• Ei tuloksia

Pohjoismainen aikuiskasvatusyhteistyö on muutoksen kourissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pohjoismainen aikuiskasvatusyhteistyö on muutoksen kourissa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

326

AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN

POHJOISMAINEN

AIKUISKASVATUSYHTEISTYÖ ON MUUTOKSEN KOURISSA

Vuodesta 1968 toiminut pohjoismaiden yhteinen kansanopisto, Nordens Folkliga Akademi Göteborgissa lopetetaan. Lakkauttamisuhasta on puhuttu jo vuosia. Nyt päätös on selvä: koko maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen kansanakatemian ovet sulkeutuvat ensi kesänä. Kun akatemia vihittiin käyttöönsä 35 vuotta sitten idyllisessä Kungälvissa Göteborgista pohjoiseen, arvovieras vihkiäisissä oli Olof Palme.

Kiinteistä toiminnoista siirrytään ohjelmiin ja projekteihin

Pohjoismaiden Ministerineuvoston alaisen ai- kuiskasvatuksen johtoryhmän FOVU:n suomalai- nen jäsen, opetusneuvos Reijo Aholainen sanoo Pohjoismaiden yhteistyön yleisemmäksikin on- gelmaksi instituutioiden suuren määrän, minkä johdosta kiinteät kulut syövät yhteistyöbudjetis- ta muhkean osan.

Pohjoismaiseen sivistys ja tutkimus -yhteis- työhön käytetään tänä vuonna 27 miljoonaa eu- roa, josta erilaisten instituutioiden kiinteitä kulu- ja on noin puolet. Aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön budjetti on vuorostaan vajaat 2,3 miljoonaa, mistä Nordens Folkliga Akademiin osuus 0,8 miljoonaa euroa ja siitä on kiinteistö- kuluja puolet.

VIISI UUTTA OHJELMAA, VIISI VASTUUMAATA

Yhteistyö suunnitellaan rakennettavaksi viiden ohjelman varaan siten, että kukin pohjoismaa saa vastuulleen yhden ohjelman.

Tanska saa juuri aikuiskasvatuksen ohjelman VOKSENin ja sitä alkaa hallinnoida meidän CI- MOa vastaava CIRIUS-keskus Kööpenhaminas- sa. Ei vain suomenkielisten suomalaisten, vaan myös Suomen ruotsalaisten aito pelko on, että Voksenin muuttuessa tanskankieliseksi Suomi syrjäytyy pohjoismaisesta aikuiskasvatusyhteis- työstä. Pitkäaikaiset, turhauttavat kokemukset siitä, että tanskalaiset puhuvat pohjoismaisissa

(2)

327

yhteyksissä vain tanskaa ja edellyttävät sillä sel- viämistä myös muilta, ei suomalaisia aikuiskas- vattajia rohkaise.

Voksenin rinnalle rakennetaan Nordplus-ohjel- ma, joka muodostuu neljästä liikkuvuus- ja tuki- ohjelmasta. Niistä Suomelle tulee euromäärältään suurin ohjelma, uusi Nordplus. Se on korkea- kouluohjelma, jonka tehtävänä on luoda ja vah- vistaa yliopistojen välisiä verkostoja sekä edis- tää opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien liikku- vuutta. Suyomessa ohjelmaa hallinnoi CIMO.

Ruotsille tulee nuoriso-ohjelma Nordplus ju- nior ja Norjalle lähialueyhteistyötä (mm. Venäjä- ja Baltia-yhteistyötä) edistävä Nordplus nabo.

Ohjelmasta vastaa Norsk Forskningsråd. Islan- nille menee kieliohjelma Nordplus sprog ja hal- linnoija on Reykjavikin yliopisto.

Toiminnot muutetaan siis kokonaan ohjelmik- si ja projekteiksi. Myös aikuiskasvatuksen joh- toryhmä FOVU muuttuu, ainakin nimensä puo- lesta. Uudet projektiohjelmat (Voksen, Nordplus, Nordplus junior, Nordplus nabo ja Nordplus sprok) tulevat mm. NFA:n koulutukseen osallis- tumisstipendien, blokkituen ja yksittäisten pro- jektien tilalle.

MUUTOKSEN RAJUUS NOSTATTI KRITIIKKIÄ

Kaavailtu ja joulukuussa opetusministereiden kokouksessa päätettävä muutos nostattaa rajuu- tensa vuoksi kritiikkiä.

Opetusministeriön pohjoismaisesta yhteis- työstä vastaavan opetusneuvos Reijo Aholaisen kokoon kutsumassa järjestöjen informaatio- ja keskustelutilaisuudessa torstaina 6. marraskuu- ta kiinnitettiin vakavaa huomiota siihen, että oh- jelmien kansallinen koordinointi on uudistustyös- sä jätetty avoimeksi. Kuten Reijo Aholainenkin huomautti, kansallisesti on vaikeaa ellei mahdo- ton löytää sellaista kokoavaa tahoa, joka edus- taisi tasapuolisesti koko ”kenttää”, mitä sillä ku- kin tarkoittaakin. Kansan Sivistystyön Liiton pää- sihteeri Jukka Tainio ehdotti sen vuoksi ratkai- sumallin etsimistä kansallisesti erityisohjelmille luotavista kotimaisista verkostoista ja tiimeistä, joilla turvattaisiin ”eri tahojen” läsnäolo.

Blokkituen avulla ovat aatteellisesti toisiaan lähellä olevat aikuiskasvatusjärjestöt voineet yl- läpitää pohjoismaista yhteistyötä. Pahimmillaan blokkituen poistuminen merkitsee yhteistyön näivettymistä, ainakin pahaa notkahdusta:

– Blokkirahoituksen poistuminen on raju muu- tos, kommentoi Svenska studieförbundetin opin- tojohtaja Björn Wallen. Hän edustaa keskiryhmi- en ja sitoutumattomien opintokeskusten yhteis- tä FNV:tä (Förbundet Nordiska Vuxenupplys- ning). Järjestö onkin ehdottanut vuodenmittais- ta ylimenokautta, sillä nyt suunniteltu muutos pakottaa järjestön lopettamaan yhteistyöstä vas- taavan yhden hengen toimistonsa Oslossa.

Kaikkien neljän Nordplus -ohjelman (Nordplus junior/ Ruotsi, Nordplus/Suomi, Nordplus sprog/

Islanti ja Nordplus nabo/ Tanska) koordinoinnin mahdollinen päätyminen ruotsalaiselle CFL:lle (Center for Flexibel Lärande) herätti huolestusta:

Nähtiin ei vaan vaarana, vaan todennäköisenä kehityksenä sitä, että CFL:n suuntautumisen mu- kaisesti koko ohjelma johtaa virtuaalihankkeisiin ruohonjuurikohtaamisten kustannuksella.

– Kohtaamispaikkoja kuitenkin tarvitaan. Kas- vokkain tutustuminen on hyvin tärkeää. Olemme menettämässä NFA:n lakkauttamisen ja kohtaa- mispaikan menettämisen myötä jotain sellaista, jota ei kannattaisi kevyesti hylätä, muistuttivat Björn Wallen ja Jukka Tainio.

Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jorma Tu- runen kantoi huolta Baltian mukanaolosta, sillä Baltia-yhteistyö oli keskeinen toimintamuoto Nordens Folkliga Akademissa ja nyt akatemia siis ajetaan alas. Myös CIMO:n Eija Wilén huomaut- ti puhdaslinjaisten pohjoismaisten projektien ole- van ajan hengen vastaisia.

– Se mikä CIMO:n kautta kulkevissa projekti- hankkeiden perusteella näyttäisi kiinnostavan, on sellainen yhteistyö, missä toisena tai jonakin osa- puolena on Venäjä tai Baltia, hän totesi.

FOVU-ryhmä tekee esityksen muutoksista 12.

marraskuuta ja Pohjoismaiden opetusministerit kokoontuvat keskustelemaan ja tekemään päätök- siä ennen vuoden loppua. Uudistuksen koulutus- poliittisina tavoitteina on julkilausuttu vahvistaa pohjoismaisen yhteistyön kautta kansallista ke- hitystä, vahvistaa inhimillisiä resursseja paikal- listalouden ja paikalliskulttuurien perustana, laa- jentaa kompetensseja sekä vahvistaa elinikäisen oppimisen kautta koulutuksen ja elämänlaadun välistä yhteyttä.

Anneli Kajanto

AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Malta Kreikka Alankomaat Belgia Kypros Tanska Italia Unkari Saksa Slovenia Irlanti Ranska Bulgaria Itävalta Luxemburg Tsekin tasavalta Ruotsi Suomi Iso-Britannia Puola Espanja

Uuden, vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain mukaan Suomen yksikielisten yliopistojen opetus- ja tutkintokielenä on suomi tai ruotsi, kaksikielisten yliopistojen suomi ja

Kuka tahansa voi tehdä karttoja Kukaan ei voi enää olla kaiken kartta- tiedon haltija.. Kukaan ei voi määritellä, millaisia karttoja kansa

 TOP 3: Ruotsi, Tanska, Suomi Erityistä kehitystä vaativat tavoitteet..  Ilmaston

3.8.4 Samarbete med institutionen för socialvetenskap vid Helsingfors universitet, Linnéuniversitetet, svenska Sociorama och Nordplus-nätverken Institutionen för

YK:n lapsen oikeuksien komitea FN:s kommitté för barnets rättigheter Committee on the Rights of the Child (CRC). YK:n naisten syrjinnän poistamista

Peruskirjaan liittyvät muun muassa lisäpöytäkirjat Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuimen perustamisesta (Protocol to the African Charter on Human and

Helmikuussa 2014 Suomi ja Ruotsi osallistuivat Islannissa Norjan Naton ilmavalvontavuoron yhteydessä jär- jestettyyn ilmavoimien harjoitukseen (Iceland Air Meet 2014).. 9