• Ei tuloksia

VELMU – Biologiset kartoitukset

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "VELMU – Biologiset kartoitukset"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

VELMU – Biologiset kartoitukset

Essi Keskinen 7.12.2010

(2)

V

(3)

Kartoitusalueet

1) Perämeren

kansallispuisto

2) Perämeren saaret

3) Merenkurkun saaristo 4) Rauman saaristo

5) Saaristomeren kansallispuisto 6) Tammisaaren

kansallispuisto

7) Itäisen Suomenlahden

kansallispuisto

(4)

Mitä viidessä vuodessa ollaan saavutettu?

Numeroina:

- n. 1000 pistettä eli 1000 ha vuodessa kaikilla toimipisteillä eli - Korpoström 2005-2010 6000 pistettä

- Vaasa 2006-2010 5000 pistettä

- Oulu 2007-2010 4000 pistettä

- Kotka 2008-2010 3000 pistettä

- Tammisaari 2009-2010 2000 pistettä

Yhteensä 20 000 pistettä eli 20 000 ha

Suomella on yhteensä 52 496 km² eli 52 496 000 ha merialueita – tarkasti kartoitettuna on siis 0,03 %

Suomen merialueista

(5)

Mitä viidessä vuodessa ollaan saavutettu?

Raakadatana:

-Aivan uutta levinneisyystietoa -Uutta uhanalaisuustietoa

-Dataa aivan uusilta merialueilta

-Tietoa uusista habitaateista, habitaattien heterogeenisyydestä ja niiden esiintymisestä

-Uutta tietoa vieraslajien leviämisestä

-Paljon vedenalaisia valokuvia ja videoita

-VELMUn biologiset kartoitukset ovat usein ylittäneet uutiskynnyksen - tietoisuuden leviäminen

(6)

Mitä viidessä vuodessa ollaan saavutettu?

Analysoituna datana:

(7)

Mitä viidessä vuodessa ollaan saavutettu?

Tietona:

-Pelkästään tällä menetelmällä ei voi jatkaa loppuun saakka – koko Suomen vesialueen kartoitus kestäisi n.

10 500 vuotta – maankohoaminen? merenpinnan kohoaminen?

-Baltic Sea Action Plan: Itämeri kuntoon vuoteen 2021 mennessä, meristrategiapuitedirektiivi: Itämeri kuntoon vuoteen 2020 mennessä

Täytyy siis ottaa tehokkaampaan käyttöön kaukokartoitusmenetelmät (monikeila- ja

viistokaikuluotaus, laserkeilaus) ja mallinnus

(8)

Mitä ongelmia on kohdattu matkan varrella?

Ongelmia joita ei vielä ole ratkaistu:

-Venekaluston merikelpoisuus – töitä tehdään II ja III -alueilla -Aivovuoto – kesätyöntekijöitä ei pystytä pitämään talossa -Tietokannan puute – datan säilyvyys ja käytettävyys

-Analysoinnin hitaus – talvisin vähemmän työntekijöitä -Syvyystietojen epätarkkuus ja rantaviivan digitointi

-Drop-off –kamerat yltävät tällä hetkellä 25 m syvyyteen asti – tämän alapuolella vielä paljon elämää

-Aluevalvontalaki – kenelle dataa saa luovuttaa ja missä julkaista?

-Sää

Ongelmia jotka on ratkaistu:

-Datansiirto-ongelmia -Kalusto-ongelmia -Laiteongelmia

Ongelmia jotka on ratkaistu:

-Matalat vesialueet – pisteen siirto ja kahlaus Ongelmia jotka on ratkaistu:

-Veden sameus – kuvataan piste uudelleen

(9)

Mihin tästä suunnataan?

-Luontotyypit raakadatasta ulos -EUNIS? Natura 2000? LUTU?

-Dataa puuttuvilta merialueilta

-Helminauhamaisesti koko Suomen rannikolle -Mallinnus

-Mallien ground-truthing / todentaminen maastossa -LIDAR eli laserkeilaus

-Matalilta merialueilta dataa nopeasti ja tarkasti

(10)

Essi.Keskinen@metsa.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

 Tavoitteena lisätä uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä.  Tavoitteena lisätä energiatehokkuutta 32,5 %:lla vuoteen 2030

suoma- laisten pörssiyritysten omavaraisuusaste näyt- tää siis laskeneen vuoden 2004 tasosta sekä keskiarvon että mediaanin mukaan vuoteen 2008 mennessä, keskiarvon

Väestöennusteen mukaan täysi-ikäisten naisten osuus väestöstä olisi 51 prosenttia vuonna 2010, josta se muuttuisi vain prosentin kymme- nesosia vuoteen 2020

Sekä toivottava- na että todennäköisenä pidettiin, että kansallinen tukiosuus koko maatalouden tukimäärästä on 75 % vuoteen 2012 mennessä (toivottavaa vuoteen 2011

LEENA VIITAHARJU, SUSANNA KUJALA JA HANNU TÖRMÄ.. Valtioneuvosto linjasi vuonna 2012 luomutuotannolle tavoitteet, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä luonnonmukaisesti

Kertymä kasvaa vielä hieman tämän jälkeenkin ja on yhteensä 13,5 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä.. Sodankylän kunnan vas- taavat osuudet ovat noin 8,5–9,5

Keväällä 2018 voimaantulleen taakanjakoasetuksen mukaan Suomen päästövähennysvelvoite on 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.. Suomelle EU:n vuodelle

• Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi: Vesivoiman lisäystavoite 500 GWh/a vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen