alueelle saa sijoittaa MRL 71 a § mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön

(1)

Annettu julkipanon jälkeen

18.9.2019 16/2019

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Rovaniemen kaupunki / Tekniset palvelut PL 8216

96101 ROVANIEMI Yhteyshenkilöt:

Pekka Latvala, pekka.latvala@rovaniemi.fi Y-tunnus 1978283-1

PUHDISTETTAVA ALUE JA SEN SIJAINTI

Sijainti Rovaniemen kaupunki

Osoite Varastotie 2, 96100 Rovaniemi

Kiinteistötunnukset 698-2-68-4, 698-2-68-6, 698-401-26-104, 698-401-26-106 ja 698-401-26-139

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta sekä puhdistamisen yhteydes- sä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella tai poistamisesta toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi on tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle ympäris- tönsuojelulain 136 §:n perusteella. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen.

ILMOITUKSEN VIREILLETULO

Ilmoitus on tullut vireille 11.9.2019.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA OMISTAJA

Alueella on voimassa Rovaniemen kaupungin asemakaava (Asemakaavan muutos 2.

ja 9. kaupunginosa, Lampela, Varastoalue ja Veitikanlammen ympäristö), jossa kiin- teistöt sijaitsevat alueella, joka on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3, alueelle saa sijoittaa MRL 71 a § mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön

(2)

tai osoittaa asumista enintään 20 % rakennusoikeudesta; leikki- ja oleskelualueeksi on osoitettava alue, joka on vähintään 5 % asuinrakentamisen kerrosalasta).

Alueen pohjoispuolelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KM, alueelle saa sijoittaa MRL 71 a § mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön) ja itäpuolelle autopaikko- jen korttelialue (LPA).

Kiinteistöt omistaa Rovaniemen kaupunki.

ILMOITETTU TOIMINTA

Historiatietojen perusteella alueella on ollut runsaasti erilaista liiketoimintaa. Nykyään alue toimii varastoalueena. Alueella ei ole rakennuksia.

Alueella tehtiin ympäristöteknisiä tutkimuksia heinäkuussa 2019 (Kunnostustarpeen- arviointi 2645, PBM Oy 7.8.2019). Maaperätutkimuksella haluttiin selvittää maaperän tila liittyen kaavamuutokseen ja tonttien uuteen käyttötarkoitukseen. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin kahdessa koekuopassa VNa 214/2007 mukaisia metallien (arseeni, kromi ja nikkeli) kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnin perusteella ko. alueen puhdistustasona pidetään yleisesti VNa 214/2007 mukaisia alemman ohjearvon raja-arvoja, joten kohteen maaperässä havaitut pitoisuudet eivät vaatineet toimenpiteitä.

Tutkimuksen mukaan kohteen pintakerroksessa havaittiin kuitenkin noin metrin syvyyteen asti jätetäyttöä kuten muovia, tiiltä, betonia ja metallia. Kohteessa aloitettiin jäte- jakeiden poisto välppäämällä. Jätejakeiden poiston yhteydessä havaittiin öljypitoisia maa-aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät kenttätestien perusteella kohteen kunnostustason. Öljypitoiset maa-ainekset sijaitsevat koekuoppien välissä, eikä niitä havaittu tutkimusvaiheessa.

Maaperä-, pohjavesi-, ja pintavesitiedot

Maaperä on geologisen tutkimuslaitoksen maaperäkarttojen mukaan hiekkaa. Tehtyjen havaintojen mukaan maaperä on pääosin hiekkaa tai hiekkamoreenia tutkimuskohteen alueella.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen lähellä noin kahden kilometrin säteellä sijaitsee kolme pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue Pöyliövaara (12699107, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue) sijaitsee kohteesta noin kaksi kilometriä etelään.

Alueen lähin vesistö Harjulampi sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta.

Toiseksi lähin vesistö on Veitikanlampi noin 250 metrin etäisyydellä. Näihin vesistöihin maanpinta yleisesti myös viettää. Kohde sijaitsee noin korkeustasolla +78,36…79,61.

TUTKIMUKSET Tehdyt tutkimukset

Alueella tehtiin 15.-16.7.2019 tutkimuksia kaivinkoneella. Koekuoppia tehtiin yhteensä kahdeksan (8) ja ne ulotettiin tavoitteena kolmen (3) metrin määräsyvyys, mikäli havaintoja pilaantumasta ei tehdä.

(3)

Tutkimuspisteet sijoitettiin tutkittaville tonteille siten, että ne edustavat hyvin tutkittavaa aluetta. Tutkimuspisteiden sijoittamista rajoittivat alueella olevat varastoidut kontit, me- tallit ja puut.

Näytteenotto- ja analysointi

Näytteenotto suoritettiin kaivinkoneella koekuoppaluontoisesti ottamalla koekuopasta kokoomanäytteitä metrin välein, jotka laitettiin laboratoriosta saatuihin Rilsan näyte- pusseihin, jotka soveltuvat maanäytteenottoon orgaanisia määrityksiä varten.

Kenttätutkimukset toteutettiin ensin aistinvaraisesti ja kaikki näytteet analysoitiin PID- mittarilla. Aistinvaraisten havaintojen ja PID-mittausten perusteella valittiin muutama näyte, joiden öljyhiilivetypitoisuustasoa tutkittiin PetroFlag-kenttämittauslaitteistolla.

Raskasmetalleja koskevat kenttämittaukset suoritettiin XRF-analysaattorilla. XRF- analysaattori antaa kokemusperäisesti keskimäärin laboratoriotuloksia suurempia pitoisuuksia vanadiinin osalta ja tämä on huomioitu jo tutkimusvaiheessa.

Maanäytteet analysoitiin Eurofins Ahma Oy:n laboratoriossa Rovaniemellä ja Oulussa.

Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio. Öljyhiili- vetyanalyysit tehtiin GC/MS ja HS-GC/MS menetelmällä.

Tulokset

Näytteiden ottamisen jälkeen kaikki näytteet tutkittiin ensin aistinvaraisesti mm. hajujen, maalajin, kosteuden osalta. Lisäksi kaikki näytteet mitattiin PID-mittarilla ja XRF- analysaattorilla. PID-mittarilla pyrittiin saamaan havaintoja mahdollisista haihtuvista öljyhiilivedyistä tai VOC-yhdisteistä ja XRF-analysaattorilla selvittämään mahdollinen raskasmetallipilaantuminen. Kohteessa tehtiin PID-mittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella kahdeksan (8) PetroFlag-kenttätestiä, jolla pyrittiin saamaan viitteitä mahdollisista öljyhiilivedyistä.

Laboratorioon lähetettiin yhteensä kuusi (6) näytettä, joista neljästä (4) analysoitiin öljy- hiilivedyt THC C₅-C₄₀ sekä lisäksi kahdesta (2) näytteestä raskasmetallit suppeana.

Yleishavainnot näytteenotosta

Kaikkien tutkimuspisteiden maa-aines oli pinnassa (0-1 m) kuivaa soraista ja hiekkaista täyttömaata. Pintakerroksen jälkeen maa-aines muuttui hiekaksi luonnonmaaksi (1-1,5 m), jonka jälkeen maa-aines vaihtui turpeeseen. Turvetta alueella on noin 0,3-0,5 metrin paksuinen kerros. Turpeen alla oli kosteaa savea 1,3-2,5 metrin syvyydellä. Pohja- maana tutkimusalueella oli kuivaa silttistä hiekkaa, joka jatkui näytteenoton määrä- syvyyteen asti. Koekuopat ulotettiin 2…3 metrin syvyyteen.

Koekuoppa KK1 sijoitettiin tutkittavan alueen länsilaidalle. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pääasiassa kuivaa ja ainoastaan (1,5-2,2 m) savinäyte oli kostea. Koekuopassa havaittiin puun jätejakeita 1,0-1,2 metrin syvyydellä sekä lievää hajua. Kenttämittauksilla saatiin viitteitä öljyhiili- vedyistä ja PetroFlag-kenttätestin tulos oli 226 mg/kg.

Koekuoppa KK2 sijoitettiin tutkittavan alueen länsilaidalle. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pinnassa 1,5 metrin syvyyteen kuivaa ja 1,5 metriä syvemmällä kosteaa maa-ainesta. Savipatja ulottui 1,9 metristä 3 metriin. Aistinvaraisten havaintojen perusteella pinnassa 1 metriin asti

(4)

havaittiin puun jätejakeita ja hajuja ei havaittu. PetroFlag-kenttätestin tulos pinnassa 0- 0,5 metriä oli 250 mg/kg.

Koekuoppa KK3 sijoitettiin tutkittavan alueen länsilaidalle. Koekuopan tutkimusalue oli asfaltoitu. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pinnassa 1,3 metrin syvyyteen kuivaa ja syvemmällä kosteaa maa- ainesta. Näytteissä ei havaittu hajuja eikä kenttämittauksilla saatu viitteitä öljyhiili- vedyistä. PetroFlag-kenttätestin tulos oli 2-3 metrin syvyydellä 49 mg/kg.

Koekuoppa KK4 sijoitettiin tutkittavan alueen länsilaidalle ja alue oli osittain asfaltoitu.

Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa- aines oli pinnassa 1,3 metrin syvyyteen kuivaa ja syvemmällä kosteaa maa-ainesta.

Aistinvaraisten havaintojen perusteella pinnassa 1 metrin syvyyteen oli metalli-, betoni-, puu- ja muovijätejakeita. Turpeen pintaan 1,3 metrin syvyydessä havaittiin vanha beto- ninen vesilinja. Vesilinja oli suojattu puulla. Näytteissä ei havaittu hajuja eikä kenttä- mittauksilla saatu viitteitä öljyhiilivedyistä. PetroFlag-kenttätestin tulos oli 0,5-1,3 metrin syvyydellä 119 mg/kg.

Koekuoppa KK5 sijoitettiin tutkittavan alueen itälaidalle. Koekuopan tutkimusalue oli asfaltoitu. Näytteenotto ulotettiin 2 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pinnassa 1,3 metrin syvyyteen kuivaa ja syvemmällä kosteaa maa- ainesta. Koekuopassa havaittiin kaksi putkilinjaa, 0,5 metrin ja 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Molemmat linjat olivat muovia ja suojattu styroksilla. Pinnassa 0-1 met- rissä havaittiin lievää hajua sekä jätetakeita (metalli, puu ja tiili). PetroFlag-kenttätestin tulos oli 0-1 metrin syvyydellä 333 mg/kg.

Koekuoppa KK6 sijoitettiin tutkittavan alueen itälaidalle. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pinnassa 1 metrin syvyyteen kuivaa ja syvemmällä kosteaa maa-ainesta. Puu-, metalli-, tiili- ja betonijäte- jakeita oli havaittavissa pinnasta 1 metrin syvyyteen. Näytteissä ei havaittu hajuja eikä kenttämittauksilla saatu viitteitä öljyhiilivedyistä. PetroFlag-kenttätestin tulos oli 1-2,5 metrin syvyydellä 50 mg/kg. Lisäksi syvyysvälillä 0-1 metriä saatiin viitteitä arseenin ja 1-2,5 metriä kromin kohonneista pitoisuuksista.

Koekuoppa KK7 sijoitettiin tutkittavan alueen itälaidalle. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli kuivaa 3 metrin saakka. Koekuopan pinnasta 1 metrin syvyyteen oli havaittavissa runsaasti metalli-, muovi-, tekstiili-, puu- ja tiilijätejakeita. Näytteissä ei havaittu hajuja eikä kenttämittauksilla saatu viitteitä öljyhiilivedyistä. PetroFlag-kenttätestin tulos oli 1-2 metrin syvyydellä 207 mg/kg.

Koekuoppa KK8 sijoitettiin tutkittavan alueen itälaidalle. Näytteenotto ulotettiin 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisten havaintojen perusteella maa-aines oli pinnassa 1,5 metrin syvyyteen kuivaa ja syvemmällä 1,5-2,5m kosteaa maa-ainesta. Pohjamaa 2,5 metrin syvyydestä eteenpäin oli kuivaa. Puu-, metalli-, tiili- ja betonijätejakeita oli havaittavissa pinnasta 0,5 metrin syvyyteen. Koekuopasta havaittiin hajuja syvyysvälillä 0-1 metriä.

PetroFlag-kenttätestin tulos oli 0-1 metrin syvyydellä 321 mg/kg.

(5)

Maaperätutkimusten yhteenveto Öljyhiilivedyt

Kenttätutkimuksissa havaittiin kahdeksassa (8) näytteessä mahdollisia merkkejä kohonneista öljyhiilivetypitoisuuksista. Laboratorioon lähetettiin yhteensä neljä (4) näytet- tä, joista yhdessäkään näytteessä ei ylittynyt VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot öljy- hiilivetyjen osalta.

Raskasmetallit

Kaikki näytteet tutkittiin XRF-mittarilla mahdollisesti kohonneiden raskasmetallipitoi- suuksien johdosta. Tehdyissä kenttämittauksissa havaittiin osassa näytteitä pieniä kynnysarvon ylityksiä arseenin, koboltti, ja vanadiinin osalta. Mittausten perusteella laboratorioon lähetettiin tutkittavaksi yhteensä kaksi (2) näytettä, joissa ylittyi raskasmetallien osalta kynnysarvo seuraavasti:

 KK1 1,5-2,2 m: arseeni 5,7 mg/kg, koboltti 21 mg/kg ja nikkeli 51 mg/kg ja

 KK6 0-1 m: arseeni 6,5 mg/kg.

PILAANTUNEISUUS Lähtökohdat

Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoi- hin.

Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa sää- detyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Öljyhiilivedyille ei ole määritetty taustapitoisuuksia, joten sitä ei arvioinnissa voida huomioida.

Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo.

Jätelaissa on annettu lisäksi vaarallisen jätteen raja-arvot haitallisille aineille, joita on täsmennetty SYKE:n ohjeissa. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Muilla kuin teollisuusalueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään lähtökohtaisesti pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perus- tuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin kuin PIMA-asetuksessa esitettyihin kynnys- tai ohjearvoihin.

Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi

Kohde on nykyisellään varastointiin käytetty ja alue on asemakaavan muutoksen jäl- keen osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kunnostustasona pidetään yleisesti VNa 214/2007 mukaisia alemman ohjearvon raja-arvoja. Tehtyjen tutkimuk-

(6)

sien mukaan on havaittu viitteitä kynnysarvojen ylittävästä maaperästä. Kohteessa ei havaittu toimenpiteitä vaativia maa-aineksia.

Kahdessa (2) näytteessä havaittiin raskasmetallien osalta VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvojen ylityksiä. Koekuopassa KK1 1,5-2,2 metriä havaittiin arseenin, koboltin ja nikkelin osalta kynnysarvon ylitys ja koekuopassa KK6 0-1 metriä arseenin osalta kynnysarvon ylitys. Kenttämittauksissa havaittiin viitteitä vanadiinin tai kromin kohonneista pitoisuuksista, mutta näistä ei saatu viitteitä laboratoriotutkimuksissa.

Jätetäytön osalta tulee olla yhteydessä kunnan ympäristöviranomaiseen ja sopia niiden poistamisesta.

Mikäli alueella tulevaisuudessa tehtävien rakennustöiden yhteydessä havaitaan kuitenkin merkkejä haitta-aineista tai selvästi erottuvasta pilaantumasta, tulee ottaa yhteyttä Lapin ELY-keskukseen ja selvittää tarve ympäristösuojelulain 136 § mukaiselle ilmoi- tukselle.

PUHDISTAMISTA KOSKEVAT ASIAT Puhdistustavoite

Kiinteistö sijaitsee asemakaavamuutoksen myötä liike- ja toimistorakennusten alueella, jolloin maankäyttö alueella arvioidaan herkäksi. Maaperän kunnostuksen tavoitetasona pidetään yleisesti VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja ja uudisrakennuksen kohdalla kynnysarvoa. Kohteen jatkokäytöstä johtuen alue kunnostetaan haitta- aineiden osalta alle kynnysarvon.

Havaitut jätejakeet erotellaan maa-aineksista.

Käytettävä puhdistusmenetelmä ja jätteiden käsittely

Kunnostus esitetään suoritettavaksi massanvaihtona niin pitkälle kuin se kaivuteknises- ti on mahdollista. Mikäli kohteeseen jää kunnostustason ylittävää pitoisuutta, tehdään näistä kunnostuksen aikana erillinen riskinarvio tai suunnitelma, joka hyväksytetään viranomaisella. Jätejakeet erotellaan maa-aineksista välppäämällä tai vastaavalla me- netelmällä ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneen maa-aineksen lähimpiä vastaanottopaikkoja öljypilaantuneille maa-ainek- sille ovat tällä hetkellä Kemissä Savaterra Oy:n vastaanottoasema ja mahdollisesti myös Kuusiselän kaatopaikka Rovaniemellä.

Aikataulu

Kunnostustyö suoritetaan vuoden 2019 aikana.

Puhdistamisen ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivetut ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittely tehdään siten, ettei leviämistä ympä- ristöön tapahdu. Kaivetut massat on suojattava sateelta ja muutoinkin leviäminen mm.

haihtumalla ja liukenemalla on estettävä. Käsiteltäessä ja kuljetettaessa massojen pölyäminen on minimoitava, samoin vetisten massojen valuminen on estettävä. Kai- vetut massat pyritään lastaamaan mahdollisimman nopeasti autoon. Mikäli lyhyt-

(7)

aikaista läjitystä joudutan tekemään, kerätään massat tiiviille alustalle ja peitetään kasat haihtumisen ja huuhtoutumisen sekä kastumisen estämiseksi.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitukseen liittyviä erillisiä lausuntoja ei ole pyydetty.

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös

Lapin ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen. Töiden toteuttamisessa on noudatettava lisäksi seuraavia määräyksiä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Kiinteistöiltä RN:ot 698-2-68-4, 698-2-68-6, 698-401-26-104, 698-401-26-106 ja 698-401-26-139 on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittä- vät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haitta-aineiden osalta:

 öljyjakeiden summapitoisuus (>C₁₀-C₄₀) 300 mg/kg,

 arseeni (As) 5 mg/kg,

 koboltti (Co) 20 mg/kg ja

 nikkeli (Ni) 50 mg/kg.

Kaivumaita, joiden pitoisuudet jäävät alle tavoitetasojen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä kaivupaikalla, mikäli ne ovat rakennusteknisesti hyödynnettä- vissä. Maahan haudatut jätteet tulee poistaa.

Puhdistustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rova- niemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaperän puhdistustyöt on saatettava loppuun 31.12.2019 mennessä. Puhdistusta tulee kuitenkin jatkaa siihen saakka, kunnes Lapin ELY-keskus hyväksyy puhdistuksen toiminnanharjoittajan esityksestä loppuun saatetuksi.

2. Pilaantuneen maa-alueen kaivannot on aidattava. Lisäksi puhdistusalue on va- rustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.

3. Pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa kyseisten pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden vas- taanottoon ja käsittelyyn. Kaikkien puhdistustyömaalta pois kuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden sijoituspaikat on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden maamassojen kuljetus ja kuormaus on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. Maamassojen pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan haltijan velvollisuus on laatia jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja ja huolehtia, että pilaantuneita maita siirrettäessä se on kuljetusten mukana. Jätteeksi luokiteltua pilaan-

(8)

tunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille.

4. Pilaantuneita maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät valtioneuvoston maa- perän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot saadaan pakottavasta syystä välivarastoida kiinteistöllä tiiviillä alustalla enintään 30 vuorokauden ajan. Maamassat on peitettävä huuhtoutumisen ja pölyämisen estämiseksi.

5. Mikäli puhdistuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, se on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, josta on sovittava erikseen Lapin ELY-keskuksen kanssa. Mikäli kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Vedestä talteen otettu pilaantuneita aineksia sisältävä jäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsit- tely.

6. Kaivannoista poistettavan ja paikoilleen jätettävän maa-aineksen rajapinnasta on otettava riittävä määrä kontrollinäytteitä määräyksessä 11 täsmennetyllä tavalla.

Mikäli toimenpidealueen puhdistuksessa ei ole päästy määräyksessä 1 asetet- tuihin puhtaustasoihin, maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti on esitettävä kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheut- tamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.

Laboratorioon toimitettavien maanäytteiden ja tarvittaessa vesinäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa.

Määräys melun torjunnasta

7. Puhdistustyön aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä koh- teissa kello 07:00–22:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 55 dB (A) eikä kello 22:00–07:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 50 dB (A). Mikäli valvontaviranomaisella on aihetta epäillä toiminnasta syntyvän meluhaittoja, on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään haitan johdosta tarvit- taviin mittauksiin ja selvityksiin sekä melun vähentämistoimiin.

Määräykset vastuuhenkilöistä ja töiden aloittamisesta

8. Puhdistustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan tulee laatia työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan mm. urakoitsijan yhteystiedot, työ- turvallisuusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa tulee täydentää ja ylläpitää puhdis- tustyön aikana.

Määräykset poikkeuksellisista tilanteista

9. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Mikäli häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshait-

(9)

taa, on tapauksesta ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. Toiminnanhar- joittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi.

Määräykset kirjanpidosta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista 10. Puhdistustyön aikana tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tehdyt toi-

menpiteet ja puhdistuksen kannalta merkitykselliset tapahtumat. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan ja ne on pyynnöstä esitettävä Lapin ELY-keskukselle tai Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

11. Puhdistustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. Puhdistusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorio- analyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat määräyksessä 1 esitetyt ohje- arvot. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden laboratoriotulokset ovat valmistuneet ja Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus puhdistustöiden tarkasta- miseen.

12. Pilaantuneisuusselvityksen sekä puhdistuksen yhteydessä otettujen näytteiden analyysitulosten ja muiden työnaikaisten havaintojen perusteella on toiminnanharjoittajan esitettävä selvitys puhdistettavan alueen jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta.

13. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovanie- men kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen (3) kuu- kauden kuluessa töiden suorittamisesta. Loppuraportissa on esitettävä:

 yhteenveto kiinteistöllä tehdyistä puhdistustoimista, kenttä- ja laboratorio- tutkimuksista sekä tutkimustulokset,

 toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla,

 näytepisteiden sijainti (ETRS-TM35FIN -koordinaatisto),

 selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten laadusta, määrästä, käsitte- lystä ja sijoituspaikasta

 tarvittaessa määräyksessä 6 mainittu riskiarvio ja määräyksessä 12 mainittu selvitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta ja

 työmaakokousten pöytäkirjat/muistiot.

Määräysten perustelut

Päätöksessä mainitut ehdot ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi- seksi. Puhdistustavoitteiksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haitta- ainepitoisuuksille. Lapin ELY-keskus on ottanut puhdistustasoa määrittäessään huo- mioon alueen kaavoituksen ja käyttötarkoituksen. Puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta ennakolta arvioiden aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistustyölle on asetettu määräaika, että työt saatetaan loppuun viivyttelemättä. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että viranomaisille toimitetaan tieto puhdistustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista (määräys 1).

(10)

Puhdistettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta tai muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle (määräys 2).

Pilaantuneiden massojen kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toi- mittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei puhdistustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Pilaantuneiden massojen pölyämistä tai haitta- aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa pilaantuneiden massojen aiheuttamaa lisä- pilaantumista puhdistettavalla kiinteistöllä ja naapurikiinteistöillä estetään mm. oikean- laisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittämisellä (määräyk- set 3-4).

Kaivantoihin kertyvien vesien tehokkaalla puhdistamisella estetään haitta-aineiden edelleen kulkeutuminen puhdistettavien alueiden ulkopuolelle. Haitta-aineita sisältävät jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsi- tellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneis- sa laitoksissa (määräys 5).

Puhdistustoimien aikaisilla kontrollinäytteillä saadaan tietoa puhdistuksen etenemi- sestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alueet puhdistetaan määräyk- sessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että puhdistustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti.

Siinä tapauksessa, että tavoitetta ei saavuteta, on pystyttävä arvioimaan riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräys 6).

Määräys on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaa- miseksi (määräys 7).

Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että puhdistus toteutetaan asianmukaisesti ja laa- dukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa (määräys 8).

Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antami- seksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi (määräys 9).

Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadun val- vontaa, tarkkailua ja raportointia. Puhdistustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että käsiteltävien massojen ominaisuuksista, puhdistuksen etenemisestä ja puhdistuksen riittävyydestä saadaan luotettavaa tietoa. Tarkkailu on tarpeen myös haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Tarkkailulla saatavan tiedon avulla varmistetaan, että puhdistustöille asetetut tavoitteet saavutetaan pysyvästi ja tarvittaessa pystytään tehostamaan puhdistustöiden ympäristönsuojelutoimia sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivutyötä ohjataan pääasiassa paikan päällä tehtävin kenttämittauksin ja havainnoin. Tiedonkulun ja viranomaisvalvonnan varmistamiseksi kaivantojen tarkistusvelvoite näytteenotoin on tarpeen. Laboratoriotulosten odottami- nen varmistaa päätöksessä asetetun puhdistustason saavuttamisen.

Puhdistustyön aikana ja sen jälkeen on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan, että puhdistettava alue on puhdistettu riittävissä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräykset 10-13).

(11)

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.9.2024 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämää- rään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lapin ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

Päätös julkaistaan Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla osoitteessa Hallituskatu 3 B, Rovaniemi sekä Rovaniemen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koski- katu 25, 2. kerros, Rovaniemi. Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa: www.

ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > YSL:n kertaluonteisen toiminnan ilmoitusmenettely > Ilmoituspäätökset >

Pilaantuneet maa-alueet > Lapin ELY-keskus.

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16 §, 17 §, 84 §, 85 §, 133 §, 136 §, 190 §, 191 § ja 205 §,

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 26 §:t,

Jätelaki (646/2011) 12 §, 13 §, 15 §, 29 §, 31 §, 94 § ja 121 §, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 § ja 11 §,

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007),

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §, Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 § ja

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 880 €

Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) mukainen suoritemaksu. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään 55 €/h. Tämän päätöksen käsittelyyn käytettiin 16 tuntia eli maksu on yhteensä 880 €. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus lähettää myöhemmin tätä päätöstä koskevan laskun.

(Koodaus: toiminta 3802301352, suorite 3800114202, tyks 3800251402, nimike 3944)

VALVONNAN MAKSULLISUUS

Ympäristönsuojelulain 205 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen noudattamisen

(12)

varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Valvontatoimenpiteitä koskeva lasku lähetetään vuosittain.

Valvontatoimenpiteet:

alle 6 tuntia 150 €, 6-13 tuntia 385 €, 14-27 tuntia 1 155 € ja 28-41 tuntia 1 925 €.

PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös hakijalle

Jäljennös maksutta (sähköisenä):

Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

TIETOJÄRJESTELMÄÄN MERKITSEMINEN

Kiinteistön maaperää koskevat tiedot lisätään valtakunnalliseen maaperän tilan tieto- järjestelmään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

HYVÄKSYNTÄ

Tämän päätöksen on esitellyt insinööri Anna-Kaisa Puhakka ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa-Matti Määttä. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta

Liite 2. Tutkimuspistekartta Liite 3. Kunnostusaluekartta

Liite 4. Valitusosoitus (LAP YSi 02V)

(13)

Liite 1.

(14)

Liite 2.

(15)

Liite 3.

(16)

Liite 4.

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Lapin ELY-keskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.10.2019.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituk- sena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vai- kutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova vi- ranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ym- päristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjel- män on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valitus- kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tie- tojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituk- sen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs

postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

puhelin: 029 564 2780

faksi: 029 564 2760

sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

aukioloaika: klo 8–16:15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryh- missä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Mak- suvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

LAP Ysi 02V

(17)

godkänts elektroniskt

Esittelijä Puhakka Anna-Kaisa 18.09.2019 10:30 Ratkaisija Määttä Vesa-Matti 18.09.2019 10:45