KUNKKUSF-Caravan Satakunta Jäsen- ja tiedotuslehtiJoulukuu

(1)

KUNKKU SF-Caravan Satakunta Jäsen- ja tiedotuslehti Joulukuu 2016 UUTISET

Onko Mikkeliin mänijöitä, Onko Mikkeliin mänijöitä, juna män justiinsa

juna män justiinsa s. 6 s. 6

Kansallispuisto Kurjenrahka, s. 12 Kansallispuisto Kurjenrahka, s. 12 Muun maan mansikka, s.20

Muun maan mansikka, s.20

Vuoden karavaanarin ajatuksia, s. 25

(2)

Sisältö

Kannen kuva:

Kirsti Pahlman- Ristell

S

uomi astui itsenäisten valtioiden joukkoon 6.

joulukuuta 1917, suomalaiset halusivat määrätä omista asioistaan ja halusivat kehittää maataan suomalaisin ajatuksin sekä katsoa itse kansakuntana tulevaisuuteen.

Alkava vuosi 2017 on Suomen juhlavuosi ja suomalaisten tavoin myös Kunkku-Uutiset haluaa juh- listaa ja kunnioittaa 100-vuotista Suomea ja sen merkittävää virs- tanpylvästä omalla panoksel- laan.

Lehdessämme tulee olemaan juttuja Suomen taipaleelta, sen matkasta maailman myrskyissä, sen luonnosta ja aarteista sekä kansakunnan päättäjien ajatuksia nyky-Suomesta, sen merki- tyksestä suomalaisille.

Kysymme myös tavallisilta ka- ravaanareilta kysymyksen ”Suo- mi 100 v – millaisia ajatuksia”.

Juhlavuosi antaa meille kaikille mahdollisuuden ymmärtää mennyttä aikaa, se antaa mahdollisuuden juhlia vuosi porukalla ja se antaa mahdollisuuden katsoa eteenpäin sekä luoda suun- taa Suomen tulevaisuudelle.

Suomalainen istuu saunassa joskus pää painuksissa, harti- at kumarassa, ei häveten itse- ään, vaan heitettyjen vesikuu- pallisten vuoksi, suomalainen syö ruisleipää, koska perinteet ja kulttuurimme niin kertoo ai-

Pääkirjoitus

Kunkku-Uutiset Ilmestyminen: kesä- ja joulukuussa. –

Kustantaja: SF-Satakunta – Taitto: Maisan paja – Paino: Plusprint –

Painos: 2700 kpl Päätoimittaja

Olli Jorva olli.jorva@gmail.com

Ilmoitusmyynti Jouko Lindfors puh. 050 549 5648

Lehti postitetaan SFC Satakunnan jäsenille, SF-Caravan ry:n puheenjohtajille, sekä

jaetaan Kuninkaanlähteen caravan- alueella ilmaisjakeluna.

ILMOITUSHINNAT

Takakansi max 210 x 264 mm +

3mm leikkausvara ... 320 €

1/1 sivu ... A4 + 3mm leikkausvara ... 270 €

1/1 sivu ... 180 x 264 mm ... 270 €

1/2 sivua ... 180 x 130 mm ... 140 €

1/4 sivua ... 86 x 130 mm ... 100 €

1/8 sivua ... 86 x 63 mm ... 75 €

1/16 sivua .... 86 x 30 mm ... 55 €

Ilmoituksen valmistus sisältyy hintaan. Hinnat alv 0 %

Suomi 100 v – Suomi 100 v – millaisia ajatuksia millaisia ajatuksia

na tehdyn ja se pitää tiellä, suomalainen kulkee luonnossa kuin kotonaan, käyttää keppiään apunaan maastos- sa eikä tarvitse kenenkään kepitystä, on tottunut tulemaan toimeen omil- laan. Suomi kunnioittaa ja ihailee Paavo Nurmea, kuuntelee Sibeliuk- sen Finlandiaa kyynel silmäkulmassa, katselee itsenäisyyspäivästä toiseen Tuntematonta Sotilasta ja miettii miksi Kekkonen tiesi paljon, miksi Katri- Helena on sinivalkoinen ja miksi No- kia kaatui. Sisu on suomalainen käsite, se kertoo kansan sitkeydestä ja halusta yrit- tää uudelleen, hyväksymättä takais- kuja, katsoa asioita silmiin ja kokea onnistumisen riemua, nähdä asian- sa päättyvän hyvin. Sisun sanotaan- kin olevan eräs sitkeyden elementeis- tä, sitkeys taas ominaisuutenamme kuvastaa karua luontoamme, luon- to niinikään heijastuu meihin ja sieltä ammennamme voimamme arkipäivän askareisiin. Jalkamme siis pysyvät tiu- kasti maassa, jossa elämme. Millaisen lahjan sinä antaisit sata- vuotiaalle? Kuohujuomien ja pystien sijaan suomalaiset toivovat maalleen työpaikkoja, rauhaa sekä sekä kohtuul- lisesti vaurautta, kansallisluonteensa mukaisesti. Arkisia asioita kaikki tyyni ja realismia monen mielestä. Toivotan lukijoillemme hyvää joulua ja onnellista satavuotisjuhlavuotta. Olli Jorva Päätoimittaja

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus, Olli Jorva . . . 2

Aluetoimikunnan terveiset, Tilla Rosenberg . . . 3

Puheenjohtajalta, Jouko Lindfors . . . 5

Onko Mikkeliin mänijöitä . . . 6

Vuoden 2017 toimihenkilöt . . . 9

Petromaxissa, Tilleyssä ja Hasagissa on nostalgista valovoimaa . . . 10

Verkossa sanottua . . . .11

Kansallispuisto Kurjenrahka . . . 12

Loppuvuoden 2016 treffit . . . 14

Kunkun vuosi . . . 15

SF Caravan Matkailuautoilijat ry. eilen ja tänään . . . 16

Kirjattu juhlassa . . . 17

Kunkku-Ukko: Ainakin 2-kielinen maa . . . 17

Portin vahtija – Vartin Pohtija . . . 18

Muun maan mansikka . . . 20

Bluesia 45 vuotiaalle Satakunta yhdistykselle . . . 23

Vuoden karavaanarin ajatuksia . . . 25

Kolme kysymystä . . . 25

Kulkurin puodista, päivää! . . . 27

2

(3)

S

yksy oli myös pitkään kaunista ja metsät täynnä marjoja ja sieniä. Varsinkin puolukoita käytiin ahkerasti poimimassa. Nesteen avainpalvelua on myös käytet- ty hyvin hyödyksi.

Yhdistyksen syyskokous pidettiin lokakuun lopulla ja hen- kilövaihdoksia hallitukseen ei tullut. Kiitos vielä itseni puoles- ta luottamuksesta. Jatketaan toimintaa yhdistyksen ja Kun- kun eteen positiivisin miettein.

Tätä kirjoitusta kirjoittelen jälleen vaunulla ehkä hieman

”puhti pois”-olotilassa. Eilen vietettiin pikkujoulujuhlat Kunin- kaanlähteen hotellilla ja niin mukavaa taisi olla kaikilla mukana olleilla tanssin, ruuan ja yhdessäolon merkeissä. Sitä vaan itse niin jännittää, että onko kaikki asiat muistanut jär- jestää ja tehdä, mutta onneksi on mahtavat apujoukot mukana auttamassa, kiitos vielä heille.

Haluan tässä vielä tuoda esille, että hallitus muutti vuo- sipaikan säännöksiä niin, että nyt sen voi lunastaa mihin aikaa vuodesta tahansa ja kestää siitä päivästä lähtien vuoden ja edelleen velvoitevuorot tehdään kesä-aikana. Vaikka hin- ta tuntuu kerralla ehkä isolta, mutta on todella edullinen kun laskee, että siihen kuuluu myös kaikki Kunkun trefﬁ t vuoden aikana. Ja eihän se sitä pois sulje, etteikö välillä voisi lähteä reissailemaan muualle.

Haluaisin myös, että yhä useampi rohkenisi ottamaan isäntävuoroja itselleen, onhan se myös pieni lisä-ansion mahdollisuus, sehän on normaalia veronalaista palkkatu- loa.

Tällähetkellä vaan tuntuu, että listoissa pyörii pelkästään aluetoimikunnan nimiä ja meitäkin on rajallinen määrä ja melkein jokainen on vielä normaalissa työelämässä mikä valitet- tavasti aina haittaa harrastusta… sehän on se perinteinen sa- nonta.

Rohkeasti vaan yhteyttä minuun, opastusta ja neuvontaa annetaan aina.

Nyt aletaan odottelemaan joulupukkia ja muistattehan, et- tä Kunkulla myös joulun isäntäpäivystys, niin pääsee helpolla viettämään vähän erilaista ja tunnelmallista joulua.

Seuraavia tapahtumia sitten tietenkin uusivuosi ja hiihtoloma. Hiihtolomalla tiedossa ainakin paljuilua ja kaikkea muuta kivaa. Toivottavasti myös silloin jo kunnolla lunta ja pakkasta, että päästään hiihtelemään ja luistelemaan.

Leppoisaa joulun aikaa kaikille Terveisin

Tilla Rosenberg

Aluetoimikunnan terveiset

Tervehdys kaikille!

Hamsteri-hinnat Hamsteri-hinna kestävät laajemmankin t kestävät laajemmankin

vertailun!

KANKAANPÄÄ, PARKANO

puh. 02 572 3575, www.eurohamsteri.fi

Hyvää Joulua

Pajuniemen liha-auto

Keskuskatu 1, 38700 Kankaanpää 02 572 1633 www.huoltoeautio.ﬁ

St1 Kankaanpää

Huolto E Autio Oy

(4)

Seuraa meitä somessa.

Tarjoukset voimassa

Porin STARKilla 12.1.2017 asti.

Pori Murskatie 4

Avoinna klo 7-19 (9-15) MATKALLA MUKANA PORIN ST ARK!

LUMENTYÖNNIN SNOWXPERT 143001

• kuuppaosa lujitemuovia

• tehokas kärkilista, ZJ05

29

norm. 38 €

⁹⁰

^kpl

AKKUPORA GSR1440OLI

• 14,4 V, 2x1,5 Ah Li-akkua

• tunnin lataus

• 10 mm pikaistukka

• 2-nopeusaluetta, 85JC

89 ⁰⁰

^kpl

KARAVAANARI-ILTA TO 12.1. KLO 14-19

ostoksista 5 m rullamitta ilmaiseksi Rinta-Joupin autoliikkeen esittely Tarkistuta jauhesammuttimesi.

Pori Sammutinhuolto paikalla.

Osallistujien kesken arvotaan STARK-lahjakortti (arvo 50 €) Makkaratarjoilu klo 14-19 (200 annosta)

TERVETULOA!

34 ⁰⁰

^kpl

JAUHESAMMUTIN PROSEC

• neste- ja kaasupaloihin

• EN-hyväksytty, RZ80

Caravan-kortilla vain 18,90€

C

12 ⁹⁰

^kpl

TALVIKÄSINE DARK WINTER

• koot 8-12, 14PA

3 ²⁵

^paria⁵

SUKAT

• 5 paria, ZF35

RINTA-JOUPIN KALUSTOESITTELY.

Tule tutustumaan matkailuautoihin!

8 ⁷⁰

^kpl

SAMMUTUSPEITE

• alkusammutukseen

• 90x120 mm, IG56

8 ⁷⁰

^kpl

PALOVAROITIN SOLO

^,^VV19

Paristo myydään erikseen.

5 paria yhteis- hintaan!

(5)

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika taas katsoa vähän Kuninkaanläh- teen vuotta taaksepäin. Täytimme tä- nä vuonna 45 ja juhlistimme sitä juhlat- reffeillä. Oli mielenkiintoista kuunnella Kunkun historiaa vuosien varrelta. Pa- neelikeskustelussa tuli juttuja eri vuo- sikymmeniltä itse edustin tätä päivää, Ahti Hämäläinen ja Martti Turkki yhdistyksemme alkujuuria. Paljon on vuosien varrella ollut mukavia muistoja ja tarinoita. Itse sain kunnian esittää juhlassa ensiesityksenä Kunkun ikioman bluesin.

Vuosi on ollut meille taas kehittämi- sen ja investointien aikaa, alkuvuodes- ta investoimme uusiin vedenparannus- järjestelmiin n. 70 000 euroa, uusimal- la varaajat, runkoputkistoa, sekä lisää- mällä yhden 50 KWh vesi-ilmalämpö- pumpun. Saimme neuvoteltua tähän tukea Ely-keskukselta puolet. Koska sähkö on suurin kuluerämme meidän on pakko hakea halvempia energia- muotoja. Tällä investoinnilla olemme jo tänä vuonna säästäneet sähkölaskus- samme n 10 000 euroa, vaikka emme ole vielä saaneet kaikkia tehoja irti uu- desta vesi-ilmalämpöpumpusta. Halu-

Puheenjohtajalta

an tässä kohtaa kiittää sähkövastaava Jouko Syrjästä arvokkaasta työstä mi- tä hän koko ajan tekee vesi- ja sähkö- projekteissamme.

Iso työ oli myös maauimalan hiekka- suodattimen hiekan vaihto lokakuussa, talkooväki ja laitosmies kantoi yli 100 sk hiekkaa säiliöön. Haastetta teki se, et- tä säkit piti tyhjentää säiliön päältä sinne. Tänä vuonna meillä oli palkallinen siivoja sesongin ajan, josta oli hyvät kokemukset. Jatketaan ensi kesä sa- malla tavalla, helpottaa huomattavasti emäntien työtä. Elokuussa hankittiin allasrobotti, joka työskentelee yöt isos- sa altaassa, näin saamme laitosmiehel- le muuta työtä aamuun, kun ei tarvitse puhdistaa allasta.

Loppuvuodesta ostimme Winnovalta laavun tulisijalla, siinä on mukava grilla- ta makkaraa ja saattaa joku jopa ottaa unetkin laavun lämmössä. Huhu kertoo, että kunniapuheenjohtaja ja minä nukumme siellä joskus yön, jos Hilkka ja Satu tuo meille gourmee aamupalan sinne.

Omilla treffeillämme oli kiitettävästi väkeä ja uskomme ensi vuonna saman trendin jatkuvan. Tänä vuonna meil-

Hyvät karavaanariystävät

lä oli myös merkkikerhojen tapahtumia kun Adria Club Finland ja Dethleffs Club Finland valitsivat trefﬁ paikakseen Kunkun.

Ensi vuonna järjestämme taas useita treffejä, aluetoimikunnasta ohjelmis- ta vastaa Puusat ja Harjut. Uutena jut- tuna on Caramba-osakilpailu joka ajetaan toukokuun alussa Kankaanpääs- sä ja olemme siinä järjestelyvastuussa, kilpailu ajetaan katsastusaseman pihal- la. Muistathan osallistua treffeillemme, niistä enemmän tässä lehdessä.

Jäi mieleen 45-vuotis juhlista kun Ah- ti kertoi, että alkuvuosina suunnistajat olivat paljon Kuninkaanlähteellä. Ny- kyäänkin on suunnistajia, mutta laji on muuttanut muotoaan meillä kun on Po- kestoppi karhunperseessä portilla ja nuoriso ja näköjään vähän vanhemmat- kin suunnistaa tämän tästä siihen.

Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Jouko Lindfors puheenjohtaja 86086

HYDROPOJAT

www.hydropojat.fi

(6)

M

ikkeli liittyy Suomen 100-vuo- tiseen historiaan varsin vah- vasti, kaupungista johdettiin maatamme noina kohtalon vuosina, jolloin historia oli kirjoittautua aivan muuk- si, kuin sen nykyisin tunnemme.

Sotavuosina idyllinen pikkukaupunki Saimaan lahden rannalla oli Euroopan ja maailmankin huomion keskipistee- nä, aika jätti Mikkeliin asiasta kiinnostu- neille muutamia aikakirjoihin merkittyjä maamerkkejä sekä paikkoja, joista vie- lä tänäkin päivänä voi aistia tapahtumat ja tunnelmakin.

Karavaanarin matkatessa Etelä- Savon maisemissa kesäaikaan, päivä elämästään kannattaa varmasti viettää Mikkelissä tutustuen museoituihin koh- teisiin.

Päämajamuseo

Suomen armeijan päämaja toimi Mik- kelissä sotien aikana vuosina 1939-40

Onko Mikkeliin mänijöitä, juna män justiinsa

ja 1941-44. Kaupungin maantieteelli- nen sijainti oli korkeimman sodanjoh- don tuolloiselle toiminnalle tarkoituk- senmukaisin.

Ylipäällikkö, marsalkka Manner- heim, lähimpine avustajineen sijoittui keskuskansakoululle. Sen opettajain- huone muutettiin ylipäällikön työtilaksi ja koulun muihin tiloihin sijoittuivat so- danjohdon tarvitsemat operatiivisen tilat, sekä tilat johdolle ja sen henkilös- tölle. Ylipäällikön työhuoneen lisäksi on museoitu johdon operatiivinen maavoi- matoimisto sekä sodan vaiheista kerto- va valokuvanäyttely.

Museon sisätilat on palautettu sodan aikaiseen asuunsa ja erillinen koulutiloista erotettu Päämajamuseo toimii omana yksikkönään tiloissa, jotka olivat sodan aikana kokonaan val- jastettu päämajan käyttöön, kuten myös pihapiirissä olevat kolme koulu- rakennusta.

Päämajan toiminta jouduttiin hajaut- tamaan useita kertoja sotavuosien aikana. Mikkeli joutui tammikuun alussa 1940 voimakkaiden pommitusten koh- teeksi ja johto siirtyi evakkoon Mikke- lin ympäristöön mm. Otavaan, Juvalle ja ylipäällikkö itse siirtyi asumaan n. 5 km:n päähän, Sairilan kartanoon sekä muihin yksityisiin tiloihin.

Viestikeskus lokki

Lokki sijaitsee aivan päämajan vieres- sä, Naisvuoren uumenissa ja sieltä hoidettiin koko päämajan puhelin- ja kau- kokirjoitin viestiliikenne.

Viereisessä luolassa toimi ilmaval- vonta-aluekeskus, saksalaisten viesti- asema sekä viestikeskuksen henkilö- kunnan lepotiloja.

Viestikeskuksen louhinta Naisvuoren uumeniin saatiin päätökseen välirauhan aikana, talvisodan aikana viestikeskus toimi Kansakoulun kellaritiloissa.

6

(7)

Kaikki päämajan johdolliset viestiyhteydet kulkivat viestikeskuksen kautta, josta käytettiin peitenimeä Lokki.

Radioliikenne hoidettiin Mikkelin ympäristössä olevan ra- dioaseman kautta. Lokissa henkilöstövahvuus oli 100 - 130 henkeä, pääasiassa lottia. Lotat vastasivat puhelunvälityk- sestä ja kaukokirjoitinyhteyksistä, tekniikasta vastasi Posti- ja lennätinlaitoksesta komennetut ammattilaiset, toimien soti- lasvirkamiehinä. Henkilöstö työskenteli kolmessa vuorossa ja kuusakin vuorossa oli n. 30 henkeä. Viestikeskus Lokki toimi Naisvuoreen louhitussa tilassa vuosina 1941-44.

Mannerheimin salonkivaunu

Salonkivaunu on sijoitettu kunnostettuna Mikkelin rautatie- asemalle, ollen osana Mikkelin uutta matkakeskusta.

Ylipäällikön käytössä ollut rautatievaunu on valmistunut vuosina 1929-30, ollen marsalkan ja hänen vieraidensa käy- tössä vuosina 1939-46. Sotavuosina Mannerheim matkusti vaunulla n. 78000 km. Pasilan konepajalla kunnostettu vaunu siirrettiin Mikkelin asemalle vuonna 1992. Vuodesta 1939 lah- tien se oli Mannerheimilla käytössään esikuntajuna.

Siinä oli veturi ja kaksi makuuvaunua, ravintolavaunu, konduktöörivaunu, ilmatorjuntavaunu ja autojenkuljetusvau- nu. Marsalkan makuuvaununa oli Rautatiehallituksen virka- vaunu A 90. Hän käytti vaunua matkoillaan aina tammikuu- hun 1946 asti.

Salonkivaunullaan, joka usein liitettiin myös tavallisen ju- nan perään, Mannerheim teki yli 100 matkaa. Matkat olivat neuvottelumatkoja Mikkelistä Helsinkiin, tarkastusmatkoja rintamille jne. Tunnetuin matkoista lienee ylipäällikön 75 V – matka Immolaan, Hitleriä tapaamaan.

Salonkivaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä, keittiö, WC. Makuupaikkoja siinä on kahdeksalle hengelle. Marsal- kan matkustaessa siihen majoitettiin korkeintaan viisi henki- löä. Viimeisen matkan tällä vaunulla marsalkka teki tammikuun alussa 1946. Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu on avoinna yleisölle vain vuosittain 4.6., Mannerheimin syn- tymäpäivänä.

Olli Jorva Lähde:

http://www.mikkeli.fi /mikkelin-kaupungin-museot/

paamajamuseo

PÄÄMAJAMUSEO:

2.5.-31.8. päivittäin 10-17 ja 1.9.-30.4. pe, la, su 10-17 VIESTIKESKUS LOKKi:

2.5.-31.8. päivittäin 10-17

MANNERHEIMIN SALONKIVAUNU: avoinna vain 4.6.

Tule tekemään edulliset kaupat Tehtaanmyymälästä.

Tehtaanmyymälä Teollisuustie 4, Jämijärvi, p. 020 758 0403, avoinna ma–pe 10–17

www.rautia.ﬁ

www.k-maatalous.ﬁ

Rautatienkatu 4, 38700 Kankaanpää Puh. vaihde (02) 57 2900

fax (02) 572 9028

• Omakotitalojen ja kiinteistöjen jätehuolto

• Jätesäiliöt, vaihtolava, jätekontit, molokkien tyhjennykset

• Viemärikaivojen tyhjennykset

• Viemärien avaukset ja huuhtelut painehuuhteluautolla

• Nosturi ja kurottajapalvelu

• Kuivaimuri

• Jäteastioiden myynti

Tehokkuudestaan tunnettua jätehuoltoa Kankaanpäässä

Kankaanpään

Jätehuolto Jussila Oy 02 572 1791

0400 596 178

0500 788 867

(8)

Koko kansan autokauppaa

2500

AJONEUVOA

JA KAIKISTA ONNISTUU KAUPAT MEILLÄ PORISSA

Koko kansan autokaupan valikoimassa

(tulossa) Helsinki Rauma

Kysy myös kotiintoimitusta!

Toimipistekohtaiset yhteystiedot ja koko valikoimamme löydät osoitteesta

Makkara- tarjoilu 200:lle ensimmäiselle!

STARKIN

KARAVAANI-ILLASSA

Torstaina 12.1. klo 14 -19, murskatie 4, Pori

PAIKANPÄÄLLÄ NÄHTÄVÄNÄ EDUSTAMIAMME MATKAILUAUTOMALLEJA - TERVETULOA!

Koko kansan autokauppaa

PORI Matkailuajoneuvot Hyväntuulentie 2 Puh. 020 777 2307

Olli-Pekka Männistö puh. 044 599 4284 Jani Vehmanen puh. 040 5707 728 Jorma Fräntilä puh. 050 365 8000

OLEMME MUKANA

(9)

HALLITUS

Puheenjohtaja Jouko Lindfors Vanha-Ulvila

lindforsjouko @ gmail.com (86086) 050 549 5648

Varapuheenjohtaja Tilla Rosenberg Noormarkku

rosenberg.tilla@gmail.com (98207-1) 0400 480 755

Hallituksen jäsen Altti Nurmi Nakkila

altti.sinikka@gmail.com (115646) 050 375 5900

Hallituksen jäsen Tarja Lehto Pori

tarja.lehto@norstat.ﬁ (62589-1) 050 362 3995

Hallituksen jäsen Aulis Tommila Pori

aulis.tommila@gmail.com (23795) 050 339 7252

Vuoden 2017 toimihenkilöt

Hallituksen jäsen Pekka Nordlund Pori

nordlund.pt@gmail.com (62853) 0500 225 476

Hallituksen jäsen Unto Koskinen Venesjärvi

unskikoskinen@gmail.com (10113) 050 606 56

Hallituksen jäsen Heikki Pihlajamäki Kankaanpää

heikki.pihlajamaki@gmail.com (75131) 040 546 6030

Hallituksen jäsen Sami Siltanen Huittinen

sami.siltanen@dnainternet.net (148056) 050 345 1329

Sihteeri/Jäsenkirjuri Hilkka Tommila Pori

hilkka.tommila@gmail.com (23795-1) 040 535 9485

www.sfcsatakunta.ﬁ

Y-tunnus 1091043-8

Tykkää meistä olemme myös facebookissa!

Rahastonhoitaja Tuula Pihlajaniemi

Ulvila, tuula.pihlajaniemi@suomi24.ﬁ (53032) 02 538 3515 Kalustonhoitaja Janne Rosenberg

Noormarkku, janne68.rosenberg@gmail.com (98207) 0400 594 684

Turva-asiamies Pekka Nordlund

Pori, nordlund.pt@gmail.com (62853) 0500 225 476 Nuorisoyhdyshenkilöt

Akseli Harju, Forssa, harju.akseli@gmail.com (144139-1) Viljami Törnqvist, Raisio

Trefﬁ en arpajaisvastaava

Tarja Lehto, Pori, tarja.lehto@norstat.ﬁ (62589-1) 050 362 3995 Sähkövastaava

Jouko Syrjänen, Nokia, jokke.syrjanen@gmail.com (57556) 0400 697 779

Kuninkaanlähteen aluetoimikunta, vetäjät

Tilla Rosenberg, Noormarkku, rosenberg.tilla@gmail.com, (98207-1) 0400 480755

Janne Rosenberg, Noormarkku,

janne68.rosenberg@gmail.com (98207) 0400 594 684 Lehden päätoimittaja

Olli Jorva, Yläne, olli.jorva@gmail.com (97446) 040 735 6813

(10)

Allan "Petroguru" Haarakangas keräilee, huoltaa ja harrastaa voimavalolyhtyjä, ja -keittimiä sekä kiertää niiden kanssa näyttelyissä esitelmöiden voimavalosta.

V

oimavalolyhty on valopetrolilla toimiva öljylamppu, jossa pai- neistettu lamppuöljy kaasuun- tuneena palaa kirkkaasti hehkusukassa tuottaen voimakkaan valkoisen valon.

Pitäen pientä kohisevaa tai suhise- vaa ääntä lamppu antaa valotehoa use- an hehkulampun verran. Tehokkaim- mat lamput antavat noin 400 watin va- lotehon. Lisäksi lamppu tuottaa lämpöä varsin paljon.

Monet henkilöt jotka ovat eläneet 1930–1960 luvuilla muistavat ne suhi- sevat ja kirkkaat lamput joihin sai kos- kea vain isä tai isoisä. Lamppujen heh- kusukka oli herkkä rikkoutumaan ja petrolin tuoksultakaan ei voitu välttyä.

Nykyisin näitä petrolilamppuja käyte- tään eräretkillä, mökeillä, tuulastukses- sa ja tietenkin petroveljien eli keräilijöi- den pihoilla ja tapaamisissa.

Lamppujen historiaa

Ruotsissa kehitetylle petrolikeittimelle oli jo vuonna 1892 myönnetty patent-

Petromaxissa, Tilleyssä ja Hasagissa on

NOSTALGISTA VALOVOIMAA

ti. Samaa petrolin kaasuttamismene- telmää valaistuskäyttöön kehitteli Sak- sassa Max Graez, joka oli reissannut Yhdysvalloissa ja oppinut uusia teolli- sia valmismenetelmiä. Ei toki lampuista vaan tekniikasta yleensä. Oli tavannut

jopa Henry Fordin.

Graetzin perheyritys Berliinissä oli valmistanut erilaisia valaisimia jo vuo- sikymmenet tehtaassaan, mutta voi- mavalolyhdyn sai kehitettyä Max vasta 1900-luvun alkupuolella. Maxin muusik- 1960-luvun Blaupunkt-radio soi ja 1930-luvun Petromax valaisee nuoremman Tilleyn kera.

Keräilijän lamppuja näyttelyssä.

Kerro

harrastuksest asi -jutt usarja

10

(11)

ko ystävä antoi lampulle nimen Petro- max, josta tuli rekisteröity tavaramerk- ki 5.11.1920 Kansainvälisen patentti myönnettiin Petromaxille 9.4.1921.

Näin alkoi Petromaxin maailmanval- loitus ja pian Graezin tehdas antoi työtä sadoille. Aikoinaan patenttien vanhen- tuessa markkinoille tuli muitakin lyhtyjen valmistajia pilvin pimein. Kuten myös riitoja patenteista ja niiden louk- kauksista.

Mistä keräily alkoi?

Vanha hyvä ystäväni Kari Alen löysi os- tamansa vanhan talon ullakolta Radius- merkkisen ruotsalaisen petrolilyhdyn.

Valaisin oli päällisin puolin kunnossa mutta ei tietenkään noin vain toiminut.

Perusteellisen puhdistuksen, varaosi- en ja yhteisen pohdinnan myötä voima- valolyhty vihdoinkin saatiin toimimaan vuosikymmenien tauon jälkeen.

Siitä se ystäväni keräily alkoi. Noin kymmenen vuotta sitten. Myös minun keräilyni alkoi samoihin aikoihin, kun löysin Oripäässä eräältä pihakirppik- seltä pinttyneen petrolin patinoiman ja paksun pölyn peittämän lampun. Perus- teellisen puhdistuksen jälkeen se paljas- tui Petromax 826 - lyhdyksi, joka löytyy saksalaisesta vuoden 1930 luettelosta.

Upeita laitteita

Lamppujen ”henki” tuli aikaa myöten varsin tutuksi ja lyhtyjen merkkien kirjo kasvoi. Ennen sotia valmistettuja ”Ha- sakkeja” on kertynyt kokoelmaani, kuten myöskin DDR:n 1950- luvulla tuot- tamia Hasag - lyhtyjä. Leipzigissä si- jainnut tehdas oli jäänyt Saksan itäisel- le puolelle sodan jälkeen.

Kokoelmassani on ruotsalaisia Pri- muksia, Optimuksia ja Radiuksia. Myös harvinaisempia merkkejä löytyy kuten Suomessa valmistetut Homelux - ja

Valmet - lyhdyt. Noin viidenkymmenen lyhdyn joukosta löytyvät Hipolito-, Ve- ritas-, Santrax-, Anchor-, Bialaddin-, Standart- ja Tower - merkit. Varsin ylei- sestä Tilley - lampusta löytyy yhdeksän hivenen erilaista versiota.

Niitä myös käytetään

Ahkeralla puuhastelulla ja varasosien käytöllä lamput laitetaan toimivaan kuntoon. Joskus homma vaatii todellista kärsivällisyyttä. Eräänkin lyhdyn takais- kuventtiilin vaihtaminen vaati kuuden tunnin äheltämisen ja erikoistyökaluja.

Lyhdyt ovat käytössä erilaisia. Joi- denkin antama valo on pehmeän kel- lertävää, joidenkin siniseen vivahta- van kylmää. Myös niiden äänet ovat erilaisia, joku suhisee, toinen sihisee ja esimerkiksi Primus vuodelta 1936 pitää äänekästä tohinaa. Harvinainen suomalainen Valmet 300 pitää vaatimaton- ta ja hiljaista suhinaa. Kuvastaneeko kansallisia piirteitä?

Keräily on kulttuuriteko

Voimavalolyhtyjen kulta-aika oli Suomes- sa 1920- 1970 luvuilla. Näitä voimavalol- yhtyjä toki vielä maailmalla valmistetaan, myydään ja käytetään. Meillä monet suu- riin ikäluokkiin kuuluneet henkilöt muistavat tehneensä koululäksyjä ”Tillikan”

valossa. Monissa armeijoissa lyhty edel- leenkin kuuluu sotilasvarusteisiin.

Näitä vanhoja lamppuja etsitään rompetoreilta ja kirppiksiltä. Niitä löytyy myös henkilöiltä, jotka ymmärtävät, että on kulttuuriteko korjata, puhdistaa, laittaa toimintakuntoon ja säilyttää tuleville sukupolville näitä voimavalolyhtyjä. To- distamaan petrolin ja lamppujen mer- kittävästä roolista ennen kotitalouksien sähköistämistä. Vuonna 1950 Suomes- ta oli sähköistetty vasta 56 prosenttia.

Nykyisenä tietokoneaikana on van- hemman keräilijän herkullista asettaa vanha Petromax tai Tilley lapsenlap- sensa eteen ja ilkikurisen rauhallises- ti kehottaa; ”laitapas tuo lamppu pa- lamaan sitten kun netistä ehdit! Jos osaat…?”

Keräilijät ovat tunnetusti onnellisia, mutta myönnettäköön, hieman höperöi- tä epeleitä.

Kaiken tämän kirjasi ja todeksi myöntää

”petroguru”

Allu Haarakangas

1950-luvun ”pöllö Tillikka” on oiva lamppu.

Caravan-lehti

”Olisin toivonut päätoimittajak- si vaikka Tekniikan Maailmassa tai Moottorissa pätevöitynyttä pit- kän linjan teknistä asiantuntemusta omaavaa insinööriä.”

”Pienillä myytinmurskajaisilla voisi aloittaa. Aiheitä on. Jos vaikka Hob- byjen laatu (totta vai tarua?), Tran- sittien ja Ducatojen tekniikkamur- heet, SFC-alueiden lieveilmiöt, jne”.

Etuteltan jäsenkeskustelu – kaik- kien jäsenetu vai pienen porukan hiekkalaatikko?”

”Onnea uudelle päätoimittajalle. En tunne, joten en tuomitse etukäteen, mutta oma linja käyttöön ja loppu joka suuntaan lipittämiselle. Se ei ole etujärjestön tehtävä.”

”Caravan lehti on hyvä opus, tuhti julkaisu ja asiaa karavaanareille joka sivu. Lehti on hyvin toimitettu ja palvelee jäsenistöä erinomaisesti”.

”Parasta tuossa julkaisussa on ylei- söosasto. Loma meni pilalle, kun isäntä opasti/ei opastanut paikalle.

Tai kun joku tuijotti/ei tuijottanut tai suihkuvesi oli kylmää/kuumaa.”

Voit kirjoittaa Postilaatikkoon ni- mellä, nimimerkillä tai nimettömä- nä eri aiheista.

Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla olli.jorva@gmail.com, liitä mu- kaan nimesi ja puhelinnumerosi, mikäli haluat kirjoittaa nimimerkil- lä tai nimettömänä, mainitse siitä erikseen. Tällöin yhteystiedot jäävät vain toimituksen tietoon luottamuksellisina.

Postilaatikko

(12)

E

nsimmäiset merkit ihmisasu- tuksesta Kurjenrahkassa ovat Nousiaisten Saksalasta löyde- tyt kivikautiset metsästäjän työkalut.

Pysyvää asutusta alueelle syntyi 1757 (perimätietoa), jolloin Savojärven seu- dulle asettuivat asumaan entinen vou- ti Johan Bärnstedt ja vaimonsa Maria.

Kuhankuono on tunnettu rajapaikkana liki 600 vuoden ajan. Rajakivi lienee kuvannut alun perin rajapaikan muo- toa, toisen käsityksen mukaan nimi viittaa erärajoja ja eränteitä viitoitta- neeseen merkkipaikkaan. Oli miten oli, tänä päivänä tämä retkeilyreitistö on seudun merkittävimpiä nähtävyyksiä, johon varmasti karavaanarinkin kannattaa tutustua.

Tämä Varsinais-Suomen helmi sijaitsee Turusta pohjoiseen Yläneen suuntaan, tien 204 varrella. Kansal- lispuisto on perustettu 1998 ja on pin- ta-alaltaan 29 neliökilometriä, kansallispuiston tunnus on kurki. Puisto soineen ja metsineen soveltuu hyvin päiväretkeilyyn ja luonnontarkkailuun, miksei myös pitempään liikkumiseen alueella.

Alue on ihanteellinen patikoijille hy- vien polkujensa ja maastonsa vuoksi, sopivia taukopaikkoja on viljalti ja retkeä on helppo laajentaa mielensä mukaan, onhan puiston ympäristös- sä Kuhankuonon reitistö kuljettavissa

Kansallispuisto Kurjenrahka

Kansallispuistot ovat osa suomalaista luontoa parhaimmillaan, luotu samoiltaviksi, patikoitaviksi sekä ajateltu kosketuspinnaksi luontoon, siis suomalaisten kansallisomaisuutta.

vaikkapa Vaskijärven luonnonpuistoon saakka. Kurjenrahkan kansallispuistoa hoitaa metsähallitus, jonka infopiste ja Kurjenpesän näyttely sijaitsee alueen luontotuvalla, tien 204 parkkipaikalta hieman matkaa. Kurjenpesän luontotuvalla voi tutustua suohon eri vuoden- aikoina kurjen näkökulmasta.

Kansallispuiston retkeilyreitit ovat selkeästi merkittyjä ja ne liittyvät alueen ulkopuolisiin Kuhankuonon ja Suokullan reitistöön. Yhdessä nämä muodostavat n. 300 kilometrin reittiko- konaisuuden, Kuhankuonon reitistö on Varsinais-Suomen liiton, kuntien se- kä maanomistajien yhteistyönä omistama kokonaisuus, joka kattaa n. 150 kilometriä polkuja ja teitä. Kannattaa muistaa, että alueen maastokohteissa ei ole jätteiden keräilyastioita ja jäte- huollosta vastaa näin retkeilijä itse.

Päiväpatikointiin soveltuu hienosti Savojärven kierros, pituudeltaan noin 7 kilometriä, maasto on helppoa pati- koitavaa, eikä nousuja liiaksi ole, pit- kospuutkin vievät jouhevasti. Nähtä- vää ja kaunista katsottavaa riittää ja maisemat vaihtelevat, vievät kulkijaa ja lumoavat patikoijan oitis hiljaisuu- dellaan ja luonnon kertoessa parhaista puolistaan.

Kierroksella on mielenkiintoista ja vaihtelevaa havainnoitavaa, maasto vaihtelee ja reitti kulkee erilaisia tei-

tä ja polkuja pitkin, huipentuen loppu- päästään Savojärven itäpuolen kaunii- siin rantamaisemiin.

Pidempiin patikkamatkoihin halua- vat voivat suunnata Pukkipalon, Lak- järven suuntaan ja vielä pidemmäl- le reitille sitten siitä Takaniitunvuoren kautta Vajosuolle ja Töykkälän kautta taas Kurjenpesän luontotuvalle. Kur- jenpesän luontotuvan läheisyydessä on parkkipaikkoja matkailuautoille se- kä maastoa telttailijoille. Tuvan piha- alueella on keittokatos, näköalatasan- ne sekä kuivakäymälä. Metsähallituk- sen ylläpitämänä Kurjenpesän luontotuvan miljöö on hoidettua ja siistiä aluetta, jossa on ilo viettää aikaa ja puhaltaa kaupungin pölyjä keuhkoistaan, poiketa vaikkapa ajotauon aikana tiel- tä 204, hieman erilaisempi stoppi!

Kurjenrahkassa voi liikkua jalan, hiihtäen, soutaen, meloen (huomaa karttarajoitukset) ja nauttia luonnon antimista, poimien marjoja ja sieniä, myös onkiminen ja pilkkiminen on sallittua. Sen sijaan avotulenteko ja leiriy- tyminen ovat sallittuja vain merkityillä alueilla. Muistathan, että lemmikkien vapaana pitäminen ja moottoriajoneu- voilla ajaminen on sallittua vain merki- tyillä alueilla.

Koki ja kirjoitti Olli Jorva

12

(13)

Levollisen

luonnon

keskellä!

(14)

puh. 0400 594 684

HeikkilänƟ e 14, 29600 Noormarkku

. ROSENBERG

Autokorjaamo

* Huollot * Korjaukset

* Pakokaasumi Ʃ aukset bensa/diesel

* Vikakoodin luku / OBD

Alkuvuoden 2017 treffi t

Kaikki vuoden trefﬁ t luettavissa www.karavaanarit.ﬁ /ajankohtaista/tapahtumakalenteri.

Oman yhdistyksemme monipuoliset kotisivut löydät osoitteesta www.sfcsatakunta.ﬁ .

17.6...KARAOKE 1.7...TANSSIT

Henttonen

& Takanen 8.7...KARAOKE 15.7...TANSSIT

Köpin talli 22.7...KARAOKE 29.7...TANSSIT

Duo Menox 5.8...KARAOKE 12.8...TANSSIT

Olli Lumineva duo KESÄLLÄ 2017 KUNKULLA TANSSITAAN

JA LAULETAAN

14

30.12.–1.1.

UUDEN VUODENTREFFIT.

Vuosi vaihtuu Kuninkaanlähteellä omin ohjelmin. Tavanomaiset ilotulitukset ym. ovat tietenkin ohjelmassa mukana.

Trefﬁ maksu 55 €/vaunukunta.

17.2.–5.3.

HIIHTOLOMA.

Ohjelman täyteiset hiihtolomaviikot.

Vuorokausimaksut Kuninkaanlähteen hinnaston mukaan.

17.-19.3.

”HYVINVOINTITREFFIT”.

15.4. klo 13

YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS Kirjaaminen alkaa klo 12.30. Kokouk- sessa käsitellään yhdistyksen sääntö- jen 4 §:n mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kokous vain yhdistyksen jäsenille, jäsenkortti mukaan.

21.-23.4.

KEVÄTTALKOOT

ALUETOIMIKUNNAN JOHDOLLA.

Alue laitetaan kesäkuntoon. Ei alue- maksua.

28.4.–1.5.

VAPPUTREFFIT.

6.5.

CARAMBA-KISAT 22.–25.6.

JUHANNUS.

Trefﬁ maksu paketti- hintana 80 €/

vaunukunta.

8 1

2 2

5 1 6

N k 8 n

8

2 2

5 BA-KISAT

. NUS.

ksu paketti- 80 €/

nta.

(15)

Kuninkaanlähteen talvikausi (1.1.-1.5.2017).

Kuninkaanlähteellä on talvella isäntäpäi- vystys aikaisempien vuosien tapaan vain viikonloppuisin perjantai-iltapäivästä sun- nuntaihin noin klo 14. Muuna aikana alue on omatoiminen, jolloin avainkortti on nou- dettava Kankaanpään Neste-huoltamolta, Keskuskatu 2. Huoltamo on auki arkisin klo 6.30–21, lauantaisin klo 8-21 ja sunnuntai- sin klo 9-21. Huoltamolta saat jäsenkorttia vastaan avainkortin ja asumislomakkeen ohjeineen. Jäsenkorttisi saat takaisin sa- masta paikasta palauttaessasi asumislomakkeen ja valvontalehden sekä avainkortin. Avainkortti sopii kaikkiin tarvittaviin lukkoihin, nykyisin myös kemssan tyhjäys- paikalle.

Lain mukaan matkustajailmoitus on täy- tettävä myös kaikista mukana matkustavis- ta. Täytä kyseinen lomake (takkahuoneen laatikosta) kaikilta osiltaan, myös tulo- ja lähtöpäivä, allekirjoita sekä pudota se tak- kahuoneessa olevaan lukittuun koteloon.

Vaunun voi jättää alueelle seisontaan omalla vastuulla, mutta sähköjohtoa ei saa kytkeä. Tästä peritään 50 € seisontamaksu, joka maksetaan vaunua jätettäessä.

Paikoitus tehdään isäntien valvonnassa.

Kuninkaanlähteen kesäkausi (2.5.-10.9.2017).

Alueen saunat ja allasalue vesiliukumä- kineen on käytettävissänne päivittäin 10-20 ja sisältyvät vrk-maksuun, kuten muutkin alueen palvelut. Saunojen ja altaan lämmitystä säädellään keväisin ja syksyisin kävijämäärien mukaisesti.

Kioskimme palvelee koko sesongin ajan ja pyrimme järjestämään erilaista ohjelmaa ja tapahtumia koko perheelle kesän mittaan. Kesätanssit/karaoke sisältyvät vrk-hintaan. Sesonkina järjestettävät trefﬁ t eivät kuulu vuorokausimaksun sisältöön ja niihin ilmoittaudutaan erikseen.

Paikoitus tapahtuu kesäaikaan aluei- sännän ohjeiden mukaisesti noudattaen yleisesti hyväksyttyjä turvaohjeita ja -väle- jä. Pyydämme teitä ystävällisesti tutustumaan ohjeistoomme.

Kahden kuukauden paikkalaisten sekä kesä- ja vuosipaikkalaisten isäntävelvoi- te kesäkaudella seuraavasti: Jokaisesta vaunusta/autosta velvoite on 2 vrk ja kaksi henkilöä tai yksi henkilö 4 vrk isäntänä kat- somallaan ajankohdalla. Siitä ei saa erillis- tä korvausta.

Kunkun vuosi

KUNINKAANLÄHDE

Kuninkaanlähteentie 393, 38700 Kankaanpää, puh. 044 578 8222 GPS koordinaatit: N 61*46`33.49`` E 22*31`40.11``

Tietoja yhdistyksestä ja alueesta: www.sfcsatakunta.ﬁ Sivuilla mm. hyvä kartta alueen sijainnista.

Tilaussauna: . . . 20 € / 50 min.

Pyykkikone/kuivausrumpu: . 4 € /koneellinen. (Maksetaan varattaessa) Tenniskenttä: . . . 4 € /tunti

Tennismaila: . . . 2 € /tunti

Minigolf: . . . 3 € /maila ja pallo/kierros.

Pingis: . . . 2 € /tunti.

Frisbeegolf: . . . 3 € / 3 kpl vuokrakiekkoja/tunti Uimalippu vieraillesi ja ulkopuolisille:

. . . aikuiset 5 €, 7-16-vuotiaat lapset 3 € . . . alle 7-vuotiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi Kaasu:

• Alumiinipullo 11 kg: . . . . 22 €

• Rautapullo 11 kg: . . . 22 €

Kaasupullo tyhjä • Alumiinipullo 11 kg: . . . . 60 €

Kunkkutarra: . . . 3 €

Pinssi: . . . 3 €

Kunkkulippis: . . . 10 €

Kunkkulogo: . . . 5 €

KUNINKAANLÄHTEEN TALVIKAUSI 1.1.-1.5.2017 Vuorokausi: SFC . . . 18 € + 7 € sähkö/vrk tai mittarilla 0,30 €/kWh Vuorokausi ei jäsenet . . . 25 € + 7 € sähkö/vrk tai mittarilla 0,30 €/kWh Vuosipaikka . . . 600 € + sähkö 0,30 €/kWh, isäntävelvoite Talvipaikka . . . 12.9.2016.-1.5.2017 300 € + sähkö 0,30 kWh Talviseisonta . . . 50 €, sähkö ei saa olla kytkettynä

KUNINKAANLÄHTEEN KESÄKAUSI 2.5.-10.9.2017 Vuorokausi: SFC . . . 20 € + 3 € sähkö /vrk tai mittarilla 0,30 €/kWh Vuorokausi ei jäsenet: . . . 30 € + 3 € sähkö /vrk tai mittarilla 0,30 €/kWh Kesäpaikka 2.5.-10.9.2017 . . . 350 € + sähkö 0,30 €/kWh, isäntävelvoite Kahden kuukauden paikka . . . 290 € + sähkö 0,30 €/kWh, isäntävelvoite Seisontamaksu: . . . 3 €/vrk

Juhannustrefﬁ t: . . . 80 €/perhe/vaunu

Kesäkauden ja kahden kuukauden hintoihin sisältyvät tuona aikana järjästettävät trefﬁ t, joille kuitenkin on ehdottomasti ilmoittauduttava toimistolla! Kaikki em.

maksut sisältävät saunan ja uinnin, vesiliukumäen sekä muut ns aluepalvelut.

Vuorokausihinnat oikeuttavat 24 tunnin oleskeluun. Ylimenevästä ajasta peritään uusi vrk-maksu. Sähkön mittariveloituksessa ei sähkön vrk-maksua veloiteta Kausipaikoille hyväksytään vain jäsenkortin omistavat.

Kausihinnasto:

Muita hintoja:

puh. 044 578 82222 1``

akunta.ﬁ

(16)

Tämä on tarina liikkuvista matkailijoista eilen ja tänään.

Eilen

MA, perustettiin ACCF(Auto Caravan Club of Finland) perustalle. Perusta- va kokous pidettiin 20.1.2007 Helsin- gin Messukeskuksessa Matka-Caravan messujen yhteydessä. Perustavassa kokouksessa oli paikalla 50 henkilöä.

Vielä samana keväänä MAry haki SF Caravan ry. n jäsenyhdistykseksi 20.5 Korpilammella pidetyssä liittokokouksessa, jossa se sai SFC statuksen.

Aluksi nuori Mary koki vastustus- ta paikallisyhdistysten taholta, koska olimme ns. maattomia, emmekä pystyisi vastavuoroisesti tarjoamaan leirintäpalveluja. MAry:n hallitus piti kuitenkin alusta alkaen kokouksen- sa SFC:n jäsenalueilla. Tällöin niissä alettiin huomata kokousviikonloppu- jen tuomat kassavirrat. Emme olleet- kaan enää vieroksuttuja muukalaisia, vaan vain liikkuvia karavaanareita jotka kulkevat oli sitten kesä tai talvi.

Vuoden yhdistykseksi MAry valittiin Kokkolan liittokokouksessa 2009.

Oma lehti oli ja on edelleen yhdistyksen ylpeyden aihe. Aluksi se ilmestyi nimellä Auto Caravan, mutta muutettiin myöhemmin MA sanomiksi, koska jäsenissämme on myös paljon vainuili- joita. Myös kotisivumme sekä Facebook sivumme ovat aktiivisessa käytössä.

Tänään

SFC Matkailuautoilijat ry toimii vireäs- ti kymmenennen toimintavuotensa aat- tona ja on täynnä toimintatarmoa, sekä ideoita tulevaisuutta silmälläpitäen.

Yhdistyksen vireyttä kuvaa eh- käpä parhaiten se, että hallituksemme kokoontuu varsinaisiin kokouksiin kah- deksan kertaa vuodessa, lisäksi yh- distys osallistuu erilaisille messuille, kuten Turun ja Lahden caravan - messuille, sekä kotimaan matkamessuille, joka oli kokeiluluontoinen messutap- ahtuma viime keväänä Tampereella.

Osallistumme myös aktiivisesti SFC: n järjestämiin koulutuksiin ja seminaarei- hin, jonne tulemme aina omilla kamp- peillamme. Tämän lisäksi järjestämme neljä tapahtumaa vuodessa. Talvipäivät helmi-maaliskuun vaihteessa, vap-

putapahtuma, syyspäivät syyskuussa, sekä vuosikokous-pikkujoulun marra- skuussa. Näistä tapahtumista suurin on vapputapahtuma. Lisäksi järjestetään joka toinen vuosi jäsenmatka jonnekin päin Eurooppaa.

Hallitus veturina

Hallituksen apuna toimii tietenkin toimi- kuntia, joiden työpanos toiminnassa on elintärkeää. Lisäksi toimii vielä hallitus- vastuussa olevien, sekä paikalla olevien toimikuntaedustajien puolisoista koostuva ideariihi.

Jäsenmäärä yhdistyksessämme on kasvanut tasaisesti ja alkaa hätyytellä kahdentuhannen jäsenen rajapyykkiä.

Tämä kertoo mielestäni sen, että MAry on pystynyt pitämään yhdistyksen maineen ja toiminnan kiinnostavana . Tästä ehkä parhaiten kertoo se, että hallitusvastuuseen pyrkijöitä on usein enemmän kuin on vastuupaikkoja tarjolla. Niinpä tulevassakin vuosikokouk- sessa tullaan äänestämään ketkä hal- lituksessa jatkavat tai tulevat uusiksi er- ovuoroisten tilalle.

Pyörivät pyörät eivät sammaloidu.

Liikkuvien karavaanarien asialla oleva SFC Matkailuautoilijat ry on mielestäni pystynyt pitämään hienosti yhteisöl- lisyyden lippua korkealla, sekä antam- aan ulospäin itsestään ja harrastukses- taan positiivisen kuvan.

SF Caravan Matkailuautoilijat ry.

Raimo Myllymäki

ensimmäinen puheenjohtaja Martti Pulkki

nykyisen hallituksen varapuheenjohtaja

SF Caravan Matkailuautoilijat ry.

eilen ja tänään

16

(17)

Ainakin 2-kielinen maa

Hineetä, köpsää sekä persoonaprono- miinit miä ja siä ovat valttia Mikkelissä, Kuopiossa taas sanotaan saeskos ku- pin kahveeta ja jottae pulloo, kun taasen suomenruotsalaiset pelkäävät puhua omaa äidinkieltään Suomessa. Mikä tässä 100 V – Suomessa oikein mättää?

Kunkku-Ukko mietti asiaa, toteaa, että on melko köpsää (tylsää, mälsää, surkeaa), että suomalaiset häpeävät ja pelkäävät puhua oppimaansa, omaksu- maansa kieltä synnyinmaassaan. Ei ollenkaan hineetä (kivaa, mukavaa, miel- lyttävää) ja Ukko sanookin Akalleen ”Miä oon sitä mieltä, että ei vetele, mitäs siä Akkakulta mietit siitä”. Akka siihen, että ainakin 2-kielinen maa!

Ukko luulee, että Äijäasemalla ajatel- laan kuopijolaesista pelekkee hyvvee, uatellaan noeta laakkasia (Laukkaisia) hyvällä, vaekka vänkeevätkin uhallaan röpelöpäessään kelepo mikkeliläesiä jo- honniin, mihi liennöö sommeen ikkees- seen. No, Kunkku-Ukko vain naureksii laakkasille ja kattelee örveltämisiään.

2-kielinen on Savokin, Etelä-Savo ja Sa- vo, siinä järjestyksessä.

Eräs lehti haastatteli suomenruotsa- laisia, jotka puhuvat ja osaavat pääasi- assa vain ruotsinkieltä. Masentavaa lu- ettavaa, ei ollenkaan hineetä, ei muka- voo, pääasiassa köpsää ja renattavvoo, inte trevligt.

Lehdessä kerrottiin, että haastatelluista suomenruotsalaisista kaikki eivät uskaltaneet aina puhua äidinkieltään julkisesti. He kokivat olonsa uhatuiksi eivätkä uskaltaneet puhua mannersuo- messa omaa kieltään. ”Katsottiin kie- roon, vilkuiltiin olan takaa, kuului hurri- ilmaisuja, joku jopa käski muuttamaan pois heidän maastaan”, kertoo eräs haastatelluista.

No, ajattelee Kunkku-Ukko ja ajattelee lisää! Hineetä on ymmärtää globaa- listi, hyvvee on, pelekkee hyvvee on lop- paali mänö, är bra att tänka globalt.

Köpsää on rajoittua, masentavvoo o hölömöillä ja bör inte vara köpsä.

Apropoo, eikä niinkään sivumennen

sanoen, Ukko miettii mihin Oy Suomi Ab on marssimassa, mihin se oikein suun- taa ja mitä se oikein meinaa tavoillaan, meiningeillään ja käyttäytymisillään.

Luulisi sentään 100 V - kaverilta irtoavan enemmän sallivaa menttaliteettiä ja suh- tautumista elämään.

Vai mitäs tykkäätte itse, Lukijat.

Kunkku-Ukko 45-vuotisjuhlien tunnukset, auringonku-

kat, olivat Kirsi ja Manu Hakalan idea ja siitä iso kiitos heille. Idea oli hieno ja kantoi koko juhlan ajan!

Toimittajan mieleen jäi erityisesti Kirsin luoma kukka-asetelma pieneen vankkuri-wagoniin, joka oli esillä juhla- pöydässä, kerrassaan taiteellinen.

Tapani Lehti:

”Liukumäki avattiin 8.6.2006, aika kuluu nopeaan, vai mitä Olli” Niinhän se näyt- tää kuluvan, sanoi Olli.

Yrjö ”Ykä” Koskinen:

”Ennen kannoin vettä saunaan kolmel- la ämpärillä, nyt ei enää polvet kestä”.

Jouko Lindfors:

”Puheenjohtajakauteni ensimmäisenä vuonna minuun otti yhteyttä eräs histo- riantutkijaksi esittäytynyt henkilö, kerto- en, että hänen tutkimustensa mukaan Ruotsin kuningas Adolf Fredrik ei py- sähtynyt Kuninkaanlähteellä vuonna 1752, vaan 30 km pohjoisempana. Hän pyysi minua oikaisemaan asian uutena puheenjohtajana. No, en ryhtynyt heti ensimmäisen puheenjohtajakauteni alussa muuttamaan historiaa”.

Antti Salminen:

”Ehkä antoivat tämän prenikan minulle, että menisin TUKKA PUTKELLA taas täällä Kuninkaanlähteellä töiden peräs- sä, mutta eihän se minua enää koske”.

Kike Elomaa:

”Voi, mielelläni kirjoitan artikkelin leh- teenne, onhan Suomi minulle niin tär- keä asia, varsinkin Suomen täyttäessä sata vuotta”.

Allu Aronen:

”No niin, alatasanteelle on saapunut pullakauppias, tarjolla pullaa, tervetuloa ostoksille”.

Martti Turkki:

”Voin ilmoittaa, että eilen tuli hevoskilpai- luissa toinen sija, 20 m:n erolla ja seu- raavana päivänä voitto, ei siis paha”.

Saunassa, tuntematon_

”Joku pölvästi sanoi netissä, että täällä ei saa löylyjä tarpeeksi. Täällähän sitä tuntuu olevan enemmän, kuin tarpeeksi”.

Reijo Tuomala:

”Kähvelsin tän FICC-Rallyn lakanan tal- teen sieltä, miltäs tää täällä nyt sitten näyttää. Taas sitten Oktobereissa esil- lä uudelleen. Toivotaan paljon ﬁ ccaajia paikalle”.

Lasse Vähä-Vahe:

”Onnittelen Sf-Caravan Satakunta ry:tä tämän sählysetin myötä ja Jokke sinul-

le on tarkoitettu tämä lyhyt maila, johon pallo on liimattu kiinni, voit sitten hur- mata junnuja pelitaidoillasi”.

Pasi Harju:

”Ei hitto, kyllä yhdistyksen tulisi hom- mata isännille tehokkaat otsalamput, meinaan vaan kun näitä 2-akselisia ki- lometrinpituisia yhdistelmiä tulee pa- reittain hämärän jo laskeuduttua”.

Olli Puusa:

”Tuplajäätelö on aina tuplajäätelö”.

Kirsi-Mari Lehti:

”Hei, täähän on loistopaikka arpojen- myynnille, hieno idea. Toimistovaunu on tunkkainen ja pimeä paikka, eikä sieltä myyntiä tule”.

Sami Siltanen:

”Eikön lähdetä tuonne puusaunaan, vä- lisaunaan, ketkä tulevat mukaan”.

Tilla Rosenberg

”Miks mulla on aina niin kiire”.

Kommentit kirjasi Olli Jorva

45 v:llä sanottua

ja koettua

(18)

YLÖSKIRJAUS NO 9/2016

Laitosmiehemme Rauli Suoniemi saa seurakseen robotin. Allasrobot- ti pitää altaan pohjan ja reunat puh- taina, poistaa pienhiukkaset, imuroi roskat. Hyvä hankinta alueemme päättäjiltä, sijoitus puhtaampaan ve- teen ja Raulille jää aikaan muuhun tärkeään, eräs aikaa vievä aamutoi- mi on siis historiaa.

Hankinnoista vastaava instanssi sijoittaa edelleen viihtyvyy- teen, hirsinen laavu, mitoiltaan 3x4 m, nousee lentopalloken-

Portin vahtija – Vartin Pohtija Portin vahtija – Vartin Pohtija

Neste Oil Kankaanpää Reijo Hietanen, Keskuskatu 2 puh. 02-5721 598

ark. 6.30-21, la 8-21, su 9-21

Palveluksessasi täyden palvelun liikenneasema

Neste Oil Kankaanpää

FYb[UgdU`jY`ih

D]_U\ic``ch Kukkakauppa Muratista _Uib]]h_i_Uh^c_Ud}]j}

>icaUh [f]``]Ubbc_gYh

J]]\hm]g}_U\j]c

Acb]dic`]bYbamma}`}

D]_UdYgi

MYYMÄLÄ- AUTO

02 578 9453 MUKKALAN KAUPPA

tän kupeeseen.

Portin vahtija luulee, että täs- säkin asiassa on ajateltu alueemme nuoria ja viihtymistään alueella. Moni- käyttöinen hankinta ja miellyt-

tävän käyttökelpoinen paikka nuorille, miksei muillekin.

Sähkövastaava ja lämmöistä + vedestä huolta pitävä Jouko Syrjänen ei hellitä. Uuden vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde ei ole ollut sitä, mitä maahantuoja oli kertonut. Jokke on piinan- nut maahantuojaa armotta, prässännyt ja vaatinut tehoja lisää apparaatista, eikä ole tyytynyt annettuihin selityksiin ja tekniik- kamurheisiin. No, Jokken sitkeys palkittiin uudella talotekniikka- keskuksella, tämä keskus mahdollistaa etäsäätöjen ja -ohjaus- ten seuraamisen sekä etätoiminnan. Tulevaisuudessa kokonai- suuteen voidaan liittää erilaista ohjaustekniikkaa.

18

(19)

Kuninkaanlähde

JÄMIKESKUS

Kodikasta majoitusta

Monipuoliset juhla- ja kokoustilat Tilava sauna ja ulkoporeallas Terassilla puistoshakki

www.jamikeskus.fi myynti@jamikeskus.fi

MYYNTI +358 40 573 6120

HINAUSPALVELU WIDÉN 0400 326 200

KANKAANPÄÄ

HINAUSPALVELU WIDÉN

KANKAANPÄÄ

24h

Toimituskunta toivottaa

kaikille lukijoilleen ja sidosryhmilleen oikein rattoisaa ja hyvää joulua sekä

onnellista uutta vuotta 2017!

”Omaksi iloksi ja miksikäs ei muidenkin ratoksi”, sanovat Leila Teräväinen ja Reijo Kaski soitelles- saan haitareitaan Kuninkaanlähteen suvessa viime kesänä. Tämä on meille sellainen harrastus ja huvi matkoillamme, lisää Reijo.

(20)

O

lemme käyneet Kroatiassa ensimmäisen kerran vuonna 1983 sen ollessa vielä osa Ju- goslaviaa. Se oli rakkautta ensi silmä- yksellä. Nyt on käyntikertoja jo kolme- toista ja ajallisesti olemme olleet Kro- atiassa yhteen laskettuna yli vuoden ajan. Olemme asuneet monilla leirintä- alueilla ja joskus on yövytty pimeän yl- lättäessä myös vuoristossa tien leven- nyksillä. Sitten löytyi 80 kilometriä pitkä Peljesacin niemi. Ensin olimme siellä kaksi kertaa Camping Palmella lähellä Orebicia, niemen pääkaupunkia, surffa- ilijoiden suosimalla leirialueella. Kerran menimme kasvitutkimusmatkallamme katsomaan millainen mahtaisi olla niemen kärjessä oleva Lovisten kylä.

Mansikkapaikka

Se on pieni kalastajakylä, jossa on muutama pieni hotelli ja majoitushuo- neita taloissa sekä kaksi leirintäaluetta.

Toinen niistä on mansikkapaikkamme Camp Lupis. Leirialue on Lupisin per- heen omistama ja se on toiminut vuodesta 1978 lähtien, ensin hyvin pieni- muotoisesti ja siitä pikkuhiljaa laajen- tuen. Djani Lupisin ottaessa komen- non alkoi uudistaminen ja täysremont- ti vuonna 2011. Djani, Marija ja kaksi pientä poikaa asuvat leirialueella ole-

vassa talossaan. Vanharouva Lupisin hoidossa on muutamia apartmanihuo- neita samassa rakennuksessa, jossa on vastaanotto ja pieni puoti (viiniä, lim- saa, mehuja, jäätelöä, keksejä, leipää, nameja yms ).

Tänä vuonna syyskuun ensimmäi- senä päivänä lähdimme Bosniasta kohti Peljesacia. Upean vuoriston läpi ajettuamme tulimme kimaltelevalle Adrian- merelle ja taukopaikalla ihastelimme maisemaa. Se on aina yhtä sykähdyttä- vän hieno. Laitoimme soimaan kroatia-

laista musiikkia ja sen tahdissa ajoimme välillä aivan meren rannalla ja kohta taas vuorien rinteillä toisinaan aika ka- peata tietä. Näin päin mennessä olimme vuoren puolella, joten minun ei tar- vinnut pitää penkistä kiinni. Matkan varrella on pieniä kyliä ja paljon viiniviljel- miä. Aikaisemmin oli vain muutama vii- nimyyntikyltti, nyt niitä on kymmenittäin.

Noin 50 kilometriä ajettuamme aukeni huiman kaunis maisema, edessä Kor- culan saari, Pelsacin kanaali ja Orebi- cin kaupunki Sveti Ilia-vuoren kupees-

Muun maan mansikka

Oma maa mansikka – muu maa mustikka. Niinhän se on, mutta mansikka- paikkoja on maailmassa tuhansittain. Niistä yksi on tämä, josta nyt kerron.

20

(21)

sa. Monta kertaa olemme tämän näh- neet ja aina hoemme, että on tämä hie- noa! Siitä ajoimme alas Orebiciin, josta on vielä 20 kilometriä Lovisteen. Vielä oli ”kiivettävä” Gos-vuorelle ja ajettava asumatonta seutua muutama kilometri ennen kuin laskettelimme alas. Eteen avautui Lovisten lahti ja ihana merinä- kymä. Kylässä vielä kilometrin verran pikkuruista yhden auton rantatietä ja olimme Lupisin portilla. Vilkaisu rannal- le ja siellähän jo vilkuteltiin: Hallo, ﬁ n- nen kamen, hello ﬁ nns came siellä mei- tä odotti myös ”oma tonttimme”. Hiki- päässä laitoimme kotia paikoilleen, kun Djani ja Marija tulivat toivottamaan ter- vetulleeksi: ”Tervetuloa taas, how are you Ei tarvitse kaikkea laittaa heti, meri kutsuu jo teitä.”

Djani ja Marija Lupisin luomus

Meri on juuri se juttu, mikä saa meidät menemään Lupisille uudestaan ja uudestaan. Olemme uineet monilla eu- rooppalaisilla rannoilla, mutta tämä on ehdottomasti paras, meidän makuum- me. Vesi on lämmintä, puhdasta ja kir- kasta ja harvoin on suuria aaltoja. On kuin uisi uima-altaassa. Merimakka- roita ja kaloja näkyy uidessa. Joskus olemme nähneet pyöriäisiäkin. Tyyni poukama houkuttelee myös veneilijöi- tä yöksi, enimmillään Joke näki aamu- uinnillaan 31 purjevenettä lahdella yö- pymässä. Lupisin ranta on pikkukivinen ja ranta syvenee aika nopeasti, mutta lähellä on kaksi lapsille hyvin sopivaa matalampaa rantaa. Joke ui joka aamu usein peilityynessä vedessä auringon tullessa esille vuorten takaa. Tästä mi- nä jään paitsi aamu-unisuuteni takia.

Leirialueella on 50 paikkaa loivassa rinteessä rakennetuissa paikoissa, jois- sa on oleanteripensaita, tamariskipuita,

oliivipuita, salvia-ja rosmariinipensaita, viikuna-ja sitruunapuita ja osa paikoista on Lupisien isoisoäidin istuttamien yli sata vuotiaiden oliivipuiden katveessa.

Ensimmäisellä kerralla oli vielä puutar- ha kasveineen ja sitruspuineen, mutta se muutettiin isojen asuntoautojen alueeksi. Rantaan on enimmillään 130 metriä ja monista paikoista on merinä- köala. Ihan rannalla olevat paikat ovat saman hintaisia kuin muutkin. Saniteet- titilat ovat oikein hyvät ja siistit. Aurin- kopaneelit tuottavat aina lämmintä vet- tä. Wiﬁ -yhteys ei toimi kaikilla paikoil- la, mutta kun menee resepsuunin luo istuskelemaan, johan toimii. Ja kaikki tämä maksaa meille 17,75 euroa yöltä.

Rummikubia, neulepuikkoja ja ruokaa

Päivät kuluivat helteessä eläen. Luki- en, rummikubia pelaten, neulepuikkoja heilutellen, ruokaa tehden, herku- tellen ja kun tuli liian kuuma, mereen.

Kahden ensimmäisen viikon aikana kä- vimme kaksi kertaa kaupassa. Olimme kuin autiolla saarella, paitsi että oli 150 muuta ihmistä. Ja kun löhöäminen alkoi puuduttaa, oli aika istua menopeliin ja lähteä tutustumaan niemen toisiin ky- liin. Joka vuosi olemme tehneet päivä- retken vieressä olevalle Korculan saa- relle, jonne nytkin menimme Orebicin satamasta autolautalla. Saaren ikivan- ha Korculan kaupunki muistuttaa Dub- rovnikia. Siellä oli tunnelma korkealla, portilla musisointia ja paljon turisteja.

Teimme jälleen saarikierroksen pitäen pikniktaukoja kylissä ja Vela Lukassa il- lallista syöden.

Kroatialainen ruoka ei ole mitenkään erikoista, mutta hyvin olemme syöneet.

Tämän syksyn paras ravintolaruoka oli lammasta. Näimme lampaan pyöri-

vän vartaassa ja menimme sitä odot- tamaan. Sitä myytiin kiloittain, ihan totta, niin meille sanottiin! No, otimme ki- lon lammasta ja muut syömiset oheen.

Saimme annoksen ja söimme kahteen pekkaan ainakin 800 grammaa eikä tuntunut missään! Olemme siis lam- paansyöjiä! Teemm ruuan lomalla pää- asiassa itse. Joke on innostunut läm- pimistä ruuista ja minä hoidan sitten muun. Onhan lomalla oltava jotain te- kemistäkin! Leivoimme voisilmäpullia kyllästyttyämme paikallisiin leivonnai- siin. Veimme pullia eräälle saksalaispa- rille ja Lupisin perheelle. Suomalaiset pullat saivat kehuja ja Marijalle täytyy lähettää pullaohje. Ne olivat heille aivan uusia makuelämyksiä.

Sakaaleja ja uintia

Syyskuun lopussa alkoivat saksalaiset ja itävaltalaiset nostaa veneitään ylös ja lähtivät koteihinsa. Meiltä kysytään aina kuinka pitkä matka meillä onkaan.

Ja niinhän se on, että pitkä on matka Suomesta ja heillä huomattavasti lyhy- emmät. Eräs itävaltalaispari on Camp Lupisilla keväällä muutaman viikon ja syksyllä toisen kerran. Näin syksyllä on porukka pääasiassa eläkeikäistä, mutta kesällä on vipinää, kun on nuoria ja lapsiperheitä. Paikka on vaan niin suo- sittu, että mekin olemme varanneet jo kolmena vuonna etukäteen tonttimme.

Suomalaiset eivät ole tänne juurikaan eksyneet.

Päiväkirjani kertoi, että joka syksy viitenä viimeisenä vuotena, on sää vii- lentynyt ja tullut sateita lokakuun alussa. Niin nytkin. Me uimme sateessa ja se herätti ihmetystä: On kylmä ja te vaan uitte! Me olimme ahkerimpia ui- mareita ja Joke on varmaan koko Pel- jesacin niemen ahkerin uija.

Olimme olleet Camp Lupisilla viisi viikkoa kuin ”herran kukkarossa”, kau- kana kaikesta. Hiljaisuus on siellä ih- meellistä, yöllä ei kuulu mitään ääniä ja tähtiäkin on taivaalla enemmän. Vain sakaalit ulvovat öisin melkein tunnin vä- lein. Niitä on ihan campin aidan toisel- la puolella, sellaisia kapisen koiran nä- köisiä vaarattomia reppanoita. Kun yksi alkaa, toiset yhtyvät ja pian kuuluu sa- kaalikuoroja joka puolelta.

Syksyisessä säässä lähdimme aja- maan noin 2500 kilometrin kotimatkaa.

Pitkä on matka mansikkapaikallemme, mutta varma on, että pian taas mieli ha- lajaa Lupisin rantaan.

Pirjo Kurko-Laine Jouko Laine

(22)

www.trh-palvelu.fi trh.palvelu@trh-palvelu.fi

Pienemmätkin työt hoituvat ammattitaitoisesti käden

käänteessä ja edullisesti! Muista

hyödyntää kotitalous-

vähennys!

Tiemestarinkatu 19, Huittinen, puh. 02 568 600

Meiltä kaikki, mitä apteekista tarvitset.

puh. (03) 347 3800 Lielahden Prisma, Tampere www.lielahdenapteekki.fi

Lielahden

APTEEKKI

MA–PE 9–20

LA 9–17, SU 12–16

22

(23)

Asuntoauto numero 86086 saapuu Kunkulle isäntätoimiston eteen ajoväylälle no 2 Tänne jäin tänne jäin loma mielessäin,

koska menee junia kotiinpäin

Ei oo raiteita lain, näin alkaa Kunkun ikioma blues Isäntä mut ovella opastaa,

ei saa saunassa polttaa tupakkaa Mul loma nyt on, näin kulkee Kunkun ikioma blues

No sitten lähden tästä uimaan vaan, onhan vettä allas jo pullollaan

Onko vesi lämmintä , näin kulkee Kunkun ikioma blues Turkinkin näen tuossa kävelevän

grillille pussi käsissään

Hilkkakin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Nuortennurkassa pelit meneillään on,

riemu täyttää lähes koko asunnon

Kaikki nuoretkin huus, näin kulkee Kunkun ikioma blues.

Kunkun tupakin on ovia pullollaan, mistä saatais joku saranoita rasvaamaan Kirvesmiehetkin huus, näin kulkee Kunkun ikioma blues

Toimikunnat ahkeria toimissaan, he auttaa aina ihmisiä viihtymään Tillakin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues

Hallituskin raapii päätään vaan, mistä asukeita saatais lisää taas

Telttailijatkin huus, näin kulkee Kunkun ikioma blues.

Hotellikin on aina ihmeissään miks naapuri on kulkijoita pullollaan

Vuokraa huone tai kaks näin kulkee Kunkun ikioma blues Minigolfi akin kesällä pelata saa,

kun Rauli radat aamuisin puhaltaa

Laitosmieskin näin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Tenniskentällä talvella luistellaan

ja kesälläkin joskus discoillaan

Vieressä pomppijat huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Treffi ohjelmaa aina järjestää,

ohjelmatoimikunnan porukat nää

Puusan Ollikin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues.

Kunkku-uutiset meille viestin tuo jos posti ja Jorvan Olli suo

Kirjapainokin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues.

Emännille kiitos kaikua saa, kun he pinnat aina kaikki kiillottaa

Terveystarkastajat huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Jos paikka joskus kaipaa huoltoa

Veikko tulee ja vasaraa kopauttaa

Koko Huittinenkin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Sähköäkin täällä aina tarvitaan

sitä Syrjänen meille säätää vaan

Sähkölaitoskin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Jokkekin se kitaraa vinguttaa,

ja Juicea koittaa aina opettaa

Satukin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Voiko ääni ois kun Inkerin,

voisi laulaa tämänkin kauniimmin

Naisten kuorokin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues Tulikohan kaikki nyt mainittua,

vaan ei Anttia muistettu laisinkaan

Karhun perseetkin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues On miljoona tapaa huonompaa,

viettää aikaa muualla kuin Kunkulla Ahti H. näin huus näin kulkee Kunkun ikioma blues

Bluesit päälle käy voi elämää, tulis tästäkin lisää säpinää

Värssyt loppu nyt on silti jatkaa Kunkun ikioma blues Asuntoauto numero 86086 lähtee Kunkulta kausipaikalta numero 5 hyvin levänneenä kohti kotia,

ja palaa taas myöhemmin takaisin Jouko Lindfors

Bluesia 45 vuotiaalle Satakunta yhdistykselle

SF-Caravan ry on myöntänyt kultaiset yhdistysansiomerkit 15 vuoden ansiokkaasta työstä yhdistyksemme hyväksi.

Ansiomerkin saajat vasemmalta, Aulis Tommila, Maiju Savolainen ja Antti Salminen sekä luovuttajat Satu ja Jouko Lindfors.

Yhdistyksemme 45 V-juhlien auringonkukka-asetelmat sekä pääjuhlassa ollut taidokas kukka-asetelma olivat Kirsi Hakalan käsialaa.

(24)

LEIPOMO, (02) 572 3777 Ojakatu 3, Kankaanpää MYYMÄLÄ, (02) 578 1140

Torikatu 7, Kankaanpää

Kurvaa Karlaan!

karla.ﬁ

Karla Kankaanpää Asemakatu 1

MA-PE 08.00-16.30 Puh. 0290098220 Rahoitus Varaosat

Tarvikkeet Huolto

Vaunumyynti

JAAKOB

Välmäntie 1-5, Ulvila

puh. 050 516 7057 www.vaunumyyntijaakob.fi

Seinäjoentie 112, Kauhajoki

puh. 050 431 1100 www.botniacaravan.fi

-kauppaa

pitkällä kokemuksella

KUNKKUSF-Caravan Satakunta Jäsen- ja tiedotuslehtiJoulukuu