— 130 —
Ovatko palvelijat perheen jäseniä?
T ä h ä n la u se e se e n sisälty y p aljo n , j o s isän täv äk i ja p alv e
lijat k ä sittäv ät se n oikein ja m en ettelev ät k u m p ik in k o h d a lta n s a sen m u k aan , silloin o n s o v u n ja ty y ty v ä isy y d e n p o h ja lö y d etty , silloin e p ä k o h d a t k o rja a n tu v a t itsestään .
M e ih m ise t o lem m e se n lu o n to isia , että m eillä täy ty y olla jo k u p ääm äärä, jo n k a eteen eläm m e. N iin p ä palvelijoillakin tä y tyy olla se talo, eli p e rh e , jo s s a palvelevat, sellain en e ttä se tu n tu isi h e id ä n k in k odilta, e ttä kaikki m itä h e tekevät, olisi ty ö tä täm än y h te ise n k o d in eteen. P alv elem in en p elk än p alk an v u o k si tu le e p ia n v aikeaksi ja k y llästy ttäv äk si. T a lo n tulisi olla siis h ei
d ä n k o tin aan . Silloin palvelijatkin u u tte ra m m in tek isiv ät ty ö n s ä ja p itäisiv ät its e n s ä to si-k o d in jäsen in ä.
M o n e s s a ta lo s s a täm ä p u o li k o k o n a a n u n o h d e ta a n . Ei m u iste ta , e ttä palvelija o n ih m in en sam allaisella ruum iilla ja sie
lulla k u n isän täv äen k in . Ja o v a th a n palvelijatkin olleet k o tip er- h e e n jä s e n in ä ja ra k a sta n e e t läm m öllä sitä ja o v a t to ttu n e e t p erh e- eläm än y h te isiin iloihin ja su ru ih in .
U se a t palvelijat jo u tu v a t jo 10— 12 ja e h k ä p ä n u o re m p a n a kin v ieraan p a lv elu k seen . V aan ei so p isi em än tien eikä isän tien olla u n h o tta v a isia , vaan m u ista a että h e o v a t näille pienille sek ä isä n tiä e ttä sam alla m y ö sk in isän ja äid in sijaisia. H eille k u u lu u siis m y ö sk in v a n h e m m a n ja k a sv a tta ja n v elv o llisu u d et.
U sein sa n o ta a n , k u in n ä h d ä ä n p alv elijassa v irh eitä ja h e ik k o u k sia : »kyllä m in ä ja k sa n k ärsiä niin k au a n ku in h ä n o n meillä, eh k ä sy k sy y n tah i kev ääseen » . Ei viitsitä eikä ta h d o ta te h d ä y stä v ä llisiä m u istu tu k sia , v aan k ärsitä ä n m ielu u m m in , ja p id e tä ä n h ä n e t p e rh e e n v ä lttä m ä ttö m ä n ä p a h a n a to ista ise k si.
M u tta k u k a s k o sk a a n o n o m aa jä se n tä ä n v ih a n n u t ja sy s ä n n y t lu o ta a n ? E ik ö h ä n jo k a in e n k iiru h d a heti lääkärin lu o siitä n e u v o ttelem aan , että m ite n h ä n se saa ta isiin terv eek si. V aan m itenkä o n täm än a sia n laita?
M ielestän i se o s o itta a ra k k a u d e n p u u te tta palvelijaa k o h taan . Palvelijoita p id e tä ä n ku in m a rk k in ah ev o sia, jo is ta p ä ä stä ä n e ro o n e n si m arkkinoilla ja e h k ä p ä jo pik em m in k in . Ei m u iste ta että n iitä o n p aljo n sam allaisia taloja, jo is s a u se im m issa o n sam allai- sia p alvelijoita ja että k o k o p alv elijak u n ta m u u ttu u v ähitellen m ark k in ak alu k si, jo ita e m ä n n ä t ja is ä n n ä t s u u n a u ru s s a vaihte- levat.
P e rh e site e n tu n n e isä n tä v ä e n ja palvelijain välillä tu lisi olla niin v o im a k a s, että talo to d ellak in olisi palvelijain koti, että kaikki h eid än v irh e e n sä olisi y h d e n isällisen h u o m io n esin een ä, aivan kuin om ien la ste n v irh eet ja h eik k o u d et.
— 131 —
j o s a sia t olisivat tällä lailla, silloin eivät palvelijat su in k a a n p a h a stu isi, eivätkä s u u ttu is i y stä v ä llisistä m u is tu tu k s is ta eikä n e u v oista, vaan h e is s ä its e s s ä h eräisi p y rk im y s tulla k elp o palveli
jo ik si ja k elp o ihm isiksi.
N y k y aik an a ihm etellään m iksi palvelijat eivät o le e n ää n iin ku in o livat e n n e n , v aan ei sitä, m itkä jä s e n e t o v a t te rv e e n ä p e r
h e e ssä . K un palvelijat e ro ite ta a n p e rh e -e läm ä stä niin p aljon, että se käy vaan 5 m in u u tista, niin o n h a n se lu o n n o llista , e ttä h e h ak ev at se u ra a lo ito m p a a ja k o itta v a t sa a d a v ap aa-aik aa niin p al
jo n k u in m ah d o llista. Palvelija ei ole jä se n p erh e -e läm ä ssä , v aan sa a o m a n o n n e n s a n o ja s s a ajeleh tia ta lo s ta ta lo o n . M iten k ä täl
lainen eläm ä sa a tta a s o p u s o in tu a n iin että palvelija to d ella olisi p e rh e e n jä s e n ?
U u si aika k o itta k o o n ja tu k e k o o n tu lev ia p y rin tö jä m m e niin, että jo s olisisim m e jä se n iä p e rh e e s s ä , että o lisim m e to d elli
sia ja oikein sy v y y d en p o h ja s ta täydellisiä.
M.
U sk o llisu u d en palkka.
E rä s ta lo n isä n tä m aalla p e sta si sy k sy llä itse lle n sä palvelijat- taren , jo k a oli h än ellä jo e n n e n k in ollut. T ä s tä ty tö s tä h ä n piti h y vin p aljo n , sillä ty ttö oli a h k e ra ja re ip a s to im issa a n , sek ä y h tä u sk o llin e n is ä n tä n s ä p o is s a - k u in läsn äo lo aik an ak in .
N o niin, edellä m a in itu t h e n k ilö t tu n s in m o le m m a t jo la p s u u d e s ta saakka, ja o lin m y ö sk in jo n k u n v erra n ty ö sk e n n e lly t h eid än k a n ssa a n . U se a sti h u o m a s in is ä n n ä n a n ta v a n arv o a täm än ty tö n toim ille. N iin p ä esim erkiksi k u u lin h ä n e n la u su v a n :
>P itää laittaa se ty ttö sin n e työm aalle, niin tu lee ty ö k u n n o lla te h d y k si, eikä ta rv itse itsen i m en n ä, sillä siellä m issä h ä n on, n iin jo u tu u ty ö m uiltakin». Ja to isella k ertaa la u su i h ä n : »Siitä ty tö s tä m in ä en lu ovu, vaan m a k sa n p alk k aa e n e m m ä n ! S em m o isia ty ttö jä ei ole m o n ta , jo tk a niin u sk o llise sti to im iv at k u in h än».
T äm ä is ä n tä oli n u o re h k o . L a p se n a h ä n oli s a a n u t h yvin a n k a rasti te h d ä ty ö tä, jo ta ta p a a h än n y tk in vielä ajoi takaa. M u tta n iin k u in käskijällä o n ylin v alta ja vallan k a n s s a k a sv a a itsekkyys, niin se teki hänellekin. K un h ä n tuli ty ö h ö n , niin se n v äh ä n k etk en k u n h än oli, raato i kaikki v o im an sa, niin että v esim är- k än ä sitte m eni kotiin lo p u k si päiv ää le p ä ä m ä än ; u se a sti ta p a h tu i vielä niinkin, e ttä le p o vei h u o m ise n k in p äiv än m u a ssa a n . T ä tä n a u tin to a ei h ä n tu llu t ajatelleeksi ty ö m ie s te n s ä s u h te e n , vaan
