• Ei tuloksia

"Se työelämä tulee jotenki lähemmäs" : Mentoroinnin merkitys työelämään siirtyvälle opiskelijalle

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Se työelämä tulee jotenki lähemmäs" : Mentoroinnin merkitys työelämään siirtyvälle opiskelijalle"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-166 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Abramova, Anna

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Se työelämä tulee jotenki lähemmäs" : Mentoroinnin merkitys työelämään siirtyvälle opiskelijalle

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-05-07

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

93 s., 7 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella mentoroinnin merkitystä työelämään siirtymisen kynnyksellä olevalle yliopisto-opiskelijalle.

Opiskelijoiden kokemuksia tarkasteltiin mentorointiin kohdistuvien empiiristen tutkimustulosten valossa sekä yhdistämällä

mentorointitutkimuksissa käytettyä jakoa (psykososiaalinen ja uraa tukeva mentorointi) sosiaalisen tuen teoriassa esiintyviin tuen muotoihin.

Lisäksi teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalisen pääoman teoria sekä elämänkaaren kehitystehtäviä korostava lähestymistapa.

Tutkimuskohteena olivat Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton (SVAL) mentorointiohjelmaan osallistuneet yhteiskuntatieteiden opiskelijat.

Aineisto kerättiin haastattelemalla 10 nuorta pari vuotta mentoroinnin päättymisen jälkeen heidän jo siirryttyään kokopäiväopiskelusta työelämään. Kiinnostuksen kohteena olivat nuorten aikuisten kokemukset mentoroinnista sekä työelämään siirtymisestä. Tutkimus oli lähtökohdaltaan fenomenologis-hermeneuttinen, ja analyysimenetelmänä käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia.

Mentoroinnin hyödyllisyys tulee ilmi kaikkien nuorten haastatteluissa sosiaalisen tuen muotojen kuvausten avulla. Mentoroitavat kokivat saaneensa mentoriltaan ennen kaikkea tiedollista ja arvostustukea, mutta myös emotionaalista, konkreettista sekä verkostotukea. Tutkimukseni vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan mentoroinnista saatava sosiaalinen tuki voi lisätä ura- ja psykososiaalisten funktioiden kautta henkilön hyvinvointia sekä vahvistaa resursseja, joiden avulla henkilö voi pyrkiä kohti omia työelämään liittyviä tavoitteitaan.

Pääasiallinen vaikutus on opiskelijoiden työelämään ja omaan uraan liittyvien ajatusten selkiytyminen. Vieraalta ja epävarmalta tuntuva työelämä tulee tutummaksi ja usko omaan pärjäämiseen vahvistuu.

Tutkimuksen tärkeimmät lähteet olivat mentoroinnin osalta lukuisat kansainväliset tieteelliset artikkelit; Kram. K. E. (1983) Phases of the mentor relationship; Levinson D. J. (1978). The seasons of a man´s life. Sosiaalisten verkostojen voimavarojen osalta Jokisaari, M. (2002) Työelämään siirtyminen. Vuorovaikutusta tavoitteellisen toiminnan, sosiaalisen pääoman ja työelämän välillä; Cutrona & Russell (1990) Type of social support and specific stress: toward a theory of optimal matching; Lin, N. (2001) Social capital. A theory of social structure and action.

Tulkitsevan fenomenologisen analyysin osalta Smith, J. A. & Osborne, M. (2003) Interpretative phenomenological analysis.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords mentorointi

opiskelijat

työhönsijoittuminen sosiaalinen tuki sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot elämänkaari fenomenologia

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Analogisesti työelämän ulkopuolella olevan kannalta hyvinvointia voi vahvistaa toimin- ta, jonka työelämän ulkopuolella oleva kokee tuovan lisäarvoa myös muille kuin hänelle

Tässä tut- kimuksessa sosiaalinen tuki suojasi heiken- tyneen työkyvyn kokemukselta sekä miehiä että naisia koko aineistossa ja työssä olevilla.. Sen itsenäinen merkitys

Tutkimuksen tulokset myötäilevät täysin aikaisempia tutkimustuloksia, sillä oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuus oli merkitsevästi myönteisessä yhteydessä vuoden

Epämuodollinen mentorointisuhde kehittyy puolestaan spontaanisti ilman ulkopuolisen tukea luontevan vuorovaikutuksen pohjalta. Näin ollen epämuodollisessa mentoroinnis- sa

Tää työelämä on opettanu kantapään kautta, että on pakko sitä rimaa laskea, et ei voi niiku niitä täydellisiä suorituksia tehdä koko ajan, vaikka kuinka haluaisi.. Ja

Kirja todistaa myös sen, että palveluiden merkitys tulevaisuuden yhteiskun­. nassa tulee olemaan enenevässä määrin avainasemassa hyvinvointia

Kyseisen kokeilun tavoitteita ei saavutettu, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kokeilu tulee suunni- tella yhdessä osallistujien kanssa tai sillä pitää olla vahva

Yleistäen sekä ruotsalaisia että suomalaisia tutkimustuloksia voidaan todeta, että pitkäaikainen toistuva typpilannoitus voi lisätä typen määrää ja muuttaa typen muotoja ja