Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Varsinais‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus

• PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO • www.ymparisto.fi

Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta   siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. 

      PÄÄTÖS      DNr:o  

      Annettu julkipanon jälkeen    YM6/5222/2013 

      9.9.2014 

ASIA  Varsinais‐Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistaminen   

VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS   

Varsinais‐Suomen liiton maakuntavaltuuston päätös 10.6.2013 Varsinais‐Suomen tuulivoimavai‐

hemaakuntakaavan hyväksymisestä. 

KAAVAN SISÄLTÖ   

Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät  tuulivoimaloille soveltuvat alueet sekä tähän tarkoitukseen soveltuvat pienemmät aluekokonai‐

suudet mantereella ja rannikon suurilla saarilla.  

  LAUSUNNOT 

Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus‐ ja kulttuuriministeriö,  maa‐ ja metsätalousministeriö sekä sosiaali‐ ja terveysministeriö ovat antaneet tuulivoimavaihe‐

maakuntakaavasta lausunnon. 

Lisäksi liikenne‐ ja viestintäministeriölle sekä työ‐ ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus  lausunnon antamiseen. 

Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Varsinais‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus. 

Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavasta. 

  Sisäasiainministeriö 

Sisäasiainministeriö toteaa muun muassa, että kaavan vaikutusten arvioinnissa tuulivoimaloiden  melu‐ ja välkevaikutuksia on käsitelty elinympäristövaikutuksia kuvaavassa kohdassa. Tuulivoima‐

loiden mahdollisesti aiheuttamia turvallisuusnäkökohtia ei kuitenkaan ole otettu kattavasti huo‐

mioon. Sisäasiainministeriön toimialan kannalta tuulivoimaloihin liittyy muutamia onnettomuus‐

riskejä, jotka olisi otettava huomioon ja arvioitava maakuntakaavassa ainakin yleisellä tasolla. 

Tuulivoimaloihin liittyvät suurimmat onnettomuusriskit ovat voimalan jäätymisestä aiheutuvat  riskit. Voimalan lapoihin saattaa muodostua jäätä, joka sitten lapojen pyöriessä lentää hyvinkin  pitkälle. Toisena ongelmana ovat muun muassa tuulivoimalan roottorin laakerivika tai jarrumeka‐

nismin rikkoutuminen. Tämä saattaa johtaa tuulivoimalan rikkoutumiseen siten, että lapojen pa‐

lasia lentää satojen metrien, jopa yli kilometrin päähän voimalasta. Jonkinlaisena ongelmana ovat  myös tuulivoimalan tulipalot ja näiden tulipalojen mahdollisesti aiheuttamat metsäpalot. 

Suoja‐alueet asutuksesta on määritelty Varsinais‐Suomen tuulivoimamaakuntakaavassa 600–700  metriin asutuksesta tai lomakiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois‐Savon tuulivoimamaakuntakaavassa  vastaava etäisyys on 500 metriä. Sisäasiainministeriö esittää kysymyksen, mihin suojaetäisyydet  perustuvat, kun niitä ehdotetaan erilaisiksi eri maakunnissa. Lisäksi yksi ongelma on matkailun ja  virkistysalueiden osalta, miten estetään ihmisten meneminen liian lähelle tuulivoimaloita. 

Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan turvallisuusnäkökohtia varten tulisi olla oma kohtansa  tuulimaakuntakaavoissa.  

Puolustusministeriö   

Puolustusministeriö toteaa muun muassa, että vaihemaakuntakaavan alueella on monia maan‐

puolustukselle tärkeitä alueita kuten varuskunta‐, ampuma‐ ja harjoitus‐, tutka‐, viesti‐, varasto‐,  lentokenttä‐ sekä varalaskupaikka‐alueita ja rakenteita, joihin liittyvien puolustusvoimien toimin‐

taedellytysten tulee säilyä. 

Tuulivoimaloiden tarkkaa vaikutusta puolustusvoimien toimintaedellytyksiin on mahdollista selvit‐

tää vasta sitten, kun on käytettävissä tarkat tiedot tuulivoimalahankkeista kuten tuulivoimaloiden  lukumäärä, korkeus ja sijainti. Kaavoituksen ja tuulivoimaloiden suunnittelun edetessä valittavien  tuulivoimaloiden lopulliset sijoitusalueet tulee selvittää tapauskohtaisesti. Nämä jatkosuunnitte‐

luun liittyvät yhtymäkohdat puolustusvoimiin, mukaan lukien muun muassa lausunto‐, selvitys‐, ja  hyväksymismenettelyt, on otettu huomioon kaava‐asiakirjojen liiteasiakirjoissa, joissa on ohjeita  yksityiskohtaiseen suunnitteluun. 

Kaavoituksessa ja tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa tulee turvata puolustusvoimien toiminta‐

edellytykset. Jatkosuunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa ja hankkeista  tulee pyytää myös Pääesikunnan lausunto. Tätä koskeva jatkosuunnitteluohjaus esitetään sisälly‐

tettäväksi myös tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamispäätökseen.  

Opetus‐ ja kulttuuriministeriö   

Opetus‐ ja kulttuuriministeriö puoltaa vaihemaakuntakaavan vahvistamista. Opetus‐ ja kulttuuri‐

ministeriö viittaa lausuntoonsa liittämään Museoviraston lausuntoon ja kiinnittää huomiota sii‐

hen, että kuntakaavoituksessa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon  tuulivoimala‐alueiden vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan.  

Museovirasto toteaa, että vaihemaakuntakaavan maisemaselvitykset ovat varsin perusteelliset. 

Niissä on analysoitu alueen luonnetta, maisemarakennetta, solmukohtia ja päänäkymiä tuulivoi‐

man sijoittamisen, vaikutusten arvioinnin ja jatkosuunnittelun ohjeistuksen pohjaksi. Ehdotusvai‐

heen jälkeen kaavaselostusta on täydennetty maisema‐ ja kulttuuriympäristövaikutusten osalta  sekä tarkistettu joitakin aluerajauksia. 

Tuulivoimaa ei ole sijoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema‐alueille ei‐

kä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Myöskään niiden vä‐

littömään läheisyyteen ei ole esitetty tuulivoimaa. Alueille ei ole määritelty vakioetäisyyteen pe‐

rustuvaa puskurivyöhykettä ja osalle alueista tuulivoimalat tulevat näkymään 1 ‐ 10 km päästä. 

Kielteisiä vaikutuksia on pyritty ehkäisemään tarkastelemalla tuulivoiman sijoittamista maiseman  ominaisluonteen ja keskeisten näkymien kannalta. 

Tästä huolimatta kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuu usealla alueella merkittäviä,  etenkin maiseman kokemiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Tämä on todettu myös kaavan vaiku‐

tusten arvioinnissa. Tuulivoimaloista saattaa tulla liian hallitseva elementti esimerkiksi Mäenpään, 

Suontaan ja Pyhämaan kylien, Untamala‐Kodjalan sekä naapurimaakunnan puolella Voiluodon ja  Anttilan valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä ja maisemissa. 

Tuulivoimala‐alueiden kohdekohtaisen vaikutusten arvioinnin yhteydessä on annettu ohjeita yksi‐

tyiskohtaiselle suunnittelulle maisema‐arvojen huomioon ottamiseksi. Lisäksi tuulivoimaloiden  aluetta ja energiahuollon kohdetta koskevissa kaavamääräyksissä edellytetään, että kuntakaavoi‐

tuksen ja alueen muun yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä huomioidaan vaikutukset kult‐

tuuriympäristöön ja maisemaan. 

Tietyistä ongelmakohdista huolimatta, erityisesti ottaen huomioon tarpeen sovittaa yhteen eri  valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, myös Museovirasto puoltaa tuulivoimavaihemaakunta‐

kaavan vahvistamista. 

Maa‐ ja metsätalousministeriö    

Maa‐ ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kaavan vahvistamiselle ei ole estettä, mutta  se kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin: 

Tuulivoima‐alueet sijoittuvat kaavassa muutamaa teollisuusaluetta lukuun ottamatta maaseutu‐

alueille. Kaavan ja kaavamerkintöjen vaikutusarvioinnin voidaan katsoa olevan kuitenkin yksipuo‐

linen. Vaikutuksia on arvioitu suppeasti maa‐ ja metsätalousalueisiin ja niillä harjoitettavaan elin‐

keinotoimintaan aluevarauksissa sekä niiden lähellä olevilla alueilla. 

Lisäksi voimaloiden vaikutuksia olisi tullut arvioida olemassa olevien elinkeinojen toimeentulo‐

mahdollisuuksien ja tulevaisuuden maaseutuelinkeinojen sijoittamismahdollisuuksien kannalta  alueiden lähellä. Vaikutusten arvioinnissa sivuutetaan maaseutuelinkeinot kokonaan. Yksipuolista  vaikutusarviointia ja johtopäätöksiä korostaa, että elinkeinoista ainoastaan matkailua korostetaan  ja vaikutuksia eri luontoarvoihin on selvitetty monesta eri näkökulmasta. 

Kaavaselostuksessa on yleispiirteinen toteamus vuokratuloista suhteessa tuulivoima‐alueen tar‐

vitseman maa‐alan tuottoon metsätalouskäytössä. Tämä ei ole ainoa vaikutus, vaan kasvullisen  maa‐alan menetys rakentamiskäyttöön on pysyvä haitta, joka olisi itseisarvona tullut arvioida. 

Kaavamääräyksessä velvoitetaan turvaamaan tuotantoon osoitettujen alueiden säilyminen tuuli‐

voimatuotannolle, mutta yksityiskohtaisessa suunnittelussa ei edellytetä otettavaksi huomioon  vaikutuksia maaseutuelinkeinoihin tai muuhun toimintaan sijaintialueilla ja niiden lähistöllä. Lisäk‐

si alueille tulee voimaan maankäyttö‐ ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisra‐

joitus. 

Maa‐ ja metsätalousministeriö pitää tuulivoiman rakentamista yhtenä mahdollisuutena monien  muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen ohella. Koska maakuntakaavan selvitykset ja rat‐

kaisut toimivat pohjana kunnalliselle päätöksenteolle, ne olisi tullut laatia eri toimijoiden ja toi‐

mintojen kannalta tasapuolisesti ja ottaen muun muassa huomioon pysyvän haitan arviointi. 

Maakuntakaavan kaavamääräykset ovat myös tästä näkökulmasta puutteelliset. Maakuntakaavan  pohjalta voidaan pienempiä tuulivoimalakokonaisuuksia toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla ja  isompia kokonaisuuksia kaavoitusmenettelyllä. 

Vaikka kaavaselostus ei ole vahvistuva asiakirja, sitä käytetään kaavoituksen apuna. Maa‐ ja met‐

sätalousministeriö katsoo, että tästä syystä kaavaselostus tulisi korjata ja täydentää vaikutusarvi‐

oinnin ja siihen liittyvän sivun 18 taulukon osata. 

Sosiaali‐ ja terveysministeriö   

Sosiaali‐ ja terveysministeriö toteaa muun muassa, että merkittävimpien ihmisiin kohdistuvien  vaikutusten, melu‐ ja välkehaittojen, välttämiseksi kaavassa on minimietäisyytenä lähimpään vaki‐

tuiseen ja loma‐ajan asutukseen pidetty 600–700 metriä. Sitä on myös käytetty yhtenä perustee‐

na tuulivoima‐alueiden sijoittamisessa kaavaan. Tällä etäisyydellä valtioneuvoston päätöksessä  melutason ohjearvoista (993/1992) annettujen ohjearvojen tulisi täyttyä, mutta melun leviämi‐

seen vaikuttavat kuitenkin myös palkalliset olosuhteet, muun muassa maaston muodot ja käytet‐

tävien voimaloiden ominaisuudet. Siitä syystä on erittäin tärkeää, että jatkotyössä kuntakaavoi‐

tuksessa sekä tuulivoima‐alueita ja yksittäisten voimaloiden sijoituspaikkoja suunniteltaessa tar‐

kastellaan huolellisesti ihmisten elinympäristöön sekä terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuvia vai‐

kutuksia. Meluvaikutusten lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös varjon välkkymiseen, vaikka  Suomessa ei ole asetettu ohjearvoja välkkeen vuosittaiselle maksimituntimäärälle. 

Sosiaali‐ ja terveysministeriö katsoo, että tuulivoimavaihemaakuntakaavan suunnittelussa nouda‐

tettu suojavyöhyke on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt muun muassa seu‐

raavin perustein: 

Eri maissa suojaetäisyydet ovat 300–500 metriä 1–2 MW:n laitoksille, mutta nyt suunnittelun läh‐

tökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4–6 MW:n ko‐

koisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaa pienitaajuista ääntä kuin 2–3 MW  voimalat ja melun tuotto 10 metrin korkeudella mitattuun tuulen nopeuteen verrannollisena on  suurempaa kuin 2–3 MW voimaloilla. Iso‐Britannian suunnitteluohje ETSU‐R‐97 suosittaa suo‐

jaetäisyydeksi 10 x napakorkeutta. Teholtaan 2–3 MW:n laitoksella, jonka napakorkeus on luokkaa  120–140 metriä, tämä suojaetäisyys on 1200–1400 metriä. Jos napakorkeus on 200 metriä (esi‐

merkiksi 4–6 MW voimala), suojaetäisyyden tulisi olla kaksi kilometriä. Maakuntakaava ei estä ra‐

kentamasta 3 MW:a suurempia voimaloita. Yksittäinen voimala ei myöskään tarvitse rakentamis‐

vaiheessa ympäristölupaa, jossa ympäristöterveysnäkökohdat tulisivat arvioitavaksi. 

Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat saaneet lukuisia  kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimaloiden meluhaitoista, vaikka voimalat ovat si‐

jainneet reilusti yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Esimerkiksi Englannissa jouduttiin sulke‐

maan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli kaksi kilo‐

metriä. 

Lisäksi on otettava huomioon, että tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshai‐

toista on vielä erittäin vähän tietoa. Sosiaali‐ ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoi‐

tuksessa tuulivoimala‐alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä. 

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen harkitusti sijoitetuilla tuulivoima‐alueilla on kansanter‐

veydellisesti erittäin suotavaa, sillä näin saadaan polton hiukkaspäästöjen aiheuttamia merkittäviä  terveyshaittoja vähenemään. Tuulivoima‐alueet tulee kuitenkin sijoittaa erittäin harkitusti riittä‐

vän etäälle asutuksesta siten, etteivät ne aiheuta melun tai väikkeen seurauksena muita terveys‐

haittoja. Tämän pitäisi olla Suomessa mahdollista. 

Varsinais‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus   

Varsinais‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus toteaa muuna muassa, että Järvenkylän  tuulivoimaloiden alue 102 on jätettävä vahvistamatta. Alueen lounaispuolella sijaitseva Sjölaxin  Natura‐alue (FI0200043, SPA) on kaavaan liittyvän linnustoselvityksen mukaan Suomen merkittä‐

vin ja suurin merihanhien kerääntymäalue, jolla voi olla parhaimmillaan jopa 5000 merihanhea  samanaikaisesti. Siellä pysähtyy myös metsä‐, kanadan‐ ja valkoposkihanhia ja joskus tundrahan‐

hia. Linnustoselvityksen mukaan Sjölaxin alue on Kemiönsaaren itäpuolta kulkevan ja Halikonlah‐

delle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi. Varsinkin merihanhia lentää kerään‐

tymiskaudella loppukesällä myös lähiseudun pelloille, joten lentäviä parvia hajaantuu paljon mo‐

nen kilometrin leveydeltä myös itään ja länteen, muilla lajeilla myös muuhun aikaan syksystä sekä  keväisin. Tuulivoimaloiden alueen pohjoisosan välittömässä läheisyydessä on kalasääsken aktiivi‐

nen pesäpaikka ja alueen sisään jää merkittävä metsojen soidinpaikka. Varsinais‐Suomen elinkei‐

no‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus katsoo, että Järvenkylän tuulivoimaloiden alue on toteuttamis‐

kelvoton.  

Lisäksi Varsinais‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus on antanut 27.9.2013 päivätyn  luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon tuulivoimavaihemaakuntakaavan vaikutuksista  Natura 2000 ‐verkoston alueisiin. Lausunnossaan elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus toteaa  muun muassa, että Järvenkylän tuulivoimaloiden alueen102 osalta vaikutukset on arvioitu puut‐

teellisesti. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Sjölaxin Natura 2000 ‐verkoston alue  (FI0200043, SPA). Kohteella on erityistä merkitystä vesilinnuston muuton aikaisena levähdysalu‐

eena. Kaavaa varten laaditun linnustoselvityksen mukaan Sjölaxin alue on Kemiönsaaren itäpuolta  kulkevan ja Halikonlahdelle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi.  

Arvioinnissa ei ole esitetty objektiivista tietoa sen toteamiseksi, että muuttava linnusto ei lentäisi  Järvenkylän tuulivoima‐alueen kautta tullessaan/lähtiessään Sjölaxin Natura‐alueelle/alueelta tai  että alueelle jo kerääntynyt linnusto ei käyttäisi alueen ilmatilaa liikkuessaan Sjölaxin Natura‐

alueen ja ruokailualueiden välillä. Arviointia ei voida myöskään ohittaa toteamalla, että tuulivoi‐

ma‐alueen yksityiskohtaiset vaikutukset muun muassa linnustoon tarkentuvat jatkosuunnittelussa  erityislainsäädännön ohjaamana.  

Kyseisen kohteen osalta riittävä arviointi edellyttäisi muun muassa yksityiskohtaisempaa havain‐

toaineistoa ja pidempiaikaista linnusto‐ ja muuttoseurantaa, jossa selvitettäisiin tarkemmin alu‐

een kautta kulkevien ja Sjölaxin Natura‐alueen suojeluperusteena olevien lintujen laji‐ ja yksilö‐

määrä sekä muuttavan linnuston muuttoreittejä.  

Elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus katsoo, että laadittu arviointi on riittämätön eikä sen pe‐

rusteella voida todeta, että kaavalla toteutuessaan ei olisi merkittävästi heikentävää vaikutusta  niihin luonnonarvoihin, joiden vuoksi Sjölaxin alue on sisällytetty Natura 2000 ‐verkostoon. Jär‐

venkylän tuulivoimaloiden alue tulee edellä mainituista jättää vahvistamatta.  

VALITUKSET   

Valittajat   

Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 

1. Taaleritehdas Oy, Jyväskylä 

2. Föreningen Konstsamfundet r.f., Helsinki  3. valittajat A 

4. valittaja B  5. valittaja C 

6. Yhteisellä valituskirjelmällä valittaja D ym.   

Valitusten sisältö   

1. Taaleritehdas Oy   

Taaleritehdas Oy vaatii tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä lainvastaisena  ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.  

Seuraaville hankealueille on lisättävä energiahuollon kohde ‐merkintä (en): 

‐ Misskärr‐Kemiönsaari (9 tuulivoimalaa) 

‐ Muntila‐Uusikaupunki (4 tuulivoimalaa) 

‐ Viipurila‐Loimaa (4 tuulivoimalaa) 

‐ Timari‐Sauvo (3 tuulivoimalaa)   

Lisäksi energiahuollon kohdemerkintä (en) on palautettava Stortervolandetin hankealueelle (8  tuulivoimalaa).  

Mikäli vaadittuja en ‐merkintöjä ei lisätä edellä mainituille alueille, tulee kaikki en ‐merkinnät  poistaa vaihemaakuntakaavasta. 

Lisäksi valittaja vaatii, että yleispiirteiset selvitykset nykyisillä hankealueilla päivitetään hankekoh‐

taisesti tehdyillä tarkoilla alueellisilla selvityksillä. Varsinais‐Suomen liiton tulee korostaa entises‐

tään ja selkiyttää, että tuulivoimahankkeita voidaan edelleen rakentaa muillekin alueille kunnan  sisäisellä maankäytön suunnittelulla.  

Vaatimustensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: 

Vaihemaakuntakaavan tehtävä on ohjata ja mahdollistaa rakentamista eikä estää sitä. Vaihemaa‐

kuntakaavatyötä tehtäessä etsittiin yli 10 tuulivoimalan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alu‐

eet, mutta rakentamisen muillekin kuin selvitysalueille tulee olla mahdollista myös jatkossa. Jat‐

kossa tulee voida rakentaa myös yli 10 tuulivoimalan hankkeita muillekin kuin vaihemaakuntakaa‐

van tv‐alueille. 

Valittajan yhtiö on Suomen ensimmäinen aito varainhoitotalo, joka tarjoaa asiakkailleen täyden  palvelun varainhoitoa pitkäjänteisesti kestävin periaattein. Yhtiön tuulivoimarahasto tulee inves‐

toimaan tuulivoimaan Suomessa yli 196 miljoonaa euroa. Tuulivoimarahaston sijoituskohteista  merkittävä osa sijaitsee Varsinais‐Suomen alueella. Yhtiön hankkeet sijoittuvat edellä mainituille  hankealueille ja lisäksi Uudenkaupungin Elkkyisen alueelle (4 tuulivoimalaa).  

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava tuulivoi‐

man hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näin ollen maakuntakaavaa laadittaessa tulee  selvittää aluekokonaisuudet, joille voidaan sijoittaa yli 10 tuulivoimalaa. Maankäyttö‐ ja rakennus‐

lain säätämisen yhteydessä oli tarkoituksena, että maakuntakaavat laaditaan aikaisempia seutu‐

kaavoja yleispiirteisimmiksi sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeisiin alueiden käytön  kysymyksiin keskittyviksi. Tavoitteena oli, etteivät maakuntakaavat seutukaavoituksen tavoin oh‐

jaa liian yksityiskohtaisesti pieniä kohteita, vaan että ne keskittyvät maakunnan kehityksen kan‐

nalta merkittävien kohteiden edistämiseen. 

Vaikka vaihemaakuntakaavan tavoitteena oli edistää, ohjata ja nopeuttaa tuulivoimatuotannon  rakentamista ja edesauttaa maakunnan ilmasto‐ ja energiastrategian tavoitteiden toteutumista,  kaavatyön lopputulos näyttää vaikeuttavan entisestään hankkeiden toteutumista. Varsinais‐

Suomen liitto on tehnyt hyvän yleispiirteisen selvityksen vuonna 2010 koko liiton alueelta ja on  onnistunut tunnistamaan olemassa olevan tiedon pohjalta joitain hyviä alueita tuulivoimaraken‐

tamiseen. Epätietoisuus alueiden soveltumisesta karkeiden yleispiirteisten selvitysten vuoksi on  johtanut hankkeiden hidastumiseen ja lisääntyneeseen epätietoisuuteen. Kaikki selvitysalueet ei‐

vät kuitenkaan ole lopulta toteutettavissa tuulivoimahankkeiksi johtuen esimerkiksi maanomis‐

tuksesta, maaperästä, tuulisuudesta, puolustusvoimien tutkavaikutuksista tai muista vastaavista  syistä. Valittaja on toteuttanut Varsinais‐Suomen alueella 9 paikallista tuulimittausta ja näin ollen  sillä on erittäin hyvä tietämys eri alueiden todellisesta soveltumisesta tuulivoimalle.  

Valittaja on erittäin huolestunut vaihemaakuntakaavan periaatteista, joilla siihen on valittu koh‐

teet ja rajattu pois lukuisia potentiaalisia tuulivoima‐alueita. Vaihemaakuntakaavassa on erittäin  jyrkästi määritelty, että mikäli yli 10 tuulivoimalan hanke ei sijaitse yleispiirteisten selvitysten pe‐

rusteella valituilla alueilla, voidaan hanketta pitää maakuntakaavan vastaisena. Tämä on valta‐

kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista, sillä tarkoituksena on ollut etsiä tuulivoimalle  tällä hetkellä parhaiten soveltuvia maa‐alueita, ei estää rakentamista muille alueille. 

Tuulivoimateknologian nopea kehitys sekä mahdolliset muutokset esimerkiksi sähköverkoissa  mahdollistavat nyt kaavasta pois jätettyjen alueiden hyödyntämisen lähivuosina. Vaihemaakunta‐

kaava estää uusien yli 10 voimalan hankkeiden rakentamisen totaalisesti ja on siten valtakunnal‐

listen alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Tuulivoimaloiden kehitys mahdollistaa linnustolle ja  lepakoille aiheutuvien haittojen sekä muiden mahdollisten haittavaikutusten minimoimisen tek‐

nologisin ratkaisuin. 

Vaihemaakuntakaavassa ei tule rajoittaa rakentamista niin sanotuille valkoisille alueille tai   M ‐alueille. Merkinnät ja lauseet yli 10 tuulivoimalan hankkeiden maakuntakaavan vastaisuudesta  on poistettava. Rakentaminen näille alueille on mahdollistettava kuntakaavoituksella sekä sovel‐

tamalla YVA‐menettelyä. 

Vaihemaakuntakaava energiahuollon kohdemerkinnän (en) osalta kaavaselostuksessa todetaan,  että maakuntakaavaan merkittyjen en ‐kohdemerkintöjen alueilla tulee jatkosuunnittelussa sovel‐

taa ensisijaisesti yleiskaavaa (MRL 77 a §). Lisäksi todetaan, että suunnittelutarveratkaisua voi‐

daan soveltaa enintään kuuden voimalan hankkeissa ja että suuret yli kymmenen yksikön koko‐

naisuudet ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sellaisille alueille, jotka ovat pin‐

ta‐alaltaan laajoja, koostuvat useista lähekkäisistä alueista tai joilta on poistunut tuulivoimatuo‐

tantoa rajoittava toiminto. Näiden osalta todetaan myös, että niissä tulee soveltaa YVA‐

menettelyä. 

Vaihemaakuntakaavaan on siis merkitty myös alle 10 tuulivoimalalle soveltuvat maa‐alueet, jotka  eivät ole maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä  kohteita. Tämä lisää merkittävästi yleistä epäselvyyttä sekä on vastoin tuulivoiman vaihemaakun‐

takaavan päätehtävää osoittaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien yli 10 tuulivoi‐

malle parhaiten soveltuvat maa‐alueet. 

Stortervolandetin hankkeen kohdalla en ‐merkintä poistettiin perusteettomasti ilman konkreetti‐

sia todisteita alueella olevien merikotkien ja kalasääksen pesiin vedoten. Kun alueelle on tehty  tarkka paikallinen ympäristöselvitys, ei alueelta löytynyt edellä mainittuja pesiä. Valittajan tiedus‐

telun johdosta, joka koski tarkkoja tietoja pesäpaikoista ja niiden kuvia, ei ole saatu mitään konk‐

reettisia todisteita ja tiedot vaikuttavat epäluotettavilta.  

Kaikilla hankealueilla on tehty alueelliset ympäristöselvitykset, linnustoselvityksiä, maastokäyntejä  ja lukuisia muita selvityksiä, jotka osoittavat yleispiirteisimpiä selvityksiä tarkemmin alueen todel‐

lisen soveltuvuuden tuulivoimalle. Aluekohtaisilla tarkemmilla selvityksillä on pystytty osoitta‐

maan, että kyseiset alueet soveltuvat tuulivoimarakentamiselle.  

Valittaja viittaa myös Föreningen Konstsamfundet r.f:n tuulivoimavaihemaakuntakaavasta teke‐

mään valitukseen. 

2. Föreningen Konstsamfundet r.f.  

Föreningen Konstsamfundet r.f. vaatii tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä  lainvastaisena ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. 

Vaatimustensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: 

Valittaja on suunnittelemassa tuulipuiston rakentamista omistamalleen alueelle Kemiönsaaren  kunnan Olofsgårdissa (Olofsgårdin hankealue). Suunniteltu tuulipuisto käsittää enintään 18 voima‐

laa Kemiönsaaren kunnan eteläosaan, noin 2,5 kilometriä Taalintehtaasta koilliseen. Suunnitteilla  olevat tuulivoimalat ovat teholtaan noin 3 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan 45–60 MW. 

Tuulipuiston toteuttamiseen liittyvä kuntakaavoitus on vireillä ja Olofsgårdin tuulivoimayleiskaa‐

van osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 27.6.2013. Samoin tuulivoimala‐

hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. 

Olofsgårdin hankealue ei sisältynyt nähtävillä olleeseen tuulivoimavaihemaakuntakaavaa koske‐

vaan ehdotukseen. Maakuntakaavaehdotuksesta jättämässään muistutuksessa valittaja kiinnitti  huomiota siihen, että ehdotuksessa Olofsgårdin hankealue oli lainvastaisesti jätetty merkitsemät‐

tä tuulivoimaloiden alueeksi vastoin kaavaprosessin valmistelun yhteydessä tehtyjen selvitysten  johtopäätöksiä ja selvityksissä esitettyjä kriteerejä. Lisäksi muistutuksessa kiinnitettiin huomiota  siihen, että kaavaselostusluonnoksessa lainvastaisesti rajoitettiin kuntakaavoituksen käyttömah‐

dollisuuksia tapauksissa, jotka kohdistuisivat hankkeisiin, joille ei ole merkitty aluevarausta maa‐

kuntakaavassa. 

Tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskevan maakuntavaltuuston kokouksen pöytä‐

kirjan mukaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa tehtyjen lausuntojen ja muistutusten perus‐

teella on muun muassa luontoarvojen osalta tarkennettu aluekohtaisia tietoja sekä Kemiönsaaren  osalta linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Maakuntavaltuuston päätös noudattaa siten pit‐

källe maakuntahallituksen hyväksymää vastinetta valittajan muistutukseen, jonka mukaan Olofs‐

gårdin alue on linnustovaikutuksien johdosta tuulivoimatuotantoon soveltumaton. 

Maakuntakaavan perusteena olevat selvitykset   

Valittaja viittaa vaikutusten selvittämistä koskevan maankäyttö‐ ja rakennuslain 9 §:n säännöksiin  ja toteaa, että kaavan laadinnan suurimmat selvitykselliset puutteet ja kaavaratkaisun lainvastai‐

suus liittyvät luontoselvitysten riittämättömyyteen taikka selvitysten tulosten huomiotta jättämi‐

seen. Valittaja ilmoittaa keskittyvänsä valituksessaan tarkastelemaan lähinnä kaavan laadintaa  varten tehtyjen ympäristöselvitysten asianmukaisuutta. Selvityksissä keskeisintä huomiota kiinni‐

tetään linnustoselvityksiin, kun sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristöihin, hiljaisiin alueisiin ja  ekologisiin yhteyksiin liittyvät selvitykset jäävät huomiotta. 

Linnustovaikutusten tarkastelu perustuu kaavaselostuksen mukaan viranomaisyhteistyöhön  vuonna 2010 sekä Varsinais‐Suomen tärkeät lintualueet ‐selvitykseen vuodelta 2012. Näiden selvi‐

tysten pohjalta kaavaselostukseen on liitetty Varsinais‐Suomen ekologisista alueista ja vyöhykkeis‐

tä laadittu kartta (liitekartta 5), joka sisältää myös esityksen linnuston tärkeimmistä muuttoreiteis‐

tä. Tämän lisäksi kaavan linnustovaikutusselvityksiä on ehdotusvaiheen jälkeen vuonna 2013 tar‐

kennettu vielä Kemiönsaarta koskevalla erillisselvityksellä, jossa aiempien selvitysten tulokset on  vedetty yhteen Kemiönsaaren osalta. 

Kaavaselostuksen mukaan kaavassa osoitettavat tuulivoima‐alueet eivät sijoitu edellä mainituissa  selvityksissä esiin nousseille linnuston kannalta tärkeille kerääntymis‐ ja pesintäalueille. Kerään‐

tymis‐ ja pesintäalueita koskevasta lähtökohdasta poiketen kaavaselostuksen mukaan linnuston  muuttoväylille on kuitenkin eräissä tapauksissa voitu osoittaa maakuntakaavassa tuulivoima‐

alueita. Linnuston muuttoreiteille sijoittuvina kohteina on mainittu Kurkelan, Järvenkylän ja Pyhä‐

rannan alueet sekä kaksi tuulivoimarakentamisen energiakohdemerkintää. Olofsgårdin alueen so‐

veltumattomuutta tuulivoimarakentamiseen on perusteltu erityisesti muuttaviin lintuihin kohdis‐

tuvilla vaikutuksilla. Kaavaratkaisu ei siten kohtele eri alueita yhdenvertaisesti eikä eri alueiden 

asettamiselle maakuntakaavassa erilaiseen asemaan ole esitettävissä selvityksiin perustuvaa asial‐

lista syytä.  

Järvenkylän (102) tuulivoima‐aluevarauksen osalta voidaan lisäksi erikseen todeta, että edellä  mainitun tärkeitä lintualueita koskeva selvityksen perusteella Järvenkylän tuulivoima‐alue sijoit‐

tuu keskelle linnuston muuttoreittiä ja hyvin lähelle erittäin arvokasta Sjölaxin linnustoaluetta.  

Sjölaxin alue on tehdyissä selvityksissä inventoitu linnustoarvojensa puolesta kuuluvaksi tärkeys‐

luokkaan II eli se on koko Suomen mittakaavassa tärkeä alue. Tämän lisäksi Järvenkylän tuulivoi‐

ma‐alue rajoittuu pohjoisosastaan kansainvälisesti/valtakunnallisesti tärkeään linnustoalueeseen  (IBA ja FINIBA). Tästä huolimatta alue on katsottu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. 

Vastaavasti on katsottu mahdolliseksi myös Näsen (101) tuulivoima‐alueen kaavoittaminen tuuli‐

voimaloiden alueeksi alueellisesti arvokkaan linnustoalueen lounaispuolelle. Maakuntakaava on  selvitysten huomioon ottamisen osalta virheellinen. 

Kaikkien kaavan laadintaa varten tehtyjen selvitysten mukaan Varsinais‐Suomen ylitse suuntautu‐

vat linnuston muuttoreitit jakautuvat hyvin laajalle alueelle ja muuttoreittien alle jää lukuisa mää‐

rä maakuntakaavassa osoitettuja tuulivoima‐alueita. Tuulivoima‐alueiden ja linnuston muuttoreit‐

tien hyväksyttävyyttä ja päällekkäisyyttä on kaavaselostuksessa selitetty sillä, että tehtyjen selvi‐

tysten mukaan linnuston on todettu muuttaessaan pystyvän kiertämään tuulivoimaloita tai nos‐

tamaan lentokorkeutta esteiden ylitse. Valittaja pitää virheellisenä ja selvityksiin perustumatto‐

mana väitettä siitä, että Olofsgårdin alueen sijainti muuttavien lintulajien muuttoreitillä olisi es‐

teenä alueen sisällyttämiselle maakuntakaavaan tuulivoima‐alueena, kun muiden kaavassa tuuli‐

voima‐alueiksi osoitettujen alueiden osalta näin ei ole kuitenkaan katsottu olevan. 

Kemiönsaaren linnustoarvoista tehdyt selvitykset   

Edellä mainitun tärkeitä lintualueita koskevan selvityksen mukaan valtaosa muuttolinnuista ei  seuraa muuttaessaan mitään määrättyjä kapeita reittejä, vaan lentää keväällä ja syksyllä leveänä  rintamana yli Varsinais‐Suomen. Tämän vuoksi selvityksessä Varsinais‐Suomen alue on jaettu luo‐

teiseen, lounaiseen, eteläiseen ja kaakkoiseen muuttoväylään kuvastamaan muuton leveyttä ja  päämuuttosuuntia. 

Kyseisessä selvityksessä Olofsgårdin hankealuetta ei ole nimetty alueellisesti merkittäväksi linnus‐

toalueeksi, vaan lähin Varsinais‐Suomen mittakaavassa merkittäväksi luonnehdittu alue Galtarby‐

viken sijaitsee yli kilometrin päässä Olofsgårdin hankealueen rajoista. Galtarbyvikenin alue on li‐

säksi laadittujen selvitysten mukaan linnustoarvoiltaan vähämerkityksellisempi kuin edellä mainit‐

tu Sjölaxin linnustoalue. Asiaa sen enempää perustelematta kaavaselostuksessa (liitekartta 5)  Olofsgårdin hankealue on kuitenkin merkitty alueellisesti arvokkaaksi noin 15 km² suuruiseksi lin‐

nustoalueeksi. Kaavaselostuksessa ei ole otettu lainkaan kantaa merkityn linnustoalueen aluera‐

jaukseen, mistä johtuen rajaus on virheellinen ja perusteeton. 

Selvityksen ja kaavaselostuksen liitekartan mukaan itse Kemiönsaaren keskiosa ei ole linnuston  muuttoreittien pääväylä, vaan tärkeimmät muuttoreitit kulkevat Kemiönsaaren itä‐ ja länsipuolel‐

la. Tämän selvityksen mukaan Galtarbyviken todennäköisesti osaltaan ohjailee muuttolintu‐ ja  Kemiönsaaren kahta puolta kohti Halikonlahden perukkaa. 

Maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen keväällä vuonna 2013 laaditun edellä mainitun  täydentävän selvityksen on todettu olevan yhteenveto aikaisemmista linnustoselvityksistä ja pe‐

rustuvan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten tuloksiin. Siinä todetaan jo aikai‐

semmissa selvityksissä esitetty havainto, että merkittävimmät lintujen muuttolinjat kulkevat Ke‐

miönsaaren itä‐ ja länsirantoja myöten sisämaahan työntyviä merenlahtia pitkin. Näiden linjojen  lisäksi merkittäviä muuttomääriä ohjautuu selvityksen mukaan myös koko Kemiönsaaren yli ja 

alueella on merkittäviä lintujen kerääntymisalueita. Sjölaxin ja Galtarbyvikenin lisäksi linnustollista  merkitystä todetaan olevan myös Björkbodan peltoaukealla. 

Selvitysten riittävyyden osalta asiassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että Kemiönsaarta koske‐

vassa vuoden 2013 linnustoselvityksessä todetaan, että lintuparvien väistömahdollisuudet muihin  tuulivoimapuistoihin taikka yksittäisen tuulivoimapuiston sisällä tulee huomioida voimaloiden si‐

joittamisessa. Tämän todetaan tarkoittavan Kemiönsaaren alueella myös käytännössä sitä, ettei  tuulivoimaloita tule sijoittaa yksittäisille alueille lounas‐koillissuuntaisesti tavalla, joka muodostaa  maantieteellisesti pitkän esteen. Tätä taustaa vasten Påvalsbyn (701) ja Nordanå‐Lövbölen (702)  tuulipuistohankkeet ovat linnuston syysmuutolle sijainniltaan selvästi haitallisempia kuin Olofs‐

gårdin hankealueelle suunniteltu tuulipuisto. Samoin Gräsbölen en ‐kohdemerkinnän on katsottu  täyttävän maakuntakaavan sisältövaatimukset, vaikka alueella on selvitysten mukaan huomatta‐

vaa merkitystä lintujen muuttoreittien kannalta. Maakuntakaavan perustana olevista linnustosel‐

vityksistä ei ole mahdollista päätellä, millä perustein näitä alueita on pidetty tuulivoiman raken‐

tamiseen parhaiten soveltuvina ja millä perustein soveltumattomina. Kaavapäätös ei ole perustu‐

nut riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin. 

Kaavassa osoitetut tv ‐aluevaraukset kohtelevat eri alueita ja maanomistajia epätasapuolisesti.  

Tv ‐aluevarauksia näyttää otetun maakuntakaavaan suurelta osin alueille, joille suunniteltujen  tuulipuistojen suunnittelu on edennyt kuntakaavoitustasolle taikka joissa ympäristövaikutusten  arviointi on ollut pidemmällä. Vuoden 2013 selvityksessä on esitetty lähtökohta, jonka mukaan  johtopäätökset Kemiönsaaren alueen linnustosta ja muuttokäyttäytymisestä on tehty yksityiskoh‐

taisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten perusteella. 

Yksinomaan maakuntavaltuuston tiedossa olevien hankkeiden jatkosuunnittelun ja mahdollisen  toteuttamisen turvaaminen ei ole maankäyttö‐ ja rakennuslaissa tarkoitettu peruste tuulivoiman  tuotantoon soveltuvien alueiden osoittamiseksi maakuntakaavassa, vaan aluevaraukset on koh‐

distettava tehtyjen selvitysten perusteella kussakin kaavahankkeessa tuulivoimatuotantoon par‐

haiten soveltuville alueille. Valittaja viittaa tältä osin myös ympäristöministeriön Etelä‐Karjalan  maakuntakaavan vahvistamista koskevaan päätökseen, jossa ministeriö jätti tv ‐merkinnällä osoi‐

tetut tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet lainvastaisina vahvistamatta. 

Maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja tuulivoima‐alueiden osoittamisen kriteerit   

Valittaja viittaa valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista koskeviin maan‐

käyttö‐ ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin ja 28 §:n 1 momentin säännöksiin ja tavoitteisiin, jotka  koskevat energian säästämistä, uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksien  edistämistä sekä energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamista. Maakuntakaavoitukses‐

sa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat on si‐

joitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lisäksi yhteys‐ ja energiaver‐

kostojen osalta on otettava huomioon muun muassa ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistar‐

peet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto‐ ja kulttuurikohteet ja ‐alueet sekä  maiseman erityispiirteet. 

Valittaja viittaa lisäksi tuulivoimaselvitykseen, jonka mukaan jatkosuunnitteluun valitut tuulivoi‐

mapuistohankkeet täyttävät selvityksessä mainitut valintakriteerit. Niitä ovat soveltuvuus tuuli‐

voimatuotantoon, etäisyys asutuksesta ja loma‐asutuksesta, hankealueen maanomistusolot, mai‐

sema‐arvioinnit sekä alueen koko ja sen lähiympäristöön kohdistuvat suojelutavoitteet. Olofsgår‐

din hankealue täyttää kaikki nämä kriteerit. Esimerkiksi hankealueen tuulisuuden osalta voidaan  todeta, että Ilmatieteen laitoksen tuuliatlaksen mukaan Olofsgårdin alueella tuulen vuotuinen  keskimääräinen nopeus on 8–8,3 m/s 100 metrin korkeudessa maanpinnasta. Tehdyt selvitykset  osoittavat, että Suomessa vallitsevat lounaistuulet osuvat Kemiönsaaren rannikkoalueelle hyvin,  minkä vuoksi alue soveltuu tuuliolosuhteidensa puolesta erittäin hyvin tuulivoimatuotantoon. 

Hankkeen teknisen toteutettavuuden kannalta on huomionarvoista, että alueen länsi‐ ja pohjois‐

osan läpi kulkee kaksi 110 kV: n voimajohtoa ja eteläosassa maantie. Näin ollen hankealue sovel‐

tuu erinomaisesti tuulivoimatuotannon tarpeisiin sekä tuuliolosuhteiden että tuulipuiston raken‐

tamiseksi tarvittavan infrastruktuurin puolesta. 

Koska Olofsgårdin alue on valittajan omistuksessa, mahdollisen tuulipuiston vaikutukset vakitui‐

siin taikka vapaa‐ajan asuntoihin jäävät vähäisiksi moniin muihin suunniteltuihin tuulipuistoihin  verrattuna. Hankealueella sijaitsee maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus Galtarbyntien  varrella. Hankealueen tuntumassa sijaitsee yksittäisiä asuinrakennuksia, mutta enemmän asutusta  sijaitsee vasta noin kolmen kilometrin etäisyydellä alustavista turbiinipaikoista.  

Luonnon‐ ja maisema‐arvojen osalta voidaan lisäksi todeta, että hankealue sijoittuu rannikkosaa‐

ristoon, metsäiselle kallioselänteelle Kemiönsaaren eteläosaan. Maisemarakenne on varsinais‐

suomalaisille maisemille tyypillinen. Lähimmät maisemallisesti tai paikallisesti arvokkaat raken‐

nukset sijoittuvat hankealueen koillispuolelle Galtarbyhyn. Hankealueella ja sen läheisyydessä  tehtyjen inventointien perusteella (Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti 2011–2013) hanke‐

alueella ei ole arvoluokiteltuja rakennuksia. Noin 6–10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei si‐

jaitse inventoituja arvokkaita maisema‐ tai kulttuuriympäristökohteita. Linnustokohteiden osalta  viisi kilometriä pohjoiseen Olofsgårdin hankealueesta sijaitsee Björkbodan peltoaukea ja 1,5 kilo‐

metriä itään Galtarbyvikenin tärkeä lintualue.  

On ilmeistä, että Olofsgårdin hankealue täyttää kaikki kriteerit ja luokittelut, joiden perusteella  kaavassa on osoitettu muille alueille maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimakohteita. Kaava pe‐

rustuu selvästi riittämättömiin selvityksiin sekä tehtyjen selvitysten jättämiseen huomiotta. Tä‐

män vuoksi ei voida varmistua siitä, onko tuulivoimavaihemaakuntakaava maankäyttö‐ ja raken‐

nuslaissa tarkoitettujen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttö‐

tavoitteiden mukainen.  

Suomen oikeusjärjestyksen mukaan maakuntakaavoituksessakin on noudatettava perustuslaista  lähtevää vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa  sitä, että kohdeltaessa maanomistajia kaavoituksessa eri tavoin on erilaiselle kohtelulle pystyttävä  osoittamaan objektiivisesti perusteltavissa olevat maankäytölliset syyt. Tällaisten syiden olemassa  oloa ei tässä tapauksessa esitettyjen selvitysten perusteella ole mahdollista todentaa, joten kaava  perustuu puutteellisiin ja yleispiirteisiin selvityksiin.  

Maakuntakaavan kohtuuttomuus ja epäselvyys   

Kaavaselostuksen mukaan kaikkien tuulivoimavaihemaakuntakaavaan merkittyjen tuulivoima‐

alueiden toteutuessa ne voivat aiheuttaa luonnonoloihin yhteisvaikutuksia muodostaessaan laajo‐

ja aluekokonaisuuksia, jotka rajaavat tai ohjaavat esimerkiksi eläinten liikkumista. Kuntatasolla yh‐

teisvaikutuksia arvioitaessa tulee kaavaselostuksen mukaan huomioida maakuntakaavaan merki‐

tyt tv ‐alueet sekä muut suunnitteilla olevat pienemmät alueet. Erityisesti linnustovaikutusten  osalta tulee pienempien hankkeiden suunnittelun yhteydessä turvata maakuntakaavaan merkitty‐

jen suurempien aluekokonaisuuksien toteuttamisedellytykset. Tältä osin kaavaselostuksessa on  nimenomaisesti todettu velvollisuus jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei  muiden hankkeiden toteuttaminen estä maakuntakaavan merkittyjen alueiden toteuttamista. 

Kaavaselostuksessa yhteisvaikutusten kannalta merkittävänä alueen pidetään muun muassa Ke‐

miönsaarta. 

Yhteisvaikutusten huomioon ottamisen lisäksi kaavaselostuksessa on myös todettu, että yli 10  voimalayksikön tuulivoimalakokonaisuuksia maakuntakaavaan merkittyjen tv ‐alueiden ulkopuo‐

lelle voidaan lähtökohtaisesti pitää maakuntakaavan vastaisina. Alueiden soveltumattomuutta  tuulivoimatuotannolle on tässä suhteessa perusteltu tuulivoimaselvityksen ja maakuntakaavatyön 

aikana ilmi tulleilla rajoitteilla. Maakuntakaavaselostuksen mukaan muille alueille ei nykyohjeis‐

tuksen, lainsäädännön tai tuulivoimaloiden teknisten ominaisuuksien vuoksi voida rakentaa tuuli‐

voimatuotantoa. 

Nämä ainoastaan maakuntakaavaselostukseen liittyvät suunnitteluohjeet ovat maankäyttö‐ ja ra‐

kennuslain vastaisia sekä oikeusvaikutuksiltaan epäselviä. Maankäyttö‐ ja rakennuslain 29 §:n  mukaan oikeusvaikutteiseen maakuntakaavaan kuuluvat kaavakartta ja siihen liittyvät kaavamer‐

kinnät ja ‐määräykset. Oikeusvaikutukseton kaavaselostus ei sen sijaan ole osa maakuntakaavaa,  mistä johtuen kaavaselostuksella ei ole mahdollista täydentää maakuntakaavan oikeusvaikutteista  osaa sellaisilla suunnitteluohjeilla, jotka tulisi olla merkittynä varsinaiseen maakuntakaavaan. Kaa‐

vaselostukseen liittyvät jatkosuunnittelua koskevat määräysluonteiset ohjeet ja näkemykset kun‐

takaavoituksella toteutettavien hankkeiden maakuntakaavan vastaisuudesta ovat maankäyttö‐ ja  rakennuslain vastaisia sekä omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä kaavatasojen välisestä roolista.  

Kaavaselostuksessa voidaan todeta tavoitteena olevan, että maakuntakaavassa esitettyjä alueita  pyritään pitämään ensisijaisesti toteutettavina tuulivoimaloiden alueina. Muiden alueiden ei  maankäyttö‐ ja rakennuslain säännökset huomioon ottaen voida kuitenkaan todeta olevan maa‐

kuntakaavan vastaisia niissä tilanteissa, joissa kuntakaavoituksella voidaan osoittaa, että kunnan  kaavoitustoimenpiteet eivät maankäyttö‐ ja rakennuslaissa 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin vaikeuta  maakuntakaavan toteuttamista. Esimerkkinä tällaisista kuntatason kokonaistarkasteluun perustu‐

vista kaavoitustoimenpiteistä voidaan mainita Kemiönsaaren kunnassa vireillä olevat kaavoitus‐

hankkeet, joiden toteuttamiseksi Kemiönsaaren kunta on selvittämässä kuntaan suunniteltujen  tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia. Maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan  tehtävänä on luoda edellytyksiä ylikunnallisia vaikutuksia omaavien maankäyttöratkaisujen to‐

teuttamiselle, ei sen sijaan aikaansaada lakiin perustumattomia rajoituksia kuntatason kaavoitus‐

toimenpiteille. 

Noudatettaessa kaavaselostusta sen sanamuodon mukaisesti tilanne voi muodostua maanomista‐

jalle maankäyttö‐ ja rakennuslain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaksi. Koh‐

tuuttomuuden arvioinnissa on oikeuskirjallisuuden mukaan otettava huomioon maakuntakaavan  yleispiirteinen luonne ja se, että maanomistajalle aiheutuva haitta on useimmissa tapauksissa väl‐

tettävissä vaihtoehtoisia toteuttamistapoja suunnittelemalla. Lisäksi on huomioitava maakunta‐

kaavan selkeysvaatimus, jolloin epäselvien kaavaratkaisujen on katsottu voivan johtaa maanomis‐

tajalle kohtuuttomaan lopputulokseen. 

Maakuntakaavassa tehdyt yksityiskohtaiset ja myöhempää kuntatason kaavoitusta ehdottomasti  sitovat ratkaisut muodostuvat helposti maanomistajaa kohtaan kohtuuttomiksi, varsinkin kun  huomioidaan maakuntakaavan voimassa olon (vähintään 20 vuotta) pitkä aikajänne. Kaavaratkai‐

su on lainvastainen paitsi edellä mainittujen selvitysten riittävyyden ja oikeusvaikutusten harhaan‐

johtavuuden vuoksi, myös maanomistajaan kohdistuvien kohtuuttomien vaikutusten osalta. 

Kaavapäätöksen perustana oleviin linnustoselvityksiin liitettyjen epävarmuustekijöiden johdosta  on myös tällä hetkellä epäselvää, miltä osin Kemiönsaarelle tai muuallekaan maakuntakaavan alu‐

eelle olisi mahdollista osoittaa tv ‐aluevarauksia linnustollisesti merkittävien kohteiden läheisyy‐

teen.  

3. valittajat A   

valittajat A vaativat Ortenojan tuulivoima‐alueen vahvistamatta jättämistä lainvastaisena. 

Vaatimustaan valittajat perustelevat muun muassa seuraavasti: 

Valittajat viittaavat valitukseensa liittämään muistutukseen, jonka on allekirjoittanut suuri määrä  suunniteltujen voimaloiden välittömään vaikutuspiiriin jääviä paikkakuntalaisia, ja josta ilmenevät  valituksen kannalta tärkeimmät seikat. Asia koskee kaikkia Ortenojan tuulivoima‐aluevarauksen  vaikutuspiiriin jääviä asukkaita.  

Maakuntakaavaan on tehty tuulivoima‐aluevarauksia alueella olevan infran perusteella. Tämän  seurauksena Ortenojan alue on joutunut sopivaksi kohteeksi tuulivoiman rakentamiselle. Alue on  kokonsa ja olemassa olevan asutuksensa kannalta täysin sopimaton tuulivoiman tuotantoon, mut‐

ta alueella on kallioista korkeaa maastoa, valmis metsäautotie ja voimalinja. Kun aluevaraus teh‐

dään vain rakentamista edesauttavan, olemassa olevan valmiin rakennetun infran perusteella,  kaikki näyttää todella ammattimaisesti suunnitellulta. 

Hankkeen toteutuessa valittajien asuinpaikka ja koko maatila jää tuulivoimalle varatun kaava‐

alueen ja voimaloiden ympäröimän ’’hevosenkengän” muotoisen alueen sisään, kuten valituksen  liitteestä ilmenee. Siitä näkee myös voimaloiden tulevat sijaintikohteet valittajien asuinpaikkaan  nähden. Vaikka voimaloiden lopulliset sijoituspaikat alueelle määräytyvät myöhemmin, niitä ei  alueen pienuuden vuoksi ole mahdollista muuttaa. Kahdeksan suunniteltua voimalaa sijaitsevat  lähellä talouskeskusta ja niiden yhteisvaikutus etenkin melun osalta tulee olemaan sietämätön. 

Aina jonkun voimalan melu tunkeutuu asuntoon sisälle ja muuhun ympäristöön. 

On selvästi sanottu, ettei kaava‐alueen sisälle tule antaa rakennuslupia eikä sen sisällä liikkuminen  ilman välitöntä tarvetta ole turvallisuussyistä suotavaa. Herää kysymys, kuka korvaa tästä aiheu‐

tuvat menetykset. Aluevarauksia suunniteltaessa on priorisoitu alueita asukkaiden suhteellisen  määrän perusteella. Ortenojan osalta on oltu varsin hyvin tietoisia maatilan ongelmallisesta si‐

jainnista tuulivoimarakentamisen suhteen. Mikäli hanke toteutuu, alkaa melun jatkuva mittaus ja  selvitys meluarvojen pysymisestä lain määräämien arvojen alapuolella. Ei ole myöskään oikein ot‐

taa kantaa kansalaisten elämään pitämällä lähellä olevaa asutusta ikääntymisen myötä poistuvana  ongelmana.  

Maakuntavaltuusto ei ole ollut riittävän tietoinen Ortenojan alueen asioista päätöstä tehdessään. 

Asioita ei liiton viranhaltijoiden toimesta ole haluttukaan tuoda esille. Valtuustolla ei myös ole ol‐

lut selvillä suunnittelijan lainvastainen paikkakunnan asukkaiden väheksyntä hanketoimijoiden  hyväksi, edullisten rakennuspaikkojen hankkimiseksi. 

Suomessa uusiutuvan polttoaineen käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy metsästä saatavan biopolt‐

toainemäärän myötä. Ei ole tarpeen sijoittaa tuulivoimaloita paikkaan, josta aiheutuu kansalaisille  pysyvää haittaa. Valittajat eivät vastusta tuulivoiman rakentamista, mutta se tulee sijoittaa riittä‐

vän kauas ihmisten asunnoista. Suomesta löytyy asumatonta korpea. Toimijat rakentakoot tiet ja  tarvittavan sähkönsiirtoverkon. Nykyisessä suunnittelumallissa maksajiksi ja kärsijöiksi joutuvat  voimaloiden jalkoihin joutuvat paikkakuntien asukkaat. Tämä on tapahtumassa räikeällä tavalla  Ortenojan tuulivoimalahankkeessa.  

Valitukseen liitetyssä vaihemaakuntakaavaehdotusta koskevassa muistutuksessa esitetään muun  muassa seuraavaa: 

Alueen nimi on harhaanjohtava. Alue on vain osittain Ortenojan puolella. Herää kysymys, onko  aluevaraussuunnitelma siirretty varsinaisen Ortenojan puolelta syystä tai toisesta vaihemaakunta‐

kaavaehdotuksen mukaiseen paikkaan. Hanke on niin iso, ettei se varsinaiselle Ortenojan alueelle  mahtuisikaan. 

Alue on melko kapea. Matka alueen eteläpuolen asutuksesta alueen pohjoispuolen asutukseen on  vajaat kaksi kilometriä. Pohjoispuolen asutuksesta katsottuna ’’suojavyöhyke” on peltoa ja kapea  Pöytrahkan kaistale, jonka jälkeen maasto alkaa kohota saavuttaen lakipisteitä, jonne voimaloita  on suunniteltu. Suunnitellut voimalat sijaitsevat paikoissa, joista matka asutukseen vaihtelee 700  metrin ja reilun kilometrin välillä. Alue on yksinkertaisesti liian pieni, jotta nämä laitokset mahtui‐

sivat sille, sijoitellaan niitä miten hyvänsä toisiinsa nähden. Paikallista asutusta ei tässä voi unoh‐

taa. Välkevaikutus tuulivoimaloille suunnitellun alueen pohjoispuolen asutuksiin on valtava. Hy‐

vältä näyttävät suunnitelmat on rakennettu teoreettisilla oletusarvoilla ja ne ovat pettäneet. Käy‐

täntö on osoittanut, että voimaloiden haitat ovat kaikilta osin käytännössä paljon moninaisemmat  ja laajemmat käytettyihin tietokonelaskelmiin verrattuna. Suurin vahinko kaikesta jää paikallisille  asukkaille ja monelle muulle kauempanakin asuvalle. Nämä haitat ja vahingot eivät ole rahassa  mitattavia. 

Voimaloista aiheutuvaa suurinta haittaa eli jatkuvaa melua ei pidä missään tilanteessa aliarvioida. 

Meluun, sen lähteestä riippumatta, on alettu aivan viime aikoina kiinnittää yhä suurempaa huo‐

miota. Jatkuva melu, myös infraääni, aiheuttaa unihäiriöitä ja sen seurauksena ihminen voi sairas‐

tua vakavasti. Tuulivoimaloiden melu on luonteeltaan matalataajuista ja jaksottaista bassomaista  melua, joka kulkeutuu kauas ja tunkeutuu tehokkaasti muun muassa sisätiloihin. Jo naapuruus‐

suhdelain ja terveydensuojelulain säännökset huomioon ottaen voimaloiden rakentaminen suun‐

nitellulle alueelle on täysin lainvastaista toimintaa. Rakennettavaksi suunnitellut voimalat ovat  suuria 2–3 MW:n laitoksia ja kaikki haittavaikutukset kärjistyvät entisestään. 

Mainitsematta ei voi jättää voimaloiden vaikutusta kiinteistöjen arvoihin. Häiritsevän melun alu‐

eella arvot romahtavat ja alue tulee olemaan laaja. Visuaalinen haitta ulottuu koko maakuntaan ja  sen seurauksia voi vain arvailla.  

Numerola Oy:n NWE Sales Oy: lle tekemä ympäristöselvitys on puutteellinen. Suunnittelualueen  ja sen ympäristön luontoarvot on pystytty mitätöimään räikeästi. Alue on luontoarvoiltaan erittäin  monipuolinen, muun muassa luontoharrastajien, metsästäjien ja marjastajien suosima ja tien an‐

siosta helppopääsyinen. Monipuolinen eläimistö kattaa monia suojelunkohteena olevia lajeja. Ne  on ympäristöselvityksessä kuitenkin leimattu merkityksettömiksi ja tuulivoimalat laitoksiksi, jotka  eivät mitenkään tämän alueen ekosysteemiin vaikuta. Väite on käsittämätön.  

Varsinaisella kaavoitettavaksi suunnitellulla alueella olevat arvokkaat luontokohteet on sivuutettu  lähes kokonaan. Voimaloiden väliin tai vaikutuspiiriin jäävät esimerkiksi Natura 2000 ‐alue, Pöyt‐

rahkan lehmuslehdon suojelualue, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue, Levonmäki,  sekä puroalueet. Alueen sisään voimaloiden väliin ei jää minkäänlaista luontokohdetta johon voi‐

maloiden haitat eivät vaikuta. On vain todettu, että on paljon haittoja, jotka selviävät vasta myö‐

hemmissä tutkimuksissa.  

Pieneläinten kohdalla ympäristöselvityksessä todetaan selvityksen olevan melko puutteellinen. 

Alueella, harjanteen molemmin puolin on runsaasti lepakoita. Muistutuksessa viitataan lepakoi‐

den suojelusopimukseen sekä luontodirektiiviin. Direktiivi suojaa lepakoiden lisääntymis‐ ja leväh‐

dyspaikat kaikenlaiselta häirinnältä. Liito‐oravat ovat toinen vastaava lajiryhmä, jonka olemassa‐

olon tarkastelu on puutteellinen. Niiden jätöksiä on paikallinen metsätyöntekijä havainnut eri pai‐

koissa. Hankesuunnitelma on täysin puutteellinen.  

Alueella on paljon riistaeläimiä ja se on metsästysseuran aktiivisessa käytössä. Täysin selvittämä‐

tön asia on myös, miten riista‐ ja eläinkanta reagoi voimaloista aiheutuvaan haitalliseen jatkuvaan  meluun. Peurakannan runsaus houkuttelee alueelle ilveksiä. Myös susista on havaintoja. Alueella  vierailee paljon merikotkia ja niitä on nähty jopa kymmenen yksilön laumoissa. Myös maakotka‐

pareja lentää alueella tavan takaa. Pesimisestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta alueelle kerääntyy tal‐

visin näitä lintuja runsaasti. Kotkia lentää tämän alueen ja Raasin välillä paljon edestakaisin, sillä 

molemmissa paikoissa on syötävää. Kun tiedossa on kotkien lentoreitti ja suunnitellun voimala‐

alueen sijainti, vastakkain on kaksi täysin yhteen sovittamatonta asiaa. Pyörivät tuulivoimaloiden  siivet tekevät täällä olevasta merikotkakannasta selvää ensimmäisenä talvena.  

Lähiympäristössä on myös laaja sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuu‐

rimaisemaksi määritelty Aurajokilaakso. Tähän ympäristöön ja kokonaisuuteen kuuluvat keskei‐

sesti myös Pöytyän kirkon ympäristön rakennetut kulttuuriympäristöt. Voimalat hallitsevat koko  Pöytyäkuvaa. Aurajokilaaksoa ympäröivät molemmin puolin laajat peltoviljelmät, joten näkyvyys  valtaville voimaloille on esteetön. Matka voimaloihin, ottaen huomioon siipien ja turbiinien valta‐

van koon, ei hälvennä niiden maisemaan kohdistuvaa hallitsevuutta. 

4. valittaja B   

valittaja B vaatii maankäyttö‐ ja rakennuslain 31 §:n 3 momentin perusteella vaihemaakuntakaa‐

van vahvistamatta jättämistä Nordanå‐Lövbölen (tv 702) tuulivoimaloiden alueen osalta sen val‐

misteluun liittyvien puutteiden vuoksi ja alueen tähän tarkoitukseen sopimattomuuden vuoksi.  

Vaatimuksensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa:  

Valittaja omistaa Kemiönsaaressa tilan. Maakuntakaava on maankäyttö‐ ja rakennuslain 5, 9, 10,  22, 24, 25, 28 ja 30 §:n, maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen 1 ja 3 §:n sekä muiden jäljempänä il‐

menevien säännösten, velvoitteiden ja ohjeistusten vastainen. Tuulivoimavaihemaakuntakaava ei  täytä kyseisellä alueella maankäyttö‐ ja rakennuslain vaatimuksia muun muassa turvallisen ja ter‐

veellisen elinympäristön sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen  osalta. Kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat tältä osin myös aluerakenteen ja alueidenkäytön  osalta maankäyttö‐ ja rakennuslain vastaisia. Maakuntakaavan sisältövaatimukset edellyttävät  huomion kiinnittämistä maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin sekä alueidenkäytön eko‐

logiseen kestävyyteen, luonnonarvoihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kyseinen Turunmaan  saaristossa oleva alue on todettava sopimattomaksi laajaan teolliseen tuulivoimatuotantoon. 

Kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa  määrin selvitettävä kaavan ja tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset. Kaavan vaikutuksia ei ole riit‐

tävästi selvitetty sen arvioimiseksi, mitä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kaavan toteuttamisella  on edellä mainittuihin tekijöihin ja lisäksi yhdyskuntatalouteen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja  rakennettuun ympäristöön maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen 1 §:ssä edellytetyllä tavalla. Vai‐

hemaakuntakaava on näiden vaatimusten sekä lain 77 b §:n vastainen. Kaava on myös vakiintu‐

neiden oikeusperiaatteiden kuten varovaisuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja kohtuulli‐

suusperiaatteen vastainen.  

Nordanå‐Lövbölen alueen osayleiskaavatyö ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tuovat olen‐

naista uutta tietoa kyseisestä alueesta. Vaihemaakuntakaavan perusteella ei ole edellytyksiä laatia  alueelle yleiskaavaa, joka täyttää maankäyttö‐ ja rakennuslain sisältövaatimukset tuulivoiman ra‐

kentamista ohjaavalle yleiskaavalle.  

Tämänhetkinen suunnittelutilanne ja elinympäristö   

Aikaisemmat vuonna 2007 Varsinais‐Suomen liiton toimeksiannosta tehdyt selvitykset osoittivat,  että maakunnan alueella on teoriassa mahdollisuus kuudelle suurempien tuulivoimaloiden alueel‐

le. Nordanå‐Lövbölen aluetta ei tuolloin katsottu mahdolliseksi tuulivoimateollisuudelle eikä  myöskään pienemmän mittakaavan tuulivoimateollisuudelle. Vaihemaakuntakaavassa ei myös‐

kään oteta huomioon alueen olemassa olevaa maankäyttöä. Paikkatietojen mukaan alueella on  peräti 159 asuinrakennusta ja 125 lomarakennusta vain yhden kilometrin säteellä suunnittelualu‐

eesta ja jopa 53 asuinrakennusta ja 32 lomarakennusta yhden kilometrin säteellä lähimmästä tuu‐

livoimalan paikasta.  

Voimassa olevassa maakuntakaavassa aluetta koskevat merkinnät M ja E. Alueen koillisosassa  toimii metallitehdas Sibelco Nordic Oy Ab, joka harjoittaa alueella myös kaivostoimintaa. Tätä ei  ole otettu huomioon vaihemaakuntakaavassa merkinnällä ek. Metallitehtaalla on myös direktiivin  96/82/EG mukainen Tukesin määrittelemä konsultointivyöhyke. Puolustusvoimien varikolla alu‐

een luoteisosassa pidetään suuria määriä ammuksia ja polttoaineita. Näitä rajoituksia ei ole tuotu  selvästi esiin kaavaselostuksessa. Myöskään toiminnan vaikutuksia kuten melua ei ole otettu  huomioon. Vuonna 2005 hyväksytty rantayleiskaava käsittää muun muassa Norrlängvikenin ja se  rajoittaa Nordanå‐Lövbölen alueen käyttöä tuulivoimarakentamiseen. Myös Lemnästräsketin lä‐

hellä on vapaa‐ajan asutusta. Tuulivoimaloiden alueen sisällä on myös alueita, jotka sisältyvät ran‐

tayleiskaavaan Lemnäsin ja Brokärrträsketin ympärillä M ‐alueena. Norrlängvikenin Nordanå‐

Lövbölen alueeseen rajoittuvat rannat on nykyisin pitkälle rakennettu, lähinnä vapaa‐ajan, mutta  myös ympärivuotiseen käyttöön.   

Joitakin harvoja maanomistajia taloudellisesti suosiva kaavoitus sellaisen huomattavasti suurem‐

man maanomistajajoukon kustannuksella, jonka kiinteistömassa on taloudelliselta arvoltaan mer‐

kittävämpi, on kohtuuton ja perustuslain 6 §:n vastainen. Ottaen huomioon rantayleiskaavan eri‐

tyisiä sisältövaatimuksia koskevan 73 §:n vaatimukset tuulivoimavaihemaakuntakaava rantayleis‐

kaavan alueella on tämän säännöksen vastainen. Lisäksi valittaja viittaa korkeimman hallinto‐

oikeuden päätöksestä 2012:80 ilmeneviin perusteluihin, jotka liittyvät maanomistajan yhdenver‐

taisen kohtelun vaatimuksiin.   

Maisemakuva ja arkeologinen kulttuuriperintö   

Tuulivoimalan merkittävimpiä vaikutuksia tulee olemaan vaikutus maisemakuvaan. Kemiönsaaren  saaristo‐ ja maaseutumaisema tulee muuttumaan tosiasiallisesti teollisuusalueen maisemaksi. 

Nordanå‐Lövbölen YVA‐selostuksessakin todetaan, että tuulivoimaloita koskeva suunnitelma  muuttaa merellisen luonnonmaiseman teolliseksi energiantuotantomaisemaksi. Valittaja viittaa  ympäristöministeriön mietintöön vuodelta 2003, jossa on määritelty tuulivoimalan visuaalisia vai‐

kutuksia. Määrittely koskee 90 metrin korkuisia voimaloita, joiden roottoreiden pituus on 60 met‐

riä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tuulivoimaloiden määrä alueella olisi 31 ja yksittäisen  tuulivoimalan kokonaiskorkeus roottorit mukaan lukien 186–199,5 metriä.  

Vuoden 2007 tuulivoimakartoitukseen verrattuna ei ole olemassa olosuhteita, jotka olisivat muut‐

taneet tilannetta siten, että alueelle olisi mahdollista sijoittaa kymmeniä melkein kaksi kertaa suu‐

rempia tuulivoimaloita. Niiden suunnittelu ja siihen liittyvä valmistelu on vastoin vakiintuneita oi‐

keusperiaatteita, hyvää hallintokäytäntöä ja hallinnon luottamuksen suojaa.  

Valittaja viittaa valitukseen liitettyyn Nordanå‐Lövbölen alueen satelliittipohjaiseen visualisointiin. 

YVA‐selostuksessa todetaan vaikutuksista lähialueelle, että vaikutukset kansallisesti arvokkaaseen  kulttuuriympäristöön ovat osittain merkittäviä.  Osayleiskaavan kaavaselostuksessa todetaan  myös, että suuret uuden teknologian mukaiset tuulivoimalat eivät erityisen hyvin sovi pienipiirtei‐

seen viljelymaisemaan. Nordanå‐Lövbölen tuulivoimaloiden alue vastaa juuri sellaista maisemaa,  jota ympäristöministeriö pitää tyyppiesimerkkinä tuulivoimarakentamiseen sopimattomista her‐

kistä maisemista. Etenkin avoimessa maisemassa ja merellä maisemavaikutus korostuu. Sisäsaa‐

riston tuulivoimateollisessa rakentamisessa ei ole mitään menetelmiä vähentää vaikutusta ympä‐

röivään maisemaan. Näkymää useista sadoista asunnoista tulisi hallitsemaan täydellisesti Nor‐

danå‐Lövbölen tuulivoimaloiden alue vesistön toisella puolella. Mikään ei estäisi myöskään tehok‐

kaan yövalaistuksen vaikutusta.