YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN

JULKAISU 5/2008

TUTKAS

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET

PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN

Toimittanut

Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - ja Edistyksellinen tiedeliitto ry järjestivät keskiviikkona 24.9.2008 keskustelutilaisuuden "Yliopistoreformien vaikutukset perusope- tukseen ja -tutkimukseen".

Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat valtiosihteeri Heljä Misukka opetusministeriöstä, Solu- ja kudosteknologiakeskuk- sen johtaja, professori Riitta Suuronen Tampereen yliopistosta, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopistosta, Radiotieteen ja -tekniikan laitok- sen johtaja, professori Antti Räisänen Teknillisestä korkeakoulusta ja tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipu- heenvuoron pitivät edustajat Tuomo Hänninen keskustan eduskuntaryhmästä ja Raija Va- hasalo kokoomuksen.

Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä.

Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

SISÄLLYSLUETTELO

Mitä yliopistouudistuksella tavoitellaan?

Valtiosihteeri Heljä Misukka, opetusministeriö

Case Regea - monipuolinen yliopistojen yhteislaitos

Professori Riitta Suuronen, solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto

Jääkö perusopetus huippujen varjoon? – Esimerkkinä opettajankoulutus

Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja –tutkimuksen – hukkuu- ko jokin muu?

Professori Antti Räisänen, Radiotieteen ja –tekniikan laitoksen johta- ja, Teknillinen korkeakoulu

Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteen alakult- tuureissa

Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala, Tampereen teknillinen yli- opisto

Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetusministeriö

MITÄ YLIOPISTOUUDISTUKSELLA TAVOITELLAAN?

Hyvät kuulijat,

Olemme kaikki historiallisen yliopistouudistuksen kynnyksellä. Luulen että muutoksen kourissa monen meistä tekisi mieli joskus sanoa laulun sanoin

"hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot".

Haluankin heti aluksi todeta, että on paljon perusasioita, jotka pysyvät sama- na, vaikka uudistus onkin mittava. Ensinnäkin yliopistojen julkinen tehtävä ei muutu: päätehtävinä säilyvät edelleen tutkimus ja siihen perustuva opetus.

Toiseksi, akateemisen yhteisön tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus se- kä itsehallinto akateemisessa päätöksenteossa säilyvät. Kolmanneksi, valtio takaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, vieläpä kustannuskehitys huomioiden. Ja neljänneksi, suomalaisten opiskelijoiden tutkintoon johtava opetus pysyy maksuttomana, eikä taloudellinen tilanne saa olla esteenä opiskelulle.

Nämä neljä peruskiveä pysyvät siis yliopistojen kivijalkoina tulevaisuudessa- kin.

Yliopistoissa annettava opetus ja siellä tehtävä perustutkimus ovat jatkossa- kin pohja koko maamme sivistyksen, hyvinvoinnin sekä kilpailukyvyn kehit- tämiselle. Taustaksi on myös hyvä todeta eräitä Suomen tutkimusjärjestel- mää kokonaisuutena kuvaavia seikkoja:

• Maamme kokonaistutkimuspanos on maailman huippua ja sitä selittää yrityssektorimme huomattava tutkimusintensiivisyys. Kuitenkin se rajoit- tuu vain harvoille tuotannon aloille ja hyvin harvoihin yrityksiin. Kokonai- suutena yritysten tutkimuspanostuksessa on paljon parannettavaa.

• Julkinen tutkimuspanostus (yliopistot, Suomen Akatemia, Tekes) on meil- lä kiitettävää tasoa. Pääosa julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta tehdään yliopistoissa ja valtion vielä nyt omistamat yliopistot ovat tutkimusjärjes- telmämme, ja erityisesti julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisin osa.

Suomalaisesta tutkimuksesta tehdään (menoilla mitattuna) lähes 20 % yliopistoissa

• Yliopistolaitoksella ja sen piirissä tehtävällä tutkimuksella on keskeinen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Voisi sanoa, että yliopistolai- tos on innovaatiojärjestelmämme moottori.

Hallitusohjelman mukaisesti ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa ollaan kehittämässä samaan suun- taan kuin muualla maailmassa. Yliopistoista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Uudistuksen taustalla on kansainvälisen kehityksen rinnalla yliopistojemme monien vuosien yhteinen tahtotila. Uudistusta edeltää vuosien valmistelu- ja selvitystyö. Pohjaa kehittämiselle antaa erityisesti professori Jorma Rantasen ja hallintoneuvos Niilo Jääskisen avustajineen, edellisen opetusministerin aloitteesta, tekemä laaja ja korkealaatuinen selvitys yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Valmiuksia nopeaan etenemiseen siis löytyy niin valtionhallinnossa kuin yliopistoissakin.

Yliopistouudistuksen kanssa valtion tutkimuslaitosverkosto ja sektoritutki- musjärjestelmä kokonaisuudessaan ovat uudelleentarkastelun alaisena. Uu- distukset koskevat jossain määrin myös Suomen Akatemiaa.

Jääskisen ja Rantasen raportteja seurasi lausuntokierros. Hallitusohjelmassa naulattiin kiinni se, että uudistus toteutetaan. Elokuussa 2007 julkistettiin uudistuksen suuntaviivat, jotka myös kävivät lausuntokierroksella. Tämän pohjalta hallitus päätti iltakoulussaan viime marraskuussa yliopistojen talou- dellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Lakiesityksen valmistelussa on koko yliopistoyhteisö ollut aktiivisesti mukana ja nyt tämä esitys on jälleen julkisesti arvioitavana. Onko mikään laki ollut näin avoimesti valmisteltavana? Tämä on ollut hyvä prosessi ja toivottavasti keskustelu jat- kuu vilkkaana.

Sinivihreän hallituksen keskeisiä linjauksia on, että kaikkien yliopistojen ra- hoituksen pitkäjänteisyys turvataan ja riittävällä pääomittamisella vahviste- taan yliopistojen maksukykyä, vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta. Yliopis- tojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan ja henkilöstön ja opiskeli- joiden asema turvataan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on useampaan otteeseen linjannut yliopistojen taloudelliseen toimintakykyyn ja pääomit- tamiseen liittyviä kysymyksiä.

Lähtökohtana on, että hallitus on tässä vaiheessa sitoutunut yhteen säätiö- muodossa toimivaan yliopistoon. Aalto-korkeakoulusäätiö perustettiinkin ke- sän aikana ja elokuussa valtioneuvosto nimitti edustajansa sen hallituksen.

Syyskuun loppuun mennessä saamme kaikilta yliopistoilta vastaukset siihen, pyrkivätkö ne julkisoikeudelliseen vai säätiömalliin.

Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa keventämällä valtionhallin- non yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta ja antaa päätöksentekovallan henki- löstöpolitiikan, talouden ja omaisuuden suhteen yliopistoille itselleen. Yli- opistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen. Yliopistoja ei siis enää kehitetä osana valtionhallintoa, vaan yli- opistojen päätehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, näkökulmista.

Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että vaikka yliopistojen hallituksissa ns.

ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaa, julkisoikeudellisessa mallissa yliopisto itse valitsee myös nämä jäsenet. Hallituksen jäsenten tehtävänä on toimia yliopiston kokonaisedun puolesta. Tavoitteena on, että hallituksen ulkopuoli-

set jäsenet tuovat uutta asiantuntemusta sekä tieteellistä ja yhteiskunnallista osaamista yliopiston toiminnan vahvistamiseksi. Uskon että näiltä henkilöiltä tullaan vaatimaan korkeaa ja monipuolista osaamista, aivan kuten Aalto- yliopiston hallitusta valittaessa tehtiin.

Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä yliopistolain aikataulusta: Hallituksen esi- tys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2009. Tavoit- teena on, että laki voisi astua voimaan 1.8.2009 ja sen mukainen toiminta al- kaisi yliopistoissa täydessä laajuudessa 1.1.2010. Lakiluonnoksen lausunto- kierros päättyy 15.10.2008.

Toivomuksemme on, että yliopistoissa ja keskeisissä sidosryhmissä käydään avointa ja rakentavaa keskustelua. On tärkeää, että lausunnoissa nostetaan esiin konkreettisia kysymyksiä ja muutosesityksiä. Näin lausunnot pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan hallituksen lakiesityksen vii- meistelyyn.

Yliopistolaki on yksi osa uudistusta. Sen lisäksi hallitus on myös tehnyt myön- teisiä päätöksiä yliopistojen taloudellisten toimintaedellytysten osalta. Halli- tusohjelman mukaisen toimintamenorahoituksen kasvun lisäksi uusille yli- opistoille ollaan osoittamassa 150 milj. euroa niiden maksuvalmiuden tur- vaamiseen. Tästä 50 milj. euroa sisältyy hallitukseen talousarvioesitykseen vuodelle 2009. Sen jakoperiaatteista päätetään myöhemmin. Lisäksi kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina koskeviin yliopistoihin voidaan tehdä valtion fi- nanssisijoituksia.

Parhaillaan työskentelee myös opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia miten yliopistokiinteistöjä voidaan tarkoituksenmukaisimmin käyttää yliopistojen pääomittamisessa.

Tämän työn tavoitteena on, että yliopistojen käytössä olevat tilat ovat koh- tuuhintaisia, kiinteistöjen arvo säilyy ja yliopistot tulevat tasapuolisesti koh- delluiksi. Työryhmän työ valmistuu lähiviikkoina.

Tulevaisuudessa on yliopistojen omassa päätösvallassa se, että voimavarat kohdistuvat yliopistojen perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen vahvis- tamiseen. Opetusministeriö seuraa indikaattorein esimerkiksi sitä, miten pal- jon julkisuudessa käsitelty opiskelija/opettaja-suhde paranee.

Yliopistolainsäädännön uudistaminen on siis vain yksi, tosin keskeinen, osa yliopistojärjestelmämme reformityössä. Se luo yleiset puitteet yliopistojen toiminnan järjestämiselle. Tutkimuksen näkökulmasta on tärkeätä se, minkä- laiseksi yliopistojen tuleva rahoitusjärjestelmä muodostuu ja uudistuva Aka- temialainsäädäntö muodostuvat. Tärkeätä on myös, miten yliopistojen ra- kenteita saadaan kehitettyä niin, että tutkimukselle turvataan kriittiset voi- mavarat, yliopistot löytävät omat tieteelliset painoalueensa ja että yliopisto- jen sisälle voidaan luoda merkittävästi nykyistä vahvempia tutkimusympäris- töjä.

Uudistuksen myötä yliopistot ovat valtion sijaan itse työnantajia ja henkilös-

yliopistoille entistä paremmat mahdollisuudet omista tarpeista lähtevän pit- käjänteisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Henkilöstön kannalta muutos avaa mahdollisuudet vakaampaan urakehitykseen ja hyvistä työsuorituksista palkitsemiseen. Työsuhde antaa myös paremmat mahdolli- suudet määräaikaisia palvelussuhteita koskevien ongelmien ratkaisuun. Vir- kavastuuta voidaan hyvin toteuttaa työsuhteissa, kuten nyt jo tehdään esi- merkiksi ammattikorkeakouluissa tai vaikkapa Kelassa.

Haluan tässä yhteydessä korostaa, että henkilöstön asemasta ja henkilöstös- tä huolehtiminen uudistuksen aikana on aivan keskeistä, kun tavoitteena on luoda koko yliopistoyhteisölle nykyistä paremmat ja pitkäjänteisemmät työs- kentelymahdollisuudet. Uudistuksen valmistelussa henkilöstöjärjestöt ovat mukana lähes kaikissa valmisteluryhmissä ja henkilöstöä pyritään informoi- maan ja kuulemaan mahdollisimman laajasti. Talouspoliittinen ministeriva- liokunta on kesäkuussa linjannut eläkejärjestelyjä koskevien ratkaisujen peri- aatteet ja muita henkilöstön siirtymiseen ja sen aseman turvaamiseen liitty- viä asioita valmistellaan opetusministeriön asettamissa neuvottelu- ja henki- löstöryhmissä.

Paremmalle henkilöstöpolitiikalle on tarvetta myös tutkijanuran kehittämi- sessä. Opetusministeriö tukee siirtymistä neliportaiseen tutkijanuramalliin, jonka tavoitteena on läpinäkyvämpi, ennustettavampi ja tasa-arvoisempi tut- kijanura. Pidän erittäin tärkeänä, että tutkijanuraportaikossa on tarjolla myös vakituisia tehtäviä: Haluan kannustaa yliopistoja siihen, että tutkijan työ- olosuhteita kehitetään nykyistä pysyvämmiksi ja samalla pidän tärkeänä, että tutkijoiden sosiaaliturvaa voitaisiin vahvistaa. Hallituksen päätös apurahan- saajien eläketurvan, sairausvakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmaturvan järjestämiseksi vuoden 2009 alusta on merkittävä. Myös apurahansaajien kohtelua työttömyysturvan osalta tullaan oikeudenmukaistavaan.

Hyvät kuulijat,

Seminaarin kutsussa kysyttiin, onko uusi hallintomalli uhka yliopistojen pe- rusopetukselle ja heikentääkö uusi rahoitusmalli akateemista vapautta? Kiel- tämättä vähän hämmästelen tällaista kysymyksenasettelua, koska jos näin olisi, eivät kai yliopistot itse haluaisi uudistusta viedä läpi. Toivottavasti vas- tasin omassa puheenvuorossa riittävän selvästi, ettei näin siis totta vieköön ole käymässä! Toivonkin, että pystymme yhteistyössä yliopistojen kanssa ra- kentamaan niille parempaa tulevaisuutta ympärillämme käynnissä olevassa voimakkaassa muutoskehityksessä.

Professori Riitta Suuronen

Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto

CASE REGEA - MONIPUOLINEN YLIOPISTOJEN YHTEISLAITOS

www.regea.fi

“Tutkimuksesta tulevaisuuden hoitoihin"

Case Regea

Case Regea - - monipuolinen monipuolinen yliopistojen yhteislaitos yliopistojen yhteislaitos

Prof. Riitta Suuronen, Suu- ja leukakir. EHL ja erik.lääk.

Regean johtaja Tampereen yliopisto ja TAYS YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA

YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA ––TUTKIMUKSEENTUTKIMUKSEEN

Huippuosaaminen Huippuosaaminen

2 erilaista lähestymistapaa…

www.regea.fi

Option # 1 Option # 1

„Yritetään katsoa mikä on mahdollista ja minne voitaisiin mennä

„Mitä toiset tekevät?

„Mennään pidemmälle kuin muut…

„ Katsotaan yleisiä trendejä, miten rakenteet muuttuvat muualla

„Tietoliikenne lisää globalisaatiota

www.regea.fi

Option # 2 Option # 2

„tehdään sellaista joka tuntuu kiinnostavalta

„vaikkei vielä tiedetä onko siitä hyötyä

„tutkimusta tutkimuksen vuoksi ???

„tutkimusta isoilla riskeillä

„voi olla ettei tule mitään

„potentiaalisesti voisi tulla jotakin ihan uutta – huippua!

www.regea.fi

Yliopistojen yhdistäminen Yliopistojen yhdistäminen

„Ajetaanko käärmettä pyssyyn…?

„Onko yhdistymisestä todellista etua?

„Resurssointi TaY/TTY vs MIT

www.regea.fi

Regea Regea

„Monipuolinen yliopistojen yhteislaitos

„Perusopetusta vain opinnäytetöinä

„Ei omia perustutkinto-opiskelijoita

„Tutkimus sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta – rahoituksesta riippuen

www.regea.fi

Solu- Solu - ja kudosteknologia ja kudosteknologia - - tulevaisuuden hoitomenetelmä tulevaisuuden hoitomenetelmä

„ (bio)materiaalitutkimus

„ biolääketieteellinen tutkimus

„ solubiologia, molekyylibiologia, genomiikka

„ sovellettu lääketieteellinen tutkimus

„ kokeellisesta kirurgiasta kliinisiin sovelluksiin

„ kudospankkitoiminta

„ kantasolututkimus

„ geeninsiirtotutkimus

„ kontrolloitu lääkeluovutus Ækolmas hoitomuoto kirurgian ja lääkehoidon rinnalle

Regea nyt Regea nyt

Palveluyksikkö Tutkimusyksikkö

Kudospankki Muut palvelut Solututkimus Kantasolututkimus

Alkion kantasolut Aikuisen rasvan kantasolut

Kudosteknologia- ja biomateriaalitutkimus

www.regea.fi

Tavoite / 1 Tavoite / 1

Regeasta tulee Suomen ensimmäinen EU-direktiivit täyttävä monikudoslaitos ja sen tavoitteena on tulla Pohjoismaiden johtavaksi kliiniseksi

monikudospankiksi.

Direktiivi astui voimaan 2006, Suomen lainsäädäntö voimaan 1.6.2007

Lääkelaitos myönsi luvan 2008

www.regea.fi

Tavoite / 2 Tavoite / 2

„Regeasta tulee Suomen johtava solu- ja kudosteknologiakeskus, joka toimii kiinteästi muiden alan toimijoiden kanssa

„Muut tutkimusyksiköt

„Yritykset

„Hoitolaitokset

3 M€ / Tekes 10/2005: Regea on Suomen johtava kudosteknologiakeskus

www.regea.fi

Yliopisto vai yritys??

Yliopisto vai yritys??

„2000-luvun alussa bioriskiraha vähissä

„Yksikön infrarakenteet erittäin kalliit

„Yliopistolla ei kassakriisiä

„Henkilöstöllä yliopistotason palkat

„Perustajajäsenet suostuivat tappiontakaukseen

www.regea.fi Biomeeri

Väestöliitto

Piramk Oy Inion

Linvatec Biomaterials

TTY

TaY

Coxa Oy

PSHP

REGEA

Histola Bioretec

Prekliininen keskus Santen FIT

ChipMan Biomire Biomatech

CRC IMT

Evostem

Scaffdex Ovumia

www.regea.fi

KUDOSKORJAUSKESKUKSEN KUDOSKORJAUSKESKUKSEN

FOKUKSET FOKUKSET

2004 2006 2010

Tutkimus ja Tutkimus ja

kehitys kehitys

Tuotteet Tuotteet Kudospankki

Kudospankki

Tutkimus ja Tutkimus ja

kehitys kehitys

Kudospankki

Kudospankki TuotteetTuotteet KudospankkiKudospankki

Yritykset Yritykset

Tuotteet Tuotteet Tutkimus ja Tutkimus ja

kehitys kehitys

13.1.2003

Histola Oy Evostem

Finland Oy ^{Ovumia Oy}

Solu- Solu - ja kudosteknologiakeskus ja kudosteknologiakeskus Regea

Regea

2003-2004 IMT:n projekti

ƒ toiminta alkoi 9 / 2003 TaY:n Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) alaisuudessa, vuoden lopussa henkilöstöä 3

ƒ ei omia toimitiloja

ƒ yksi rahoituslähde

ƒ 2004 toimitilat (500 m2) valmistuivat

ƒ luupankkitoiminta siirtyi Tekonivelsairaala Coxalta Regealle

ƒ puhdastilat suunniteltiin ja kilpailutettiin

ƒ henkilöstömäärä kauden lopussa 7

ƒ liikevaihto n. 2 milj. euroa

www.regea.fi

Solu- Solu - ja kudosteknologiakeskus ja kudosteknologiakeskus Regea

Regea

2005 – 2006 TaY Erillislaitokseksi

ƒ toimitilojen 2. vaihe valmistui (800 m²)

ƒ Tutkimustoiminta aloitettiin omissa tiloissa

ƒ GMP-tason puhdastilat valmistuivat (200 m2)

ƒ laatujärjestelmää rakennettiin

ƒ rekrytoinnit jatkuivat

ƒ henkilökunnan määrä kauden lopussa yli 50

www.regea.fi

Solu- Solu - ja kudosteknologiakeskus ja kudosteknologiakeskus Regea

Regea

Æ 2007-2008

„ maailman ensimmäinen GMP-tason eläinmateriaalivapaa kantasolulinja

„ monikudospankin akkreditointi ensimmäisenä Suomessa uuden EU-direktiivin (2004/23/EY) mukaiseksi

„ ISO 27001 / 17799 tietoturva-akkreditointi

„ rekrytoinnit jatkuvat, nyt henkilökuntaa yli 80, toimitilaa noin 2500 m²

ÆHaasteena kestävän rahoituspohjan luominen, nyt 80% ulkopuolista kilpailutettua rahoitusta tai tulorahoitusta

www.regea.fi

Regean

Regean tutkimustoiminta tutkimustoiminta

„Kansainvälinen verkottuminen tärkeää, Regean tutkimusryhmillä

tutkimusyhteistyötä monien ulkomaisten ryhmien kanssa

„Suomessa tehtävä tutkimus tällä hetkellä hyvin korkeatasoista

„Regea kiinnostava yksikkö ulkomaisille tutkijoille

„kudosteknologiakeskittymien rakentaminen Euroopassa tärkeää

www.regea.fi

Regean puhdastilat Regean puhdastilat

Mahdollistavat

„ kudosten käsittelyn uuden EU-direktiivin mukaisesti

„Kantasolu/

kudosteknologisten tuotteiden

valmistuksen

www.regea.fi

Kudosteknologisten

Kudosteknologisten hoitomuotojenhoitomuotojen mahdollisuudet

mahdollisuudet

„ iho palovammoihin ja ihosairauksiin

„ rustovaurioihin

„ rasvapuutoksiin

„ luupuutoksiin

„ hampaan kantasolut kiinnityskudossairauksiin

„ hermoston sairauksiin ja vammoihin

„ diabeteksen hoitoon

„ sydämen vaurioihin

„ maksavaurioihin

Inst of Biotech_HU Kushner et al

Kantasolututkimus

Kantasolututkimus Regeassa Regeassa

Aikuisten kudosperäisiä ja

alkioperäisiä kantasoluja

„ Kantasolujen tuottaminen GMP-olosuhteissa, ilman eläinperäisiä aineita, jotta soveltuvat ihmisten hoitoon

www.regea.fi

Kudokset uusiutuvat…

Kudokset uusiutuvat…

„Suolen limakalvo 2h…2 vrk

„Iho 20 vrk

„Sydän 5 v

„Luusto 10 v

… taustalla kantasolut

www.regea.fi

Mitkä ihmeen kantasolut?

Mitkä ihmeen kantasolut?

„Kantasolut ovat

erilaistumattomia soluja, joilla on kaksi merkittävää ominaisuutta:

„Kantasolut pystyvät uusiutumaan

„Kantasolut pystyvät myös erilaistumaan

„Erilaistumispotentiaali riippuu solulähteestä

www.regea.fi

Kudosperäiset kantasolut Kudosperäiset kantasolut

Aikuisen eri kudoksissa:

„veren kantasolut

„luuytimen ja rasvan kantasolut

„erilaistuvat esim. rustoksi ja luuksi, mutta myös muiksi solutyypeiksi, tosin rajallisesti

„ihon ja suolen kantasolut erittäin aktiivisia

„hermokudoksen kantasolut

Kyky erilaistua yhdeksi tai useammaksi solutyypiksi

www.regea.fi

Alkion kantasolut Alkion kantasolut

„ Saadaan blastokystiviheen alkiosta n. 5 päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen

„Ylijäämäalkiot

„ Voivat erilaistua elimistön kaikiksi solutyypeiksi ja toisaalta kasvaa rajattomasti erilaistumattomassa muodossa

www.regea.fi

Alkioperäinen

Alkioperäinen kantasolulinjakantasolulinja

„ Sisäsolumassa eristetään ja kasvatetaan tukisoluina toimivien fibroblastisolujen päällä

„ Noin 2 viikon kuluessa sisäsolumassan eristämisestä, solut lähtevät kasvamaan kolonioina

- Noin 10-20%:sta onnistuneista sisäsolumassan eristämisistä syntyy uusi kantasolulinja

„Uusien linjojen perustaminen ja kantasolujen viljely vaatii erityisosaamista

„Ensimmäisen ihmisen alkion kantasolulinjan perusti James A Thomson vuonna 1998

„Maailmalla tällä hetkellä n. 500 ihmisalkion

kantasolulinjaa ja vain muutama laboratorio, joka osaa tuottaa uusia linjoja

Alkion kantasolut

Alkion kantasolut

www.regea.fi

Regean

Regean kantasolututkimusprojektitkantasolututkimusprojektit

Alkion kantasolut:

„ Kantasolujen karakterisointi

„ Kantasolujen GMP optimointi

„ Kantasolujen erilaistuminen sydänlihassoluiksi

„ Kantasolujen erilaistuminen hermosoluiksi

„ Kantasolujen erilaistuminen verkkokalvon soluiksi

Rasvan / hampaan mesenkymaaliset kantasolut:

„ Kantasolujen karakterisointi

„ Kantasolujen GMP optimointi

„ Kantasolujen erilaistuminen rusto- ja luusoluiksi

www.regea.fi

Soveltavaa tutkimusta…

Soveltavaa tutkimusta…

www.regea.fi

Rasvasta luuta : Puhdastiloissa A/B Rasvasta luuta : Puhdastiloissa A/B

„A-alueella, yksi 5 µm partikkeli ilmakuutiossa aiheuttaa hälytyksen

www.regea.fi

Bioreaktorit Bioreaktorit

- - ihmisen varaosatehtaat ihmisen varaosatehtaat

TRENDS in Biotechnology / M.Moretti

www.regea.fi

Ennakointia?

Ennakointia?

„Kansallinen ihmisalkiokantasolupankki

„Noin 400-500 linjaa

„Jokaiselle ”match”

„Pystytys vie yli 10 vuotta

„Rahoitus?

Tulevaisuus?

Tulevaisuus?

”The best way to predict the future is to invent it”

Alan Kay in 1971

Professori Jouni Välijärvi

Koulutuksen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

JÄÄKÖ PERUSOPETUS HUIPPUJEN VARJOON - ESIMERKKINÄ OPETTAJANKOULUTUS

Jouni Välijärvi, professori

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Jääkö perusopetus huippuosaamisen varjoon? -

Esimerkkinä opettajankoulutus

Yliopistoreformin vaikutukset perusopetukseen ja -tutkimukseen-seminaari Eduskunta, Helsinki 24.9.2008

Rahoitusmallin valintoja mm:

Huippuosaaminen - perusosaaminen

Tutkimus - opetus - yhteiskunnalliset palvelut Perustutkimus – soveltava tutkimus - kehittäminen Kansallinen - kansainvälinen

Kilpailuttaminen - perustaso Kasautuva - hajauttava Individualismi - yhteistyö

1/57 1/245

Koulutusala Maist eri- tutkin toja

Toht orin tutki ntoja

Pro fes- sor eita

Tutki ntoja/

profe ssori

Maistereita/

professori

Tohtoreita/pro fessori

Humanistinen 1784 107 248 7,63

7,19

0,43

Kasvatustieteell

inen 1630 77 130 13,13

12,54

0,59

Yhteiskuntatiete

ellinen 1261 95 205 6,61

6,15

0,46

Luonnontieteelli

nen 1496 308 352 5,13

4,25

0,88

Lääketieteelline

n 415 228 260 2,47

1,60

0,88

Tutkimusresurssit

1) Koulutuksen ja tutkimuksen vahva yhteys 2) Huiput nosevat lujalta ja laajalta perustalta 3) Opetuksen arvon turvaaminen

4) Pedagginen huippuosaaminen

5) Monipuolinen ja -arvoinen sivistysperusta

Opettajankoulutuksen tulevaisuus

Tutkimuksen vahvistaminen

• Valtakunnallinen tutkimuksen koordinointi

• Kohdennettu tutkimusohjelma

• Monitieteinen tutkijakoulutus ja suuremmat tutkintotavoitteet

• Tutkimuskulttuurin ja tutkimuksen johtamisen vahvistaminen

• Virkarakenteen uudelleen kohdentaminen

• Opettajankouluttajien liikkuvuuden edistäminen

• Normaalikoulujen tutkimuksellisuuden vahvistaminen

Professori Antti Räisänen

Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu

PELASTAAKO AALTO TEKNIIKAN PERUSOPETUKSEN JA -TUTKIMUKSEN - HUKKUUKO JOKIN MUU?

Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja –

tutkimuksen – hukkuuko jokin muu?

Antti Räisänen

SMARAD-huippuyksikkö

Radiotieteen ja –tekniikan laitos Teknillinen korkeakoulu

Tekniikassa ja luonnontieteissä aivan liian vähän opettajia

ƒ1960-luvun korkeakoululaki määritteli oikeaksi opiskelija–opettaja-suhteeksi - Tekniikassa ja luonnontieteissä 8

- Lääketieteissä 5-6 - Humanistisissa tieteissä 12

ƒVaikka tähän ei päästykään, kehitettiin eri tieteenalojen resursseja tasapuolisesti aina 1980 luvun lopulle saakka.

ƒ1990-luvulla tekniikan ja luonnontieteiden opiskelupaikkoja lisättiin rajusti, mutta resursseja vain vähän: opiskelija–opettaja-suhde huonontui huolestuttavasti.

ƒOpiskelijamäärien muutoksen ja resurssikehityksen perusteella laskettu resurssien lisäystarve verrattuna vuoden 1988 tilanteeseen on:

- Teknilliset tieteet 50 %

- Luonnontieteet 50 %

- Lääketieteet 25 %

- Kauppatieteet 18 %

- Yhteiskuntatieteet 14 %

- Humanistiset ja muut tieteet 1 %

- Taideteolliset ja taidealat 0 %

Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 3

Teknillinen korkeakoulu

ƒPerustettu 1849, yliopistona vuodesta 1908

ƒNeljä tiedekuntaa, 25 laitosta, 9 erillislaitosta, 19 tutkinto-ohjelmaa

ƒ250 professoria

ƒNoin 14500 opiskelijaa

ƒ1068 perustutkintoa ja 162 tohtoria vuonna 2007

ƒRahoitus vuonna 2007 yhteensä n. 230 miljoonaa euroa:

tomintamenomääräraha 127 milj. euroa, hankittu projektirahoitus 103 milj. euroa

ƒTKK:sta on valmistunut lähes 40000 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia sekä yli 2200 tekniikan tohtoria

ƒOpiskelija–opettaja-suhde on nyt 19:1 (opiskelijat FTE, opettajamäärään laskettu myös kaikki tuntiopetus)

ƒOpiskelija–professori-suhde = 60:1

Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 4

Vertailua:

California Institute of Technology (tiedot syksyltä 2007)

ƒ1891 Throop University – 1893 Throop Polytechnic Institute – 1920 Caltech

ƒUndergraduate students: 913 (v. 2007 sisäänotto 231), graduate students: 1220

ƒEli opiskelijoita yhteensä: 2133

ƒVuonna 2007 valmistui: 172 BSc, 108 MSc ja 206 PhD

ƒProfessoreita: toimessa 296, emeritus professoreita 104

ƒMuita opettajia 113, vierailevia opettajia 100

ƒPostdoc-tutkijoita 610, vierailevia tutkijoita 108

ƒMuita työntekijöitä 2650

ƒSäätiön peruspääoma noin 2000 miljoonaa USD

ƒBudjetti 542 miljoonaa USD

ƒTulonlähteet: lukukausimaksut 3%, lahjoitukset ja peruspääoman tuotto 56%, ulkopuolinen tutkimusrahoitus 35%, muut tulot 6%

ƒCaltechin entiset oppilaat tai sen henkilökunta vastaanottaneet 32 Nobelin palkintoa

ƒOpiskelija–opettaja-suhde erinomainen (∼2...4:1)!

ƒOpiskelija–professori-suhde = 7:1

Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 5

Vertailua: POSTECH – Pohang University of Science and Technology, Etelä-Korea

ƒPerustettiin 1986

ƒSäätiön peruspääoma noin 1600 milj. USD; peruspääoma saatiin yksityistämällä valtion terästehdas

ƒ239 professoria

ƒMuita opettajia noin 400

ƒOpiskelijoita yhteensä noin 3000

ƒTutkintoja v. 2007: 315 BSc, 274 MSc, 125 PhD, yhteensä 714

ƒKokonaisbudjetti (v. 2007): 261 milj. USD

ƒRankattu jo Aasian parhaaksi tiede- ja teknologiayliopistoksi

ƒOpiskelija–opettaja-suhde on hyvä, eli 5:1

ƒOpiskelija–professori-suhde = 14:1

Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 6

Aalto-yliopisto

ƒAalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) yhteenliittymä, joka aloittaa toimintansa säätiöyliopistona 1.8.2009.

ƒHelsingin kauppakorkeakoulu – HSE perustettiin 1911: nyt noin 4 000 opiskelijaa ja noin 500 tutkijaa, opettajaa ja palveluhenkilöä.

Vuonna 2007 HSE:ssä suoritettiin 31 tohtorintutkintoa ja 391 kauppatieteiden maisterin tutkintoa. HSE:n vuosibudjetti oli viime vuonna 39,3 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksen osuus oli 64 % ja ulkopuolisen rahoituksen 36 %. Opiskelija–opettaja-suhde on 19:1.

ƒTaideteollinen korkeakoulu – TaiK on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen yliopisto. TaiK perustettiin v. 1871. Taik:ssa opiskelee yhteensä noin 1900 opiskelijaa. Vuonna 2007 TaiK:sta valmistui 201 taiteen maisteria ja 8 taiteen tohtoria.

TaiK:n budjetti oli viime vuonna 35 milj. euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7 miljoonaa euroa. Opettajia 161, henkilökuntaa yhteensä noin 460. Opiskelija–opettaja-suhde on 8:1.

Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 7

Aalto-yliopisto, jatk.

ƒOpiskelijoita (2007): 15000 + 4000 + 2000 = 21000

ƒTutkintoja (2007): maisteritaso 1660, tohtori 201

ƒProfessoreita (nyt): noin 345

ƒSäätiön pääoma tulee olemaan (2012) 700 milj. euroa

ƒVuosibudjetti (v. 2012): nykyinen + 100 milj. euroa = noin 400 milj.

euroa

ƒTähtää tekniikan opetuksessa opiskelija–opettaja-suhteeseen 14:1

ƒTavoite maailman kärkiyliopistojen joukkoon kuulumisesta on asetettu vuoteen 2020.

Aalto-yliopisto: johtopäätökset

ƒAskel oikeaan suuntaan!

ƒTekniikan, talouden ja muotoilun hedelmällinen vuorovaikutus on tavoittelemisen arvoista: tarvitaan yhteinen kampus!

ƒOpiskelija–opettaja-suhde paranee, mutta tekniikan allalla ei kansainvälisesti hyvälle tasolle.

ƒ100 miljoonaa euroa lisää resurssien jaossa pahoin jälkeen jääneelle tekniikan koulutukselle ei ole iso satsaus.

ƒJos tämä ylimääräinen tuki poistuu jo 2015, huonosti käy.

ƒSäätiön pääoma voi tuottaa ehkä 35 milj. euroa: pääomaa on pyrittävä kasvattamaan yksityisillä lahjoituksilla (nopeasti) !

ƒSuomi elää korkeasta teknologiasta – toivottavasti

tulevaisuudessakin; Aalto-yliopistoon tehdyt satsaukset tuottavat koko yhteiskunnalle merkittävää korkoa, ne eivät ole miltään muulta pois.

ƒAalto-yliopisto on oljenkorsi tai pelastuslautta koko Suomen yliopistosektorille!

Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillinen yliopisto

AKATEEMISEN TYÖN JA JATKOKOULUTUKSEN MUUTOKSET ERI TIETEEN ALAKULTTUUREISSA

Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteenalakulttuureissa

Johanna Hakala johanna.hakala@tut.fi

• koordinaattori (sisäinen rakenneuudistus; nyt oikeusasemamuutoksen koordinointi), TTY

• artikkeliväitöskirja 1990-luvun muutosten vaiku- tuksista eri tieteenalakulttuureihin (Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutk. ryhmä TaSTI, TaY)

Yliopistojen tutkimustyön arkeen vaikuttaneita muutoksia 1990–2000-luvuilla

• Lama Æbudjettirahoituksen supistuminen

• Opiskelijamäärien ja maisterin tutkintojen hurja kasvu;

• Jatko-opiskelijoiden ja tohtoreiden määrän hurja kasvu

• Tutkimusrahoituksen kasvu (erit. Tekes ja SA) Æ projektitutkijoiden suuri joukko (vain pieni osa heistä tohtoreita)

• Paineet julkaista kv. foorumeilla sekä lisätä kv.

yhteistyötä; EU-yhteistyö

• Paineet tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia ja kaupallistamiskelpoista tutkimusta

Miten politiikka vaikuttaa?

Poliittiset linjaukset ÆInformaatio-ohjaus

ÆErilaiset politiikkatoimenpiteet (tai niiden puute), yhteisvaikutukset?

ÆMuutokset yliopistojen arjessa ja akateemisissa kulttuureissa?

Keskeisiä haasteita tutkimus- toiminnan arjessa

• Erilaisten rahoitusten ja tavoitteiden

yhteensovittaminen (eri tieteenalat erilaisessa asemassa)

• Henkilöstön osaaminen ja aikaresurssit (pääosa tutkimuksesta tehdään jatko- opiskelijoiden voimin; jatko-opiskelijoiden toivotaan valmistuvan 4 vuodessa)

• Projektiaikataulut vs. kansainvälinen julkaiseminen

• Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen

• haasteet edellyttävät hyvää johtamista

• mutta hyväkään johtaminen ei ratkaise kaikkea, esim.

¾tutkimusalan vetovoima ja alalle tulevien motivaatio

¾tutkimusalan yhteiskuntasuhde

¾tieteenalakulttuurit: mikä tekee työn mielekkääksi;

millaista panosta ja asennetta arvostetaan; mitä odotetaan eri asemissa olevilta ihmisiltä; mistä palkitaan virantäytössä?

ÆMiten muutospaineet koetaan ja miten niihin reagoidaan?

Esimerkki: tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen yhdistäminen Kaksi monitieteistä, sekä perus- että soveltavaa

tutkimusta tekevää yliopistollista tutkimuskeskusta.

Tutkimusalat terveystiede ja elektroniikka.

Paineet:

- Enemmän kv. julkaisuja ja yk:llisesti relevanttia tutkimusta

- Enemmän tohtoreita, nopeammin

Yhteistä molemmille keskuksille:

• On tultava toimeen ulkopuolisella rahoituksella Æhakemusrumba

• Tutkimusta tehdään jatko-opiskelijoiden voimin, harvat seniorit ”managereita”

• Ohjaus heikkoa (tutkijakoulut ko. aloilla eivät auta tässä)

• Keskuksissa vain muutamia virkoja – junioreilla hyvin pessimistinen kuva akateemisen uran mahdollisuuksista

Erilaista

• jatko-opiskelijat hakevat itse rahoituksensa Æitsenäisyys; väsymys hakemusrumbaan;

soveltava intressi

• seniorit korostavat kv. Julkaisujen

merkitystä, haluavat alan tason kohoavan;

tyytymättömyyttä jatko-opiskelija-ainekseen

• monitieteisyys (pehmeä ja kova) tuo lisä- ongelmia sekä eril. näkemyksiä siitä, miten jatko-opiskelijoita tulee ohjata

Terveyden tutkimuksen keskus

• tutkimus laiteintensiivistä ja kallista ja projektit lyhyitä Ærahoituksen haku vie

johtajan/professorien ajan kokonaan

• jatko-opiskelijat pärjäilevät itsekseen ja

keskenään; postdokit keskittyvät omaan uraan

• kaikilla tunne, että eletään äärirajoilla

• toisaalta teollisten työpaikkojen saatavuus ja keskuksen hyvä kriittinen massa vähentävät paineita

• silti: ”Miksi en tekisi samaa tutkimusta paremmalla palkalla teollisuudessa?”

Elektroniikan tutkimuksen keskus

Johtopäätökset

• Empiirinen tutkimus osoittaa, että yliopistot vedetty liian tiukille (erit. hakemusrumba ja seniorien vähyys) – näkyy myös julkaisumäärissä

• Monitavoitteisuudella on rajansa

• Tutkijanuran houkuttavuus vaarassa

• Tulossa oleva yliopistoreformi tarjoaa

mahdollisuuksia parannuksiin; riippuu yliopistoista miten sitä hyödynnetään (=uusi tilanne)

• Tulosohjaus ja kilpailtu rahoitus (eli liian monet tavoitteet ja liian tiukat ehdot) eivät saisi vesittää uudistusta