DISSERTATIONS | LEENA ALHO | ASIAKKAIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN VARHAINEN PUHEEKSIOTTO... | No 404
uef.fi
PUBLICATIONS OF
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Health Sciences
ISBN 978-952-61-2421-6 ISSN 1798-5706
Dissertations in Health Sciences
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
LEENA ALHO
ASIAKKAIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN VARHAINEN PUHEEKSIOTTO TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON PERUSPALVELUISSA
Tässä tutkimuksessa kuvattiin alkoholin käytön varhaista puheeksiottoa hyödyntämällä
systeemiteoreettista lähestymistapaa.
Aineistoa kerättiin asiakkailta, työntekijöiltä ja esimiehiltä. Asiakkaat kokivat alkoholin käytön varhaisen puheeksioton hyödylliseksi. Lääkärit ja terveydenhoitajat kysyivät alkoholinkäytöstä terveystarkastuksessa ja sosiaalityöntekijät sosiaalityön tilannearviossa. Alkoholinkäytön
varhaista puheeksiottoa voidaan tutkimuksen mukaan lisätä tietojärjestelmien,
toimintasuunnitelmien, työn systemaattisen ohjeistamisen ja tukemisen keinoin.
LEENA ALHO
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalveluissa
LEENA ALHO
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalveluissa
Clients’Alcohol Screening and Brief Intervention in Primary Health Care and
Social Services
Esitetään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Canthian auditoriossa CA 100, Kuopiossa,
perjantaina 17. helmikuuta 2017 klo 12
Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences
Number 404 Hoitotieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta
Itä-Suomen yliopisto Kuopio
2017
LEENA ALHO
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalveluissa
Clients’Alcohol Screening and Brief Intervention in Primary Health Care and
Social Services
Esitetään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Canthian auditoriossa CA 100, Kuopiossa,
perjantaina 17. helmikuuta 2017 klo 12
Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences
Number 404 Hoitotieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta
Itä-Suomen yliopisto Kuopio
2017
Grano Oy Jyväskylä, 2017 Sarjan toimittajat:
Professori Tomi Laitinen, LT Lääketieteen laitos
Kliinisen lääketieteen yksikkö, kliininen radiologia ja isotooppilääketiede Terveystieteiden tiedekunta
Professori Hannele Turunen, TtT Hoitotieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Apulaisprofessori Tarja Malm, FT
A. I. Virtanen -instituutti Terveystieteiden tiedekunta Professori Kai Kaarniranta, LKT Kliinisen lääketieteen yksikkö, Silmätaudit
Terveystieteiden tiedekunta Lehtori Veli-Pekka Ranta, FaT (farmasia)
Farmasian laitos Terveystieteiden tiedekunta
Jakelu:
Itä-Suomen yliopiston kirjasto/Julkaisujen myynti PL 1627, 70211 Kuopio
puh. +358 40 355 3443 http://www.uef.fi/kirjasto ISBN (print): 978-952-61-2421-6
ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706
ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
Tekijän osoite: Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto KUOPIO
Ohjaajat: Professori Anna-Maija Pietilä, THT Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto
Perusturva ja terveydenhuolto KUOPIO
Dosentti Päivi Kankkunen, TtT Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto KUOPIO
Esitarkastajat: Professori Elina Haavisto, THT Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto TURKU
Dosentti Katja Joronen, TtT Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TAMPERE
Vastaväittäjä: Professori Tarja Suominen, THT Hoitotiede
Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TAMPERE
Grano Oy Jyväskylä, 2017 Sarjan toimittajat:
Professori Tomi Laitinen, LT Lääketieteen laitos
Kliinisen lääketieteen yksikkö, kliininen radiologia ja isotooppilääketiede Terveystieteiden tiedekunta
Professori Hannele Turunen, TtT Hoitotieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Apulaisprofessori Tarja Malm, FT
A. I. Virtanen -instituutti Terveystieteiden tiedekunta Professori Kai Kaarniranta, LKT Kliinisen lääketieteen yksikkö, Silmätaudit
Terveystieteiden tiedekunta Lehtori Veli-Pekka Ranta, FaT (farmasia)
Farmasian laitos Terveystieteiden tiedekunta
Jakelu:
Itä-Suomen yliopiston kirjasto/Julkaisujen myynti PL 1627, 70211 Kuopio
puh. +358 40 355 3443 http://www.uef.fi/kirjasto ISBN (print): 978-952-61-2421-6
ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706
ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
Tekijän osoite: Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto KUOPIO
Ohjaajat: Professori Anna-Maija Pietilä, THT Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto
Perusturva ja terveydenhuolto KUOPIO
Dosentti Päivi Kankkunen, TtT Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto KUOPIO
Esitarkastajat: Professori Elina Haavisto, THT Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto TURKU
Dosentti Katja Joronen, TtT Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TAMPERE
Vastaväittäjä: Professori Tarja Suominen, THT Hoitotiede
Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TAMPERE
Alho, Leena
Clients’ Alcohol Screening and Brief Intervention in Primary Health Care and Social Services University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 404. 2017. 103 p.
ISBN (print): 978-952-61-2421-6 ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706 ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
ABSTRACT
Early intervention for alcohol use is an effective method for reducing alcohol-related harms.
However, this method has not been used enough in primary health care and social services in Finland. The purpose of this study was to describe and explain the perspectives of clients, physicians, nurses and social workers and their directors on carrying out early interventions for alcohol abuse. The system theoretical framework was utilised. The clients’ (N=175) alcohol consumption and attitudes related to telling about their alcohol use as well as laboratory examinations were examined with the help of AUDIT and the questionnaire by Miller et al. (2006). Factors influencing practices of staff (N=120) in interventions for alcohol use were examined with the Work Practice Questionnaire (WPQ). The managing of the early intervention was studied with a semi-structured group interview of directors. Data were collected in 2012. The staff and client questionnaires were analysed with statistical methods.
The interview data was analysed qualitatively. Three out of five clients were alcohol abusers.
Nearly every other client had been asked about alcohol use during the previous year. Every other client described that the early intervention had been at least beneficial. Low-risk drinkers had more positive attitudes towards reporting their alcohol use, and answered with more honesty than others. Low-risk drinkers, married and elderly had a more positive view on brief intervention aiming to reduce alcohol use and towards on laboratory tests than problem drinkers, unmarried and younger. All physicians and public health nurses asked about alcohol consumption in health checks. Nearly all social workers asked about alcohol use in social welfare status checks. All professionals were more likely to use open discussions than the assessment method. Bringing up the topic was based more on the professionals’ own assessment than organisational guidelines. Healthcare professionals estimated their own knowledge and skills and organizational support as significantly better than social service professionals. The directors had a positive view on early intervention for alcohol abuse, but they described that the information systems did not support interventions. The instructions, orientation and support by supervisors also varied in the units.
Increasing early intervention for alcohol abuse is justified, as problematic use is common and clients consider it beneficial. Early intervention can be increased through information systems, strategies, and systematic work guidelines and support. In the future, it would be worthwhile to study early intervention for other substance abuse with the system theoretical approach in primary health care and social services.
National Library of Medicine Classification: WM 270; WY 154.2
Medical Subject Headings: Alcohol Drinking; Alcohol-Related Disorders, Substance-Related Disorders, Early Intervention; Early Medical Intervention; Primary Health Care; Social Work; Patients; Health Personnel
Alho, Leena
Clients’ Alcohol Screening and Brief Intervention in Primary Health Care and Social Services University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 404. 2017. 103 p.
ISBN (print): 978-952-61-2421-6 ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706 ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
ABSTRACT
Early intervention for alcohol use is an effective method for reducing alcohol-related harms.
However, this method has not been used enough in primary health care and social services in Finland. The purpose of this study was to describe and explain the perspectives of clients, physicians, nurses and social workers and their directors on carrying out early interventions for alcohol abuse. The system theoretical framework was utilised. The clients’ (N=175) alcohol consumption and attitudes related to telling about their alcohol use as well as laboratory examinations were examined with the help of AUDIT and the questionnaire by Miller et al. (2006). Factors influencing practices of staff (N=120) in interventions for alcohol use were examined with the Work Practice Questionnaire (WPQ). The managing of the early intervention was studied with a semi-structured group interview of directors. Data were collected in 2012. The staff and client questionnaires were analysed with statistical methods.
The interview data was analysed qualitatively. Three out of five clients were alcohol abusers.
Nearly every other client had been asked about alcohol use during the previous year. Every other client described that the early intervention had been at least beneficial. Low-risk drinkers had more positive attitudes towards reporting their alcohol use, and answered with more honesty than others. Low-risk drinkers, married and elderly had a more positive view on brief intervention aiming to reduce alcohol use and towards on laboratory tests than problem drinkers, unmarried and younger. All physicians and public health nurses asked about alcohol consumption in health checks. Nearly all social workers asked about alcohol use in social welfare status checks. All professionals were more likely to use open discussions than the assessment method. Bringing up the topic was based more on the professionals’ own assessment than organisational guidelines. Healthcare professionals estimated their own knowledge and skills and organizational support as significantly better than social service professionals. The directors had a positive view on early intervention for alcohol abuse, but they described that the information systems did not support interventions. The instructions, orientation and support by supervisors also varied in the units.
Increasing early intervention for alcohol abuse is justified, as problematic use is common and clients consider it beneficial. Early intervention can be increased through information systems, strategies, and systematic work guidelines and support. In the future, it would be worthwhile to study early intervention for other substance abuse with the system theoretical approach in primary health care and social services.
National Library of Medicine Classification: WM 270; WY 154.2
Medical Subject Headings: Alcohol Drinking; Alcohol-Related Disorders, Substance-Related Disorders, Early Intervention; Early Medical Intervention; Primary Health Care; Social Work; Patients; Health Personnel
Alho, Leena
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Numero 404. 2017. 103 s.
ISBN (print): 978-952-61-2421-6 ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706 ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
TIIVISTELMÄ
Varhainen puheeksiotto on vaikuttava menetelmä alkoholinkäytön haittojen vähentämisessä. Menetelmää ei ole kuitenkaan hyödynnetty riittävästi terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin systeemiteoreettista viitekehystä. Asiakkaiden (N = 175) alkoholinkäyttöä tutkittiin AUDITilla, ja suhtautumista alkoholinkäytöstä kertomiseen ja laboratoriotutkimuksiin selvitettiin Millerin ym. (2006) kyselyllä. Työntekijöiden (N = 120) alkoholinkäytön puheeksioton työkäytäntöihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin Work Practice Questionnaire (WPQ-kyselyllä). Varhaisen puheeksioton johtamista selvitettiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Aineistot kerättiin vuonna 2012. Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin.
Asiakkaista kolme viidestä oli alkoholin ongelmakäyttäjiä. Lähes joka toiselta oli kysytty alkoholinkäytöstä viimeisen vuoden aikana. Joka toinen asiakas kuvasi alkoholinkäytöstä kysymisen vähintäänkin hyödylliseksi. Vähäriskisesti käyttäneet suhtautuivat omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen myönteisemmin ja vastaisivat alkoholinkäyttöä koskeviin kysymyksiin rehellisemmin kuin alkoholin ongelmakäyttäjät. Vähäriskisesti käyttäneet, naimisissa olevat ja ikääntyneet suhtautuivat alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan myönteisemmin ja osallistuisivat mieluummin laboratoriokokeisiin kuin alkoholin ongelmakäyttäjät, naimattomat ja nuoret. Kaikki lääkärit ja terveydenhoitajat kysyivät alkoholinkäytöstä terveystarkastuksessa. Lähes kaikki sosiaalityöntekijät kysyivät alkoholinkäytöstä sosiaalityön tilannearviossa. Kaikki työntekijät käyttivät alkoholinkäytöstä kysyessään ennemmin vapaamuotoista keskustelua kuin arviointimenetelmää, ja kysyminen perustui enemmän työntekijän omaan arvioon kuin organisaation ohjeisiin. Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tietonsa ja taitonsa sekä organisaation tuen merkitsevästi paremmiksi kuin sosiaalihuollon ammattilaiset. Esimiehet suhtautuivat varhaiseen puheeksiottoon myönteisesti. Esimiesten mukaan tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tukeneet puheeksiottoa. Lisäksi esimiesten toteuttama työn ohjeistaminen, perehdyttäminen ja työn tukeminen vaihtelivat yksiköittäin.
Alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa on perusteltua lisätä, koska ongelmakäyttö on yleistä ja asiakkaat kokevat puheeksioton hyödylliseksi. Varhaista puheeksiottoa voidaan lisätä tietojärjestelmien, toimintasuunnitelmien sekä työn systemaattisen ohjeistamisen ja tukemisen keinoin. Jatkotutkimuksissa olisi edelleen hyödyllistä selvittää päihteidenkäytön varhaista puheeksiottoa systeemiteoreettista viitekehystä hyödyntäen terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa.
Luokitus: WM 270; WY 154.2
Yleinen suomalainen asiasanasto: alkoholinkäyttö; päihteet; puheeksiotto; varhainen puuttuminen; interventio;
perusterveydenhuolto; sosiaalihuolto; peruspalvelut; asiakkaat; potilaat; esimiehet; henkilöstö; työntekijät;
systeemiteoria
Alho, Leena
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Numero 404. 2017. 103 s.
ISBN (print): 978-952-61-2421-6 ISBN (pdf): 978-952-61-2422-3 ISSN (print): 1798-5706 ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706
TIIVISTELMÄ
Varhainen puheeksiotto on vaikuttava menetelmä alkoholinkäytön haittojen vähentämisessä. Menetelmää ei ole kuitenkaan hyödynnetty riittävästi terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin systeemiteoreettista viitekehystä. Asiakkaiden (N = 175) alkoholinkäyttöä tutkittiin AUDITilla, ja suhtautumista alkoholinkäytöstä kertomiseen ja laboratoriotutkimuksiin selvitettiin Millerin ym. (2006) kyselyllä. Työntekijöiden (N = 120) alkoholinkäytön puheeksioton työkäytäntöihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin Work Practice Questionnaire (WPQ-kyselyllä). Varhaisen puheeksioton johtamista selvitettiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Aineistot kerättiin vuonna 2012. Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin.
Asiakkaista kolme viidestä oli alkoholin ongelmakäyttäjiä. Lähes joka toiselta oli kysytty alkoholinkäytöstä viimeisen vuoden aikana. Joka toinen asiakas kuvasi alkoholinkäytöstä kysymisen vähintäänkin hyödylliseksi. Vähäriskisesti käyttäneet suhtautuivat omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen myönteisemmin ja vastaisivat alkoholinkäyttöä koskeviin kysymyksiin rehellisemmin kuin alkoholin ongelmakäyttäjät. Vähäriskisesti käyttäneet, naimisissa olevat ja ikääntyneet suhtautuivat alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan myönteisemmin ja osallistuisivat mieluummin laboratoriokokeisiin kuin alkoholin ongelmakäyttäjät, naimattomat ja nuoret. Kaikki lääkärit ja terveydenhoitajat kysyivät alkoholinkäytöstä terveystarkastuksessa. Lähes kaikki sosiaalityöntekijät kysyivät alkoholinkäytöstä sosiaalityön tilannearviossa. Kaikki työntekijät käyttivät alkoholinkäytöstä kysyessään ennemmin vapaamuotoista keskustelua kuin arviointimenetelmää, ja kysyminen perustui enemmän työntekijän omaan arvioon kuin organisaation ohjeisiin. Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tietonsa ja taitonsa sekä organisaation tuen merkitsevästi paremmiksi kuin sosiaalihuollon ammattilaiset. Esimiehet suhtautuivat varhaiseen puheeksiottoon myönteisesti. Esimiesten mukaan tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tukeneet puheeksiottoa. Lisäksi esimiesten toteuttama työn ohjeistaminen, perehdyttäminen ja työn tukeminen vaihtelivat yksiköittäin.
Alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa on perusteltua lisätä, koska ongelmakäyttö on yleistä ja asiakkaat kokevat puheeksioton hyödylliseksi. Varhaista puheeksiottoa voidaan lisätä tietojärjestelmien, toimintasuunnitelmien sekä työn systemaattisen ohjeistamisen ja tukemisen keinoin. Jatkotutkimuksissa olisi edelleen hyödyllistä selvittää päihteidenkäytön varhaista puheeksiottoa systeemiteoreettista viitekehystä hyödyntäen terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa.
Luokitus: WM 270; WY 154.2
Yleinen suomalainen asiasanasto: alkoholinkäyttö; päihteet; puheeksiotto; varhainen puuttuminen; interventio;
perusterveydenhuolto; sosiaalihuolto; peruspalvelut; asiakkaat; potilaat; esimiehet; henkilöstö; työntekijät;
systeemiteoria
Esipuhe
Väitöskirjatyön tekeminen on ollut monimuotoinen ja opettavainen prosessi, jonka valmistumiseen ovat vaikuttaneet monet henkilöt. Nyt on aika kiittää heitä.
Kiitän lämpimästi pääohjaajaani, professori Anna-Maija Pietilää ja toista ohjaajaani, dosentti Päivi Kankkusta, jotka ovat vastanneet väitöskirjatyöni ohjauksesta vuosien ajan. Professori Anna-Maija Pietilä on suunnannut tutkimusta tieteellisten periaatteiden mukaan päämäärätietoisesti ja työtäni arvostavasti. Keskustelut ohjaajien kanssa ovat auttaneet täsmentämään ja syventämään sekä teoreettisia että menetelmällisiä lähtökohtia. Lisäksi kiitän PsL, työ- ja organisaatiopsykologien erikoispsykologi Marja-Leena Haavistoa, joka on kouluttanut minua ja auttanut tilastollisissa analyyseissa sekä kannustanut perehtymään systeemiteoreettiseen ajatteluun.
Kiitän sydämellisesti esitarkastajiani, professori Elina Haavistoa ja dosentti Katja Jorosta, jotka ovat paneutuneet tutkimukseeni perusteellisesti ja antaneet minulle arvokasta palautetta. Heidän sitoutumisensa arviointityöhön oli merkittävää.
Kiitän lämpimästi LT Kari Korhosta ja YtM Leila Palviaista, jotka ovat olleet vastuullisina yhteyshenkilöinä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Heidän roolinsa on ollut erittäin tärkeä tämän tutkimuksen toteuttamiseksi.
Kiitän kannustavia esimiehiäni VtM Mari Aaltoa, LT Leea Muhosta ja FT, EL Sirpa Kurkelaa, jotka ovat tukeneet ja mahdollistaneet tämän väitöskirjan tekemisen työn ohessa. Kiitän myös kollegojani TtM Hillevi Öfverstöm-Anttilaa, TtM Minna Savolaista ja TtM Virpi Jaakkolaa, jotka ovat tukeneet minua aktiivisesti ja pyyteettömästi tämän prosessin eri vaiheissa. Lisäksi kiitän Annina Rainosta ja Eila Karvista, joilta olen saanut useita hyödyllisiä käytännön ohjeita ja kannustamista tutkimuksen saattamiseksi päätökseen.
Lisäksi kiitän Helsingin kaupunkia saamastani apurahasta, joka mahdollisti muutamien kuukausien keskittymisen väitöskirjatyöni toteuttamiseen ja raportointiin.
Lopuksi kiitän läheisiäni Sirkka ja Pirjo Alhoa sekä Jukka, Selma ja Santeri Vadenia. He ovat tukeneet minua erityisen vahvasti ja lämpimästi. He ovat ymmärtäneet hyvin myös sen, etten tämän prosessin aikana ole aina jaksanut leikata Keuruun kesämökin nurmikkoa tai raivata yhteistä metsäämme.
Helsingissä 16.1.2017 Leena Alho
Esipuhe
Väitöskirjatyön tekeminen on ollut monimuotoinen ja opettavainen prosessi, jonka valmistumiseen ovat vaikuttaneet monet henkilöt. Nyt on aika kiittää heitä.
Kiitän lämpimästi pääohjaajaani, professori Anna-Maija Pietilää ja toista ohjaajaani, dosentti Päivi Kankkusta, jotka ovat vastanneet väitöskirjatyöni ohjauksesta vuosien ajan. Professori Anna-Maija Pietilä on suunnannut tutkimusta tieteellisten periaatteiden mukaan päämäärätietoisesti ja työtäni arvostavasti. Keskustelut ohjaajien kanssa ovat auttaneet täsmentämään ja syventämään sekä teoreettisia että menetelmällisiä lähtökohtia. Lisäksi kiitän PsL, työ- ja organisaatiopsykologien erikoispsykologi Marja-Leena Haavistoa, joka on kouluttanut minua ja auttanut tilastollisissa analyyseissa sekä kannustanut perehtymään systeemiteoreettiseen ajatteluun.
Kiitän sydämellisesti esitarkastajiani, professori Elina Haavistoa ja dosentti Katja Jorosta, jotka ovat paneutuneet tutkimukseeni perusteellisesti ja antaneet minulle arvokasta palautetta. Heidän sitoutumisensa arviointityöhön oli merkittävää.
Kiitän lämpimästi LT Kari Korhosta ja YtM Leila Palviaista, jotka ovat olleet vastuullisina yhteyshenkilöinä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Heidän roolinsa on ollut erittäin tärkeä tämän tutkimuksen toteuttamiseksi.
Kiitän kannustavia esimiehiäni VtM Mari Aaltoa, LT Leea Muhosta ja FT, EL Sirpa Kurkelaa, jotka ovat tukeneet ja mahdollistaneet tämän väitöskirjan tekemisen työn ohessa. Kiitän myös kollegojani TtM Hillevi Öfverstöm-Anttilaa, TtM Minna Savolaista ja TtM Virpi Jaakkolaa, jotka ovat tukeneet minua aktiivisesti ja pyyteettömästi tämän prosessin eri vaiheissa. Lisäksi kiitän Annina Rainosta ja Eila Karvista, joilta olen saanut useita hyödyllisiä käytännön ohjeita ja kannustamista tutkimuksen saattamiseksi päätökseen.
Lisäksi kiitän Helsingin kaupunkia saamastani apurahasta, joka mahdollisti muutamien kuukausien keskittymisen väitöskirjatyöni toteuttamiseen ja raportointiin.
Lopuksi kiitän läheisiäni Sirkka ja Pirjo Alhoa sekä Jukka, Selma ja Santeri Vadenia. He ovat tukeneet minua erityisen vahvasti ja lämpimästi. He ovat ymmärtäneet hyvin myös sen, etten tämän prosessin aikana ole aina jaksanut leikata Keuruun kesämökin nurmikkoa tai raivata yhteistä metsäämme.
Helsingissä 16.1.2017 Leena Alho
Sisältö
1 JOHDANTO 1
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 4
2.1 Terveyden edistäminen alkoholinkäytön haittojen ehkäisyssä terveyden- ja
sosiaalihuollon peruspalveluissa... 4
2.2 Asiakkaiden alkoholinkäyttö ja kokemukset varhaisesta puheeksiotosta ... 6
2.3 Työntekijöiden toteuttama varhainen puheeksiotto ja siihen vaikuttavat tekijät ... 9
2.4 Esimiesten näkökulma alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ... 16
2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 19
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 21 4 TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET RATKAISUT JA TOTEUTUS 22 4.1 Aineistonkeruu ja aineistot ... 22
4.1.1 Tutkimuksen toteutus ... 22
4.1.2 Kyselyt asiakkaille ja työntekijöille ... 23
4.1.3 Haastattelut esimiehille ... 24
4.2 Aineistojen analyysit ... 25
4.2.1 Määrällisen aineiston analyysi ... 25
4.2.2 Laadullisen aineiston analyysi ... 25
4.3 Arviointimenetelmien luotettavuus ... 26
4.3.1 AUDITin reliabiliteetti ja validiteetti ... 26
4.3.2 Millerin ym. (2006) kyselyn reliabiliteetti ja validiteetti ... 30
4.3.3 WPQ-kyselyn psykometriset ominaisuudet ... 35
4.4 Yhteenveto tutkimuksen menetelmällisistä ratkaisuista ja toteutuksesta ... 38
5 TULOKSET 40 5.1 Tutkimukseen osallistuneet ... 40
5.2 Asiakkaiden alkoholinkäyttö ja suhtautuminen varhaiseen puheeksiottoon ... 42
5.2.1 Alkoholinkäyttö AUDITilla arvioituna ... 42
5.2.2 Kokemus alkoholinkäytöstä kysymisestä ja keskustelun hyödyllisyydestä .. 43
5.2.3 Suhtautuminen alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ... 45
5.2.4 Asiakkaiden alkoholinkäytön yhteys heidän suhtautumiseensa varhaiseen puheeksiottoon ... 47
5.2.5 Yhteenveto asiakkaiden alkoholinkäytöstä, kokemuksista ja suhtautumisesta varhaiseen puheeksiottoon ... 49
5.3 Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto työntekijöiden arvioimana ... 50
5.3.1 Varhaisen puheeksioton toteuttaminen ... 50
5.3.2 Varhaista puheeksiottoa edistävät tekijät työntekijä-, työryhmä-, työpaikka- ja organisaatiotasolla ... 52
5.3.3 Yhteenveto työntekijöiden toteuttamasta alkoholinkäytön varhaisesta puheeksiotosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ... 64
Sisältö
1 JOHDANTO 1
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 4
2.1 Terveyden edistäminen alkoholinkäytön haittojen ehkäisyssä terveyden- ja
sosiaalihuollon peruspalveluissa... 4
2.2 Asiakkaiden alkoholinkäyttö ja kokemukset varhaisesta puheeksiotosta ... 6
2.3 Työntekijöiden toteuttama varhainen puheeksiotto ja siihen vaikuttavat tekijät ... 9
2.4 Esimiesten näkökulma alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ... 16
2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 19
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 21 4 TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET RATKAISUT JA TOTEUTUS 22 4.1 Aineistonkeruu ja aineistot ... 22
4.1.1 Tutkimuksen toteutus ... 22
4.1.2 Kyselyt asiakkaille ja työntekijöille ... 23
4.1.3 Haastattelut esimiehille ... 24
4.2 Aineistojen analyysit ... 25
4.2.1 Määrällisen aineiston analyysi ... 25
4.2.2 Laadullisen aineiston analyysi ... 25
4.3 Arviointimenetelmien luotettavuus ... 26
4.3.1 AUDITin reliabiliteetti ja validiteetti ... 26
4.3.2 Millerin ym. (2006) kyselyn reliabiliteetti ja validiteetti ... 30
4.3.3 WPQ-kyselyn psykometriset ominaisuudet ... 35
4.4 Yhteenveto tutkimuksen menetelmällisistä ratkaisuista ja toteutuksesta ... 38
5 TULOKSET 40 5.1 Tutkimukseen osallistuneet ... 40
5.2 Asiakkaiden alkoholinkäyttö ja suhtautuminen varhaiseen puheeksiottoon ... 42
5.2.1 Alkoholinkäyttö AUDITilla arvioituna ... 42
5.2.2 Kokemus alkoholinkäytöstä kysymisestä ja keskustelun hyödyllisyydestä .. 43
5.2.3 Suhtautuminen alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ... 45
5.2.4 Asiakkaiden alkoholinkäytön yhteys heidän suhtautumiseensa varhaiseen puheeksiottoon ... 47
5.2.5 Yhteenveto asiakkaiden alkoholinkäytöstä, kokemuksista ja suhtautumisesta varhaiseen puheeksiottoon ... 49
5.3 Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto työntekijöiden arvioimana ... 50
5.3.1 Varhaisen puheeksioton toteuttaminen ... 50
5.3.2 Varhaista puheeksiottoa edistävät tekijät työntekijä-, työryhmä-, työpaikka- ja organisaatiotasolla ... 52
5.3.3 Yhteenveto työntekijöiden toteuttamasta alkoholinkäytön varhaisesta puheeksiotosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ... 64
5.4 Lähiesimiesten ja keskijohdon edustajien näkemyksiä alkoholinkäytön varhaisesta
puheeksiotosta... 65
5.4.1 Suhtautuminen varhaiseen puheeksiottoon ... 65
5.4.2 Suunnittelu, seuranta ja arviointi ... 66
5.4.3 Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöjen arviointi ... 68
5.4.4 Työntekijöiden työn tukeminen ... 70
5.4.5 Yhteenveto alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisesta ja työntekijöiden työn tukemisesta ... 73
5.5 Yhteenveto tutkimustuloksista... 75
6 POHDINTA 78 6.1 Tutkimuksen eettisyys ... 78
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ... 78
6.3 Tulosten tarkastelu ... 79
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 87
8 JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 90
LÄHTEET 91
TAULUKOT
Taulukko 1. Tutkimuskysymykset ja arviointimenetelmät (Osatutkimukset 1 ja 2) Taulukko 2. Esimiesten puolistrukturoidun ryhmähaastattelun teemat
Taulukko 3. AUDITin kysymysten keskiarvot ja keskihajonnat sekä vinokkuus- ja huipukkuusindeksit
Taulukko 4. AUDITin kysymysten keskinäiset korrelaatiot tässä tutkimuksessa
Taulukko 5. AUDITin eksploratiivisen faktorianalyysin yhden faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 6. Millerin ym. (2006) kyselyn väittämien keskiarvot ja keskihajonnat sekä vinokkuus- ja huipukkuusindeksit
Taulukko 7. Millerin ym. (2006) kyselyn väittämien keskinäiset korrelaatiot
Taulukko 8. Millerin ym. (2006) kyselyn eksploratiivisen faktorianalyysin kolmen faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 9. Työntekijäkyselyn (WPQ) asteikkojen tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta, keskihajonnan keskivirhe, vinokkuus- ja huipukkuusindeksit) ja reliabililiteetti/sisäisen johdonmukaisuuden kertoimet (alfa–kertoimet)
Taulukko 10. Työntekijäkyselyn (WPQ) väittämien keskinäiset korrelaatiot
Taulukko 11. Työntekijäkyselyn (WPQ) eksploratiivisen faktorianalyysin neljän faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 12. Yhteenveto tutkimuksen menetelmällisistä ratkaisuista ja toteutuksesta Taulukko 13. Asiakkaiden taustatiedot (n,%)
Taulukko 14. Työntekijöiden taustatiedot (n,%)
Taulukko 15. Työntekijöiden iän ja työkokemuksen tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta) toimipaikoittain ja ammattiryhmittäin
Taulukko 16. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton koulutukseen ja muuhun päihdetyöhön liittyvään koulutukseen osallistuminen ammattiryhmittäin (n,%) Taulukko 17. Asiakkaiden AUDIT-luokituksen jakauma (n,%)
Taulukko 18. Asiakkaiden AUDIT-luokituksen jakauma sukupuolittain (n,%) Taulukko 19. Asiakkaiden alkoholinkäytön eri tasot sukupuolittain (Ka, Kh, t, p) Taulukko 20. Asiakkaiden kokemus alkoholinkäytöstä kysymisestä viimeisen vuoden aikana terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa (n,%)
Taulukko 21. Asiakkaiden arvio alkoholinkäytöstä kysymisen ja keskustelun hyödyllisyydestä AUDIT-luokituksen ja sukupuolen mukaan (n,%)
Taulukko 22. Alkoholinkäytöstä kysymisen ja keskustelun hyödyllisyys AUDIT- luokituksen ja sukupuolen mukaan (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 23. Asiakkaiden suhtautuminen omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja alkoholinkäyttöön liittyviin laboratoriokokeisiin (n,%)
Taulukko 24. AUDITin eri luokkiin sijoittuneiden asiakkaiden suhtautuminen omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja rehellisyys vastata kysymyksiin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 25. AUDITin eri luokkiin sijoittuneiden asiakkaiden suhtautuminen
alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 26. Eri ikäryhmiin kuuluvien asiakkaiden suhtautuminen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
5.4 Lähiesimiesten ja keskijohdon edustajien näkemyksiä alkoholinkäytön varhaisesta
puheeksiotosta... 65
5.4.1 Suhtautuminen varhaiseen puheeksiottoon ... 65
5.4.2 Suunnittelu, seuranta ja arviointi ... 66
5.4.3 Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöjen arviointi ... 68
5.4.4 Työntekijöiden työn tukeminen ... 70
5.4.5 Yhteenveto alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisesta ja työntekijöiden työn tukemisesta ... 73
5.5 Yhteenveto tutkimustuloksista... 75
6 POHDINTA 78 6.1 Tutkimuksen eettisyys ... 78
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ... 78
6.3 Tulosten tarkastelu ... 79
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 87
8 JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 90
LÄHTEET 91
TAULUKOT
Taulukko 1. Tutkimuskysymykset ja arviointimenetelmät (Osatutkimukset 1 ja 2) Taulukko 2. Esimiesten puolistrukturoidun ryhmähaastattelun teemat
Taulukko 3. AUDITin kysymysten keskiarvot ja keskihajonnat sekä vinokkuus- ja huipukkuusindeksit
Taulukko 4. AUDITin kysymysten keskinäiset korrelaatiot tässä tutkimuksessa
Taulukko 5. AUDITin eksploratiivisen faktorianalyysin yhden faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 6. Millerin ym. (2006) kyselyn väittämien keskiarvot ja keskihajonnat sekä vinokkuus- ja huipukkuusindeksit
Taulukko 7. Millerin ym. (2006) kyselyn väittämien keskinäiset korrelaatiot
Taulukko 8. Millerin ym. (2006) kyselyn eksploratiivisen faktorianalyysin kolmen faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 9. Työntekijäkyselyn (WPQ) asteikkojen tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta, keskihajonnan keskivirhe, vinokkuus- ja huipukkuusindeksit) ja reliabililiteetti/sisäisen johdonmukaisuuden kertoimet (alfa–kertoimet)
Taulukko 10. Työntekijäkyselyn (WPQ) väittämien keskinäiset korrelaatiot
Taulukko 11. Työntekijäkyselyn (WPQ) eksploratiivisen faktorianalyysin neljän faktorin ratkaisun osioiden lataukset ja kommunaliteetit
Taulukko 12. Yhteenveto tutkimuksen menetelmällisistä ratkaisuista ja toteutuksesta Taulukko 13. Asiakkaiden taustatiedot (n,%)
Taulukko 14. Työntekijöiden taustatiedot (n,%)
Taulukko 15. Työntekijöiden iän ja työkokemuksen tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta) toimipaikoittain ja ammattiryhmittäin
Taulukko 16. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton koulutukseen ja muuhun päihdetyöhön liittyvään koulutukseen osallistuminen ammattiryhmittäin (n,%) Taulukko 17. Asiakkaiden AUDIT-luokituksen jakauma (n,%)
Taulukko 18. Asiakkaiden AUDIT-luokituksen jakauma sukupuolittain (n,%) Taulukko 19. Asiakkaiden alkoholinkäytön eri tasot sukupuolittain (Ka, Kh, t, p) Taulukko 20. Asiakkaiden kokemus alkoholinkäytöstä kysymisestä viimeisen vuoden aikana terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa (n,%)
Taulukko 21. Asiakkaiden arvio alkoholinkäytöstä kysymisen ja keskustelun hyödyllisyydestä AUDIT-luokituksen ja sukupuolen mukaan (n,%)
Taulukko 22. Alkoholinkäytöstä kysymisen ja keskustelun hyödyllisyys AUDIT- luokituksen ja sukupuolen mukaan (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 23. Asiakkaiden suhtautuminen omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja alkoholinkäyttöön liittyviin laboratoriokokeisiin (n,%)
Taulukko 24. AUDITin eri luokkiin sijoittuneiden asiakkaiden suhtautuminen omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja rehellisyys vastata kysymyksiin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 25. AUDITin eri luokkiin sijoittuneiden asiakkaiden suhtautuminen
alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 26. Eri ikäryhmiin kuuluvien asiakkaiden suhtautuminen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 27. Siviilisäädyltään erilaisten asiakkaiden suhtautuminenalkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 28. Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto eri tilanteissa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 29. Alkoholia eri tavoin käyttävien asiakkaiden varhainen puheeksiotto ammattiryhmittäin (%)
Taulukko 30. Työntekijöiden menettelytavat asiakkaiden alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 31. Työntekijöiden kokemus alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton helppoudesta ammattiryhmittäin (Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 32. Työntekijöiden menettelytapojen perusta alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 33. Työntekijäkyselyn (WPQ) yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA), jossa verrataan eri ammattiryhmien eroja eri asteikoilla
Taulukko 34. Kykyjen ja taitojen riittävyys alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 35. Henkilökohtainen näkökulma alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 36. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton palkitsevuus ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 37. Roolin oikeutus alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 38. Työmotivaatio alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 39. Tiimin kyvykkyys alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 40. Epävirallinen tuki alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 41. Virallinen tuki alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 42. Tiimin kiinteys ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 43. Työpaikan paineet ja tuki ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 44. Työpaikalla saatu rakentava palaute ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 45. Kokemus työolosuhteista ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 46. Kokemus organisaation virallisesta roolista ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 47. Kokemus järjestelmän vaikutuksesta ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 48. Mahdollisuus antaa palautetta johdolle ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 49. Mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 50. Kokemus organisaation arvioinnista ja johdon katselmuksesta ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 51. Keskijohdon ja lähiesimiesten suhtautuminen alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon
Taulukko 52. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton suunnittelu, seuranta ja arviointi Taulukko 53. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöjen arviointi
Taulukko 54. Työntekijöiden työn tukeminen alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa Taulukko 55. Yhteenveto alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisesta ja
työntekijöiden työn tukemisesta
Taulukko 56. Millerin ym. (2006) kyselyn vastaukset tässä tutkimuksessa ja Millerin ym.
(2006) tutkimuksessa KUVIOT
Kuvio 1. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöihin vaikuttavat organisaation eri tasojen tekijät (mukaillen Addy ym. 2004.)
Kuvio 2. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisen tarkastelu
systeemiteoreettista viitekehystä hyödyntäen (mukaillen Rasmussen 1997; Vicente 1999) Kuvio 3. Tämän tutkimuksen lähtökohdat systeemiteoreettisesti tarkasteltuna:
alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa Kuvio 4. AUDITin konfirmatorinen faktorimalli
Kuvio 5. Millerin ym. (2006) kyselyn konfirmatorinen faktorimalli
Kuvio 6. AUDITin ja Millerin ym. (2006) kyselyn yhteydet (Miller 1 tarkoittaa asiakkaiden suhtautumista omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja rehellisyyttä vastata kysymyksiin ja Miller 2 tarkoittaa asiakkaiden suhtautumista alkoholinkäytön vähentämiseen
tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin) Kuvio 7. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista LIITTEET
Liite 1a ja 1b: Asiakkaiden ja potilaiden tutkimustiedotteet Liite 2: Työntekijöiden tutkimustiedotteet
Liite 3: Keskijohdon ja lähiesimiesten tutkimustiedotteet Liite 4: Asiakkaiden kysely
Liite 5: Työntekijöiden kysely
Liite 6: Esimiesten ryhmähaastattelujen teemat ja kysymykset Liite 7: Vaihtoehtoiset konfirmatoriset mallit
Taulukko 27. Siviilisäädyltään erilaisten asiakkaiden suhtautuminenalkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 28. Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto eri tilanteissa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 29. Alkoholia eri tavoin käyttävien asiakkaiden varhainen puheeksiotto ammattiryhmittäin (%)
Taulukko 30. Työntekijöiden menettelytavat asiakkaiden alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 31. Työntekijöiden kokemus alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton helppoudesta ammattiryhmittäin (Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 32. Työntekijöiden menettelytapojen perusta alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa ammattiryhmittäin (n,%)
Taulukko 33. Työntekijäkyselyn (WPQ) yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA), jossa verrataan eri ammattiryhmien eroja eri asteikoilla
Taulukko 34. Kykyjen ja taitojen riittävyys alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 35. Henkilökohtainen näkökulma alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 36. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton palkitsevuus ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 37. Roolin oikeutus alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 38. Työmotivaatio alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 39. Tiimin kyvykkyys alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 40. Epävirallinen tuki alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 41. Virallinen tuki alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 42. Tiimin kiinteys ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 43. Työpaikan paineet ja tuki ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 44. Työpaikalla saatu rakentava palaute ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 45. Kokemus työolosuhteista ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max) Taulukko 46. Kokemus organisaation virallisesta roolista ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 47. Kokemus järjestelmän vaikutuksesta ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 48. Mahdollisuus antaa palautetta johdolle ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 49. Mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 50. Kokemus organisaation arvioinnista ja johdon katselmuksesta ammattiryhmittäin (n, Ka, Kh, Min ja Max)
Taulukko 51. Keskijohdon ja lähiesimiesten suhtautuminen alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon
Taulukko 52. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton suunnittelu, seuranta ja arviointi Taulukko 53. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöjen arviointi
Taulukko 54. Työntekijöiden työn tukeminen alkoholinkäytön varhaisessa puheeksiotossa Taulukko 55. Yhteenveto alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisesta ja
työntekijöiden työn tukemisesta
Taulukko 56. Millerin ym. (2006) kyselyn vastaukset tässä tutkimuksessa ja Millerin ym.
(2006) tutkimuksessa KUVIOT
Kuvio 1. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton työkäytäntöihin vaikuttavat organisaation eri tasojen tekijät (mukaillen Addy ym. 2004.)
Kuvio 2. Alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton johtamisen tarkastelu
systeemiteoreettista viitekehystä hyödyntäen (mukaillen Rasmussen 1997; Vicente 1999) Kuvio 3. Tämän tutkimuksen lähtökohdat systeemiteoreettisesti tarkasteltuna:
alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa Kuvio 4. AUDITin konfirmatorinen faktorimalli
Kuvio 5. Millerin ym. (2006) kyselyn konfirmatorinen faktorimalli
Kuvio 6. AUDITin ja Millerin ym. (2006) kyselyn yhteydet (Miller 1 tarkoittaa asiakkaiden suhtautumista omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen ja rehellisyyttä vastata kysymyksiin ja Miller 2 tarkoittaa asiakkaiden suhtautumista alkoholinkäytön vähentämiseen
tähtäävään neuvontaan ja laboratoriokokeisiin) Kuvio 7. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista LIITTEET
Liite 1a ja 1b: Asiakkaiden ja potilaiden tutkimustiedotteet Liite 2: Työntekijöiden tutkimustiedotteet
Liite 3: Keskijohdon ja lähiesimiesten tutkimustiedotteet Liite 4: Asiakkaiden kysely
Liite 5: Työntekijöiden kysely
Liite 6: Esimiesten ryhmähaastattelujen teemat ja kysymykset Liite 7: Vaihtoehtoiset konfirmatoriset mallit
Lyhenteet
AUDIT Alcohol Use Disorders Identification Test (Alkoholinkäytön riskitason arviointimenetelmä)
MILLERIN YM. (2006) KYSELY
Patient attitudes towards self-report and biomarker alcohol screening by primary care physicans (Potilaiden suhtautuminen alkoholinkäytöstä kertomiseen ja laboratoriokokeisiin)
WHO World Health Organization (Maailman terveysjärjestö)
WPQ Work Practice Questionnaire (Työntekijöiden työkäytäntöihin liittyvä kysely)
Keskeiset käsitteet
ALKOHOLINKÄYTÖN VARHAINEN PUHEEKSIOTTO
Asiakkaan/potilaan alkoholinkäytön arviointi, neuvonta ja tarvittaessa hoitoonohjaus
ARVIOINTIMENETELMÄ
Kysely, jonka avulla tutkitaan kohteena olevaa ilmiötä AUDIT-LUOKITUS
Yläkäsite vähäriskiselle käytölle, riskikäytölle, haitalliselle käytölle ja mahdolliselle alkoholiriippuvuudelle
SYSTEEMITEOREETTINEN VIITEKEHYS
Asiakkaisiin, työntekijöihin, esimiehiin ja organisaatioon liittyvien tekijöiden sekä niiden yhteyksien tarkastelu
Lyhenteet
AUDIT Alcohol Use Disorders Identification Test (Alkoholinkäytön riskitason arviointimenetelmä)
MILLERIN YM. (2006) KYSELY
Patient attitudes towards self-report and biomarker alcohol screening by primary care physicans (Potilaiden suhtautuminen alkoholinkäytöstä kertomiseen ja laboratoriokokeisiin)
WHO World Health Organization (Maailman terveysjärjestö)
WPQ Work Practice Questionnaire (Työntekijöiden työkäytäntöihin liittyvä kysely)
Keskeiset käsitteet
ALKOHOLINKÄYTÖN VARHAINEN PUHEEKSIOTTO
Asiakkaan/potilaan alkoholinkäytön arviointi, neuvonta ja tarvittaessa hoitoonohjaus
ARVIOINTIMENETELMÄ
Kysely, jonka avulla tutkitaan kohteena olevaa ilmiötä AUDIT-LUOKITUS
Yläkäsite vähäriskiselle käytölle, riskikäytölle, haitalliselle käytölle ja mahdolliselle alkoholiriippuvuudelle
SYSTEEMITEOREETTINEN VIITEKEHYS
Asiakkaisiin, työntekijöihin, esimiehiin ja organisaatioon liittyvien tekijöiden sekä niiden yhteyksien tarkastelu
1 Johdanto
Alkoholin ongelmakäyttö on merkittävä kansanterveyden uhkatekijä. Vaikka alkoholinkäyttö on osa sosiaalista elämää, on huomioitava, että kyseessä on myrkyllinen ja riippuvuutta aiheuttava aine (WHO 2009) sekä karsinogeeni (IARC 2009). Ongelmakäyttö on yhteydessä yli 60 sairauteen sekä useisiin sosiaalisiin haittoihin. Alkoholi on merkittävänä riskitekijänä yhteydessä muun muassa tapaturmiin, väkivallantekoihin, myrkytyksiin, maksakirrooseihin ja syöpiin sekä ennenaikaisiin kuolemiin. (Alkoholiongelmaisen hoito 2011; WHO 2007; WHO 2002.) Alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat ovat olleet työikäisten yleisimpiä kuolinsyitä viime vuosina Suomessa. Työikäisten alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat ovat myös lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. (STAT 2014.)
Suomessa alkoholin ongelmakäyttö on yleistä ja sillä tarkoitetaan alkoholin riskikäyttöä, haitallista käyttöä ja riippuvuutta. (Aalto 2009; Alkoholiongelmaisen hoito 2011; Seppä ym.
2010.) Suomessa arvioidaan olevan yhteensä 600 000 ongelmakäyttäjää (Halme ym. 2008).
Vuoden 2014 tilastojen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö oli edelleen runsasta (Alkoholijuomien kulutus 2014).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on keskeinen terveyden edistämisen menetelmä. Systemaattinen, ehkäisevä ja terveyttä edistävä työ, kuten alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto, on todettu vaikuttavaksi alkoholinkäytön haittojen vähentämisessä. (Bennett 2014; Botelho ym. 2011; Johnson ym. 2010; Wilson ym. 2011a.) Muun muassa WHO:n (2009), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (2008) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (2009) ohjelmissa alkoholin ongelmakäytön ja haittojen vähentäminen on määritelty keskeiseksi tavoitteeksi. Tästä huolimatta alkoholinkäytön varhainen ja systemaattinen puheeksiotto on ollut toistaiseksi vähäistä perusterveydenhuollossa (Mäkelä ym. 2011; Seppänen ym. 2012; Williams ym. 2011).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on terveydenhuollossa kehitetty, vaikuttava ja kustannustehokas menetelmä. Se sisältää alkoholin ongelmakäytön tunnistamisen ja yksilön alkoholinkäyttöön suhteutetun neuvonnan. (Aalto 2009; Babor 2001;
Kaner ym. 2009; Solberg ym. 2008.) Menetelmän käyttämisestä hyötyvät eniten alkoholin riskikäyttäjät ja haitallisesti käyttävät, mutta sen avulla voidaan myös ohjata alkoholiriippuvaisia hoitoon (Aalto 2009; Babor ym. 2001; Ballesteros ym. 2004; Berholet ym.
2005; Kaner ym. 2009; Nilsen 2010; Moyer ym. 2002; Poikolainen 1999). Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on todettu vaikuttavaksi menetelmäksi riskikäyttäjille ja haitallisesti käyttäville riippumatta asiakkaiden sosioekonomisesta asemasta (Fleming 1997; Johnson ym.
2010; Littlejohn 2006; Scott & Anderson 1990). Varhainen puheeksiotto on tärkeää, koska alkoholinkäyttäjä ei usein itse tiedosta oman alkoholinkäyttönsä riskejä (Aalto 2001; Babor 2001). Asiakkaiden kuvausten mukaan alkoholinkäytöstä kysyminen ja keskustelu on ollut hyväksyttävää ja hyödyllistä (Aalto ym. 2004; Aalto ym. 2002; Mäkelä ym. 2011; Pedersen ym. 2011).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on todettu toimivaksi menetelmäksi perusterveydenhuollossa (Chan ym. 2013; Johnsonym. 2010; Kuokkanen ym.
2010). Varhainen puheeksiotto ei ole ollut kuitenkaan kattavaa, kun se on suhteutettu alkoholin ongelmakäyttäjien määrään. Terveyden edistämisen näkökulmasta varhaisen puheeksioton tulisi olla entistä systemaattisempaa ja jokaisen työntekijän toteuttamaa.
(Bennet 2014; Heather 2012; Wilson ym. 2011a.) Puheeksioton toteuttamisessa on olennaista ottaa huomioon myös eettiset näkökohdat, jossa keskeistä on asiakkaan itsemääräämisen ja ihmisarvon kunnioittaminen (Behm 2015). Varhaisen puheeksioton on todettu olevan toimiva menetelmä myös sosiaalihuollossa, jossa alkoholinkäytön arviointia ja neuvontaa on
1 Johdanto
Alkoholin ongelmakäyttö on merkittävä kansanterveyden uhkatekijä. Vaikka alkoholinkäyttö on osa sosiaalista elämää, on huomioitava, että kyseessä on myrkyllinen ja riippuvuutta aiheuttava aine (WHO 2009) sekä karsinogeeni (IARC 2009). Ongelmakäyttö on yhteydessä yli 60 sairauteen sekä useisiin sosiaalisiin haittoihin. Alkoholi on merkittävänä riskitekijänä yhteydessä muun muassa tapaturmiin, väkivallantekoihin, myrkytyksiin, maksakirrooseihin ja syöpiin sekä ennenaikaisiin kuolemiin. (Alkoholiongelmaisen hoito 2011; WHO 2007; WHO 2002.) Alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat ovat olleet työikäisten yleisimpiä kuolinsyitä viime vuosina Suomessa. Työikäisten alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat ovat myös lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. (STAT 2014.)
Suomessa alkoholin ongelmakäyttö on yleistä ja sillä tarkoitetaan alkoholin riskikäyttöä, haitallista käyttöä ja riippuvuutta. (Aalto 2009; Alkoholiongelmaisen hoito 2011; Seppä ym.
2010.) Suomessa arvioidaan olevan yhteensä 600 000 ongelmakäyttäjää (Halme ym. 2008).
Vuoden 2014 tilastojen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö oli edelleen runsasta (Alkoholijuomien kulutus 2014).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on keskeinen terveyden edistämisen menetelmä. Systemaattinen, ehkäisevä ja terveyttä edistävä työ, kuten alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto, on todettu vaikuttavaksi alkoholinkäytön haittojen vähentämisessä. (Bennett 2014; Botelho ym. 2011; Johnson ym. 2010; Wilson ym. 2011a.) Muun muassa WHO:n (2009), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (2008) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (2009) ohjelmissa alkoholin ongelmakäytön ja haittojen vähentäminen on määritelty keskeiseksi tavoitteeksi. Tästä huolimatta alkoholinkäytön varhainen ja systemaattinen puheeksiotto on ollut toistaiseksi vähäistä perusterveydenhuollossa (Mäkelä ym. 2011; Seppänen ym. 2012; Williams ym. 2011).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on terveydenhuollossa kehitetty, vaikuttava ja kustannustehokas menetelmä. Se sisältää alkoholin ongelmakäytön tunnistamisen ja yksilön alkoholinkäyttöön suhteutetun neuvonnan. (Aalto 2009; Babor 2001;
Kaner ym. 2009; Solberg ym. 2008.) Menetelmän käyttämisestä hyötyvät eniten alkoholin riskikäyttäjät ja haitallisesti käyttävät, mutta sen avulla voidaan myös ohjata alkoholiriippuvaisia hoitoon (Aalto 2009; Babor ym. 2001; Ballesteros ym. 2004; Berholet ym.
2005; Kaner ym. 2009; Nilsen 2010; Moyer ym. 2002; Poikolainen 1999). Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on todettu vaikuttavaksi menetelmäksi riskikäyttäjille ja haitallisesti käyttäville riippumatta asiakkaiden sosioekonomisesta asemasta (Fleming 1997; Johnson ym.
2010; Littlejohn 2006; Scott & Anderson 1990). Varhainen puheeksiotto on tärkeää, koska alkoholinkäyttäjä ei usein itse tiedosta oman alkoholinkäyttönsä riskejä (Aalto 2001; Babor 2001). Asiakkaiden kuvausten mukaan alkoholinkäytöstä kysyminen ja keskustelu on ollut hyväksyttävää ja hyödyllistä (Aalto ym. 2004; Aalto ym. 2002; Mäkelä ym. 2011; Pedersen ym. 2011).
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on todettu toimivaksi menetelmäksi perusterveydenhuollossa (Chan ym. 2013; Johnsonym. 2010; Kuokkanen ym.
2010). Varhainen puheeksiotto ei ole ollut kuitenkaan kattavaa, kun se on suhteutettu alkoholin ongelmakäyttäjien määrään. Terveyden edistämisen näkökulmasta varhaisen puheeksioton tulisi olla entistä systemaattisempaa ja jokaisen työntekijän toteuttamaa.
(Bennet 2014; Heather 2012; Wilson ym. 2011a.) Puheeksioton toteuttamisessa on olennaista ottaa huomioon myös eettiset näkökohdat, jossa keskeistä on asiakkaan itsemääräämisen ja ihmisarvon kunnioittaminen (Behm 2015). Varhaisen puheeksioton on todettu olevan toimiva menetelmä myös sosiaalihuollossa, jossa alkoholinkäytön arviointia ja neuvontaa on
hyödynnetty muun muassa työllistymisen ja mielenterveyden edistämisessä. (Patterson ym.
2010; Hare ym. 2004; Osilla ym. 2008.)
Alkoholin ongelmakäytöstä syntyy merkittäviä taloudellisia menetyksiä niin yhteiskunnalle kuin yksilölle. Yhteiskunnan näkökulmasta alkoholinkäytön haitoista aiheutuu merkittäviä kustannuksia, koska suurin osa asiakkaista ei saa neuvontaa ja hoitoa perusterveydenhuollossa (Berends ym. 2013). Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon alkoholinkäyttöön liittyvät haittakustannukset olivat 81–136 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Haittakustannuksiin on laskettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta sekä avohoidosta aiheutuneet kustannukset. Tätäkin enemmän ongelmakäyttö on kuormittanut sosiaalihuoltoa. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2012.) Systemaattisella varhaisella puheeksiotolla on voitu vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyskäyttäytymiseen ja terveydenhuollon kustannusten vähenemiseen (Brown ym. 2014;
Clifford ym. 2011; Engdahl ym. 2011). Yksilön näkökulmasta ongelmakäyttö aiheuttaa riskin moniin sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin (Botelho ym. 2011; McElwaine ym.
2013). Ongelmakäytöstä aiheutuvista terveyshaitoista kaksi kolmasosaa oli kohdentunut niin sanotuille kohtuukäyttäjille ja yksi kolmasosa eniten alkoholia käyttävälle väestön kymmenesosalle (Poikolainen ym. 2007).
Valtaosa alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton tutkimuksista on toistaiseksi kohdentunut terveydenhuoltoon ja lääkärin työhön (Hyman 2006; Nilsen ym. 2008).
Varhaisen puheeksioton kuuluminen osaksi hoitajan työtä on kuitenkin luontevaa, koska hoitajilla voidaan olettaa olevan enemmän aikaa lääkäreihin verrattuna ottaa huomioon potilas kokonaisvaltaisesti (Lock ym. 2002; Roche & Freeman 2004). Myös sosiaalityössä on ilmennyt tarpeita hyödyntää näyttöön perustuvaa menetelmää asiakkaan alkoholinkäytön arvioinnissa, neuvonnassa ja seurannassa (O`Hare 2009). Alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa voivat toteuttaa lääkärien ohella myös hoitajat ja sosiaalityöntekijät niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossakin (Babor 2001; WHO 2009). Hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden toteuttama varhainen puheeksiotto on havaittu olevan lähes yhtä vaikuttavaa kuin lääkäreiden toteuttama puheeksiotto asiakkaiden haitallisen alkoholinkäytön vähentämisessä (Ockene ym. 1999; Sullivan ym. 2011). Näin ollen varhaisen puheeksioton tutkiminen myös hoitajien ja sosiaalialan työntekijöiden tehtävänä on perusteltua.
Asiakkaiden alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton menetelmän käyttämisen on havaittu olevan yhteydessä työntekijään ja organisaatioon liittyviin tekijöihin (Nilsen 2010;
Roche ym. 2009). Tästä huolimatta varhaista puheeksiottoa on toistaiseksi tutkittu enimmäkseen työntekijän näkökulmasta eikä juurikaan esimiesten tai organisaation näkökulmasta. Viimeaikaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tuotu esille, että tätä monimuotoista ja -tasoista ilmiötä olisi hyödyllistä tarkastella työntekijätasoa laajemmin.
(Babor ym. 2005; Kaner 2010; Nilsen 2010; Roche ym. 2009.) Organisaation monimuotoiset keinot, kuten yhteinen näkemys alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton lisäämisen tarpeesta, johdon tuki ja organisaation systeemin hyödyntäminen (esimerkiksi toimintasuunnitelmat, tietojärjestelmät) ovat lisänneet puheeksiottoa. Organisaation monimuotoiset keinot ovat tukeneet parhaiten myös työntekijöitä puheeksioton lisäämisessä. (Giffordym. 2012; McElwaine ym. 2011; McKnight-Eily ym. 2014; Moyer
& Finney 2010; Nilsen 2010; Williams ym. 2011.) Edelleen tiedetään kuitenkin vähän niistä organisaatioon liittyvistä tekijöistä, jotka edistävät tehokkaimmin systemaattista ja rutiininomaista puheeksiottoa (Botelhoym. 2011; Nemeth ym. 2013).
Terveyden edistämiseen liittyvien seikkojen, kuten asiakkaiden alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton tutkiminen, on monitieteistä ja -tasoista. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on monitieteinen tietoperusta, koska varhaista puheeksiottoa tutkitaan sekä terveyden- että sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tutkimuksen kohteena ovat asiakkaiden/potilaiden ja työntekijöiden (lääkärit, terveydenhoitajat, päihdesairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat) näkökulmat tutkittavaan ilmiöön, alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon. Lisäksi tutkimukseen osallistuu terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalvelujen lähiesimiehiä ja keskijohtoa, jotka toimivat organisaation johtamisjärjestelmän eri tasoilla johtaessaan ja tukiessaan alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton toteuttamista.
Tässä tutkimuksessa hyödynnetään systeemiteoreettista viitekehystä (Rasmussen 1997;
Roche & Pidd 2010; Vicente 1999; Ödegård 2006), jonka avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltainen ja perusteltu käsitys tutkittavasta ilmiöstä, alkoholinkäytön varhaisesta puheeksiotosta. Systeemiteoreettisen lähestymistavan on todettu toimineen hyvin monitasoisten ilmiöiden tarkastelussa ja sitä on hyödynnetty muun muassa potilasturvallisuuden tutkimuksissa. Tällöin tarkoituksena on ollut hoitotyön haittatapahtumien vähentäminen ja toiminnan kehittäminen turvallisemmaksi. (Reiman &
Oedewald 2008.)
Systeemiteoreettisen ajattelun lähtökohtana on, että organisaation eri tasot vaikuttavat toisiinsa, joten organisaation yhdellä tasolla tapahtuva muutos vaikuttaa vähintäänkin jollekin toiselle tasolle (Johnson ym. 2008). Näin ollen ei ole perusteltua tutkia ainoastaan työntekijöiden näkökulmaa alkoholinkäytön varhaisesta puheeksiotosta, koska työntekijöiden toimintaan vaikuttaa organisaation muidenkin tasojen toiminta:
alkoholinkäytön varhaisen puheeksioton kirjaaminen organisaation eri tasojen toimintasuunnitelmiin ja esimiesten ohjeistus puheeksiottoon vaikuttavat työntekijöiden toimintatapoihin. Näistä lähtökohdista käsin organisaatiossa toteutettavaa varhaista puheeksiottoa on tarkoituksenmukaista tutkia työntekijöiden, esimiesten ja koko organisaation näkökulmasta suhteessa asiakkaisiin.
Tässä tutkimuksessa kuvataan ja selitetään asiakkaiden alkoholinkäyttöä ja suhtautumista työntekijöiden toteuttamaan alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon. Tutkimuksessa tarkastellaan myös työntekijöiden toteuttamaa varhaista puheeksiottoa ja siihen vaikuttavia edistäviä tekijöitä, jotka liittyvät työntekijään, työryhmään, työpaikkaan ja organisaatioon.
Lisäksi tuodaan esille lähiesimiesten ja keskijohdon näkökulma. Esimiesten osalta selvitetään, miten he osana organisaatiota johtavat ja tukevat varhaista puheeksiottoa.
Tutkimuksessa sovellettava systeemiteoreettinen viitekehys mahdollistaa kokonaisvaltaisen käsityksen muodostamisen alkoholinkäytön varhaisesta puheeksiotosta terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa.
