaatimuksia, joiden mukaan on huolehdittava, ettei kyseessä olevien lajien suotuisan suojelun tason säilyttämistä vaaranneta.
2.4 Vesilaki
Uuden vesilain 2 luvun 11 §:ssä säädetään vesiluontotyyppien suojelusta, joita koskevat sään- nökset ovat nykyisen vesilain luvun 1 15 a §:ssä ja 17 a §:ssä. Sen mukaan luonnontilaisen läh-
teen tai Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa ha- kemuksesta myöntää poikkeuksen, mikäli lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaa- rannu. (Ympäristöministeriö 2011)
2.5 Laki puolustusvoimista ja aluevalvontalaki
Tuulivoimarakentamisessa on huomioitava puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteutta- minen normaali- ja poikkeusoloissa. Rakentamisessa tulee huomioida puolustusvoimien aluei- denkäyttötarpeet sekä sotilasilmailu.
2.6 Muinaismuistolain asettamat velvoitteet
Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoja Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kai- vaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty (Muinaismuistolaki 1 luku 1 §).
Yleistä työhanketta tai kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selkoa siitä saattaa- ko hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä (Muinaismuistolaki 13§).
Voimajohtojen alueella olevien muinaismuistojäännösten inventoinnista vastaa sähkönsiirtoyhtiö Empower Oy, joka tilaa inventointityön museovirastolta tai yksityiseltä konsultilta.
2.7 Poronhoitolaki
Poronhoitoalueella toimittaessa on huomioitava poronhoitolaki (848/1990, PHL), joka turvaa elinkeinon aseman ja antaa poronhoidolle pysyvästi vapaan laidunnusoikeuden. Poronhoitolain 53 § asettaa neuvotteluvelvollisuuden; mikäli valtion maita koskevaa, erityisesti poronhoitoon olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä suunnitellaan, on valtion viranomaisten neuvoteltava asi- anomaisen paliskunnan edustajan kanssa.
2.8 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat
Tuulipuistoalueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka oikeuttaa rakentamaan tuu- livoimalat suoraan rakennusluvalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) asettaa puitteet kaikelle rakentamiselle myös tuu- livoimarakentamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset (134/2011), jotka koskevat yleis- kaavojen käyttöä tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena ja poikkeamistoimivaltaa rannoil- la astui voimaan 1.4.2011. Suomen kuntaliiton sivuilla, www.kunnat.net, sanotaan lakimuutok- sesta seuraavasti:
”Yleiskaavan käyttömahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa laajennetaan siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi aiempaa useammin perustua suoraan yleiskaavaan. Laissa on uusia säännöksiä tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista sekä kunnan mahdollisuudesta periä yleiskaavan laatimisesta ai- heutuneita kustannuksia siltä, jonka aloitteesta tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty.”
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan 1.4.2011. Tämä tarkoittaa, että yleiskaavan käyttömahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa laajennetaan siten, että tuulivoi- maloiden rakennuslupien myöntäminen voi aiempaa useammin perustua suoraan yleiskaavaan.
Eli tuulivoimaloille haetaan vain rakennuslupa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.
Tuulipuistot edellyttävät yleiskaavaa ja joskus asemakaavaa. Vaikka tuulipuistot olisikin merkitty maakuntakaavaan, tarvitaan lisäksi yleensä yleis- ja tai asemakaavatasoista suunnittelua. Kaavoi- tustyö käynnistyi joulukuussa 2010 ja se jatkuu Lapin liiton selvityksen jälkeen, jossa esitetään Lapin eteläisten osien parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet.
Rakennuslain (134/2011) 10 a luvussa 77 b § käsitellään tuulivoimarakentamista koskevan yleis- kaavan erityisiä sisältövaatimuksia seuraavasti:
”Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäk- si, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:
1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;
2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäris- töön;
3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää”
Lakimuutos tulee helpottamaan tuulivoiman rakentamista.
2.8.1 Kaavoitus
Oxford Intercon Finland Oy teki aloitteen yleiskaavan laatimiseksi tuulivoimapuistojen rakenta- miseksi. Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta päätti 22.6.2010 yleiskaavan laatimisesta tuulivoimarakentamista varten. Lapin liiton 14.1.2011 antaman lausunnon mukaan Kemijärven tuulipuistohankkeet ovat seudullisesti merkittäviä ja niiden osoittaminen maakuntakaavatasolla on lähtökohtaisesti tarpeen.
Kaavoituksen aikataulu:
08/2011: kaavaluonnoksen nähtävillepano 09-10/2011: kaavaehdotuksen laatiminen 11 – 12/2011: kaavaehdotus nähtävillä 3/2012: kaavan hyväksyminen
Ympäristöministeriö on myöntänyt Kemijärvelle valtionavustuksen vuonna 2011 tuulivoimara- kentamista ohjaavien kaavojen laatimisen. Perusteena valtionavustuksen myöntämiselle on ollut Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa asetettu tavoite, jonka mukaan Suomen tulisi tuottaa tuulivoimaa kuusi terawattituntia vuonna 2020.
"Tällä hetkellä Suomessa on vain 130 tuulivoimalaa. Jotta tuulivoimaa voidaan lähivuosina ra- kentaa voimakkaasti lisää, on kaavoituksen edettävä ripeästi maakuntien liitoissa ja kunnissa.
Laadukkaan kaavoituksen avulla selvitetään, minne uudet voimalat on järkevintä sijoittaa."
Hankkeen ja kaavoituksen yhteensovittamisen tarkempi aikataulu on esitetty luvussa 4.2.
Kaavoituksen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mitä suoremmin kaava ohjaa toteutumista ja mitä merkittävimmistä vaikutuksista on kyse, sitä yksityiskohtaisempi selvitysten ja arviointien tulee olla. (Ympäristöministeriö 2011)
Tuulivoimarakentamisessa yksityiskohtaisten selvitysten piiriin kuuluvat asemakaava, tuulivoi- mayleiskaava, YVA-menettely ja lupamenettelyt.
YVA-menettelyn ja kaavoitusmenettelyn yhteensovittaminen on suotavaa. Kaavan valmisteluai- neisto voidaan asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-selostuksen kanssa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, kun yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on saatavilla.
2.8.2 Tuulivoimapuistojen nykyinen suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet esittävät periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita maankäytön suunnitteluun, osayleiskaavan osalta seuraavasti:
Alueiden käytön suunnittelussa elinympäristön laadun kannalta on tärkeää;
yleiskaavoitus varautuu lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin
alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat;
alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä
alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto;
edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin
energiaverkostojen alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava sään ääri-ilmiöt, ym- päröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, ar- vokkaat luontokohteet ja maiseman erityispiirteet
2.8.3 Hankkeiden suhde voimassa olevaan Itä-Lapin maakuntakaavaan
Itä-Lapin maakuntakaava kattaa Kemijärven kaupungin sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Maakuntakaavalla on merkittävät oikeusvaikutukset ja se ohjaa sekä yleis- kaavoitusta että asemakaavoitusta näitä laadittaessa ja muutettaessa. Maakuntakaava esittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoittaa kehittämisen kannalta tar- peellisia alueita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat maakuntakaavaan, joka ohjaa kuntakaavoitusta. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovittaa ne yhteen paikallisten tavoitteiden kanssa. (Itä-Lapin maakuntakaavaselostus 2004) Itä-Lapin maakuntakaavaselostuksessa, kohdassa energiahuollon alueet, todetaan tuulivoimasta seuraavasti: ”Tuulivoimaa ei käsitellä tässä maakuntakaavassa, vaan siitä tehdään myöhemmin vaihekaava.”
”Mikäli maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa, voi tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja tuulivoimahakkeiden toteutus perustua kuntakaavoituksen luparatkaisuihin. Tuulivoimaraken- tamisen ohjaamisessa voidaan käyttää asemakaavaa tai yleiskaavaa, johon on otettu määräys rakennuslupien myöntämisestä yleiskaavan perusteella.” (Ympäristöministeriö 2011)
Muutoin Itä-Lapin maakuntakaavaselostuksessa todetaan, että energiahuollon valtakunnalliset tarpeet pyritään turvaamaan sovittaen ne yhteen muun yhdyskuntarakenteen, maiseman ja luonnonarvojen kanssa. Tavoitteena on tuontienergian korvaaminen paikallisilla energiavaroilla.
Maakuntakaavaselostuksessa sanotaan, että tuulivoiman käyttöä energiantuotannossa ediste- tään varaamalla alueet tuulivoimapuistoille ja annetaan suositukset yksittäisten tuulivoimaloiden
