Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään oh- jelmistorobotiikan avulla.
Irina Janeks
Opinnäytetyö
Tiivistelmä
Tekijä(t) Irina Janeks Koulutusohjelma Liiketalous, tradenomi
Raportin/Opinnäytetyön nimi
Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään ohjelmistorobotii- kan avulla
Sivu- ja liitesi- vumäärä 29
Monet organisaatiot ja yritykset alkavat hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa prosessien auto- matisoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Ohjelmistorobotiikka (RPA) on nykyaikai- nen teknologia, jonka avulla automatisoidaan ja tehostetaan yrityksen liiketoimintaproses- seja. Opinnäytetyssä tutustutaan ohjelmistorobotiikkaan ja esitellään ohjelmistorobotiikan hyötyjä ja etuja. Ohjelmistorobotiikan suurin etu on helppo ja nopea käyttöönotto pienillä kustannuksilla.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistehtävä ja se toteutuu kohdeyrityksen toi- meksiannosta. Tämän työn yleisenä tavoitteena on auttaa toimituspalvelun työntekijöitä ke- hittämään heidän työtänsä ja suunnata yrityksen resursseja rutiininomaisten tehtävien hoi- tamisesta paremmin tuottavaan työhön. Tutkimuksessa on käytetty hyödyksi aiempaa tut- kimusta sekä tehty haastattelu henkilöstölle. Tutkimus on tehty syksyllä 2019 ja paran- nusehdotus on toteutettu keväällä 2020.
Tutkimuksessa tutustutaan ohjelmistorobotiikkaan, sen käyttökohteisiin, ohjelmistorobotii- kan käyttöönoton prosessiin sekä miten prosessin kanssa tulisi edetä. Automatisoitavat prosessit tulee valita huolellisesti, koska eivät kaikki tehtävät sovellu ohjelmistorobotiikalle.
Ohjelmistorobotiikalle soveltuvat parhaiten toistuvat, säännönmukaiset ja rutiininomaiset tehtävät.
Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton projekti edellyttää yhteistyö eri sidosryhmien kanssa.
Kehitysprojekti voidaan jakaa kahteen päävaiheen: suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistu- neen käyttöönoton saavuttamiseksi ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessin kaikki vaiheet tulee käydä läpi huolellisesti. Viestintä ja yhteistyö eri osapuolten välillä on tärkeää projek- tissa. Ennen prosessin automatisointia olisi hyvä kehittää tai parantaa prosessia.
Ohjelmistorobotiikka on uusi teknologia ja sen käyttöönotosta yrityksillä ei ole olemassa vielä paljon kokemusta. Oppi uudesta teknologiasta syntyy sitä käyttöönotettaessa.
Asiasanat
Prosessien automatisointi, ohjelmistorobotiikka (RPA), ohjelmistorobotiikan käyttöönotto
Sisällys
1 Johdanto ... 2
1.1 Toiminnallisen työn merkitys toimeksiantajalle ... 2
1.2 Työn tavoitteet ja rajaus ... 3
1.3 Toiminnallisen työn toteutuskuvaus ... 3
1.4 Raportin rakenne ... 4
1.5 Lyhenteet ... 4
2 Ohjelmistorobotiikka ... 5
2.1 Liiketoiminnan prosessien automatisoinnin työkalut ... 5
2.2 Ohjelmistorobotiikan käsite (RPA) ... 6
2.3 Ohjelmistorobotiikan käyttömahdollisuudet ... 7
2.4 Ohjelmistorobotiikan hyödyt. ... 8
2.5 Ohjelmistorobotiikan haasteet ... 10
2.6 Ohjelmistorobotiikalle soveltuvat tehtävät... 11
3 Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto ... 14
3.1.1 Kehitysprojektin suunnitteluvaihe ... 14
3.1.2 Kehitysprojektin toteutusvaihe ... 15
4 Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto kohdeyrityksessä ... 18
4.1 Projektin suunnitteluvaihe ... 18
4.1.1 Automatisoitavan prosessin kuvaus ... 18
4.1.2 Valitun prosessin potentiaali ohjelmistorobotiikalle ... 19
4.1.3 Tavoitetilan suunnittelu ... 20
4.2 Käyttöönoton prosessin toteutus ... 20
4.2.1 Robotin testaus ... 21
4.3 Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton projektin lopputulos ... 23
5 Pohdinnat ja johtopäätökset ... 25
5.1 Opinnäytetyö ja oma oppiminen ... 26
Lähteet ... 28
1 Johdanto
Digitalisoituminen ja automaatio muuttaa organisaatioiden ja yritysten toimintatapoja.
Markkinoille ilmestyy jatkuvasti uusia automaation työkaluja, joiden avulla yritykset tehos- tavat ja nopeuttavat liiketoimintaprosesseja. Automaation avulla yritykset pystyvät parem- min vastaamaan asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin sekä parantamaan tuotteiden tai pal- veluiden laatua. Yksi näistä automaation työkaluista on ohjelmistorobotiikka (RPA, Robo- tic Process Automation), joka on saanut paljon huomiota ja kiinnostusta viime aikoina. Oh- jelmistorobotiikan suurin etu on helppo ja nopea käyttöönotto, sen takia sen kysyntä̈ vii- meisten parin vuoden aikana on kasvanut nopeasti.
Ohjelmistorobotiikan käyttö on siirtynyt teollisesta valmistusympäristöstä toimisto- ja pal- velualueelle. Manuaalisesti suoritettujen liiketoimintaprosessien osuus on aika suuri, joten RPA:n teknologian ilmestyminen markkinoille on ajankohtainen (Kirchmer 2017). Periaat- teessa ohjelmistorobotiikka voidaan hyödyntää kaikissa yrityksissä ja toimistoaloilla, joissa suoritetaan paljon rutiiniomaisia, toistuvia, säännönmukaisia ja manuaalisia tehtäviä. Oh- jelmistorobotteja käytetään paljon talous-, henkilöstö-, asiakashallinnan, tuotannon, myyn- nin ja logistiikan prosesseissa. (Staria 2019 d.)
1.1 Toiminnallisen työn merkitys toimeksiantajalle
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistehtävä ja se toteutuu kohdeyrityksen toi- meksiannosta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on elintarviketeollisuuden yritys (myöhem- min Yritys X). Minä suoritin syventävän työharjoittelun kohdeyrityksen logistiikan osaston toimituspalvelun tiimissä syksyllä 2019.
Tässä työssä seurattiin ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessia. Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään ohjelmistorobotiikan avulla pilottiprojekti toteutettiin osana laajempaa Office Lean-kehitysprojektia. Ohjelmistorobotin avulla yritettiin vapauttaa toimistopalvelun työntekijöitä manuaalisista toistuvista tehtävistä.
Opinnäytetyön tehtävinä on tutkia ohjelmistorobotiikkaa, raportoida ohjelmistorobotin käyt- töönotosta. Siinä tapauksessa, jos robotin käyttöönotto toteutuisi onnistuneesti, raportin produktina syntyisi ohjeistus robotin ylläpidosta. Ohjeistuksen avulla toimituspalvelun työntekijät pystyisivät jatkossa ylläpitää robotin toimintaa ja hallita mahdollisia muutostilan- teita. Epäonnistuneessa käyttöönotossa, tehtäväni on tehdä ehdotuksia, miten prosessia
voidaan kehittää tai parantaa. Tulokset ja materiaalit ovat kohdeyrityksen hyödynnettä- vissä.
1.2 Työn tavoitteet ja rajaus
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen työ, jonka yleisenä tavoitteena on auttaa toimituspal- velun työntekijöitä kehittämään heidän työtänsä ja suunnata yrityksen resursseja rutiinin- omaisten tehtävien hoitamisesta paremmin tuottavaan työhön. Opinnäytetyössä tutustu- taan ohjelmistorobotiikkaan, sen käyttökohteisiin, ohjelmistorobotiikan käyttöönoton pro- sessiin ja miten prosessin kanssa tulisi edetä. Työssä selvitellään, mitä tehtäviä ohjelmis- torobotiikalla voi automatisoida. Opinnäytetyön toinen tavoite on vastata kysymykseen, kannattaako yrityksen päivittää asiakashinnastoja SAP-järjestelmään ohjelmistorobotiikan avulla?
Oppinäytetyön rajauksena on Yritys X:n liiketoimintaympäristö ja valittu automatisoitava prosessi. Kehittämistyönä on valitun prosessin RPA-soveltuvuuden arviointi ja ohjelmisto- robotiikan käytönottoprosessin vaiheiden kuvaaminen. Arviointikriteerinä on prosessiin käytetyn ajan vertaileminen ennen ja automatisoinnin jälkeen.
1.3 Toiminnallisen työn toteutuskuvaus
Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään prosessin automatisointi oli osa Of- fice Lean -projektia, joka oli käynnistynyt yrityksessä vuonna 2019. Alkuperäisen aikatau- lun mukaan ohjelmistorobotti piti olla jo käytössä syksyllä 2019. Projektin edetessä on il- mestynyt erilaisia ongelmia ja projektipäällikkö on vaihtunut kesken. Minä itse liityin pro- jektiin loppuvaiheessa, kun robotti oli ollut valmis testaukseen. Minun tehtäviini kuului ro- botin testaaminen ja raportointi lopputuloksista.
Opinnäytetyössä on käytetty erilaista dataa: kirjoja, verkkojulkaisuja sekä henkilöstön haastatteluja, joita käytetään tietolähteenä. Kirjallisuusosassa tieteellisen lähteiden avulla selvitetään, mikä on ohjelmistorobotiikka, sen hyödyt ja haasteet, mitkä prosessit soveltu- vat ohjelmistorobotiikalle ja ohjelmistorobotiikan käyttöönoton vaiheet. Kirjallisuusosan tie- toja on hyödynnetty työn soveltavassa osassa. Soveltavan osassa tutkitaan asiakashin- nastojen päivittäminen SAP-järjestelmään -prosessia, tehdään nykytilanteen kartoituksen ja arvioidaan, miten hyvin valittu prosessi soveltuu ohjelmistorobotiikan automatisoita- vaksi. Seuraavaksi kuvataan prosessin kulkua ja lopuksi kerrotaan projektin lopputulok- sista.
1.4 Raportin rakenne
Opinnäytetyöraportti noudattaa perinteistä tutkielman rakennetta. Opinnäytetyö on kaksi- osainen, joka koostuu kirjallisesta raportoinnista ja käytännön toteutuksesta. Teoriapohjan ensimmäinen pääluku kertoo yrityksen prosessien automatisoinnista, ohjelmistorobotii- kasta, sen hyödyistä ja haasteita. Toinen pääluku käsittelee ohjelmistorobotiikan käyttöön- ottoprosessia. Neljännessä luvussa kuvataan asiakashinnastojen päivittäminen SAP-jär- jestelmään käyttöönottoprosessia. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset on esitetty vii- meisessä kappaleessa.
1.5 Lyhenteet
AI Artificial Intelligence / Tekoäly
API Application Programming Interface / Ohjelmointirajapinta
BPM Business Process Management / Liiketoimintaprosessien hallinta CRM Customer Relationship Management/ Asiakassuhteiden hallinta IT Information Technology/ Informaatioteknologia
FTE Full-time Equivalent / 1 täysipäiväinen työntekijä RaaS Robot as a Service/ Robotti palveluna
RPA Robotic Process Automation/ Ohjelmistorobotiikka YTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
2 Ohjelmistorobotiikka
Monet organisaatiot ja yritykset alkavat hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa prosessien auto- matisoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Edelläkävijät hyödyntävät jo myös koneop- pimista ja muuta tekoälyä. Vuonna 2017 Suomessa oli 348 yritystä, jotka hyödynsivät te- koälyä ja automatisointia omassa liiketoiminnassa. Suurempia niistä ovat K-ryhmä, OP Ryhmä, Stora Enso, Tieto, Verohallinto ja Sanoma. (Siukonen & Neittaanmäki 2019, 191.)
2.1 Liiketoiminnan prosessien automatisoinnin työkalut
Liiketoiminnan prosessien automatisointi ja digitalisointi on yksi nykyhetken tärkeimmistä kehitysalueista. Prosessien automatisointi ja tehostaminen tuo yritykselle laatu-, tehok- kuus ja kustannussäästöhyötyjä. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi yritysten on jatkuvasti etsit- tävä tapoja parantaa liiketoimintaansa prosesseja. Tällä hetkellä liiketoiminnan prosessit voidaan automatisoida kahtena vaihtoehtoisena keinona joko BPM:n (Business Process Management) tai RPA:n (Robotic Process Automation) avulla. Penttinen, Kasslin ja Asatiani mukaan (2018) BPM pidetään raskaana automaationa, kun RPA taas kevyenä automaationa. Käytännössä BPM tarkoittaa erilaisten järjestelmien yhdistämistä API-raja- pintoja hyödyntämällä. BPM:n tulos on se, että käyttäjä syöttää tiedot yhteen järjestel- mään ja tiedot siirtyvät automaattisesti muihin järjestelmiin API-rajapintojen kautta. (Pentti- nen, Kasslin & Asatiani 2018.)
RPA on uusi ja nouseva liiketoimintaprosessien automaation kenttä. Se eroaa taustajär- jestelmien siinä mielessä, että siinä hyödynnetään jo olemassa olevien järjestelmien omi- naisuuksia ja käyttöliittymiä. RPA ei muuta taustalla olevia järjestelmiä, vaan toimii niiden päällä. (Willcocks, Lacity & Craig, 2015). Ohjelmistorobotiikan tärkeimpiä etuja on helppo ja nopea integraatio ja se ei vaadi käyttäjiltä ohjelmointitaitoja. Taulukossa 1 on vertailtu RPA:n ja BPM:n ominaisuuksia. (Asatiani & Penttinen 2016.)
Taulukko 1. RPA:n ja BPM:n ominaisuuksia (mukaillen Asatiani & Penttinen 2016.)
Ominaisuus RPA (kevyt IT) BPM (raskas IT)
Integraation tyyppi Integrointi front-end tasolla Integrointi back-end tasolla
Teknologia Uusi ja epävarma Vanha ja luotettava
Kultuuri Prosessin parantaminen Ohjelmistotuotanto Tavoite Ketterä, innovaatio, nopea Turvallisuus, tehokkuus,
luotettavuus
Käyttöönotto Nopea (2-4 viikkoa) Hidas (muutama kuukausi - vuosia)
Ongelmat Eristetyt järjestelmät, yksi- tyis- ja tietoturvaongelmat
Kalliit ja monimutkaiset jär- jestelmät
2.2 Ohjelmistorobotiikan käsite (RPA)
Ohjelmistorobotiikka (RPA) on nykyaikainen teknologia, jonka avulla automatisoidaan ja tehostetaan yrityksen liiketoimintaprosesseja. Ohjelmistorobotiikan myötä robotit siirtyvät teollisuusympäristöstä toimisto- ja palveluympäristöön. Aivan kuten teollisuusrobotit auto- matisoivat tuotannon toistuvia ja rutiinitehtäviä, RPA-robotit automatisoivat ihmisten tieto- työtä ja dataa. Ohjelmistorobotit toimivat samalla tavalla kuten ihmiset. Ne mallintavat ih- misten toimintaa: tunnistavat, lukevat ohjelman kenttiä, tarvittaessa muokkaavat sisältöä ja syöttävät tietoja samaan tai eri ohjelmistoon. Kaikki tämä tapahtuu ennalta määriteltyjen sääntöjen perusteella. (Kirchmer 2017)
Salby ja Fersht (2012) tutkimuksessaan kuvaavat RPA:n ihmistyöntekijän teknisenä jälji- telmänä, jonka tarkoituksena on automatisoida jäsenneltyjä tehtäviä nopeasti ja kustan- nustehokkaasti. Toisin sanoen ohjelmistorobotiikka on tietokoneohjelmisto, joka on ohjel- moitu suorittamaan toistuvia työvoimavaltaisia tehtäviä. (Fersht & Slaby 2012)
Vaikka termi RPA ”Robotic Process Automation” viittaa fyysisiin robotteihin, jotka ovat fyy- sisesti toimistoissa ja suorittavat ihmisten tehtäviä, RPA on kuitenkin ohjelmistopohjainen ratkaisu. Ohjelmistorobotti vastaa yhtä ohjelmistolisenssiä. RPA ohjelmisto soveltuu hyvin ihmisten korvaamiseksi niin sanottu ”kääntötuoli” prosesseissa (kuva 1), joissa ihminen kopioi tietoja yhdestä järjestelmästä (esimerkiksi sähköposti), käsittelee nämä sääntöjen avulla ja syöttää samat tai muokatut tiedot toisiin järjestelmiin (esimerkiksi ERP-järjestel- mään). (Willcocks, Lacity & Craig 2015)
Kuva 1. Ohjelmistorobotin toiminnan kuvaaminen (Willcocks, Lacity & Craig 2015)
Ohjelmistorobotti on vuorovaikutuksessa muiden tietokonejärjestelmien kanssa aivan ku- ten ihminen. Jos RPA-ohjelmisto on määritetty oikein, sen pitäisi tehdä työtä paremmin, nopeammin ja paljon halvemmin kuin ihminen. Ihminen voisi vapaasti keskittyä ei-rutiinin- omaisiin tai mielenkiintoisempiin tehtäviin. Työntekijä hoitaisi myös kaikki muut kuin rutii- ninomaiset poikkeukset, joita RPA-ohjelmisto ei voinut käsitellä. (Willcocks, Lacity & Craig 2015)
Ohjelmistorobotti asennetaan tietokoneen työasemalle tai palvelinympäristöön. Ohjelmis- toon koodataan erilaisia säännöllisiä työnkulkuja yrityksen käyttämiin järjestelmiin. Ope- tettu työnkulku koostuu tiedon keräämisestä ja syöttämisestä. RPA soveltuu ensisijaisesti toistuviin säännöllisiin prosesseihin, joilla on pieni poissulkemisaste. (Staria 2019 a.)
2.3 Ohjelmistorobotiikan käyttömahdollisuudet
RPA vapauttaa ihmisten toistuvista rutiinitehtävistä ja antaa ihmisten keskittyä vaikeam- piin tehtäviin. On mahdollista opettaa robotille vertailemaan tietoja järjestelmien välillä ja tekemään näiden tietojen perusteella päätöksiä. Ohjelmistorobotti voi toimia täysin itsenäi- sesti kellon ympäri. Esimerkkinä voi olla sähköpostien lajittelu oikealle henkilölle sähkö- postien otsikkojen tai sisältöjen perusteella. Ohjelmistorobotti voi toimia myös yhdessä ih- misen kanssa, jolloin robotti hoitaa prosessista aikaa vievän manuaalisen ja toistuvan osuuden. Tästä esimerkkinä erilaiset tietojen noudot järjestelmistä. Ihminen määrittelee robotille, mitä tietoja ja miltä aikaväliltä tarvitaan. Kun robotti saa tämän käskyn, se lähtee tekemään varsinaista noutotyötä. Kun työ on suoritettu, robotti ilmoittaa siitä ihmiselle.
(Staria 2019 a.)
Tänään robotit osaavat käsitellä sähköisiä asiakirjoja ja taulukoita, ovat vuorovaikutuk- sessa kirjanpitojärjestelmien, online-resurssien ja sähköpostin kanssa. RPA:n tyypillisiä tehtäviä ovat: sähköpostien lajittelu ja viestin lähettäminen oikealle henkilölle sähköpos- tien otsikkojen tai sisältöjen perusteella, sovellusten avaaminen ja tietojen kopiointi ja liit- täminen yhdestä järjestelmästä toiseen. (Fersht & Slaby 2012). Ohjelmistorobotiikan tyy- pilliset tehtävät on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. Ohjelmistorobotiikan tyypilliset tehtävät
Seuraavaksi on muutama esimerkki, miten suomalaiset yritykset hyödyntävät ohjelmisto- robotiikkaa omassa liiketoiminnassa.
Kiinteistömaailma hankkii ohjelmistorobotin, jonka sai nimen Hubert. Hubertin tavoitteena oli siivota yrityksen CRM-järjestelmää. Robotti kävi läpi koko asiakasrekisterin ja poisti tuplakontaktitietoja annettujen sääntöjen mukaan. Näin kiinteistövälittäjät pystyisivät hel- pommin löytää omat asiakkaansa. Kiinteistömaailman tietojärjestelmien kehityspäällikkö arvioi, että tähän tehtävään menisi yhden henkilön vuoden työtunnit. (Staria 2019 a.).
Newsec hankki ohjelmistorobotin, joka hoitaa saunavuoro- ja autopaikkavarausten laskut- tamisen. Robotti Ruttunen kopioi tiedot sähköisestä huoltokirjasta laskutusjärjestelmään.
(Staria 2019 c.). Hämeen Autovarusteen ohjelmistorobotti vie ostolaskuja järjestelmään ja etsii YTJ:stä y-tunnuksia asiakastietoihin. (Staria 2019 b.)
2.4 Ohjelmistorobotiikan hyödyt.
Ohjelmistorobotiikka tarjoaa suuria hyötyjä, joilla on vaikutus yrityksen prosesseille sekä koko yrityksen liiketoiminnalle. RPA:n päähyötyihin voidaan listata korkea tuottavuus, kus- tannustehokkuus, ajan säästäminen, tarkkuus, luotettavuus sekä nopea ja helppo käy- tönotto. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin edellä mainittuja hyötyjä.
Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton hyödyksi katsotaan myös se, että kalliit henkilöstöre- surssit käytetään paremmalla tavalla. Robotit käsittelevät tylsiä, toistuvia sääntöihin perus- tuvia prosesseja. Sillä tavalla ihmistyöntekijöillä vapautuu enemmän aikaa arvokkaampiin ja mielenkiintoisempiin tehtäviin, jotka vaativat heiltä ongelmaratkaisukykyä, analyysiä ja päätöksentekoa. Tämä vuorostaan parantaa työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden sitoutunei- suutta. Kalliit IT-ohjelmistoinsinöörit pääsevät keskittymään strategisempiin kehitysprojek- teihin. (Fersht & Slaby 2012)
Seuraava ohjelmistorobotiikan hyöty on helppo ja nopea integraatio. RPA:n on mahdol- lista integroida mihin tahansa työntekijän käyttämään ohjelmistoon riippumatta sen avoi- muudesta kolmansien osapuolten integraatioon. Monet yritysten IT-järjestelmät ovat omis- tettuja ilman julkisia sovellusliittymiä, mikä rajoittaa suuresti niiden kykyä kommunikoida muiden järjestelmien kanssa. RPA ratkaisee tämän ongelman. Ohjelmistorobotiikka ei vaadi yrityksen nykyisten IT-järjestelmien muuttamista, koska robotit jäljittelevät ihmisen käyttäytymistä. Robotit voivat siis toimia täysin käyttöliittymässä, jolloin IT-järjestelmät ei- vät ole yhteydessä toisiinsa. Tämä on huomattava etu verrattuna automaattiseen integ- raatioon, joka saavutetaan usein back-end-integraatiolla, mikä edellyttää usein nykyisten järjestelmien merkittävää uudistamista. Robotit pystyvät siirtämään tiedot ohjelmistosta toiseen saavuttaen integraation efektin ilman tarvetta kalliisiin rajapintoihin tai järjestelmä- muutoksiin. (Kirchmer 2017; Asatiani & Penttinen 2016, 4.; Kaalejärvi & Salminen 2018, 51.)
Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto on mahdollista toteuttaa hyvin lyhyessä ajassa. Käyt- töönotto voi kestää kahdesta-neljään viikkoon. Se on lyhyt aika verrattuna yritysohjelmien käyttöönottoaikoihin. Integraation rakentaminen yritysohjelmien välissä voi kestää kuuka- sia tai jopa vuosia. (Asatiani & Penttinen 2016).
Seuraava hyöty on nopeus ja virheettömyys. Manuaalinen tietojen syöttö voi olla kallista yritykselle, aikaa vievää ja tylsää työntekijöille. Automaation avulla inhimilliset tallennus- ja laskuvirheet voidaan vähentää huomattavasti. Robotit työskentelevät nopeammin ja tar- kemmin kuin ihmiset. Ne eivät tarvitse taukoja ja toimivat aina tehokkaasti 24 tuntia seitse- mänä päivänä viikossa. Robotti ei tee näppäilyvirheitä ja ei kyllästy manuaalityöhön.
Tutkimusyhtiö Gartner teki tutkimuksen organisaatiossa, jossa työskenteli noin 40 koko- päivästä kirjanpitäjää. Tutkimus osoitti, että pelkästään rahoitusosaston virheet, kuten kir- joitusvirheet, johtavat keskimäärin 25 000 korjaustuntiin, joiden vuosikustannus on noin 878 000 dollaria. (Gather 2019.)
Ohjelmistorobotiikka on erittäin monipuolinen ja joustava. Jopa järjestelmien käyttäjät voi-
vaatii edistyneitä koodaustaitoja, jotta sen toimintatapaan voidaan tehdä merkittäviä muu- toksia. Toisaalta ohjelmistorobotteja voidaan opettaa muokkaamaan suhteellisen yksin- kertaisia loogisia lauseita tai jopa muokkaamaan graafisia prosessikaavioita. (Asatiani &
Penttinen 2016.)
Seuraavaksi ohjelmistorobotiikan suureksi hyödyksi luetaan kustannustehokkuus. Robotit voivat työskennellä vuorokauden ympäri ilman palkkaa. Tyypillinen ohjelmistorobotti voi maksaa 0,19 talon sisäisestä FTE:stä ja 0,5 ulkoistetusta FTE:stä. (Asatiani & Penttinen 20Ei 16.)
2.5 Ohjelmistorobotiikan haasteet
Ohjelmistorobotiikka on suhteellisen uusi teknologia, joka kehittyy koko ajan. Vaikka ohjel- mistorobotiikka tuo paljon hyötyjä, sen käyttö voi aiheuttaa myös joitakin riskejä. Suuraa- vaksi tarkastellaan RPA:n haasteita yksityiskohtaisemmin.
Yhdeksi ohjelmistorobotiikan haasteiksi luetaan prosessin perusdatan pätevyys. Vaikka RPA auttaa suorittamaan rutiinitehtävät nopeammin ja laadukkaammin, mutta toisaalta se voi myös tehdä virheitä nopeammin ja varmoin ottein. Robotti voi tehdä virheitä siinä ta- pauksissa, jos sille on tehty vääriä tai puutteellisia ohjeita tai sen käsittelemä tieto on väärä. Koska ohjelmistoroboteilla puuttuu tekoäly eli kognitiivisia taitoja, se ei pysty ym- märtämään, että käsittelemä tieto on väärää ja robotti voi prosessoida sitä väärin. Väärä data tai liiketoimintasääntöjen riittämätön määrittely voivat johtaa esimerkiksi värien tuot- teiden tilaamiseen nopeasti ja suurina määrinä. Robotin syöttämälle tiedolle pitää määrit- tää erityisen tarkan kontrollin. Toimiakseen oikein ohjelmistorobotti tarvitsee sääntöjä, joi- den pitää olla paljon tarkempia kuin ihmisellä. (Kirchmer 2017.)
RPA:n käyttö voi myös peittää ongelmien oireita korjaamatta todellisia syitä tai virheiden aiheuttajia. RPA:ta voidaan käyttää esimerkiksi kirjanpidon tilierojen automaattiseen täs- mäytykseen. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin paljon hyödyllisempää kor- jata ongelmia, jotka aiheuttavat näitä eroja. Näin ollen RPA voi estää todellista edisty- mistä. (Kirchmer 2017.)
RPA-toimittajat korostavat, että robotin on helppo ottaa käyttöön ja sen voi käyttää mel- kein kuka tahansa. Tämä voi olla totta yksinkertaisille sovelluksille. Kuitenkin saavuttaak- seen RPA:n täyden potentiaalin tarvitaan asiantuntijoiden tietämystä ja osaamista. RPA:n toteuttaminen ja jatkuva sopeuttaminen pitäisi olla osa organisaation prosessihallintaa.
Muuten tai RPA-odotukset eivät välttämättä täyty tai eivät täyty kokonaan. (Kirchmer 2017.)
Vaikka ohjelmistorobotiikan integrointi käyttöliittymään on nopeaa ja joustavaa, sitä pide- tään silti heikompana vaihtoehtona verrattuna perinteisiin prosessiautomaatiojärjestelmiin tai BPM-työkaluihin. Ohjelmistorobotiikka pidetään täydentävänä järjestelmänä tai sovel- luksena ja se on kevyttä IT:tä, koska se ei häiritse taustalla olevia tietokonejärjestelmiä.
Muutokset tai päivitykset prosesseihin tai järjestelmiin voivat vaikuttaa robottien toimintaan ja aiheuttaa häiriöitä robottien toiminnassa. Sen takia kriittisiä prosessia liiketoiminnan kannalta ei tule automatisoida ohjelmistorobotiikan avulla. (Asatiani & Penttinen 2016.)
Seuraava haaste on työntekijöiden negatiivinen asenne ja ennakkoluulot ohjelmistorobo- tiikkaan. Vaikka RPA:n jälkeinen palaute on ollut pääosin positiivista eikä merkittäviä työ- paikkojen menetyksiä ole havaittu RPA:n vuoksi (Lacity & Willcocks 2015), osa työnteki- jöistä saattaa silti nähdä robotit suorana kilpailijana omista työpaikoista ja suhtautua ohjel- mistorobotiikan varautuneesti. Tämä voi aiheuttaa jännitteitä johdon ja työntekijöiden vä- lille, ja sillä voi olla jopa tuhoisa vaikutus työntekijöiden moraaliin. Siksi RPA:n käyttöön- otto ja esittely on hoidettava hienovaraisesti ja kommunikoitava asianmukaisesti. (Asatiani
& Penttinen 2016.)
Seuraavaksi RPA:n heikkoudeksi voidaan katsoa sen käyttöönoton rajallisuus. Tällä het- kellä RPA teknologia soveltuu vain tietyn tyypin prosesseille. Automatisoitavien proses- sien on oltava selkeästi määriteltyjä ja työvaiheiden perustua sääntöihin. Jos prosessi ei ole standardisoitu tai sitä ei tunneta riittävän hyvin, ohjelmistorobotiikan käyttöönotto ei onnistu. Prosessien tulee sisältää työvaiheita, jotka eivät vaadi ihmisen tekemää arvioin- tia. (Asatiani & Penttinen 2016.)
Nämä mahdolliset riskit voivat tehdä RPA:sta vaarallisen illuusion. Nämä riskit voidaan kuitenkin minimoida käsittelemällä RPA:ta oikealla tavalla. (Asatiani & Penttinen 2016.)
Kehoe, Patil, Abbeel ja Goldberg (2015) viittaavat siihen, että ohjelmistorobotiikkaan liittyy myös tietoturvariskejä. Usein ohjelmistorobotti käsittelee luottamuksellista dataa, joka liik- kuu erilaisissa pilvipalveluissa ja voi olla alttiina hakkeroinnille. (Tuominen 2020, 31.)
2.6 Ohjelmistorobotiikalle soveltuvat tehtävät
Automatisoitavat prosessit tulee valita huolellisesti, koska eivät kaikki tehtävät sovellu oh- jelmistorobotiikalle. Ohjelmistorobotiikalle soveltuvat parhaiten toistuvat, säännönmukaiset ja rutiininomaiset tehtävät. (Lacity Willcocks 2016.)
Tietyn tehtävän soveltuvuuden arvioimiseksi ohjelmistorobotiikalle on arvioitava, onko teh- tävä rutiinia vai ei, edellyttääkö se kognitiivista ajattelua vai ei (kuva 3). Tehtävät, jotka ei- vät ole rutinoimaisia, vaativat kognitiivista tai luovaa ajattelua ja joilla on suuri vaihtele- vuus, soveltuvat huonosti ohjelmistorobotiikalla automatisoitavaksi. Lisäksi on hyvä muis- taa se, että valitun prosessin kaikki vaiheet voidaan kirjoittaa ylös tarkasti, ottaen huomi- oon kaikki poikkeukset ja mahdolliset tapaukset. (Asatiani & Penttinen 2016, 7.)
Kuva 3. Ohjelmistorobotiikalle soveltuvat tehtävät (Asatiani & Penttinen 2016, 7.)
Asatiani ja Penttinen esittävät kahdeksan kriteeriä, joita on otettava huomioon ennen kuin prosessi aloitetaan automatisoida ohjelmistorobotiikalla. Kriteerit on esitetty taulukossa 2.
Mitä enemmän kriteereitä sisältää valittu tehtävä, sitä enemmin se soveltuu RPA:lla auto- matisoitavaksi.
Taulukko 2. Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton kriteerit (Asatiani c Penttinen 2016, 7.) Käyttöönoton kriteeri Kuvaus
1. Prosessin suuri tapahtu- mamäärä
Ohjelmistorobotiikan suoritettavaksi suunnit- telut tehtävät on usein toistuva ja sisältävät paljon alitehtäviä.
2. Usean tietojärjestelmien käyttä- minen
Suoritettavat tehtävät sisältävät useiden jär- jestelmien käyttöä
3. Tietojärjestelmän ja ympäristön vakaus
Ennalta määrättyjä tietojärjestelmät pysyvät samoina, kun tehtävät suoritetaan
4. Alhaiset kognitiiviset vaatimuk- set
Suoritettava tehtävä ei vaadi luovuttaa, sub- jektiivista arviointia tai monimutkaisia tulk- kaustaitoja
5. Yksiselitteisiin sääntöjen helppo hajoaminen
Prosessi voi helppo hajottaa yksinkertaisiksi ja sääntöihin perustuviksi tehtäväksi.
6. Taipumus inhimillisiin tehtäviin Tehtävä suorittaminen on altis tietynalaisille inhimillisille virheille, jota ei tapahdu tietoko- neille.
7. Rajallinen tarve poikkeustilan- teiden käsittelyyn
Prosessi on standardoitu. Poikkeuksia ei juuri ilmenee
8. Prosessin kustannukset Yritys osaa arvioida prosessin suorituksesta johtuvat kustannukset sekä laskemaan RPA:n sijoitetun pääoman tuoton.
Tulevaisuudessa tekoälyn (AI) ja kognitiivisen automaation komponenttien integrointi RPA-työkaluihin tekee niistä vieläkin tehokkaampia, koska RPA alkaa käsitellä suunnitte- lemattomia tilanteita ja käsitellä strukturoimattomia tietoja. (Kirchmer 2017.)
3 Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto
Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton taustalla on yleensä tarve tehostaa yrityksen proses- seja ja samalla kehittää yrityksen liiketoimintaa. Prosessien automatisointi RPA:lla tuo yri- tykselle laatu-, tehokkuus ja kustannussäästöhyötyjä. Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton projekti edellyttää yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Kaarlejärvi ja Salminen kirjassaan
”Älykäs taloushallinto” käyvät läpi kehitysprojektiin sisältyvät vaiheet ja keskeisiä asioita.
Kaarlejärvi ja Salminen jakavat kehitysprojektin kahteen päävaiheen: suunnitteluun ja to- teutukseen (kuva 4). Joskus isoissa organisaatioissa suunnitteluvaihe laiminlyödään tai unohdetaan ja lähdetään suoraan kehitysprojektin toteuttamiseen. Suunnitteluvaihe on kuitenkin tärkeä vaihe, jolloin tunnistetaan mahdollisia riskejä ja haasteita sekä valitaan lukuisista vaihtoehdoista sopivin ratkaisun. Toteutusvaihe on johtamista ja se edetään suunnitelmaan mukaan. Toteutusvaiheen isommat haasteet ovat yleensä vajavainen osaaminen, puutteellinen viestintä, henkilöiden johtaminen muutoksessa ja epäselvät vas- tuut palvelutarjoajien kanssa. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 249-251.)
Kuva 4. Ohjelmistorobotin käyttöönoton prosessin vaiheet
3.1.1 Kehitysprojektin suunnitteluvaihe
Käytönottoprojektin suunnitteluvaihe alkaa kehitystarpeiden analysoinnista. Tässä vai- heessa selvitetään edellytykset projektin toteuttamiselle, arvioidaan projektin kannatta- vuutta, hyötyjä ja riskejä. Alustavasti mietitään eri toteutusvaihtoehtoja ja asennetaan stra- tegiset tavoitteet koko projektille. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja ne voivat olla esi- merkiksi x prosentin kustannussäästötavoitteet, laadun parantaminen, virheiden vähenty- minen ja raportoinnin nopeuttaminen x päivällä. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 252.)
Alkuvaiheessa selvitetään, olisiko ohjelmistorobotiikasta hyötyä omalle organisaatiolle.
Ensin olisi hyvää tutustua prosesseihin, vaikka lopputulos olisikin se, että ohjelmistorobo- tin ei kannattaisi hankkia. (Digital Workforce 2016.)
Suunnittelun seuraava vaihe on nykytilan analyysi - vaihe, jossa käydään läpi prosessin sisältyvät tehtävät riittävän yksityiskohtaisesti. Tietoa nykytilasta voidaan kerätä haastatte- lemalla henkilöitä, jotka osallistuvat prosesseihin, seuraamalla työnkulkua ja tutustumalla olemassa olevaan dokumentaatioon. Tässä vaiheessa käsitellään organisointi ja resurs- sien käyttö, selvitellään prosessien sidosryhmät ja tunnistetaan rajapinnat muihin proses- seihin tai järjestelmiin. Nykytilan analyysin jälkeen tunnistetaan kehitystarpeita ja mieti- tään, miten prosessin voidaan parantaa ennen sen automatisointia. Esimerkiksi etsitään prosesseista manuaalisia, aika vieviä ja turhia työvaiheita sekä tarkistetaan, vaativatko järjestelmät ja liittymät päivitystä. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 252-253.)
Kun nykytilan analyysi on tehty ja kehitystarpeita on selvitetty, aloitetaan tavoitetilan suun- nittelun. Tässä vaiheessa laaditaan kuvaukset tavoitetilan prosesseista, järjestelmistä, so- velluksista ja töiden organisoinnista. Tavoitetilan suunnittelussa tehdään myös alustavan projektisuunnitelman, investointi ja kannattavuuslaskelmat sekä riski- ja hyötyarviointi.
Kun halutaan automatisoida prosessin tai sen osat, kannattaa miettiä kannattaako auto- matisoida sitä, vai voidaan päästä prosessin vaiheesta kokonaan eroon. On tärkeä muista, että turhaan automatisoida huonosti toimivaa prosessia ilman siihen liittyvää kehi- tystä. Sen jälkeen, kun suunnitelmat, riski ja hyötyanalyysit ovat valmiit, voidaan siirtyä seuraavaan toteutusvaiheeseen. Olennaista informoida projektista jo alkuvaiheessa oi- keille henkilöille, sidosryhmille ja mahdollisuuksien mukaan ottaa ne mukaan suunnitte- luun. Muutoksen johtaminen ja hallinta on keskeisessä asemassa kehitysprojekteissa.
(Kaarlejärvi & Salminen 2018, 254-255.)
3.1.2 Kehitysprojektin toteutusvaihe
Toteutusvaiheen alussa yritys valitsee palveluita tai teknologioita, kilpailuttaa palveluntar- joajia ja hankkii tarvitsevia ohjelmistoja. Sitä ennen yrityksen on vastattava seuraaviin ky- symyksiin: mitä osaamista yrityksellä on jo olemassa, ja mitä se pystyy tekemään itse ja riittääkö resursseja. Pienille ja keskisuurille yrityksille on järkevää hankkia valmiita palve- luita kuin ryhtyä rakentamaan omaa sähköisen infrastruktuurin osajärjestelmineen ja liitty- mineen. Käynnistysvaiheessa laaditaan yksityiskohtaisempi projektisuunnittelu ja aikatau- lutetaan projektin hyvin yksityiskohtaisesti. Projektisuunnittelussa määritetään kaikki osa- alueet ja prosessit, jotka kuuluvat projektiin. Projektille valitaan projektipäällikkö, joka on vastuussa suunnittelun toteuttamisesta ja projektin johtamisesta sekä raportoinnista.
Käyttöönottovaiheessa laaditaan määrittelydokumentit. Määrittelydokumenttien tulee sisäl- tyä tarkat prosessikuvaukset kaikista projektiin sisältyvistä prosesseista, liittymäkartat, re- kisteri- ja parametrointikuvaukset sekä myös raportoinnin. Sen jälkeen siirrytään toteutus- ja testausvaiheeseen. Jos uusia ohjelmistoja ja järjestelmiä on hankittu, toteutusvaihee- seen kuuluu tekniset perustamistyöt ja tietoliikenneyhteyksien luominen. Testauksella pa- ras lopputulos saavutetaan, jos todelliset loppukäyttäjät voivat testata uusia ohjelmistoja, sovelluksia tai simuloida testeissä todellisia tilanteita. Tässä vaiheessa robotti testataan huolellisesti. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 258-259.)
Kun uusi sovellus on valmis ja testattu siirretään varsinaiseen tuotantokäyttöön. Tässä vaiheessa voidaan järjestää viimeiset koulutukset käyttäjille. Käyttäjien havaintojen perus- teella suoritetaan viimeisiä muutoksia tai korjauksia. Käyttöönotto voidaan aloittaa pilotoin- tijaksolla. Tässä vaiheessa varmistetaan, että ulkopuoliset sidosryhmät, jotka ovat integ- roitu prosessiin, toimivat sovitulla tavalla. Kun loppukäyttäjiltä on saatu ensivaiheen koke- mukset, uusista prosesseista on aika päättää projekti. Tässä vaiheessa tehdään projektin muodollinen päätös ja arviointi alkuperäisiin tavoitteisiin. Projektin aikana kertyy oppi ja kokemukset, joita voidaan hyödyntää seuraavissa projekteissa tai jatkokehityskohteissa.
Joskus toteutusvaiheessa tunnistetaan uusia kehityskohtia, joita ei kuitenkaan mahdollista toteuttamaan projektin puitteissa. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 259-260.). Viimeisessä vaiheessa, kun robotti on otettu tuotantokäyttöön, pitää muistaa, että se tarvitsee säännöl- listä huoltoa. RPA-ohjelmistoa ja alustoja täyttyy päivittää ja ylläpitää. Tarvittaessa robottia voi opettaa suorittaa tehtävistä nopeammin ja viisaammin. Silloin kun käyttämät järjestel- mät päivittyvät, pitää huomioida, miten se heijastaa robotin toiminnassa.
Projektin onnistuminen ei voi arvioida vain sillä, että järjestelmät toimivat, vaan pitää muista, että kehitysprojektin tavoitteena on toiminnan kehittäminen ja prosessin muuttami- nen. Suurimmat hyödyt projektista silloin, kun manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu mahdollisimmat pitkälle ja käyttäjät voivat siirtää tai keskittyä mielekkäisiin tehtäviin. On hyvä arvioida, mitä hyötyä projekti on tuonut omalle yritykselle sekä sidosryhmille. Kehi- tysprojekti voi pitää onnistuneena, kun sillä on saatu muutettua toimintaa ja ihmiset ovat tyytyväisiä uusiin menetelmiin. Jatkotoimenpiteisiin kuuluu jatkuva prosessien työvaihei- den kyseenalaistaminen sekä uusien automatisoitavien työvaiheiden tunnistaminen.
(Kaarlejärvi & Salminen 2018, 258-260.)
Ohjelmisto robotiikka ja tekoäly ovat uusia teknologioita ja niiden käyttöönotosta ei ole ole- massa paljon kokemusta. Opin uudesta teknologiasta me saamme sitä käyttöönotetta- essa. Projektin kehitys kohteet kannattaa jatkaa pieniin osa-alueisiin. Työ pitää aloittaa kokeilemalla, esimerkiksi ottamalla pieni osa-alue kerrallaan. Jos se onnistuu ja lopputulos
toimii, siirretään seuraavaan osa-alueeseen. Siinä tapauksessa, jos tulos tai menetelmä ei toimi, suuntaa voidaan nopeasti muuttaa. Projektin alkuvaiheessa tunnistetaan mittari ja nykytila mitataan. Projektin päätettyä muutos mitataan samalla mittarilla ja todetaan, onko haluttu muutos saavutettu. Saadut tulokset ja kertynyt oppi jaetaan yrityksessä tukeak- seen muun yrityksen oppimista ja kehittymistä. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 262-263.)
4 Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto kohdeyrityksessä
Tässä luvussa esitellään ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessi ja sen tulokset Yritys X:ssä.
Minä itse aloitin harjoittelijana kohdeyrityksessä syksyllä 2019 ja liityin ohjelmistorobotin käyttöönoton prosessiin testivaiheessa. Tiedot projektin käynnistymisestä sain projektin dokumentaatiosta ja henkilöstöin haastatteluista. Syksyllä osallistuin muutamiin palaveriin ohjelmistorobotin toimittajan ja projektipäällikön kanssa.
4.1 Projektin suunnitteluvaihe
Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään ohjelmistorobotiikan avulla alkoi pi- lottiprojektina osana Office Lean -projektia. Office Lean -projekti käynnistyi yrityksessä vuoden 2019 alussa. Projektin tavoitteena oli liiketoiminnan kustannusten vähentäminen, prosessien tehostaminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen toimistoprosessien auto- matisoinnilla. Projektin hyötytavoitteet olivat: tuottavammat työskentelytavat, manuaalisten virheiden vähentäminen, nopeammat käsittelyajat sekä työntekijöiden työtyytyväisyyden parantaminen. Ennen projektin alkua manuaaliset, turhautuvat ja rutiiniomaiset tehtävät tunnistettiin. Joidenkin prosessien automatisoinnissa haluttiin kokeilla uutta teknologiaa RPA:ta. Valitut prosessit haluttiin automatisoida sekä BPM:n avulla, että RPA-työkaluilla.
Potentiaaliset prosessit ohjelmistorobotiikalle löytyi asiakaspalvelun ja logistiikan osas- toista. Yhteensä valittiin viisi prosessia, jotka haluttiin automatisoida projektin puitteissa.
Kehitysprojektin projektipäällikkö valittiin.
Asiakashinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään ohjelmistorobotiikan avulla - pilotti- projektin tavoitteena oli saada kokemuksia RPA:sta ja helpottamista toimistopalvelun työntekijöiden työtä. Työntekijöiden mielestä prosessi vei paljon aikaa ja siihen on toivottu helpotusta jo pitkään.
4.1.1 Automatisoitavan prosessin kuvaus
Automatisoitava prosessi on esitetty kuvassa 5. Prosessi alkaa siitä, että avainasiakas- päällikkö laatii tuotehinnaston ja lähettää sen asiakkaalle kuukausittain. Sen jälkeen hän tallentaa hinnastokopion SharePointiin. Tuotteiden hinnat eivät muutu joka kuukausi. Siinä tapauksessa, jos hintamuutos tapahtuu, avainasiakaspäällikkö ilmoittaa hintamuutoksesta sähköpostilla toimistopalvelun. Kun toimistopalvelu saa ilmoituksen, tiimin jäsen etsii tietyn hinnaston SharePointista. Hinnastot on tehty Excel-tiedostoihin. Työntekijä poimii hinnas- tosta tietyt sarakkeet, kuten asiakas numero, tuotteiden numero, hinta, hintayksikkö ja
mistä päivästä lähtien hinta astuu voimaan. Henkilö valitsee tietyt sarakkeet ja kopio ne tietyssä järjestyksessä uuteen Excel-tiedostoon. Excel-tiedosta tiedon kopioidaan No- tePad-tiedostoon ja tallennetaan se tietokoneen työpöydälle. Viimeksi henkilö avaa SAP- järjestelmän ja tallentaa NotePad-tiedoston SAP-järjestelmään käyttämällä SCAT-transak- tiota.
Toimituspalvelu palvelee noin 10 suurta asiakasta ja noin 60 pientä asiakasta. Yhdellä asiakkaalla voi olla muutama hinnasto. Tällä tavalla kaikkien hinnastojen päivittämiseen yhdellä työntekijällä suunnilleen kestää 1 työpäivä eli noin 8 h. Hintamuutoksia tuotteille ei tapahdu joka kuukausi, keskimäärin vuodessa tapahtuu noin 4-5 hintamuutosta. Työnteki- jöiden mielestä prosessi on rutiiniomainen ja tylsää.
Kuva 5. Hinnastopäivittäminen SAP-järjestelmään – prosessikuvaus
4.1.2 Valitun prosessin potentiaali ohjelmistorobotiikalle
Valittu prosessi sopii hyvin ohjelmistorobotiikalle automatisoitavaksi. Prosessi on sääntö- pohjainen ja se ei sisällä inhimillistä harkintaa. Prosessi on suhteellinen yksinkertainen ja sen on helppo mallintaa. Prosessi sisältää jonkun verran poikkeuksia. Yksi esimerkki poik- keustilanteista on niin sanotut ”kiintiöt”. Joissakin tapauksissa ennen hinnan korotusta asi- akkaille jaetaan kiintiöitä eli tiettyä tuotemäärä, jonka on mahdollista ostaa vanhalla hin- nalla. Toimistopalvelun työntekijä seuraa kiintiöitä. Kun asiakkaan kiintiö on käytetty, sille
asiakkaalle päivitetään uusi hinnasto. Sillä tavalla eri asiakkaille uusi hinta astuu voimaan eri päivämäärinä. Prosessin käyttämä aineisto on digitaalista, käytetään Excel-tiedostoja.
Excel tiedostoja ovat kaikki erilaisia. Jokaiselle asiakkaille on käytössä oma hinnasto- pohja. Samat tiedot, jotka robotti tarvitsee poimia tiedosta, ovat eri sarakkeissa. Joissakin hinnastopohjissa on käytetty kolme erilaista hintayksikköä kuten esimerkiksi yhden kilo- gramman, kappaleen ja laatikon hintoja. Prosessin piirteet ja soveltuvuus ohjelmistorobo- tiikalle on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Hinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään prosessipiirteet ja soveltuvuus ohjelmistorobotiikalle
Tekijä Lisätieto
Prosessi on sääntöpohjai- nen
Kyllä
Prosessi on suhteellisen yksinkertainen
Kyllä
Prosessin poikkeukset Uusi hinta astuu voimaan siinä päivänä, kun kiintiö on käytetty.
Prosessissa käsiteltävä ai- neisto on digitaalista
Kyllä
Prosessissa käsiteltävä ai- neisto on yhdenmukaista
Ei Jokaiselle asiakkaalle on oma hinnasto- pohja. Samat tiedot sijaitsevat eri sarak- keissa ja hinnastossa me-hinta voi olla sekä per kg, pc tai cas.
Suuri volyymi Ei
Tehtävä suoritetaan toistu- vasti samalla tavalla
Kyllä
4.1.3 Tavoitetilan suunnittelu
Prosessi alkaa siitä, että avainasiakaspäällikkö laatii tuotehinnaston ja lähettää sen asiak- kaalle kuukausittain. Sen jälkeen tallentaa hinnaston kopion SharePointiin. Siinä tapauk- sessa, jos hintamuutos on tapahtunut, avainasiakaspäällikkö ilmoittaa hintamuutoksesta sähköpostilla toimistopalveluun. Toimistopalvelun työntekijä käynnistää hintarobotin, joka päivittää hinnastoja. Kun tehtävä on suoritettu, robotti lähettää toimistopalvelun sähköpos- tiin raportti onnistuneesta tai epäonnistuneesta työstä.
4.2 Käyttöönoton prosessin toteutus
Projektin aikataulujen mukaan Hinnastojen päivittäminen SAP-järjestelmään prosessi au- tomatisointi piti toteuttaa 1.3.2019 -30.6.2019 ajankohtana ja ohjelmistorobotti piti olla jo otettu käyttöön syksyllä 2019.
Projektin ryhmään valittiin asiakaspalvelun päällikkö, toimistopalvelun työntekijä, robotin toimittaja, IT SAP tukihenkilö sekä IT-tukihenkilö. Koska yrityksellä ei ollut aikaisempaa kokemusta ohjelmistorobotiikasta, päätettiin hyödyntää ulkopuolista osaamista ja ostaa ohjelmistorobotin ylläpidettynä palveluna. 5.4.2019 Yritys Y oli valittu RPA-toimittajaksi.
Yritys Y on suomalainen ohjelmistoyhtiö. Yritys Y on tehnyt töitä ohjelmistorobottien kanssa kahdella alueella, jotka ovat RPA ja testiautomaatio.
13.05.2019 Yritys X ja Yritys Y allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Yritys Y tarjosi Yritys X:lle ohjelmistorobotteja RaaS-palvelumallina erilaisten digitaalisten liiketoiminta- prosesseihin liittyvien tehtävien automatisointiin. Automation Robotics-as-a-Service (RaaS)-mallissa toimittaja toimittaa RPA-palveluja kattavasti, mukaan lukien infrastruktuu- rin, toimintamallin, toteutus ja konsultointipalvelut. Prosessikehitystyön piti valmistua hei- näkuun 2019 loppuun mennessä. Sopimuksissa sovittiin työn hinnasta ja ylläpitomak- susta, joka oli 500 euroa kuukaudessa. RPA-toteutus tapahtui lähinnä avoimen lähdekoo- din tekniikalla, kuten Robot Framework ja Phyton - ohjelmointikielellä. Robotin käyttöym- päristö oli virtuaalikone, joka toimittaja hallinnoi ja ylläpiti. Robotit ohjattiin pilviympäris- töstä.
Syyskuussa 2019 projektijohtaja vaihtui ja projekti siirtyi toiselle henkilölle. 7.10.2019 pi- dettiin palaveri, jossa Yritys Y kävi esittämässä robotin toimintaa. Sen jälkeen virtuaali- kone asennettiin ja viimeiset asennukset tehtiin IT:n puolelta.
4.2.1 Robotin testaus
Lokakuussa tehtiin muutama testaus. Robotti toimi hyvin ja sähköpostiin tulivat raportteja onnistuneesta hinnastojen päivittämisestä. Robotti todettiin toimivaksi. 6.11.2019 päätet- tiin kytkettää robotin tuotantoon ja päivittää uudet hinnastot seuraavalla kerralla robotin avulla. Robotti kytkettiin tuotantoon ja seuranta alkoi.
Robotin käyttöönottoon jälkeen tuli esille tilanteita, jolloin robotin käynnistäminen ei ollut mahdollinen. Poikkeustilanteet ja virheet tulivat esille projektin edetessä. Taulukkoon 4 on kerätty huomautuksia robotin toiminnasta testausvaiheessa.
Taulukko 4. Huomautukset robotin toiminnassa testausvaiheessa
1 Robotti ei sovi kaikille olemassa oleville hinnastoille. Päivittää vain hinnastot tietyssä muodossa.
2 Päivittää kaikkien asiakkaiden hinnastot samaan aikaan.
3 Numeroiden pyöristäminen
4 Oikean tiedoston valitseminen
5 Yhdellä asiakkaalla voi olla muutama hinnastoa. Robotti päivittää vain yhden.
6 Robotille ei ole määritelty kontrolleja. Virhemahdollisuus on suuri.
Robotti koodattiin päivittämään vain viiden asiakkaan hinnastoja. Yritys Y esitti robotin käyttämän algoritmia, jonka mukaan Yritys X voisi koodata muita asiakkaan hinnastoja itse. Tästä tuli ensimmäinen ongelma, koska eivät kaikki hinnastot sisälsi standardisoitua dataa. Esimerkiksi hinnastot, jotka sisälsivät kolme erilaista hintayksikköä, oli mahdotonta päivittää robotilla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koko prosessia ei ollut mahdollista automatisoida.
Toinen haaste oli se, että robotti päivitti kaikkien asiakkaiden hinnastot samaan aikaan.
Joissakin poikkeustilanteissa tämä ei sopinut. Esimerkkinä voi olla, kun kaikille asiakkaille ennen hinnankorotusta jaetaan ”kiintiöitä” eli asiakkailla on mahdollisuus ostaa tietyllä ajanjaksolla tietyt tuotemäärät vanhalla hinnalla. Toimistopalvelun työntekijät seuraavat kiintiöitä. Kun kiintiö on käytetty, asiakkaalle päivitetään uusi hinnasto. Kun robotin käyn- nistettiin, robotti päivitti kaikkien asiakkaiden hinnastoja, jotka astuivat voimaan samasta päivämäärästä.
Testausvaiheessa huomattiin, että robotti pyöristi parin tuotteen hinnat eri tavalla kuin Ex- cel. Myyntierän hinta oli tähän asti 13,19 eur, kun taas robotti vei SAP-järjestelmään hin- nan 13,18 eur (1,465 x9 kpl =13,185 eur).
Robotti latoi automaattisesti kuluvan kuukauden aikana ensimmäisen kerran luodun tie- doston. Hinnat tulivat voimaan seuraavan kuukauden alusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että avainasiakkaidenpäälliköille piti tallentaa hinnastot SharePointiin vain kuluvan kuukauden aikana. Yleensä hinnastot luotiin ja lähetettiin asiakkaille noin pari kuukautta ennen hinnanmuutosta. Tämä voisi aiheuttaa ongelman, jollain tulevaisuuden hinnasto unohdetaan tallentaa SharePointiin samaan aikaan kun se on lähetetty asiakkaalle.
Robotille ei ollut määritelty mitään kontrolleja ja virhemahdollisuus oli suuri. Kun työntekijä päivitti hinnan, hän voi huomata, että hinta on liian suuri tai liian pieni ja tarvittaessa tar- kisti tuotteen hinnan avainasiakkaidenpäälliköltä. Mutta robotilla ei ole ”järkeä” ja se syöt- tää hinnan, mitä on laitettu soluun.
17.1.2020 Yritys Y:n kanssa pidettiin Teams-palaveri, jossa esitettiin robotin testauksen tulokset ja edellä mainitut huomautukset ja puutteet. Palaverissa esitettiin myös kehityseh- dotuksia, jotka on listattu taulukossa 5.
Taulukko 5. Kehitysehdotukset Kehitysehdotus
Mahdollisuus ladata samassa hinnastossa eri yksiköissä hintoja samassa hinnastossa
Mahdolliset virhetilanteet, joista pitää saada ilmoitukset toimistopal- velun sähköpostiin:
- Tuotenumero ei ole aktiivinen SAP:ssa / tuotenumero puut- tuu SAP:sta (SAP antaa virheilmoituksen hintoja syötettä- essä)
- Hinta puuttuu sarakkeesta
- Hinta ei luettavissa (esim. pilkun asemesta on käytetty piste)
- Tiedosto puuttuu SharePointista/ tuplatiedosto
Mahdollisuus päivittää hinnat vain yhdelle tai valitsemille asiakkaille
Yritys Y otti huomioon kaikki esitellyt huomautukset ja jonkun ajan kuluttua lähetti Yritys X:lle työ ja hinta-arvion, joka projektiryhmän mielestä oli liian korkea.
16.3.2020 Yritys X:ssä pidettiin kokous, jossa päätettiin RPA-alustan tulevaisuudesta.
Kaikkien mielestä robotin kehittämisestä aiheuttamat lisäkustannukset ja sen lisäksi ylläpi- tomaksut ei ollut kustannustehokas ratkaisu yritykselle. Kokouksessa päätettiin lopettaa Yritys Y:n RPA-alustan, joka oli vain hintarobotin käytössä.
4.3 Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton projektin lopputulos
Hintarobotin käyttöönotto epäonnistui. Kuten todettiin luvussa 4.1.3. valittu prosessi sopii hyvin automatisoitavaksi ohjelmistorobotiikalle ja tämä prosessi olisi hyvä automatisoida tulevaisuudessa ottaen huomioon saadut opit. Seuraavaksi esitellään kehittämisehdotuk- sia tälle prosessille.
Suurin haaste projektissa oli se, että käsiteltävä data ei ollut rakenteellisessa muodossa.
Olisi hyvä standardisoida hinnastoja ennen prosessin automatisointia. Ihanteellisessa ti- lanteessa olisi hyvä käyttää samaa hinnastopohjaa kaikkia asiakkaita varten. Tällä het- kellä tämä ei ole vielä mahdollista, koska osa asiakkaista vaatii oman hinnastopohjan käyttämistä. Ainakin suurelle osalle asiakasta tämä olisi käynyt.
Ehdotin tehdä muutokset kaikkiin hinnastopohjiin muokkaamatta varsinaista hinnastoa. Li- säsin jokaiseen hinnastopohjaan toiseen välilehden, johon tarvittavat tiedot kopioituvat au- tomaattisesti oikeassa järjestyksessä. Muutokset tehtiin käyttämällä erilaisia EXCEL-kaa- voja, kuten VLOOKUP ja IF. Tällä tavalla uusi hinnastopohja sisälsi 2 välilehteä: toinen varsinainen hinnasto asiakasta varten ja toinen välilehti toimistopalvelua varten. Tällä ta- valla, kun työntekijä haluaa päivittää hinnat, hän avaa toisen välilehden ja päivittää vain päivämäärän eli mistä päivästä alkaen hinta astuu voimaan. Sen jälkeen hän kopio kaikki tiedot NotePad-tiedostoon ja tallentaa tiedoston SAP-järjestelmään. Toimistopalvelun esi- mies ja työntekijät hyväksyivät ehdotukseni ja kaikkiin hinnastopohjiin lisättiin toinen väli- lehti. Kevään aikana pidettiin kuusi Teams-palaveria jokaisen avainasiakaspäällikön kanssa. Palavereissa esitettiin uudet hinnastopohjat ja kysyttiin mahdollisuudesta käyttää uutta pohjaa. Myöhemmin kaikilta asiakkailta saatiin vahvistuksia, että uutta pohjaa oli mahdollista käyttää. Uuden hinnastopohjan käyttö säästi työntekijöiden työtehtävään kuu- luvaa aikaa huomattavasti. Jos aikaisemmin kaikkien hinnastojen päivittäminen kesti noin 8 tuntia, parannuksen jälkeen kaikkien hinnastojen päivittäminen kesti vain 1 tunti. Esi- mies ja toimistopalvelun työntekijät olivat tyytyväisiä ongelman ratkaisuun. Tällä pienellä parannuksella pystytettiin nopeuttaa prosessin ja luoda pohjan prosessin automatisoita- vaksi ohjelmistorobotiikalle tulevaisuudessa. Hinnastojen data muunnettiin rakenteelliseen muotoon, mikä on edellytys RPA-prosessille.
5 Pohdinnat ja johtopäätökset
Opinnäytetyössä tutkittiin ohjelmistorobotiikkaa ja sen käyttöönottoprosesseja. Työssä sel- vitettiin ohjelmistorobotiikan hyödyt ja haasteet, minkälaisia prosesseja soveltuvat RPA:lle automatisoitavaksi, sekä minkälaisen käyttöönoton ohjelmistorobotiikka vaatii.
Ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessissa on tärkeää olla nimetty RPA:n vastuuhen- kilö, joka veisi koko prosessin alusta loppuun asti. Onnistuneen käyttöönoton saavutta- miseksi ohjelmistorobotin käyttöönottoprosessin kaikki vaiheet tulee käydä läpi huolelli- sesti. Suunnitteluvaihe on erittäin tärkeää, jolloin tunnistetaan mahdollisia riskejä ja haas- teita sekä valitaan lukuisista vaihtoehdoista sopivin ratkaisun. Kun robotti oli ohjelmoitu palvelun toimittajan olisi hyvä esittää robotin toimintaa ennen sen ohjelmointia prosessin asiantuntijoille. Kaikille piti jäädä selkeä käsitys, miten robotti toimisi.
Kommunikaatio ja yhteistyö eri osapuolten välillä on tärkeää. Jokaiselta osa-alueelta saa- daan joku mukaan RPA-suunnitteluun. Projektin kaikissa vaiheissa olisi hyvä mukana olla automatisoitavan prosessin asiantuntija, joka tuntee prosessi hyvin ja tietää, miten pro- sessi suoritetaan ja osaa kertoa prosessin poikkeustilanteita. Tässä tapauksessa suunnit- teluvaiheessa valittuun prosessiin mielestäni ei perehdytty hyvin. Prosessin edetessä vasta testausvaiheessa tuli vastaan prosessin poikkeustilanteita, jotka olisi mahdollista ennustaa jo suunnitteluvaiheessa. Henkilöstön haastatteluista ilmeni, että prosessin asi- antuntijoita ei otettu mukaan suunnitteluvaiheeseen ja robotin toiminta ei ollut esitelty heille ennen robotin suunnittelua. Prosessin asiantuntijat saavat tietää hintarobotista vasta testausvaiheessa.
Prosessin automaatiosta organisaatiolle pitäisi olla jonkinlainen hyöty. Tässä tapauksessa robotin kehitykset ja ylläpitomaksut olivat liian suuria. Manuaalinen työn suorittaminen on paljon halvempi kuin robotin sovelluksen ylläpitäminen. Vaikka ohjelmistorobotiikka lupaa nopean automaation lisääminen pienillä kustannuksilla, todellisuudessa se ei ollut näin.
Yrityksen on arvioitava prosessin suorituksesta johtuvat kustannukset sekä laskemaan ohjelmistorobotiikkaan sijoitetun pääoman tuoton. Ohjelmistorobotiikkaa puoltaa suurehko tapahtumien määrä, jolloin automatisointi kannattaa.
Työssä selvitettiin, että valittu prosessi sopii hyvin automatisoitavaksi. Ennen prosessin automatisointia olisi hyvä parantaa prosessia ja esimerkiksi yhdenmukaista käyttämää da- taa. Edellytyksenä RPA-prosessille on rakenteellinen ja yhdenmukainen data.
Ohjelmistorobotiikka on uusi teknologia ja sen käyttöönotosta yrityksillä ei ole olemassa
Säännönmukaiset rutiinitoiminnot ovat jo automatisoitavissa ohjelmistorobotiikan avulla.
Mutta vaativammat tehtävät, joissa tietoa ei ole määrämuotoista, sekä ei säännönmukai- sia tehtäviä vaativat kuitenkin tekoälyn sovellusten kehittämistä. Tulevaisuudessa kaikki manuaalisen työtehtävät siirtyvät ohjelmistolle ja työtehtävät muuttavat merkittävästi. Au- tomaatio ensin korvaa ihmisen manuaalisessa tehtävissä ja myöhemmin myös tulkinta- ja päättelykykyä vaativissa tehtävissä. Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan parempaa teknologioiden, prosessien ja tietovirtojen ymmärrystä ja hallintaa. On mahdollista, että syntyy täysin uusia rooleja ja ammatteja. Jotta uudesta teknologiasta olisi hyötyä, lopputu- loksen pitää olla toimiva. Ihmisten tulisi suhtautuu avoimin mielin uusiin teknologian mah- dollisuuksiin ja löytää niistä hyödyt omalle organisaatiolle. Kehitystä kannattaa kokeilla pienin askelin ja tehdä kehittymisestä jatkuvaa. On hyvä jakaa kokemuksia sekä opit kol- legojen kanssa ja näin voi kiihdyttää kehitystä. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 266-269.)
5.1 Opinnäytetyö ja oma oppiminen
Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2019 ja päätyi syksyllä 2020. Opinnäytetyön teko kesti odotettua kauemmin. Uuden työpaikan saaminen ja perhetilanne vaikuttivat tähän.
Prosessin aikana tutustuin yrityksen liiketoimintaprosesseihin ja olin vuorovaikutuksessa projektiin osallistuvien ihmisten kanssa. Tämä puolestaan on kasvattanut minun ammatil- lista asiantuntijuuttani.
Ohjelmistorobotiikka ja sen käyttöönotto on mielestäni ajankohtainen aihe. Tutustuttuani tähän aiheeseen haluaisin tutkia sitä syvemmälle tulevaisuudessa ja mahdollisesti oppia ohjelmistorobotiikan perusteita. Yhä enemmän yritystä käyttää sitä liiketoimintojen proses- sien tehostamisessa ja tulevaisuudessa kaikki manuaaliset tehtävät siirtyvät ohjelmistoro- botiikalle.
Opinnäytetyön päätavoite oli auttaa toimituspalvelun työntekijöitä kehittämään heidän työ- tänsä ja suunnata yrityksen resursseja rutiininomaisten tehtävien hoitamisesta paremmin tuottavaan työhön. Tämä tavoite saavutettiin opinnäytetyöprosessin aikana. Vaikka hinta- robotista päätettiin luovuta, hinnastojen päivittäminen prosessi kehitettiin. Käytetty hinnas- topohja muokattiin näin, että tiedot automaattisesti kopioituvat toiselle välilehdelle tietyssä formaatissa ja tietyssä järjestyksessä. Uuden hinnastopohjan käyttäminen säästi työnteki- jöiden työtehtävään kuuluvaa aikaa huomattavasti. Jos aikaisemmin hinnastojen päivittä- minen kesti 8 tuntia kuukaudessa yhdellä työntekijällä, parannuksen jälkeen tehtävän suo- rittaminen kesti vain 1 tunti.
Toimeksiantaja ja prosessin käyttäjät olivat tyytyväisiä tulokseen. Sen lisäksi prosessi on helpompi automatisoida tulevaisuudessa käyttämällä standardoituja hinnastopohjia.
Työskentely lähdemateriaalien kanssa oli hyödyllinen kokemus. Tietoperustassa on käy- tetty paljon kansainvälisiä lähteitä. Vaikeinta minulle oli kirjoittaminen suomen kielellä, joka ei ole minun oma äidinkieleni ja tämä hidasti kirjoitusprosessia.
Kokonaisuudessa olen tyytyväinen lopputulokseen. Prosessin aikana olen oppinut paljon asioita. Tiedän, miten tyypillisten projektien kanssa tulisi edetä ja mihin kannattaisi kiinnit- tää huomioita. Uskon, että saatu kokemus ja tiedot pystyn hyödyntämään tulevaisuu- dessa.
Lähteet
Asatiani, A. & Penttinen, E. 2016, "Turning robotic process automation into commercial success – Case OpusCapita", Journal of Information Technology Teaching Cases, vol. 6. Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/303460189_Turning_ro- botic_process_automation_into_commercial_success_-_Case_OpusCapita. Luettu:
30.9.2020.
Digital Workforce 2016, RPA opas: Automatisoitavien prosessien tunnistaminen työpai- koilla. Luettavissa: https://digitalworkforce.com/fi/rpa-blogi/lyhyt-opas-rpan-maail- maan-automatisoitavien-prosessien-tunnistaminen-tyopaikalla/. Luettu: 10.10.2020.
Fersht, P. & Slaby, J.R. 2012, "Robotic automation emerges as a threat to traditional low- cost outsourcing". Luettavissa: https://www.horsesforsources.com/wp-con-
tent/uploads/2016/06/RS-1210_Robotic-automation-emerges-as-a-threat-060516.pdf.
Luettu: 15.9.2020.
Gather 2019, Gartner Says Robotic Process Automation Can Save Finance Departments 25,000 Hours of Avoidable Work Annually. Luettavissa: https://www.gart-
ner.com/en/newsroom/press-releases/2019-10-02-gartner-says-robotic-process-auto- mation-can-save-fina. Luettu: 6.11.2020.
Kaarlejärvi, S. & Salminen, T. 2018, Älykäs taloushallinto : automaation aika, Alma Talent.
Helsinki.
Kirchmer, M. 2017, "Robotic Process Automation – Pragmatic Solution or Dangerous Illu- sion?", BTOES Insights (Business Transformation and Operational Excellence Sum- mit Insights). Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/317730848_Ro- botic_Process_Automation_-_Pragmatic_Solution_or_Dangerous_Illusion. Luettu:
1.10.2020.
Penttinen, E., Kasslin, H. & Asatiani, A. 2018, "How to Choose between Robotic Process Automation and Back-End System Automation?". Luettavissa: https://www.re-
searchgate.net/publication/324918928_How_to_Choose_between_Robotic_Pro- cess_Automation_and_Back-End_System_Automation. Luettu: 12.10.2020.
Siukonen, T. & Neittaanmäki, P. 2019, Mitä tulisi tietää tekoälystä. Docendo. Jyväskylä.
Staria 2019 a, Mitä on ohjelmistorobotiikka? | Blogi | Robotiikka | Staria. Luettavissa:
https://staria.com/fi/blogi/mita-ohjelmistorobotiikka/. Luettu: 4.10.2020
Staria 2019 b, Ohjelmistorobotiikka tehostaa Hämeen Autovarusteen toimintaa. Luetta- vissa: https://staria.com/fi/portfolio-items/asiakas-hameen-autovaruste/. Luettu:
4.10.2020
Staria 2019 c, Robotic Process Automation to add efficiency and employee satisfaction.
Luettavissa: https://staria.com/portfolio-items/customer-newsec/. Luettu: 4.10.2020 Staria d, Staria and Kiinteistömaailma created the concept of financial management. Luet-
tavissa: https://staria.com/portfolio-items/customer-kiinteistomaailma/. Luettu:
4.10.2020
Willcocks, L.P., Lacity, M. & Craig, A. 2015, The IT function and robotic process automa- tion, The London School of Economics and Political Science. Luettavissa:
https://eprints.lse.ac.uk/64519/1/OUWRPS_15_05_published.pdf. Luettu: 2.10.2020.
