• Ei tuloksia

Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2020. Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä sekä homekantojen morfologinen tunnistaminen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2020. Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä sekä homekantojen morfologinen tunnistaminen"

Copied!
66
0
0

Kokoteksti

(1)

LABORATORIOIDEN VÄLINEN PÄTEVYYSKOE 17/2020SUOMEN YMPÄRIST

9K

Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2020

Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen

mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä sekä homekantojen morfologinen tunnistaminen

Kaisa Jalkanen, Mervi Ojala, Anne Hyvärinen, Katarina Björklöf, Mirja Leivuori ja

Markku Ilmakunnas

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12 | 2020

SYKE

(2)
(3)

Helsinki 2020

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12 | 2020

Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2020

Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen

mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä sekä homekantojen morfologinen tunnistaminen

Kaisa Jalkanen1, Mervi Ojala1, Anne Hyvärinen1, Katarina Björklöf2, Mirja Leivuori2 ja

Markku Ilmakunnas2

1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

2 Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus

(4)

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12/2020 Suomen ympäristökeskus

Proftest SYKE

Taitto: Markku Ilmakunnas

Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.syke.fi/julkaisut /helda.helsinki.fi/syke ISBN 978-952-11-5149-1 (nid.)

ISBN 978-952-11-5150-7 (PDF) ISSN 1796-1718 (painettu) ISSN 1796-1726 (verkkojulk.)

Kirjoittajat: Kaisa Jalkanen, Mervi Ojala, Anne Hyvärinen, Katarina Björklöf, Mirja Leivuori ja Markku Ilmakunnas

Julkaisija ja kustantaja: Suomen ympäristökeskus (SYKE) Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0292 251 000, syke.fi Julkaisuvuosi: 2020

(5)

TIIVI S TELM Ä • ABSTRACT • SAMM ANDRAG Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2020

Pätevyyskokeeseen osallistui 16 laboratoriota. Näytteet olivat rakennusmateriaalinäyte ja suspensio- näyte sekä tunnistettavat puhdaskannat maljalla. Lisäksi alustavana arvioitiin ensimmäistä kertaa rakennusmateriaalinäytteen suoraviljelynäyte sekä suoramikroskopointimenetelmä valokuvien avulla.

Pätevyyden arvioinneissa käytettiin vertailuarvoina osallistujatulosten robustia keskiarvoa.

Kvantitatiivisista tuloksista 87 % oli hyväksyttäviä (z-arvo ≤ ±2) kun sallittiin 10-25 % poikkeama vertailuarvosta. Kaikki laboratoriot, lukuun ottamatta yhtä suorittivat hyväksyttävästi vertailukier- roksen kvalitatiivisen osan, eli tunnistivat vähintään 2/3 kannoista tarvittavalle tasolle oikein.

Lämmin kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Avainsanat: sienten kokonaispitoisuus, bakteerien kokonaispitoisuus, aktinomykeetit, asumisterveystutkimukset, vertailumittaus, mikrobiologinen määritys, pätevyyskoe, viljelymenetelmä

ABS TR ACT

Interlaboratory Proficiency Test 17/2020

In this proficiency test took part 16 laboratories. The samples were a building material sample, a suspension sample and three plate cultivations for identification. In addition, direct plate count and direct microscopy of building material samples were tested and preliminary evaluated using photographs. The robust means of the participants’ results were used as assigned values in the quantitative test. In all, 87 % of the quantitative results were acceptable (z-score ≤ ±2) when a deviation from the assigned values was between 10-25 %. All participants except one got acceptable result from the qualitative part of the proficiency test, which correspond to 2/3 correct identifications to the genus level.

Warm thanks to all the participant of this proficiency test!

Keywords: water and environmental laboratories, proficiency test, interlaboratory comparisons, total counts of fungi, total count of bacteria, actinomycetes, plate count, microbiological analysis, housing and health studies

S AMM ANDR AG Kompetensprovning 17/2020

Total 16 laboratorier deltog i kompetensprovningen för laboratorier som analyserar prover för inomhusklimat. Proverna bestod av byggmaterial, en suspension samt tre odlingar på plattor för identifieringstestet. För första gången testades även med fotografier preliminärt, direktodling och direktmikroskopiering av byggmaterial. Som jämförelsevärden i den kvantitativa testdelen användes det robusta medeltalet av deltagarnas resultat. I provningsjämförelsen var 87 % av alla resultaten tillfredsställande (z-värdet ≤ ±2) när 10-25 % avvikelse från jämförelsevärdena tilläts. Alla deltagare utom en fick tillfredsställande resultat i identifieringstestet, där rätt identifiering av 2/3 plattorna krävdes till släktnivå. Ett varmt tack till alla deltagarna i testet!

Nyckelord: Totalhalten av mögel, totalhalten av bakterier, aktinomyketer, forskning av inomhusklimat, kompetensprovning, mikrobiologiska bestämningsmetoder, odlingsmetoder

(6)

SIS ÄL LY S

Tiivistelmä • Abstract • Sammandrag ... 3

1 Johdanto ... 7

1.1 Vastuutahot ... 7

1.2 Osallistujat ... 7

2 Tulokset ... 8

2.1 Laboratorioiden ilmoittamat tulokset ... 8

2.2 Järjestäjän viljelemien näytteiden tulokset ... 8

2.3 Kvalitatiivinen pätevyyskoe – homekantojen tunnistaminen ... 8

2.3.1 A: Aspergillus flavus ... 9

2.3.2 B: Stachybotrys chartarum ... 9

2.3.3 C: Eurotium sp. (Aspergillus pseudoglaucus) ... 9

2.4 Suoraviljelynäyte ja suoramikroskopontinäytteet ... 10

2.5 Kvantitatiivinen pätevyyskoe – sukujen esiintyminen ... 11

2.6 Mikrobiryhmien kvantitatiivinen määritys ja pätevyyden arviointi ... 12

2.6.1 Sienten kokonaispitoisuus ... 13

2.6.2 Paecilomyces sp. ... 13

2.6.3 Cladosporium sp ... 14

2.6.4 Kokonaispitoisuus THG -alustalla ... 14

3 Huomioitavaa tuloksista ... 14

3.1 Mittausepävarmuus... 14

4 Palaute pätevyyskokeesta ... 15

5 Toteutus ... 16

5.1 Näytteiden valmistus, niiden toimitus ja säilytys ... 16

5.2 Näytteiden homogeenisuuden laskeminen ... 17

5.3 Näytteiden säilyvyystestaus ... 19

5.4 Kvantitatiivisten tulosten käsittely ... 20

5.5 Vertailuarvot ja tavoitehajonta ... 20

6 Yhteenveto ... 21

7 Summary ... 21

Kirjallisuus ... 23

LIITE 1 : THLn analysoimien näytteiden tulokset ... 24

LIITE 2 : Vertailuarvot ja niiden epävarmuudet ... 25

(7)

LIITE 3 : Tulostaulukoissa esiintyviä käsitteitä ... 26

LIITE 4 : Osallistujakohtaiset tulokset log-muodossa ... 28

LIITE 5 : Osallistujien tulokset graafisesti muunnettuna log-muotoon ... 36

LIITE 6 : Yhteenveto z-arvoista ... 42

LIITE 7 : z-arvot suuruusjärjestyksessä ... 43

LIITE 8 : Rakennusmateriaalinäytteen ilmoitetut pitoisuudet ... 47

LIITE 9 : Suspensionäytteen ilmoitetut pitoisuudet ... 48

LIITE 10 Suoramikroskopointitehtävän valokuvat ... 49

(8)
(9)

1 Johdanto

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Asuinympäristö- ja terveys yksikkö (THL) järjestää vertailumittauksia asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille. Tämän vertailumittauksen toteuttivat tutkija Kaisa Jalkanen ja tutkimusanalyytikko Mervi Ojala yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pätevyyskoetoiminnan Proftest SYKE kanssa, josta vertailun toteutukseen osallistui erikoistutkija Katarina Björklöf. Ryhmäpäällikkö Mirja Leivuori Proftest SYKEstä osallistui tämän loppuraportin kirjoittamiseen ja laboratoriomestari Markku Ilmakunnas raportin taittoon.

Vertailukierroksen näytteiden tulosten tilastollinen käsittely sekä z-arvojen laskeminen tehtiin Proftest SYKE:n käyttämillä menetelmillä. Pätevyyskokeen järjestämisessä noudatettiin soveltuvin osin standardeja SFS-EN ISO/IEC 17043 [1] ja ISO 13528 [2] sekä IUPACin teknistä raporttia [3].

1.1 Vastuutahot

Järjestäjä ja analytiikan asiantuntija:

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveysyksikkö

Kaisa Jalkanen

Sähköposti: kaisa.jalkanen@thl.fi puh. 029 524 7985

Vertailumittaustoiminnan asiantuntija:

Proftest SYKE

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Katarina Björklöf, katarina.bjorklof@ymparisto.fi Sähköposti: proftest@ymparisto.fi

puh. 0295 251 086

Suoramikroskopointinäytteet:

Suoramikroskopointinäytteet kierrosta varten valmisti BestLab Oy (T318, www.finas.fi) yhteistyössä THL:n ympäristöterveysyksikön kanssa.

1.2 Osallistujat

Kaikkiaan vertailumittauksessa oli 16 osallistujaa (Tauluko 1). Järjestäjän (T077, www.finas.fi) kierroskohtainen koodi on 15.

(10)

Taulukko 1. Pätevyyskokeen osallistujat.

Table 1. Participants in the proficiency test.

BestLab Oy

Kiwa Inspecta Oy, KiwaLab, Oulu KVVY Tutkimus Oy - Raumalab KVVY Tutkimus Oy, Tampere LUVYLab Ou Ab

MetropoliLab Oy Mikrobioni Oy Ositum Oy, Oulu

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Joensuu ScanLab Oy

Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio Oy THL/ Ympäristömikrobiologian yksikkö, Kuopio TTL/ Työterveyslaitos, Kuopio

Turun yliopisto, aerobiologian yksikkö

VITA-Terveyspalvelut Oy, VITA laboratorio, Helsinki WSP Finland Oy, Sisäilmalaboratorio, Jyväskylä

2 Tulokset

2.1 Laboratorioiden ilmoittamat tulokset

Kaikki pätevyyskokeeseen osallistuneet laboratoriot (16 kpl) ilmoittivat kvalitatiiviset tulokset eli homekantojen tunnistustulokset sekä kvantitatiiviset tulokset suspensio- ja materiaali- näytteelle. Tällä kierroksella ei pyydetty osallistujia raportoimaan rinnakkaistuloksia.

2.2 Järjestäjän viljelemien näytteiden tulokset

Asiantuntijalaboratorio THL määritti kvantitatiivisen osan suspensionäytteet seitsemänä, materiaalinäytteet kahdeksana ja suoraviljelynäytteet viitenä rinnakkaisena määrityksenä. THL:n analysoimien näytteiden pitoisuudet rinnakkaisista kvantitatiivisista määrityksistä sekä suoraviljelynäytteen tulosten tulkinnat on esitetty liitteessä 1. THL:n viljelemien näytteiden tulosten perusteella analysoitiin kvantitatiivisten näytteiden homogeenisuutta (ks. 5.2 Näytteiden homogeenisuuden laskeminen).

2.3 Kvalitatiivinen pätevyyskoe – homekantojen tunnistaminen

Osallistujien ilmoittamat homekantojen tunnistustulokset ovat taulukossa 2. Laboratorion katsottiin onnistuneen tunnistamisessa, jos homekannat oli tunnistettu oikein asumisterveys- asetuksen ja sen soveltamisohjeen [4] vaatimalle tasolle. Pätevyyskokeen tunnistusosion hyväksyttävänä tuloksena on pidetty, kun kaksi kolmesta (2/3) tunnistetavasta kannasta on tunnistettu oikein.

(11)

Kvalitatiivisen vertailukierroksen näytteinä oli kolme puhtaaksi viljeltyä homekantaa:

A: Aspergillus flavus B: Stachybotrys chartarum ja C: Eurotium sp. (Aspergillus pseudoglaucus) Kaikki, lukuun ottamatta yhtä osallistujaa saivat kvalitatiivisesta pätevyyskokeesta hyväksytyn tuloksen tunnistamalla ja ilmoittamalla 2/3 kannasta vaaditulla tasolla oikein.

2.3.1 A: Aspergillus flavus

Aspergillus flavus tunnistettiin oikein 13 laboratoriossa (Taulukko 2). Oikeana vastauksena hyväksyttiin lajitason tunnistus tai sukutason (Aspergillus spp.) tunnistus, koska Aspergillus flavus ei ole kosteusvaurioindikaattori. Kaksi osallistujaa tunnisti kannan Aspergillus fumigatus -lajiksi ja yksi osallistuja ilmoitti laboratoriossa tapahtuneen sekaantumisen johdosta kannan Eurotium spp. kannaksi.

2.3.2 B: Stachybotrys chartarum

Stachybotrys chartarum tunnistettiin suku- tai lajitasolle oikein kaikissa laboratoriossa, lukuun ottamatta yhtä laboratoriota, jossa osallistuja ilmoitti laboratoriossa tapahtuneen sekaantumisen johdosta kannan Aspergillu flavus -kannaksi.

2.3.3 C: Eurotium sp. (Aspergillus pseudoglaucus)

Eurotium sp. tunnistettiin oikein 12 laboratoriossa. Yksi laboratorio ilmoitti tuloksen Aspergillus ustus, yksi Aspergillus spp. ja yksi Aspergillus ryhmä. Yksi osalllistuja ilmoitti tuloksen Stachybotrys spp. laboratoriossa tapahtuneen sekaantumisen johdosta.

Taulukko 2. Kvalitatiivisen pätevyyskokeen tulokset.

Table 2. The reported results of the qualitative proficiency test.

Osallistuja /

Participant A B C

1 Aspergillus flavus Stachybotrys chartarum Aspergillus ustus

2 Aspergillus flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

3 Aspergillus flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

4 Aspergillus spp. Stachybotrys spp. Eurotium spp.

5 Aspergillus spp Stachybotrys spp Aspergillus spp

6 Aspergillus spp. Stachybotrys spp. Eurotium spp.

7 Aspergillus flavus Stachybotrys/Memnionell a

Aspergillus ryhmä 8 Aspergillus fumigatus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

9 A.fumigatus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

10 Aspergillus flavus Stachybotrys Eurotium

11 Aspergillus spp. Stachybotrys spp. Eurotium spp.

12 Aspergillus flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

13 A. flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

14 Eurotium spp. Aspergillus flavus Stachybotrys spp.

16 Aspergillus flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

17 A. flavus Stachybotrys spp. Eurotium spp.

(12)

2.4 Suoraviljelynäyte ja suoramikroskopontinäytteet

Kaikki lukuun ottamatta kolmea osallistujaa ilmoittivat tulokset suoraviljelynäytteelle ja kaikki paitsi yksi osallistuja myös suoramikroskopointinäytteille (Taulukko 3). Tulokset vaihtelivat suoraviljelynäytteiden osalta runsaasti. Ei mikrobikasvustoa raportoi kuusi osallistujaa ja voi viitata mikrobikasvustoon kuusi osallistujaa. Yksi laboratorio osallistuja raportoi tulokseksi mikrobikasvustoa. Suoraviljelynäytteiden tulosten tulkinnan hajonnan perusteella näytteet eivät olleet homogeenisia ja näytetyypin vertailunäytteiden valmistus vaatii jatkokehittelyä. Tulosten hajonta voi osaltaan kertoa myös haasteista menetelmän tulkinnassa ja ohjeistuksen kehitys- tarpeista.

Myös suoramikroskopointinäytteiden osallistujatuloksissa oli hajontaa. Näytteestä 1 kaksi osallistujaa raportoi ei sienikasvustoa, viisi voi viitata sienikasvustoon ja seitsemän osallistujaa ilmoitti tuloksena sienikasvustoa. Selvä enemmistö eli 13 osallistujaa vastasi näytteen 2 tulokseksi ei sienikasvustoa, ja kaksi osallistujaa vastasi sienikasvusto. Suoramikroskopointi- tulosten hajonta kuvaa osittain menetelmän subjektiivista luonnetta mutta myös valokuvista tehtävän vertailun haasteellisuutta. Lisäksi on tunnistettu menetelmän ohjeistuksen päivitys- tarpeita sekä koulutustarpeita menetelmän tulkinnan yhdenmukaistamiseksi.

Taulukko 3. Osallistujien ilmoittamat suoraviljelynäytteen ja suoramikroskopointinäytteiden tulokset.

Table 3. Reported participants results for direct cultivation and direct microscopy samples.

Osallistuja nro Suoraviljelynäyte Suoramikroskopointi- näyte 1

Suoramikroskopointi- näyte 2

1 2 3 1

2 1 3 1

3 - 3 1

4 3 2 1

5 - - -

6 1 2 1

7 1 2 1

8 - 3 3

9 2 2 1

10 1 1 1

11 2 2 3

12 2 3 1

13 2 3 1

14 1 1 1

16 2 3 1

17 1 1 1

1 Ei kasvustoa/ Ei mikrobikasvustoa, 2 Voi viitata sienikasvustoon / Voi viitata mikrobikasvustoon, 3 Sienikasvusto/

Mikrobikasvusto, - ei tulosta

1 No growth of fungi/microbes, 2 may indicate growth of fungi/microbes, 3 growth of fungi/microbes.

(13)

2.5 Kvantitatiivinen pätevyyskoe – sukujen esiintyminen

Tulokset näytteistä ilmoitettiin suku- ja/tai ryhmätasolla ja kvantitatiiviset tulokset on arvioitu asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen [4] indikaattorilistan tunnistustason mukaan.

Kvantitatiivisen osan rakennusmateriaalinäytteeseen sekä suspensionäytteeseen oli laitettu Paecilomyces variotii ja Cladosporium shpaerospermum sienisuspensioita sekä bakteeri- suspensiota, joka oli valmistettu kolmen rakennusmateriaalinäytteestä eristetyn bakteerin puhdasviljelmistä. Rakennusmateriaalinäytteeseen oli näiden lisäksi laitettu Exophiala castellani sienisuspensioita ja Streptomyces californicus bakteerisuspensiota, mutta näitä mikrobeja ei esiintynyt yhdessäkään näytteessä.

Kaikki osallistujat havaitsivat rakennusmateriaalinäytteissä Paecilomyces -pesäkkeitä 2 % mallasuute- (M2) ja dikloraaniglyseroli- (DG-18) alustoilla (Taulukko 4A). Kolme osallistujaa ilmoitti M2-alustalta ja yksi osallistuja DG18-alustalta lajitunnistuksen P. variotii. Vain kahdessa näytteessä havaittiin Cladosporium-pesäkkeitä M2-alustalla ja yhdessä näytteessä DG18- alustalla. Yhdessäkään näytteessä ei havaittu Exophiala castellani pesäkkeitä kummallakaan sienialustalla. Penicillium -lajia ilmoitettiin esiintyneen yhdessä näytteessä sekä M2-alustalla että DG18-alustalla. Rakennusmateriaalinäytteen THG-alustalta ei raportoitu Streptomyces californicus-pesäkkeitä ja bakteerejakin vain vähäisiä määriä kahdessa näytteessä.

Suspensionäytteistä löytyi osallistujien ilmoituksen mukaan Paecilomyces-sientä kaikista näytteistä M2- ja DG18-alustoilta, lukuun ottamatta yhtä osallistujaa. Kaksi laboratoriota ilmoitti M2-alustalta ja DG18-alustalta lajitunnistuksen P. variotii (Taulukko 4B). Myös Cladosporiumia ilmoitettiin löydetyn kaikista suspensionäytteistä kummallakin sienialustalla ja bakteereita kasvoi kaikissa näytteissä THG-alustalla.

Taulukko 4A. Osallistujien tunnistamat mikrobiryhmät rakennusmateriaalinäytteestä M2- ja DG18- alustoilta.

Table 4A. Microbial groups identified in the saw dust sample on M2- and DG18-media.

M2 Materiaalinäyte / M2 Saw dust sample DG18 Materiaalinäyte / DG18 Saw dust sample Osallistuja /

Participant Laji 1 Laji 2 Muut / Other Laji 1 Laji 2 Muut / Other

1 Pae Pae

2 Pae Pae

3 Pae Pae

4 Pae Pae

5 Pae Pae

6 Pae Pae

7 Pvar Pae

8 Pae Cla Pae Cla

9 Pae Pae

10 Pae Pae

11 Pae Cla Pae

12 Pae Pae

13 Pvar Pae

14 Pae Pae

16 Pae Pae

17 Pvar Pen Pvar Pen

Laji1: Pae: Paecilomyces sp. Pvar: Paecilomyces variotii Muut/Other : Pen: Penicillium sp.

(14)

Taulukko 4B. Osallistujien tunnistamat mikrobiryhmät suspensionäytteestä M2- ja DG18 - alustoilta.

Table 4B. Microbial groups identified in the suspension sample on M2- and DG18- media.

M2 Suspensionäyte / M2 Suspension sample DG18 suspensionäyte / DG18 Suspension sample

Osallistuja /

Participant Laji 1 Laji 2 Laji 1 Laji 2

1 Pae Cla Pae Cla

2 Pae Cla Pae Cla

3 Pae Cla Pae Cla

4 Pae Cla Pae Cla

5 Pae Cla Pae Cla

6 Pae Cla Pae Cla

7 - Cla - Cla

8 Pae Cla Pae Cla

9 Pae Cla Pae Cla

10 Pae Cla Pae Cla

11 Pae Cla Pae Cla

12 Pae Cla Pae Cla

13 Pvar Cla Pvar Cla

14 Pae Cla Pae Cla

16 Pae Cla Pae Cla

17 Pvar Cla Pvar Cla

Laji1: Pae: Paecilomyces sp. Pvar: Paecilomyces variotii Laji2 : Cla: Cladosporium sp

- : Lajia ei ilmoitettu /Species not reported.

2.6 Mikrobiryhmien kvantitatiivinen määritys ja pätevyyden arviointi

Vertailuarvot ja niiden mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 2, tulosraportoinnissa käytetyt termit on esitetty liitteessä 3, osallistujakohtaiset tulokset log-muodossa liitteessä 4, osallistujien ilmoittamat tulokset graafisesti log-muodossa testisuureittain liitteessä 5 ja yhteenveto pätevyyskokeen kvantitatiivisten tulosten z-arvoista liitteessä 6. z-arvot on esitetty suuruus- järjestyksessä liitteessä 7.

Osallistujien suoriutuminen arvioitiin z-arvojen perusteella (kts 5.5 Vertailuarvot ja tavoitehajonnat) 11 testisuureelle (Taulukko 5). z-arvojen laskennassa on käytetty vertailuarvona osallistujien tulosten robusteja keskiarvoja (Liite 2). Arvioiduista tuloksista 82 - 100 % oli hyväksyttäviä (|z-arvo| ≤ 2) testisuureesta riippuen (Liitteet 4, 5, 6). Tulosten arvioinnissa käytettiin seuraavia z-arvojen kriteerejä:

Kriteeri / Criteria Arviointi / Performance

 z   2 Hyväksyttävä / Satisfactory 2 <  z  < 3 Kyseenalainen / Questionable

| z   3 Ei-hyväksyttävä / Unsatisfactory

Kokonaispitoisuudet M2- ja DG-18-alustoilla erosivat edellisestä kierroksesta siten, että materiaalinäytteen kokonaispitoisuus oli tällä kierroksella noin kymmenen kertaa isompi ja suspensionäytteen kokonaispitoisuus noin sama kuin edellisellä kierroksella [5].

(15)

Taulukko 5. Yhteenveto pätevyyskokeen THL 17/2020 tuloksista.

Table 5. Summary of the results in the proficiency test THL 17/2020.

Testisuure Näyte Yksikkö Vertailuarvo Keskiarvo Rob.ka Mediaani srob srob % 2 x spt % nall Hyv. z %

(a) M2, Kokonaispitoisuus Materiaali pmy/g 6,58 6,57 6,58 6,69 0,47 7,2 15 17 100

Suspensio pmy/ml 4,25 4,31 4,25 4,32 0,18 4,1 10 17 82

(a) M2, Laji 1 Materiaali pmy/g 6,58 6,57 6,58 6,69 0,47 7,2 15 17 100

Suspensio pmy/ml 3,98 4,11 3,98 4,13 0,27 6,8 15 17 82

(a) M2, Laji 2 Materiaali pmy/g 3,335 3,653 - 4 -

Suspensio pmy/ml 3,87 3,92 3,87 3,89 0,15 3,8 15 17 82

(b) DG18, Kokonaispitoisuus Materiaali pmy/g 6,58 6,57 6,58 6,61 0,42 6,3 12 17 88

Suspensio pmy/ml 4,16 4,25 4,16 4,30 0,27 6,4 12 17 82

(b) DG18, Laji 1 Materiaali pmy/g 6,58 6,57 6,58 6,61 0,42 6,4 12 17 88

Suspensio pmy/ml 3,89 3,95 3,89 4,00 0,33 8,6 15 17 82

(b) DG18, Laji 2 Materiaali pmy/g 3,93 3,93 - 3 -

Suspensio pmy/ml 3,81 3,85 3,81 3,85 0,16 4,3 12 17 82

(c) THG Kokonaispitoisuus 7 vrk Materiaali pmy/g 1,29 1,00 - 17 -

Suspensio pmy/ml 2,67 2,71 2,67 2,68 0,39 14,8 25 17 88

Testisuure: Measurand, Näyte: Sample, Yksikkö: Unit, Vertailuarvo: Assigned value, Keskiarvo: Mean, Rob. ka: Robusti keskiarvo, The robust mean, srob: Robusti keskihajonta, The robust standard deviation, 2×spt %: Arvioinnissa käytetty tavoitehajonta, 95%:n luottamusvälillä, The standard deviation for proficiency assessment at the 95 % confidence level, nall: Osallistujien kokonaismäärä, The total number of the participants, Hyv. z %: Niiden tulosten osuus (%), joissa z  2, The results (%), where z 2.

Täten materiaalinäytteen arvioinnissa käytettyjä tavoitehajontoja (2 x spt, 95 % luottamusvälillä) on myös muutettu edelliseen kierrokseen verrattuna [5].

Kvantitatiivisen pätevyyskokeen tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli kaikkiaan 87 % kun tulosten sallittiin poiketa vertailuarvosta 10 - 25 % (Liite 6). Edellisellä vastaavalla kierroksella hyväksyttäviä tuloksia oli 97 %, kun tulosten sallittiin vaihdella 10-40 % vertailuarvosta [5].

Alustavien tulosten lähettämisen jälkeen z-arvoja ei ole muutettu.

2.6.1 Sienten kokonaispitoisuus

Materiaalinäytteiden osalta kaikki M2-alustalla ilmoittamat tulokset olivat hyväksyttäviä (Taulukko 5). DG18-alustalla hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Suspensionäytteen osalta hyväksyttäviä tuloksia oli 82 % tuloksista M2- ja DG18-alustalla. Asetetut tavoitehajonnat sienten kokonaispitoisuuksille olivat materiaalinäytteessä pienemmät ja suspensionäytteessä sama tai hieman korkeampi kuin edellisellä kierroksella (Taulukko 5) [5].

2.6.2 Paecilomyces sp.

Rakennusmateriaalinäytteessä hyväksyttäviä tuloksia oli 100 % M2-alustalla ja 88 % DG18- alustalla, kun tavoitehajonnat olivat 15 % ja 12 % (Taulukko 5). Suspensionäytteessä hyväk- syttäviä tuloksia oli 82 % M2 - ja DG18-alustalla, kun tavoitehajonta oli 15 % (Taulukko 5).

(16)

2.6.3 Cladosporium sp

Cladosporium -sientä arvioitiin vain suspensionäytteessä. Molemmilla alustoilla 82 % tuloksista oli hyväksyttäviä.

2.6.4 Kokonaispitoisuus THG -alustalla

Suspensionäytteen kokonaispitoisuus THG-alustalla 88 % tuloksista oli hyväksyttäviä, kun tavoitehajonta oli 25 % (Taulukko 5). Edellisellä kierroksella ei arvioitu THG-alustan tuloksia.

3 Huomioitavaa tuloksista

Myös tällä kierroksella pyydettiin osallistujilta tietoa, onko menetelmä akkreditoitu vai ei.

Kierrokselle osallistuneet laboratoriot, lukuun ottamatta yhtä osallistujaa, ilmoitti tuloksensa akkreditoituna (Liite 6).

3.1 Mittausepävarmuus

Pätevyyskoekokeeseen osallistujia pyydettiin raportoimaan kokonaispitoisuusmääritysten laajennettu mittausepävarmuus (k=2). Kaikki osallistujat paitsi osallistuja 5 ilmoittivat kokonaispesäkelukujen mittausepävarmuusarvion materiaalinäytteille. Raportoidut laajennetut mittausepävarmuudet vaihtelivat 3,5 - 29 % välillä (Taulukko 6). Järjestäjän mittausepävarmuus kokonaispitoisuuksille olivat M2-alustalla 19 % ja DG18-alustalla 11 % (k=2).

Osallistujat käyttivät mittausepävarmuuden arvioimiseen pääsääntöisesti yhdistettyä epävarmuutta, joka laskettiin mittausepävarmuuteen vaikuttavista eri osatekijöistä (Taulukko 6).

Osallistuja 1 hyödynsi ns. globaalia lähestymistapaa ja käytti henkilökunnan pesäkelaskennan keskihajontaa mittausepävarmuuden laskennassa.

Mittausepävarmuusarvioiden laskentaan on julkaistu ISO19036-standardi, jossa mikrobiologisen määrityksen mittausepävarmuus määritetään yhdistettynä epävarmuutena, jonka osatekijät ovat tekninen epävarmuus, matriisista johtuva epävarmuus ja mikrobien epätasaisesta jakautumisesta johtuva epävarmuus [6]. Ruokaviraston sivuilla on julkaistu uusittuun standardiin perustuva Excel-taulukkomuotoinen laskuri mikrobiologisten kvantitatiivisten määritysten mittaus- epävarmuuden laskemiseen varten: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/

vertailulaboratoriot/ohjeita-laboratorioille/menetelma--toiminta--ja-tyoohjeet/.

Mittausepävarmuus on aina arvio, joten sitä ei tulisi ilmoittaa liian suurella tarkkuudella.

Mittausepävarmuuden ilmoittamistarkkuus tulee myös suhteuttaa tulosten ilmoittamisen tarkkuuteen. Osallistujista kaikki, paitsi osallistuja 8, ilmoitti mittausepävarmuusarvion kokonaislukuna.

(17)

Taulukko 6. Osallistujien ilmoittamat kokonaismittausepävarmuudet (Ui%, k=2) ja arviointitavat eri kasvatusalustoilla.

Table 6. The measurements uncertainty MU (Ui%, k=2) and evaluation methods for different culturing media reported by the participants.

4 Palaute pätevyyskokeesta

Alustavien tulosten lähettämisen jälkeen vastaanotettiin kolme palautetta.

JÄRJESTÄJÄN PALAUTE OSALLISTUJILLE Feedback to the participants

Osallistuja

Participant Kommentti Comments Kaikki

osallistujat Suoraviljellyn pätevyyskoenäytettä on toivottu mukaan kierrokselle ja täten se lisättiin tälle kierrokselle testiluontoisesti ensimmäisen kerran. Lähes kaikki osallistujat myös määrittivät suoraviljelynäytteen. Tulosten hajonnan perusteella suoraviljelynäytteen homogeenisuudessa on runsaasti parantamista ja tätä pyritään kehittämään tuleville kierroksille.

Kaikki

osallistujat Suoramikroskopoinnin testaus valokuvista määritettyinä oli mukana kierroksella testiluontoisesti ensimmäisen kerran. Suoramikroskopointia on toivottu mukaan pätevyyskierrokselle ja lähes kaikki osallistujat myös analysoivat näytteistä otetut valokuvat. Suoramikroskopoinnin pätevyyden arviointi valokuvien perusteella ei vastaa natiivipreparaatin tarkastelua mikroskoopilla, mikä näkyi osaltaan tulosten hajonnassa. Suoramikroskopoinnin pätevyyskoetta pyritään kehittämään jatkossa.

Osallistuja / Participant Materiaalinäyte / building material sample Saw dust sample Building material sample

Mittausepävarmuuden arviointitapa / Evaluation method of MU

M2 DG18

1 18 25 Henkilökunnan yhdistetty pesäkelaskennan keskihajonnalla

2 29 28 Teknisen suorituksen mittausepävarmuus (luottamusväli 95 %)

3 3,5 - Tekninen mittausepävarmuus, Niemelä

4 12 14 Yhdistetty epävarmuus: sisältää pesäkemäärien hiukkastilastollinen epävarmuus, siirrostilavuuksien epävarmuus, laimennuskertoimen epävarmuus sekä pesäkelaskennan laboratoriokohtainen lukemaepävarmuus.

6 13 14 Käyttäen Eviran laskentataulukkoa (versio 27.12.2007)

7 18 20 Ruokaviraston mittausepävarmuusohjeistuksen mukaisesti.

8 20,8 18,5 Eri tekijöistä yhdistämällä.

9 23 21 Osatekijöistä yhdistetty epävarmuus.

10 16 21 Ruokaviraston ohje versio 17.1.2007, muu menettely; osatekijöiden

yhdistäminen.

11 12 13 Tekninen mittausepävarmuus, yhdistetty.

12 3,5 - Tekninen mittausepävarmuus, Niemelä.

13 12 8 lukemaepäv + laimennoksen epäv + siirrostilavuuden epäv. = yhdistetty

epäv.

14 9 9 Tekninen epävarmuus: huomioitu punnituksen, pipetoinnin,

laimennosten ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet.

16 Yhdistetty mev.

17 19 11 Kvantitatiivinen pesäkelaskennan osatekijöiden epävarmuuksien

yhdistäminen.

(18)

OSALLISTUJILTA SAATU PALAUTE Feedback from the participants

Osallistuja

Participant Kommentti

Comment Järjestäjän vastine

Reply by the organizer 13 Suspensionäytteen tuloksissa on yksi nolla

liian vähän. Ensimmäinen laimennos on jäänyt tässä noteeraamatta, koska menettely poikkesi melko paljon normaalinäytteen analyysistä.

Kiitos tiedosta. Emme korjaa osallistujien

ilmoittamia tuloksia alustavien tulosten lähettämisen jälkeen. Hyvä, että löytyi selitys poikkeavalle tulokselle!

14 Sienikantojen tunnistuksessa sienet lipsahtivat väärään järjestykseen siinä vaiheessa, kun viljelimme niitä omille agareille. Oikea vastaus on: A. Aspergillus flavus, B. Stachybotrys, C. Eurotium

Kiitos tiedosta. Järjestäjä ei korjaa osallistujien ilmoittamia tuloksia alustavien tulosten lähettämisen jälkeen.

16 Seuraavat meidän tulokset ei ole muutettu log muotoon;

M2, Materiaali, kok pit M2, Materiaali, Laji 1 DG18, Materiaali, kok pit DG18, Materiaali, Laji 1

Kiitos palautteestasi ja tarkkavaisuudestasi.

Tulosten laskentaohjelmassamme > tai <

osallistujatulokset jätetään käsittelemättä.

3 Näytteiden saapumisen yhteydessä huomattiin että laimennossarjaviljelyn materiaalinäyte oli särkynyt kuljetuksen aikana ja pyydettiin toimintaohjeita.

Laboratoriolle vastattiin että laboratorion niin halutessa voidaan heille lähettää yksi

säilyvyystestaukseen valmistetuista näytteistä ja näin toimittiin. Muutaman päivän pidempi säilytysaika ei todennäköisesti ole vaikuttanut tulokseen merkittävästi (ks. 5.3 Näytteiden säilyvyystestaus).

5 Toteutus

5.1 Näytteiden valmistus, niiden toimitus ja säilytys

Näytteisiin ympätyt sienikannat ja tunnistuskierroksen kannat ovat lajitasolle tunnistettuja ja tarkastettuja (sekvensoimalla) THL:n kantakokoelmasta.

Materiaalinäyte valmistettiin punnitsemalla 1 g purua petrimaljaan ja pipetoimalla Paecilomyces variotii, Cladosporium shpaerospermum ja Exophiala castellani sienisuspensioita sekä Streptomyces californicus -suspensiota ja bakteerisuspensiota purun sekaan. Bakteerisuspensio oli valmistettu kolmen rakennusmateriaalinäytteestä eristetyn bakteerin puhdasviljelmistä.

Näytteitä inkuboitiin 26 vuorokautta +25 °C:ssa 90 % kosteudessa olosuhdekaapissa. Kasva- tuksen päätyttyä kaikki (yhteensä 40 kpl) materiaalinäytettä pussitettiin ja näistä arvottiin 16 näytettä, jotka pakattiin ja lähetettiin osallistuneille laboratorioille. Samasta näyte-erästä otettiin näytteet homogeenisuus- ja säilyvyystestauksiin.

(19)

Suspensionäytteitä varten valmistettiin itiösuspensiot Paecilomyces variotii ja Cladosporium shpaerospermum puhdasviljelmistä sekä bakteerisuspensio rakennusmateriaalinäytteestä eriste- tyistä kolmesta bakteeriviljelmästä. Suspensioista valmistettiin 2 ml näytteet yhdistämällä tietty määrä kutakin suspensiota. Suspensionäytteet valmistettiin 14.1.2020 ja lähetettiin samana päivänä analysoitavaksi. Suspensionäytteitä valmistettiin yhteensä 25 kpl, joista 16 näytettä arvottiin lähetettäväksi osallistuneille laboratorioille. Samasta näyte-erästä valittiin näytteet homogeenisuustestauksiin.

Kvalitatiivisen vertailukierroksen näytteinä oli kolme puhtaaksi viljeltyä homekantaa:

A: Aspergillus flavus B: Stachybotrys chartarum ja C: Eurotium (Aspergillus pseudoglaucus).

Kannat viljeltiin M2-alustoille edellisellä viikolla ennen näytteiden lähetystä. Jokainen malja Pätevyyskokeessa testattiin lisäksi rakennusmateriaalinäytteen suoraviljelymenetelmää, sekä suoramikroskopointia valokuvista. Suoraviljelynäyte oli tehty pipetoimalla petrimaljalle punnittuun (0,5 g) steriiliin puruun Cladosporium shpaerospermum ja Eurotium (Aspergillus pseudoglaucus) sienisuspensioita ja rakennusmateriaalinäytteestä eristetyistä kolmesta bakteeriviljelmästä tehtyä bakteerisuspensiota suunnitelman mukaiset määrät. Näytteitä kuivatettiin 3 vrk ennen lähetystä. Suoramikroskopointinäytteet kierrosta varten valmisti BestLab Oy yhteistyössä THL:n ympäristöterveysyksikön kanssa.

Tunnistettavat homesienikannat lähetettiin kaikille 16 osallistujalle 14.1.2020. Näytteiden mukana toimitettiin saatekirje, jossa annettiin tarkemmat toimintaohjeet näytteiden säilyttämi- seksi, homeiden analysoimiseksi ja tulosten ilmoittamiseksi. Kvantitatiivisen pätevyyskokeen tulokset ohjeistettiin ilmoittamaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Lisäksi pyydettiin ilmoittamaan laajennettu mittausepävarmuus kokonaispitoisuusmäärityksille rakennus- materiaalinäytteestä. Kvalitatiivisen pätevyyskokeen vastauksena pyydettiin ilmoittamaan kunkin tunnistettavan homesienen tunnistustulos. Tulokset raportoitiin Excel-taulukoilla, jotka Proftestin toimesta luettiin sisään ProftestWEBn. Kaikki osallistujat raportoivat tulokset määräaikaan mennessä.

5.2 Näytteiden homogeenisuuden laskeminen

Näytteiden homogeenisuus testattiin THL:n analysoimien materiaali- (n=8) ja suspensionäytteen (n=7) tuloksista. Tilanteissa, jossa osa tuloksista oli alle havaintorajan, käytettiin keskiarvojen laskennassa arvoa, joka oli puolet menetelmien havaintorajoista. Rakennusmateriaalinäytteen havaintorajaraja oli 45 pmy/g ja suspensionäytteen havaintorajaraja oli 4,5 pmy/ml. Homogeeni- suustestauksen tulosten keskihajonnat (SD%) olivat materiaalinäytteissä (M) 3 % ja suspensio- näytteissä (S) 1-3 % (Taulukko 8).

Suoraviljelynäytteiden homogeenisuutta testattiin viidellä rinnakkaisella THLn analysoimalla näytteellä (Taulukko 9). Kaikkien rinnakkaistulosten tulkinta oli ei kasvustoa.

(20)

Taulukko 8. THL:n Ympäristömikrobiologian yksikön viljelemien näytteiden log-muunnettujen tulosten keskiarvot, keskihajonta (SD), SD % sekä tuloksien maksimi ja minimiarvot.

Table 8. Means, standard deviations (SD), SD%, maximum and minimum values of log- transformed results from parallel samples analysed by the expert laboratory.

Näyte

Sample Alusta

Medium Testisuure

Measurand Keskiarvo Mean SD SD% Isoin arvoBiggest value Pienin arvoSmallest value Erotus Difference Rakennus-

näyte Building material

DG18 Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 6,58 0,2 3 % 6,91 6,2 0,71 Paecilomyces sp. 6,58 0,2 3 % 6,91 6,2 0,71 M2 Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 6,59 0,2 3 % 6,92 6,36 0,56 Paecilomyces sp. 6,59 0,2 3 % 6,92 6,36 0,56 Suspensio

Suspension DG18 Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 4,21 0,04 1 % 4,26 4,15 0,11 Paecilomyces sp. 3,89 0,08 2 % 4 3,77 0,23 Cladosporium sp. 3,91 0,08 2 % 4,04 3,77 0,27 M2 Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 4,23 0,1 3 % 4,41 4,08 0,33 Paecilomyces sp. 4,02 0,1 3 % 4,28 3,89 0,39

Cladosporium sp. 3,88 0,1 2 % 4 3,73 0,27

THG

Kokonaispitoisuus

Total concentration 2,84 0,1 2 % 2,92 2,73 0,19

Taulukko 9. THL:n analysoimien suoraviljelynäytteiden pesäkelukumäärät ja tulosten tulkinta.

Table 9. Results and interpretation of the results of direct culturing method performed by THL.

Rinn.

Pesäkkeiden kokonais lkm

(indikaattoripesäkkeiden lkm.) Tuloksen tulkinta

Alusta M2 DG18 THG

1 4 4 (2) 0 Ei kasvustoa

2 4 18 (4) 0 Ei kasvustoa

3 4 9 1 Ei kasvustoa

4 8 7 (2) 0 Ei kasvustoa

5 4 11 (3) 0 Ei kasvustoa

(21)

5.3 Näytteiden säilyvyystestaus

Säilyvyystestaus tehtiin neljälle rakennusmateriaalinäytteelle, joita säilytettiin viikon ajan kylmähuoneessa (+5 ± 2 °C) ja neljälle rakennusmateriaalinäytteelle, joita säilytettiin viikon ajan huoneen lämmössä (noin +20 °C).

Tulokset osoittavat, että viikon säilytys vaikutti hieman Paecilomyces sp. – sieniin (Tauluk- ko 10). Kylmässä pitoisuus hieman laski ja lämpimässä hieman kasvoi M2- ja DG18-alustalla.

Säilytystestauksen kriteerit perustuivat ISO-standardiin [2, 3]. Erot pitoisuuksissa olivat suurim- maksi osaksi pienempiä kuin standardin kriteeri 0,3 × spt (Taulukko 10). Tämä tarkoittaa, että pätevyyden arvioinnissa käytetty tavoitehajonta on asetettu niin, että viikon verran huoneen- lämmössä säilytetty näyte todennäköisesti ei ole hyväksyttävyyden rajoissa. Mikäli näyte viljeltiin ohjeen mukaisesti mahdollisimman pian sen saavuttua, poikkeava tulos johtuu muista tekijöistä, kuin säilytyksen pituudesta.

Kirjallisuuden ja aikaisemman kokemuksen perusteella muiden testisuureiden tiedetään olevan säilyviä annetun analysointiajan puitteissa.

Taulukko 10. Säilytystestauksen tulokset. Näytteet viljeltiin viikon säilytyksen jälkeen + 4 °C:ssa tai +20 °C:ssa.

Table 10. Results of the stability testing. Part of the samples were analysed immediately and part were kept in + 4 °C or +20 °C for a week.

Log (pmy/g)

Log (cfu/g)

Näyte

Sample Alusta

Medium Testisuure

Measurand Heti viljelty Cultured directly Säilytetty viikon/ Stored for one week Ero (heti viljelty - säilytetty) Difference (Directly-stored) 0,3 x s pt Onko ero (heti-säilytetty) < 0,3 x s? pt Is difference (directly- stored) < 0,3 x s? pt

Säilytysajan lämpötila / Storing temperature +5 ̊ C +20 ̊ C +5 ̊ C +20 ̊ C Materiaali

näyte Building material sample

DG18 Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 6,58 6,49 6,80 0,09 -0,22 0,12 Kyllä/Yes, Ei / No

Paecilomyces sp. 6,58 6,49 6,80 0,09 -0,22 Kyllä/Yes, Ei / No

M2

Sienet kokonaispitoisuus

Total fungal concentration 6,59 6,44 6,71 0,15 -0,12 0,15 Kyllä/Yes

Paecilomyces sp. 6,59 6,44 6,71 0,15 -0,12 0,15 Kyllä/Yes

(22)

5.4 Kvantitatiivisten tulosten käsittely

Osallistujien raportoimat alkuperäiset tulokset pesäkkeen muodostavaa yksikköä grammaa tai millilitraa kohden (pmy/g tai pmy/ml) on koottu liitteisiin 9 ja 10. Tulokset pyydettiin rapotoimaan niin, että mikrobien näytekohtaiset tunnistukset kirjattiin tuloslomakkeen Lisätietoja-soluun. Jos näytteestä löydettiin useampia lajeja, runsaslukuisin laji kirjattiin kohtaan

"Laji 1", toiseksi runsaslukuisin kohtaan "Laji 2" jne. Runsaslukuisuus vaihteli osallistujien näytteiden välissä ja tämän vuoksi järjestäjä muokkasi osallistujien tuloksia tuloskäsittelyn yhteydessä, siten että kaikki samaa taksonia koskevat tulokset siirrettiin samaan ryhmään.

Ryhmittely suoritettiin seuraavasti:

Materiaalinäyte:

• M2/DG18 Laji1: Paecilomyces sp.

• M2/DG18 Laji2: Cladosporium sp.

Suspensionäyte:

• M2/DG18 Laji1: Paecilomyces sp.

• M2/DG18 Laji2: Cladosporium sp.

Tulokset muunnettiin ennen tuloskäsittelyä log-muotoon aineiston normaalijakauman varmista- miseksi. Laskennassa tulosaineistosta hylättiin tulokset, jotka poikkesivat aineistosta yli 50 % robustista keskiarvosta (srob) enemmän kuin 5 × srob. Aineiston normaalisuus testattiin Kolmogorov-Smirnov-testillä. Tulosaineistosta poistettiin mediaanista merkitsevästi poikkeavat tulokset Grubbs- tai Hampel-testillä ennen keskiarvon laskemista. Laskentaohjelma ei käsittele

> tai < osallistujatuloksia.

Harha-arvotestejä ja tulosten tilastollista käsittelyä kuvataan tarkemmin Proftest asiakas- ohjeessa [7].

5.5 Vertailuarvot ja tavoitehajonta

Testitulosten pätevyyden arvioinnissa järjestäjä asettaa rajat, miten paljon tulokset saavat poiketa vertailuarvoista. Lasketun z-arvon avulla osallistujien tulokset normalisoidaan vertailuarvoon ja sallittuun hajontaan, tavoitehajontaan [4]. Tavoitehajonnaksi (2×spt, 95 %:n luottamusvälillä) asetettiin 10–25 % näytteen ja testisuureen mukaan.

Vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten robustia keskiarvoa (Liite 2). Vertailuarvojen laajennetut epävarmuudet (Upt, k=2) arvioitiin robustin keskihajonnan tai keskihajonnan avulla [2, 3].

Kun vertailuarvona käytettiin robustia keskiarvoa, sen luotettavuutta arvioitiin kriteerillä upt / spt

≤ 0,3; kriteerissä upt on vertailuarvon standardiepävarmuus ja spt on tavoitehajonta [3]. Tämä kriteeri täyttyi, joten vertailuarvoja voitiin pitää luotettavina (Liite 2).

Pätevyyden arvioinnissa käytettävän sallitun tavoitehajonnan (2×spt, 95 % luottamusvälillä) asettamisessa huomioitiin homogeenisuusarvioinnin tuloksia, osallistujien tuloksien hajontaa sekä aiemmissa vastaavissa pätevyyskokeissa käytettyjä tavoitehajontoja. Asetetun tavoite-

(23)

hajonnan luotettavuutta ja samalla z-arvon luotettavuutta arvioitiin vertaamalla tulosaineiston robustin keskihajonnan (srob) ja asetetun tavoitehajonnan (2×spt) suhdetta, jonka pitäisi olla pienempi kuin 1,2 [3]. Tämä yhtenevyyskriteeri täyttyi pääsääntöisesti määrityksien osalta.

Vertailuarvoja ja tavoitehajontoja ei ole muutettu alustavien tuloslistojen lähetyksen jälkeen.

6 Yhteenveto

Pätevyyskokeeseen osallistui 16 laboratoriota. Näytteet olivat rakennusmateriaalinäyte ja suspensionäyte sekä tunnistettavat puhdaskannat maljalla. Lisäksi pätevyyskokeessa oli testi- luontoisesti mukana ensimmäistä kertaa rakennusmateriaalinäytteen suoraviljelynäyte sekä suoramikroskopointimenetelmä valokuvien avulla.

Pätevyyskokeen kvalitatiivisessa osassa osallistujille lähetettiin kolme homepuhdasviljelmää morfologista tunnistamista varten M2-alustoilla. Kaikki osallistujat lukuun ottamatta yhtä tunnistivat ja ilmoittivat vertailukierroksen hyväksymiskriteerin vaadittavat 2/3 kannasta asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeen vaatimalle tasolle oikein.

Tulokset vaihtelivat suoraviljelynäytteiden osalta runsaasti. Tämä viittaa siihen, että näytteet eivät olleet homogeenisia ja näytetyypin vertailunäytteiden valmistus vaatii jatkokehittelyä.

Myös suoramikroskopointinäytteiden tuloksissa oli hajontaa osallistuneiden kesken. Tämä kertoo osaltaan menetelmän subjektiivisesta luonteesta mutta myös vertailun hankaluudesta valokuvista. Lisäksi on tunnistettu menetelmän ohjeistuksen päivitystarpeita sekä koulutus- tarpeita menetelmän tulkinnan yhdenmukaistamiseksi.

Kaikki osallistujien rakennusmateriaalinäytteissä havaittiin Paecilomyces sp -pesäkkeitä molemmilla sienialustoilla. Cladosporium sp- pesäkkeitä löytyi vain kahdesta rakennus- materiaalinäytteistä M2- alustalta ja yhdestä näytteestä DG18-alustalta. Penicillium -lajia ilmoitettiin esiintyneen yhdessä näytteessä molemmilla alustoilla. Kaikissa osallistujien suspensionäytteissä ilmoitettiin esiintyneen Paecilomyces sp ja Cladosporium sp -pesäkkeitä molemmilla sienialustoilla.

Pätevyyden arvioinneissa käytettiin kvantitatiivisessa osiossa vertailuarvoina osallistujatulosten robustia keskiarvoa. Kvantitatiivisista tuloksista 87 % oli hyväksyttäviä (z-arvo ≤ ±2), kun tulosten sallittiin poiketa 10 - 25 % vertailuarvosta.

7 Summary

In this proficiency test 16 laboratories took part. The samples were a building material and a suspension sample as well as pure cultures on plates for identification. In addition, the use of direct cultivation of building materials ample and direct microscopy sample was tested using

(24)

In the qualitative part of the proficiency test, participants were sent three fungal pure cultures on M2-media for identification. All participants got acceptable result from the qualitative part of the proficiency test, which correspond to two correct identifications to the genus level.

The results from the direct cultivation samples varied a lot. This indicate that the samples were not homogeneous and therefore development of this type of proficiency test sample is further needed. Also in the direct microscopy count results there was variation between participants.

This shows the subjective nature of this method but also reflect difficulties using photographs during this proficiency test. Needs for guidance documents and training to harmonize the method was recognized.

In all building material samples Paecilomyces sp -colonies were detected on both culturing media. Cladosporium sp was found in only two building material samples on M2-media and in one sample on DG18-plates. In addition, Penicillium -species were reported in one sample for both media. Paecilomyces sp and Cladosporium sp -colonies were observed in all suspension samples (Suspensio) on both media.

For proficiency evaluation of the quantitative part the robust means of the participants’ results were used as assigned values. In all, 87 % of the quantitative results were acceptable (z-scores ≤ ±2) when a deviation from the assigned values between 10-25 % was accepted.

(25)

KIRJ AL LI SUUS

1. SFS-EN ISO 17043, 2010. Conformity assessment – General requirements for Proficiency Testing.

2. ISO 13528, 2015. Statistical methods for use in proficiency testing by interlaboratory comparisons.

3. Thompson, M., Ellison, S. L. R., Wood, R., 2006. The International Harmonized Protocol for the Proficiency Testing of Analytical Chemistry laboratories (IUPAC Technical

report). Pure Appl. Chem. 78: 145-196

(http://www.iupac.org/publications/pac/2006/pdf/7801x0145.pdf).

4. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista eli ns.

Asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje (2016, Valvira).

5. Jalkanen, K., Ojala, M., Hyvärinen, A., Björklöf, K., Leivuori, M. ja Ilmakunnas, M.

(2019). Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 17/2018 Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä sekä homekantojen morfologinen tunnistaminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2019.

http://hdl.handle.net/10138/299093

6. SFS-EN ISO 19036:2019:en. Microbiology of the food chain. Estimation of measurement uncertainty for quantitative determinations.

7. Proftest SYKE Asiakasohje: www.syke.fi/proftest → Käynnissä olevat pätevyyskokeet (www.syke.fi/download/noname/%7B6D1B07E4-A57A-43FA-BAD1-

3F12FE908CE0%7D/34499).

(26)

LIITE 1 (1/1)

LIITE 1: THLn analysoimien näytteiden tulokset

Results reported by the organizer

THL:n analysoimien näytteiden tulokset (homogeenisuustestaus): Suspensionäyte (pmy/ml) Original results reported by the organizer: Suspension sample (cfu/ml)

Näyte nro Sample nr

Kokpit / Total count Paecilomyces sp. Cladosporium sp Kokpit / Total count

M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18 THG 7

1 21000 17000 11000 8600 9900 8100 630

2 26000 16000 19000 9900 6800 5900 630

3 13000 17000 7700 5900 5400 11000 540

4 18000 18000 11000 9500 7700 9000 840

5 12000 14000 4500 6800 7200 7700 680

6 16000 16000 8100 7700 8100 8600 790

7 18000 15000 9000 7200 9000 8100 760

Keskiarvo

Mean 17714 16143 10043 7943 7729 8343 696

SD 4786 1345 4530 1459 1474 1531 106

Maks Max 26000 18000 19000 9900 9900 11000 840

Min 12000 14000 4500 5900 5400 5900 540

THL:n analysoimien näytteiden tulokset (homogeenisuustestaus): Materiaalinäyte (pmy/ml) Original results reported by the organizer: Building material sample (cfu/ml)

Näyte nro Sample nr

Kokpit / Total count Paecilomyces sp. Cladosporium sp.

M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18

1 8300000 8100000 8300000 8100000 < <

2 3600000 3600000 3600000 3600000 < <

3 4400000 3400000 4400000 3400000 5000 <

4 4100000 4000000 4100000 4000000 3500 <

5 4700000 5400000 4700000 5400000 < <

6 2300000 1600000 2300000 1600000 < <

7 2800000 3700000 2800000 3700000 < <

8 3500000 3200000 3500000 3200000 15000 45000

Keskiarvo

Mean 4212500 4125000 4212500 4125000 7833 nd

SD 1833371 1914419 1833371 1914419 6252 nd

Maks Max 8300000 8100000 8300000 8100000 15000 45000

Min 2300000 1600000 2300000 1600000 < <

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kromin määrityksessä FAAS-menetelmällä saatujen tulosten keskiarvo oli merkitsevästi suurempi kuin ICP-menetelmillä saatujen tulosten keskiarvo synteettisestä näytteestä

Yleisimmin nitriittitypen määrittämiseen käytetyllä menetelmällä SFS 3029 saatujen tulosten keskiarvo oli merkitsevästi pienempi kuin muilla menetelmillä (useita

ertailuarvona käytettiin laboratorioiden tulosten robusti- keskiarvoa. Poikkeuksena oli strontiumin ääritys, jossa vertailuarvona käytettiin sertifioitua

Synteettisen näytteen Cl CODcr -määrityksessä standardimenetelmällä SFS 3020 saadut tulokset olivat merkitsevästi pienempiä kuin muilla menetelmillä saadut tulokset (SFS 5508

Tähän raporttiin on yhdistetty joulukuussa 2003 lähetettyjen näytteiden (synteettinen näyte Si ja vesinäyte P 1) että toukokuussa 2004 pätevyyskokeen uusintakierroksen

Eri menetelmillä saatujen tulosten keskiarvoissa esiintyi vähän merkitseviä eroja (liite 7.2).. Merkitseviä eroja oli kokonaistypen ja

Kalsiumin määrityksessä liekki-AAS:llä näytteestä K1 saatujen tulosten hajonta oli merkitsevästi pienempi kuin muilla menetelmillä (useita eri menetelmiä) saatujen

Kaikki pätevyyskokeeseen osallistuneet laboratoriot (17 kpl) ilmoittivat kvalitatiiviset tulokset eli homekantojen tunnistustulokset sekä kvantitatiiviset tulokset suspensio-