1
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
Vaikutukset maankäyttöön
Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain
luonnontilaisesta suoalueesta turvetuotantoalueeksi.
Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen maankäyttöön.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen
Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät nykyisellään.
Raskas liikenne lisääntyy merkittävästi Kongasmäen seututiellä sekä
tuotantoalueelle johtavalla metsätiellä. Kantatiellä 22 liikenteen lisääntyminen on kohtuullista. Lisääntynyt liikenne painottuu syys- huhtikuulle. Tiestön kuntoa ja turvallisuutta voi olla tarpeen kartoittaa ja parantaa lisääntyneen liikenteen haittavaikutuksien vähentämiseksi.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Raskaan liikenteen lisääntyminen on hiukan vähäisempää kuin edellisissä vaihtoehdoissa, sillä VE3:ssa ja VE4:ssä hankeala on hiukan pienempi. Muuten vaikutukset ovat samat kuin edellisissä vaihtoehdoissa.
Samat vaikutukset kuin VE3:ssa.
Vaikutukset tuotanto-, palvelu- ja
elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön
Ei muutoksia nykytilaan. Turvetuotanto lisää suoria ja välillisiä työpaikkoja alueella.
Suoalueen ottaminen turvetuotantoon ei aiheuta merkittäviä heikennyksiä alueen muuhun
elinkeinotoimintaan.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Työpaikkoja syntyy hiukan vähemmän kuin edellisissä vaihtoehdoissa hiukan suppeamman tuotantoalueen vuoksi. Muuten vaikutukset ovat samat kuin edellisissä vaihtoehdoissa.
Samat vaikutukset kuin VE3:ssa.
Vaikutukset maisemaan Ei vaikutuksia. Suon kuntoonpano ja tuotanto muuttaa maisemaa
voimakkaasti. Lähialueilla ei kuitenkaan ole asutusta.
Hankealueen lähistön teiltä katsottuna maisemat muuttuvat merkittävästi.
Maisemavaikutukset rajoittuvat pääsääntöisesti alle kilometrin etäisyydelle.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset kulttuuriperintöön
Lähialueella ei sijaitse kulttuuriperintökohteita
Ei vaikutuksia kulttuuriperintöön.
Ei vaikutuksia kulttuuriperintöön.
Ei vaikutuksia kulttuuriperintöön.
Ei vaikutuksia kulttuuriperintöön.
Vaikutukset muinaismuistoihin
Lähialueella ei muinaismuistoiksi luokiteltavia kohteita
Ei vaikutuksia muinaismuistoihin.
Ei vaikutuksia muinaismuistoihin.
Ei vaikutuksia muinaismuistoihin.
Ei vaikutuksia muinaismuistoihin.
2
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
8.10 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
(sosiaaliset vaikutukset)
Ei vaikutuksia. Turvetuotannolla on välillisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen melu- ja pölyaltistuksen kautta. Pölyn vaikutusalueena pidetään 1 kilometriä
tuotantoalueesta, melun vaikutusalueena noin 500 metriä. Hankealueen
lähiympäristössä ei kuitenkaan sijaitse yhtään kiinteistöä.
Lähin ei-vakituisessa käytössä oleva kiinteistö sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lähin vakituisessa käytössä oleva kiinteistö sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Näin ollen hankealueen perustamisen vaikutukset alueen asukkaiden terveyteen ovat vähäiset.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset asumiseen ja vapaa-ajan
asumiseen
Ei vaikutuksia. Tuotantoalueen alle ei jää vakituista tai vapaa-ajan asutusta. Lähimmät kiinteistöt ovat 1,5 ja 3 kilometrin etäisyydellä, mistä syystä vaikutukset asumiseen ovat hyvin vähäiset.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset virkistyskäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen
Ei vaikutuksia. Virkistysalueena suo tuhoutuu, sillä sen tyypillinen luonto ja kasvillisuus katoavat ja eläimistö siirtyy muualle.
Turvetuotannon aloittaminen heikentää myös välittömän ympäristön virkistysarvoa.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset vesistöjen virkistyskäyttöön
Ei vaikutuksia. Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun
suunnitellulla purkuvesistöllä harrastetaan jonkin verran virkistystoimintaa, johon turvetuotannon aloittamisella saattaa olla välillistä vaikutusta veden laadun muutoksen kautta. Esimerkiksi vesilintujen elinympäristö saattaa muuttua.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
3
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
Melun ja tärinän vaikutukset
Ei vaikutuksia. Melun vaikutusalueella (300- 500 m hankealueesta) ei sijaitse yhtään kiinteistöä.
Myös turpeen kuljetus aiheuttaa meluhaittoja, mutta kuljetusreittien välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta.
Kuljetusreittiehdotukset ovat samat kaikissa vaihtoehdoissa.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin
Ei vaikutuksia maa- ja kallioperään ja pohjavesiin.
Tuotantoalueella pintamaa häviää tai muuntuu. Kallioperä voi paljastua mutta siihen ei kajota, eli kallioperään ei kohdistu muita vaikutuksia.
Pohjaveden laatuun ja tasoon voi tulla orgaanisen pintamaan poistosta johtuvia muutoksia tuotantoalueen välittämässä läheisyydessä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan ole kaivoja tai asutusta. .
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
4
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
Vaikutukset pintavesiin,
vesitalouteen ja veden laatuun
Ei vaikutuksia. Sulan maan aikainen pintavalutus on
vaikutusarvioissa ympäristön kannalta selvästi heikompi vaihtoehto. Sulan maan aikainen pintavalutus aiheuttaa selkeän piikin kuntoonpanovaiheessa kuormituksesta, ja myös tuotantovaiheen pitkänajan kuormitus on korkeaa verrattuna ympärivuotiseen pintavalutukseen. Virtaama purkuvesistössä lisääntyy kuntoonpanossa hyvin maltillisesti. Virtaama kasvattaa varsinkin typen ja fosforin kuormitusta aiheuttaen mahdollisesti esimerkiksi planktonlevien lisääntymistä. Kiintoaineen absoluuttinen lisäys voi aiheuttaa purkuvesistön suvantopaikkojen liettymistä sekä veden tummumista.
VE1 on pinta-alansa ja vesienkäsittelynsä myötä vesistöä kuormittavin vaihtoehto.
Vesienkäsittelymenetelmänä oleva ympärivuotinen pintavalutus tuottaa pienemmän kuormituksen sekä lyhyessä
kuntoonpanovaiheessa että pitkässä tuotantovaiheessa.
Virtaamalisäys alapuoliseen vesistöön on sama kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta virtaaman mukana kulkeva kuormitus on huomattavasti vähäisempää, mistä johtuen haitat alapuolisessa
vesistössä ovat vähäisemmät tässä toteutusvaihtoehdossa.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vesienkäsittelymenetelmänä ympävuotinen pintavalutus tuottaa pienemmän
kuormituksen sekä lyhyessä kuntoonpanovaiheessa että pitkässä tuotantovaiheessa, Virtaamalisäys ja kuormitus alapuoliseen vesistöön on vähäisempää. Pienemmän pinta-alan ja ympärivuotisen pintavalutuksen vuoksi VE4 on vesistöä vähiten kuormittava vaihtoehto.
Vaikutukset vesilakikohteisiin
Alueella tai sen läheisyydessä ei ole vesilakikohteita
Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia.
5
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Ei vaikutuksia. Vanhajoen kalasto- ja kalastusalueet saattavat heiketä tai kalaston lajikoostumus saattaa muuttua turvetuotannon aikaansaamien veden laadun muutosten vuoksi.
Edempänä purkuvesistössä vaikutukset ovat
vähäisemmät, mutta herkkiin lajeihin vähäiselläkin kuormituksen lisäyksellä saattaa olla vaikutusta.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Hankevaihtoehdolla pienimmät vaikutukset johtuen maltillisemmasta virtaamalisäyksestä ja kuormitusesta.
Vaikutukset ilman laatuun
Ei vaikutuksia. Turvetuotannosta aiheutuvan pölyhaitan katsotaan ulottuvan enintään noin kilometrin etäisyydelle turvetuotantoalueesta. Iso- Lehmisuon ja
Matkalamminkurun alueella tällä etäisyydellä ei sijaitse yhtään kiinteistöä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Vaikutukset eläin- ja kasvilajistoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä suojeluarvojen säilymiseen
Ei vaikutuksia. Suurimmat vaikutukset tuotantoalueen perustamisella on kasvillisuuden häviämisen kautta. Iso-Lehmisuon erittäin uhanalaisiksi luokitellut välipintaiset keskiboreaaliset aapasuoalueet, vaarantuneet rimpiset keskiboreaaliset aapasuoalueet, alueellisesti uhanalainen suovalkku, valtakunnallisesti vaarantunut kaitakämmekkä,
valtakunnallisesti silmälläpidettävä sekä alueellisesti uhanalainen suopunakämmekkä ja ruskopiirtoheinä katoavat.
Turvetuotantoalueen perustaminen hävittää varsinkin Iso-Lehmisuolla esiintyvän monipuolisen suolintulajiston pesimäpaikat.
Metsälintulajien kannalta turvetuotannon vaikutukset voidaan arvioida
vähäisemmiksi.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Alueellisesti uhanalaisen suovalkun esiintymä rajataan hankealueen ulkopuolelle, jolloin turvetuotantoalueella ei ole suoria vaikutuksia siihen. Muut arvokkaat kasvilajit sekä
suoyhdistymätyypit häviävät.
Muilta osin vaikutukset ovat samat kuin edellisissä vaihtoehdoissa.
Samat vaikutukset kuin VE3:ssa.
6
VE0 VE1 VE2 VE3 VE4
Ympäristö- ja turvallisuusriskit (vaikutukset riskitasoon)
Ei vaikutuksia. Turvetuotannon aloittaminen lisää esim. turvepalon riskiä sekä erilaisten toiminnasta aiheutuvien pienempien häiriöiden ja
onnettomuuksien riskiä.
Tuotantoalueella toiminta noudattelee
johtamisjärjestelmien työ- ja ympäristöohjeita.
Liikennemäärien lisääntyminen lisää liikenneonnettomuuksien riskiä lähialueilla.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samanlaiset vaikutukset kuin VE1:ssä, mutta pienemmän tuotantoalan myötä
onnettomuustilanteiden vaikutukset ovat pienemmät Myös liikenteen riskit pienemmät johtuen pienemmästä liikennemäärästä..
Samat vaikutukset kuin VE3:ssa.
Vaikutukset
kasvihuonekaasupäästö ihin
Ei vaikutuksia Hiilidioksidin kohdalla kasvihuonekaasupäästöt kasvavat merkittävimmin.
Metaanissa vuosittainen päästökuorma tulee pienenemään tuotannon myötä, ja typpidioksidin kohdalla on hyvin pientä kasvua. Jälkikäyttömuodoista metsittämisellä kyetään sitomaan eniten
kasvihuonekaasuja, huonoin vaihtoehto on
uudelleensoistaminen.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.
Samat vaikutukset kuin VE1:ssä.