MOR-Y08-001
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT 0500m
Reunamoreenivalli
4484000 4484000
4485000 4485000
4486000 4486000
4487000 4487000
4488000 4488000
6882000 6882000
6883000 6883000
6884000 6884000
PALANUTKANGAS-KUUPANLEHTO KESÄLAHTI, KITEE
Tietokantatunnus: MOR-Y08-001 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:4213 09 Alueen pinta-ala: 195,7 ha
Korkeus: 120 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 40 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m
Moreenimuodostuman sijainti: Palaneenkankaan-Kuupanlehdon kumpumoreenialue sijaitsee Hummovaaran kaakkoispuolella, 20 km Kesälahdelta luoteeseen.
Geologia
Palaneenkankaan-Kuupanlehdon laaja kumpumoreenialue sijoittuu Toisen Salpausselän proksimaalipuoliseen kumpumoreenivyöhykkeeseen Kiteen kumpumoreenikentälle. Aluerajauksen koko on noin 3200 x 1000 metriä, ja kokonaiskorkeuseroa koilliseen Pyhäjärven rantaan viettävällä alueella on 40 metriä. Alue koostuu kahdesta muototyypistä: suurista loivapiirteisesti kumpuilevista kankaista ja pienemmistä jyrkkäpiirteisemmistä moreenikummuista niiden liepeillä. Alueen kaksi suurta kangasta ovat 800 x 600 metrin kokoisia ja 25 metriä korkeita, ja niiden päällä on matalaa, aaltoilevaa kummukkoa. Monin paikoin maasto on varsin tasaista. Alueen pohjois- ja itäosiin keskittyneet pienipiirteisemmät kummut ja selänteet ovat puolestaan 20-200 metrin kokoisia ja 2-12 metriä korkeita. Muutamia varsin jyrkkiä ja korkeita rinteitä löytyy. Muodot ovat jokseenkin
suuntautumattomia. Suurehkoja kumpuryhmiä erottavat toisistaan kapeat suot, ja rajauksessa on myös mukana pieniä soistumia. Kohdealue on osa poikkeuksellisen laajaa, tyypillisesti suurista kankaista koostuvaa
kumpumoreenialuetta, minkä vuoksi myös rajattu alue on suuri. Laajan kumpualueen synty liittynee tiiviisti Toisen Salpausselän kehitykseen. Jäätikön mukana kulkeutunutta ainesta on reunamuodostuman
proksimaalipuolella juuri Puhoksen-Kesälahden kohdalla olevassa mutkassa poikkeuksellisen paljon, seudulla on melko sekava harjujaksojen verkosto, ja reunamuodostumavyöhyke on paikoin epämääräinen. Ilmeisesti jäätikön liikkeessä on ollut runsaasti paikallista vaihtelua, oskillointia, pysähtymisiä ja loppuvaiheessa paikalleen
sulamista.
Kalliosta ei ole havaintoa, mutta se voi aiheuttaa osan suurten kankaiden suurmuodosta. Seudulla on kuitenkin ylipäänsä hyvin niukasti selkeitä kalliomuotoja tai paljastumia. Alueen useissa tieleikkauksissa aines on melko soraista hiekkamoreenia, ja kohtalaisen lajittunuttakin ainesta löytyy. Pintalohkareisuus vaihtelee kohtalaisesta suureen (1-10 kpl aarilla), eniten lohkareita on pienillä kummuilla ja vähiten tasaisilla kankailla. Lohkareiden koko vaihtelee pienestä hyvin suureen (alle 1-4 m). Kiviä on melko runsaasti. Ylin ranta lienee seudulla noin 95 metrin tasolla (Saimaan jääjärvi), joten lähes koko alue länsi- ja itäreunoja lukuun ottamatta on supra-
akvaattinen.
Biologia
Palaneenkankaan-Kuupanlehdon varttunut avara männikkö on suurimmaksi osaksi melko luonnontilaista, mustikkatyypin (MT) kasvatusmetsää. Kuivimmilla kumpareilla kasvaa kohtalaisesti puolukkaa, jolloin tyyppi muistuttaa lähinnä puolukka-mustikkatyyppiä (VMT). Alueella on myös pienialaisesti jäkälälaikkuja. Korkealla sijaitsevat suot ovat rämeitä. Taimikot ja itäosan nuoremmat sekapuustoiset metsät ovat metsäkastikan vallassa.
Alueen kasvillisuus ei ole harvinaista, luontotyypit ovat tuoreita kankaita ja karuja rämesoita. Palaneenkankaan varttunut männikkö on luonnontilaisen kaltaista.
Maisema ja muut arvot
Alueen rajaus on melko vaihettuva, ympäristössä on satoja hehtaareja samantyyppistä maastoa. Sekä suuret kankaat että pienemmät kummut erottuvat kohtalaisesti kartalla, ja ne hahmottuvat yleensä myös maastossa hyvin. Pyhäjärvelle avautuu muutama näkymä, pääosin alue on kuitenkin peitteinen eikä kaukonäkymiä ole.
Sisäinen maisema on osin alueen laajuuden takia vaihteleva, maastossa on paljon erityyppisiä muotoja ja näkyvyys on melko hyvä. Alue on hirvenmetsästysaluetta. Heti kohdealueen pohjoispuolella on laaja Natura- alue (Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus; FI0700091), ja lännessä kolmen kilometrin päässä on niin ikään huomattavan suuri Puruveden Natura-alue (FI0500035). Etelässä kolmen kilometrin päässä on puolestaan pitkän ja kapean harjujakson muodostama Karjalansärkän-Seiväslammensärkän Natura-alue (FI0700076). Luoteessa Hummovaaran kylässä on uhrikiviä ja ns. Lönnrotin petäjä, jonka juurella Elias Lönnrotin kerrotaan tallettaneen paikallista kansanrunotta ensimmäisellä runojenkeruumatkallaan v. 1828. Alueen kaakkoispuolinen,
muodoiltaan kohdealueen tyyppinen Kiiaskangas on pohjavesialuetta.
