Huittislaiset ja sota · DIGI

Huittisl ^aiset ja _sota

Eeva-M

^rj^Ryu piti 21 .4.2001' Välirauhu ja latkosodan alku- seminaarissa Risto

Ryti

sa- lissa mieliinpainuvan esitel- män aiheen

^^n

"Huittislai- set

la

sota". tr,siryksessään hän tarkasteli asio rtz- t^valli- sen huittislaisen silmin tukeu- tuen lähdeaineiston

^n Huit- tisten historian viimeisiä osia sekä

jo

aikaisemmin ^ilmes- tyneitä ajanjaksoa koskevia haastatteluj

^ l^ artikkeleita.

Huittinen vuonna

1939 Huittinen

oli

vuonna ¹⁹³⁹ noin 8600 asukkaan voimak- kaasti maatalousvaltainen pi-

tajä, vero tuloi s ta s uunnille en puolet tuli suoraart

m

atalo- udesta.

I{e ^s ku staaj

^m4 ^Lauttaky-

Iä, tarlosi varsin monipuolisia palveluja. Siellä oli niin ^kun-

nanlääkärt, ^s au aala, ap te e kki, elårnlåäkän, nimi ^s mie s, po-

liisi,

paloas

em _la

^kitlasto,

kuin jo keskikoulun^ aseman- sa vakiinnuttanut Lauttaky- län yhteiskoulukin. Lauttaky - lässä toimi kaksi liikepankkia, osuuskassa ja säästöpankki.

Osuuskassoj a ia ^{säätöpank-} keja oli lisäksi pitä1än eri puo- lilla. IGuppaliikkeitä oli run-

saasti kuin

myös useita

kahvilo rta ja ruokalorta. Saat-

toipa Lauttakylässä 1 930-lu-

vun

loppupuolella

io

^ottaa

hiuksiinsa sähköpermanen- tinkin.

I(esku staalamassa oli myös

jo muodostunut

tavara- _ia hnja-autoliikenteen ^solmu- kohta.

Vuonn a 1.939 Lauttakylään oltiin sisäasianministeriön tu- ella laatimassa uutta raken- nussuunnitelmaa,

jolla

kes- kusta-alue olisi huomattavasti laalentunut. Sam ana vuonna Lauttakylä sai katuvalot mo- nen vuoden vitkuttelun _iäI- keen ja vasta låårtrnhallituk- sen määräämän suuren uhka- sakon voimalla. I(atuvaloista nauttimisen sij aan lauttakylä- läiset saivat valitettavasti al- kaa pian sovitella ikkunoihin- sa pimennysverhoja.

I(aiken keskus taalaman ke- hittämistoiminnan pontim en

oli etenkin huittislaisten yrit- täjien toive muutta a Lauttaky- lä kauppalaksi. Toive hautau- tui sodan myllerryksiin _ia to- teutui vasta useaa vuosikym- mentä myöhemmin; ^silloin vähän toisenlaisena.

IGhdenkymmenen ensim- mäisen itsenäis)rysvuoden ai- kana kan s alai s s o da n _iakaman pitå1än pahimmat haavat oli- vat arpeutuneet. Niin ^oikean kuin vas emmanki n latdan ää-

riliikkeet olivat tasoittuneet etenkin maalarsliiton maltilli- sen suhtautumisen ansiosta.

Tosin esim. II(L:llä oli eräissä pitäjän osissa

huom

tt^vasti keskia rvoa suurempi kan na- tus.

S umman ken ttciha uta usmaa

Sodassa 1939-l 940 kaatttneen tässä lepAAuan 204 tuntemattoman suomalai- sen soti/aan muistoksi.

.f aonten ualtio

Suo ^j elusku nta- ja lottai^t-

j estöihin kuului huo m^tt^v^

osa pitalåIaisistä. Niiden toi- minta oli vakiintunutta _1a vil- kasta. Urheiluseurat i^ ^useat muut aatteelliset järjestöt toi- mivat innokkaasti.

Taloudellisesti 1 930-luvun

loppupuoli oli

Huittisissa- kin nousun arkaa.TäälIä eten-

kin isompien tiloien pelloil- le ilmestyivät traktorit, niit-

to- la

leikkuukoneet ^sekä heinäh aravat. Peltoia alettiin yha enemmän salaoitttaa, ^s2-

dot parafivat, kuskit ^aioivat osuusmeijeriin entistä isom- pr^ m^ttomäärrä.

Ihmisryövoim

^n ^tarve oli

kuitenki n m^ ^{- ja} metsätalou- dessa edelleen suuri _ia hevo- nen sen monikäyttöisin veto- juhta. I(un parhaassa ryöiässä olevat miehet sitten joutuivat rintamalle, maatalouden tilan- ne muuttui ratkaisevasti.

I(auniina kesä nä 1'939 Suo- mes sa, Huittisissakin, valmis- tauduttiin seuraav ana vuon- na pidettdväksi suunniteltui- hin olympiakisoihin. ^Sodan mahdollisuus häilyi _iossakin

taustall a. Matnostaess aan uut- ta vrlianla ^j ittelukone ttaan ke -

våalla 1939

Loiman

kylän vehnämyllyn

mylläri

sanoi, että sotaan tar ralhaan hän ei voi vaikuttaa, mutta siihen kyllä, ettei viljol

^ t^rvttse se-

kaisin kylvää.

Talvisotaan valmistauduttiin

Lokakuun alkupuolella tulivat sitten kutsut yhmaaräisiin ker- taushar ^j oituksiin. Syyskynnöt laivat monessa talossa kesken.

Huittisissa miehen kokoon- tuivat 10.10. seuratalo

I{ar-

hulaan. Lyhyen yöllä pidetyn haftaustilaisuuden _i älkeen al-

koi marssi kohti Aetsän ase-

ma.

Viikkoa myöhemmin _P^r- kallisilla sotilaspojilla riitti he-

t+'ffi*rit#ffi"-

l6

Huittisten _Joulu

vosten kulj ettamista: Armeij a keräsi Huittisista niin vetohe- vosia kuin ratsujakin. Yapaa- ehtoise fl ma npuolustustyon eri organtsazttot osoittivat nyt toimivuutensa miehestä poi-

kaan, nais e s t a tyttöön.

Lokakuussa iåtiestettiin

ensimmäis et pimennyshari oi- tukset ja palion oli toivomi-

sen varaa. Ruskea voimapa- peri sai usein korvata oikeat rullaverhot. " Molotohvin p^- perit" olivat tulleet huittislai- seenkin elämään.

Lauttakyläs s ä kaivettiin sir- palesu oira, VPK:n letkutor- niin ^j är j e stettiin imavartioin- n ^ja asennettiin hälytyssiree- ni. Muualla pitåjåIlä oma kel- larr sai sitten toimittaa myös pommisuoj an vtkaa. Huitti- nen ei sotien aikana varsin r- sesti joutunut pommitusten

kohteeksi. Viholliskoneet len- sivät kyllä usein yli tavoittei-

n

^n lähikaupungit ja etenkin

rautatleasemat.

Huittisiin alkoi tulla run- saasti

ulkopuolista

väkeä.

Nuoria miehiä saapui kou- lutettaviksi. Heitä majoitet- tiin kaikkiin fulkisiin tiloihin

ja

useisiin yksityiskoteihin.

Miesten muonitus oli lottien huolena. Myös monien huit-

tislaisten kaupungeissa, erityi- sesti Helsingissä, asuvat su- kulaiset etsivåt tåältä ntrvaa pommituksilta.

Talvisota

toi

^{mukan^ n}

myos säännöstelyn, ostokortit ia maatalouden pakko-otot.

Vanhempi väki muisti asian its enäis tymi svuo sil

t\

lc":rutt^

ei varmaankaan toivonut ker- tausta. Säännöstelys tä oltvat polttoaineet, kahvi, tee ja _so- keri. Esimerkiksi koulukeit- tolat oikeutettiin kayttåmään sokeria vain 50 gramma' op- pilasta kohden kuukaudessa.

Koululaisten hampaiden kun- to varma n ^pmafli. Linja-ur- ton rahastaiapolka sai yhden tehtdvdn lisää. Auto a ei sitä varten pysdytetty, Ya

n

^{r^-}

hastaja kiipesi vauhdissa ka- tolle lisääm ään sytykk eitä hä- käpönttöön.

Suru saapui myös huittislaisiin

koteihin

Tammikuun puolivälistä ¹ 9 40

kuolinilmoituksen tdyttivdt Lauttakylä-lehden etu sivun.

Kirkkoneuvosto oli jo edelli- sen vuoden lokakuussa enna- koinut sotaa vara;amalla mah- dollisille ^s ank arivatnaj ille

il-

maisen hauta-alueen. Sanka- nhautaf ai siin kirko nemännät koristelivat Huittisis sa kirkon kuorin kuusin, palavrn kynt- tilöin _fa ^kukkasin. Kaikkia rl huittislaisia kaatui talvis odas- sa 1r. 130. Luvussa ovat mu- kana myös tänne saapuneista karjalai s p e rhei s tä kaatune e t.

Kun suuri osa miehistä oli

poissa, naisten, lasten ^ja van- hemman polven oli selvittdvä jokapåiväisistä töistä ja lisäksi tietysti sodan mukana n tuo- mista lisärasituksista. Moni emäntä oppi tuolloin pakon

edes sä valj ast

^m^afl ^{hevo sen} ja yleensäkin miehille kuulu- neita töitä. Jako miesten ^ja naisten töihin _f ^äi historr^an.

Huittislaisten suhtautumista kuvaa mielestänr

hynit

tä- käläisen lottaf ärjestön histo- riikista oleva lause: Me kes- tämme, muut a vathtoehtoa ei ole.

Uuteen

sotaan valmistaudutaan

Välirauhan atka koettiin Huit- tisissa nimensä mukaisena.

Ajatuksissa oli uusi sota.

I(esäkuun puolivdlissä ¹⁹ 40

jåtjestettiin

sodastapaluun muistojuhlat. Juhla uusittiin vielä juhannuksena urheilu-

kentällä. Aloitte entel<rjånå oli- vat rin tamamtesyhdis{s, suo- jeluskunt^

jalotat

Kenttä oli koristeltu

koivuin ia

^havu-

köynnöksin sekä juhlaliputet- ru. Pitkät kahvipöydät oli ka- tettu valkoisin liinoin. Paikalla oli vdkeä n.2000 henkeä, ffiu- kana myös Fluittisissa oleva siirtovdki.

Välirauhan alka oli vilkas-

ta

yhteisten asioiden arkaa.

Talvisodan luoma yhteishen- ki haluttiin säilyttäå j^ _samal-

la valmistautua mahdolliseen uuteen koitokseen.

Alkukesästä 1,9 41,

Huitti-

sissa

oli

kesänvietossa p^rt sataa helsinkildislasta tääLLä

sijaitsevassa naisten tyopal- velukeskuksen toimipaikas sa.

Siihen

oli

syynsä: Jatkosota oli alkamassa. Tanssikielto oli taas voimassa ja säännöstely kiristyi. Kotiväh i^ ^rtntamal- Ia ohjat vaihtoivat jdlleen ter- vehdyksiä. Omais et _{ia myös} kotitilan tyot olivat sotilaiden mielessä, kirjeissä on

paliot

neuvoja arkisista asioista.

Sota

toi

taasen surua ia

murheita

Tappioista ei saanut kertoa, mutta esim. elokuun alussa

19 41 Lauttakylä-lehden etu- sivu ei riittänyt kuolinilmoi- tuksille. ^S ankanhauta- aluet- ta tåytyi Laajentaa

jo

1,942, ja kappalainen joutui viemään suruviestin yhä useampa n kotiin.

Jotta kotirintama ei pääsisi liian vähällä. Huittisissa puh-

tatkosodassa mnnen baittislaisen tie ^aei ltä-Karyalaan.

Kartta: N euala lin en, S i luo, Karl a la- bistoria

kesi kevdällä 1,942 lavantau- tiepidemia. Pohjavesi oli hy- vin alhaalla ia kaivot kuivina.

Juomavettä otettiin Loimif o- esta, vaikka se etään atkalat- sen kertoman mukaan haisi

kuin

mätä kananmulla. La- Y^nt^utiin sairastui

yli

³⁰⁰

pitäjalärstä, lisäksi oli pali

ot

ep dilyt tävrä tapauksia. Tauti

v^

tt 30 kuolonuhria.

T avaroiden niukkuus muut- tui yhä ankarammaksi. Kan- sanhuolto valvoi ja såånnös-

teli. Korvikkeet, vastikkeet, käännetyt

va

^tteet, puuken- gät, kotitekoiset perunaj auhot ja saippua olivat arl<rpärvää.

Oikean kahvin maun moni oli unohtanut. Ostokortti oli to- dellinen arvopaperi. Kaikesta oli kova puute polttoaineista pyoränrenkaisiin. Saappaiden kumiterät tuntuivat todellisel- ta aatteelta.

Niin

elintarvikkeista kuin rehuista ja puutavarastakin oli luovutusvelvollisuus, eIkä ta- voitteisiin lähe ^{s k} ään paasty tai halutn, paåstä. Tuottajien

Huittisten

Joulu

¹⁷

ja kuluttajren välit kirisryivät vyön kiristyksen ^ohella. Työ- velvollisuus koski kaikkia, _ia usein maataloustöihin ^j outui- vat arvan kokemattomat kau- punkilaisetkin. Jot työvelvolli- set eivät osanneet käsitellä he- vosta, oli puukaasutintraktori puolesta

n

maatalon emän'

nälle ylivoimaisen raskas fyö- väline.

I(otirintame- purnas t,

har

rasti mustan pörssin kaup-

p^

_, epäili mutta silti useim- mat ponnistelivat kykylensä ylfuajoilla, lotta

m^

^selviy-

ryisi. I(asvava nuoriso tuskin enää muisti rauhan vuosia.

Vanhempi väki moitiskeli pi- tajan nuorisoa siitä, että se

juopotteli, kiroili, pelasi kort- tr^ ja seisoskeli Lauttakylän torilla vielä yhdeksän jälkeen illalla.

väkiv alta ^j a levottomuus siirtyivät myös kotiri ntamalfa.

Fluittislaiset saivat siitä

kar

maisevan todisteen maalis- kuussa 1,943, kun Huittisten

v ar^v

^nkilan ^{m e t s äry ömaalta} karannut ia ruokaz varasta- massa yllätetty Toivo I(oljo- nen surmasi I(arhiniemellä

kuusi ihmistä. I(oljonen ^{s^ -} tiin kiinni _ia tuomittiin kuole-

ma n, tuomio pantiin myös- kin täytäntöön. Murhaala ei

o s annut mitenkaan perus tella tekoaan. Tuomion ^j ulistami- sen 1älkeen Kollonen tuotiin varta vasten näytill e Lautta- kylän torille, koska kaikki ute- haat eivät mahtuneet kaniå-

paikan läheisyyteen. I(olj osen utrrien hautajaisissa oli muka- na yh 4000 huittislaista.

IGikkinainen

kuohunta jatkui sodan paaqtqräkin. So- taa edeltäneen ajan rakenteita purettii n l^ ^uusia muodostet- tiin. Poliittinen ilmasto muut- tui, _1a Lauttakylä-lehden _P^- kinoits r1a sar hetttää hyvästit ryssittelylle.

Si i

rtolaisten

asuffam ⁱ nen Yksi mittavimmista tehtdvis-

tä oli

karlalaisen siirtoväen oloyen _i är1estäminen. Ensim- mäiset karlalaiset saapuivat

Huittisiin joulukuussa L 939.

Enimmtlläan tääLLä oli tuhan- sia siirtolaisia påastaisen tie- noilla 1940. Suurin osa siirto- laisista oli kaukolalaisia.

Monenlaisia vaikeuksia syn- Wr,

kun

itäinen

j^

^läntinen

kulruuri törmäsivät. Ihmetel- tiin ^{toisten t^pola,,} ruokia, pu- hetapaa, joskus tunteet kuu-

menivat kovas tikin. Talvipak- kasilla sattui, ettei yömyöhälJä saapuneelta väsyneeltä siirto-

laisf oukoll e

^tna löyrynyt ma- japaikkaa. Siirtoväellä oli pal-

ior

kouluikäisiä lapsia, iotka piti sijoittaa kouluihin. Sekään ei arna sujunut kitkatta. _Jayltt- en l^ omahyväistenkin huit-

tislaisten joukkoon ei varmas-

tt

arna ollut helppo tulla. Tu- tustumista yritettiin helpot-

t^

m^atalousnaisten ^järies- tämrllä ruo kakurs s eilla ^s ekä kansanopiston kesäkurs silla v. 1940.

Jatkosodan alkuvaihees sa 1941-42 suurin osa tänne si-

j oitetusta siirtolaisista muutti

takai sin kotis euduilleen.

Jatkosodan ^arkana Huitti- sisiin tuli ^{myös jonkin verran} inkeriläisiä, jotta nåtllä seu-

duin arvostettiin. He olivat

ahkeria ja osasivat maatalous- töitä. Seurakunta lalotat yrit- tivät auttaa inkeriläisiä monin tavoin.

Inkeriläisten kohtal on r^t- kaisi sitten Moskovan välrcau- hansopimus. Inkeriläiset ei- vat loutuneet lähtemään tyh- jin käsin, nyytti kainalossa he olivat tulleetkin. Nyt yritettiin hankkia muk^ n kaikkea tar-

peellista, lehm ästä alkaen.

I{arialaisten pakkopaluu käynnisryi kesällä 1944. Tut- tuia kaukolalarsra palasi ^sa- tamäärin, vaikkei Huittinen

edes ollut heidän sijoituspaik- kansa. Loppujen lopuksi suu- rin osa Huittisten siirtoväestä

on kotoisin

Viipurin

läänin Pyhäi ärvekä _f a Huhtamoo n _ia Suttilaan muuttaneet pääosin Sakkol ast^.

I(esäll ä 1,9 45 muuttoliike Huittisissa oli vielä pahasti se-

kaisin, sillä siirtovakeä olt 25

eri

kunnasta yhteensä noin 1200 henkeä.

Nyt

siirtoväel-

lä oli

hieman enemmän kaa valmistautua lopullis een^r- lähtöönsä. Mukana oli palion karlaa, lehmla _1a hevosia.Taas

tarvittiin

sopeutumista. Sa- mana vuonna asutus toiminta pääsi vauhtiin. ^Maanlunas- tuslautakunn

^n ^{joskus epä-} kiitolli ^s enakin teht ävänä oIt muodo staa tarvitt avat uudet

tilat niin

siirtoväelle ^kuin myös rintamamiehill. _{ia hei-} dän omaisilleen.

Fluittislaiset palasiv at vä- hitellen rauhan töihin.

Eeua-Ma/a

\yti

SISSAALLAMPIAWAA

Huittisten Joulu qikoisempien vuosien iulkqisuio.

Tieduslelut Keiio Jqqkolq puh. 568 131

Sissäällämpiävvää

HUITTISTEN KOTISEUTUYHDISTYS

I

B

Huittisten _Joulu