• Ei tuloksia

Kasvukauden aikana rauduskoivujen lehtien alkuainepitoisuudet kehittyvät eri kasvupaikoilla eri tavoin

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kasvukauden aikana rauduskoivujen lehtien alkuainepitoisuudet kehittyvät eri kasvupaikoilla eri tavoin"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Metsätieteen aikakauskirja 2021-10551 Tutkimusseloste https://doi.org/10.14214/ma.10551 http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi ISSN 2489-3188 Suomen Metsätieteellinen Seura

Risto Kalliola, Timo Saarinen ja Niko Tanski

Kasvukauden aikana rauduskoivujen lehtien

alkuainepitoisuudet kehittyvät eri kasvupaikoilla eri tavoin

Kalliola R., Saarinen T., Tanski N. (2021). Kasvukauden aikana rauduskoivujen lehtien alkuaine- pitoisuudet kehittyvät eri kasvupaikoilla eri tavoin. Metsätieteen aikakauskirja 2021-10551.

Tutkimusseloste. 3 s. https://doi.org/10.14214/ma.10551

Yhteystiedot Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku Sähköposti risto.kalliola@utu.fi

Hyväksytty 11.4.2021

Seloste artikkelista Kalliola R., Saarinen T., Tanski N. (2021). Seasonal variations of foliar ele- ment distributions of silver birch in different habitats. Silva Fennica vol. 55 no. 1 article id 10444.

https://doi.org/10.14214/sf.10444

Mittasimme kymmenen alkuaineen pitoisuuksia rauduskoivun lehdissä kuukauden välein kasvu- kaudella 2018. Toukokuiset lehdet olivat juuri hiirenkorvista avautuneita, viimeisimmät lokakuisia ruskalehtiä. Keräsimme näytteet Paraisilla kolmesta puusta kuudessa erilaisessa kasvuympäristössä:

kalliomäki, pellonlaita, merenranta, tienreunus (vilkasliikenteinen Saaristotie), vanhan kaato- paikan suotovesialue ja kalkkikaivoksen reuna. Käytimme työssämme mikro-xrf-analysaattoria, joka tuottaa analysoitavista näytteistä mikrometrimittakaavaisia alkuainekarttoja. Tutkimiemme alkuaineiden joukossa oli pääravinteita (fosfori, kalium), sivuravinteita (kalsium, magnesium, rikki), hivenravinteita (rauta, mangaani, sinkki) ja muita alkuaineita (alumiini, pii). Analysoimme tuloksia tilastollisesti sekä käyttäen alkuainetasojen vaihteluita aikajanalla esittäviä kuvaajia.

Fosfori, rikki ja kalium olivat kaikilla kasvupaikoilla runsaimmillaan juuri puhjenneissa leh- dissä, minkä jälkeen niiden määrät laskivat nopeasti (Kuva 1). Kalsiumin tasot kohosivat hiljal leen kasvukauden loppua kohden. Myös mangaani ja sinkki lisääntyivät kesän loppua kohden joissa- kin, mutta eivät kaikissa kasvuympäristöissä. Tutkimillamme kasvupaikoilla oli monia muitakin eroavaisuuksia. Esimerkiksi fosforin ja sinkin määrät lisääntyivät kalkkikaivoksen läheisyydessä loppukesällä, mutta magnesiumia ja mangaania siellä oli muita ympäristöjä vähemmän. Meren- rannalla oli korkeita rikki- ja matalia kalsiumtasoja. Maantien läheisyydessä rauta- ja alumiini- pitoisuudet olivat hieman koholla.

Myös lehden eri osien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia. Esimerkiksi kaliumin, kalsiumin, raudan ja sinkin pitoisuudet olivat suurimmillaan keskisuonen alueella, kun taas mangaanin korkeimmat pitoisuudet olivat lehtien kärjissä ja laidoilla. Tämä näkyy hyvin myös lehtien alkuainekartoissa, joista on kuvassa 2 joitakin esimerkkejä. Fosforin ja rikin kesänaikaiset

(2)

2

Metsätieteen aikakauskirja 2021-10551 · Tutkimusseloste· Kalliola ym. · Kasvukauden aikana rauduskoivujen …

Kuva 1. Mikro-xrf-analysaattorilla mitattuja kuuden kasvupaikan rauduskoivujen lehdistä mitattuja alkuainemääriä kasvukaudella 2018.

(3)

3

Metsätieteen aikakauskirja 2021-10551 · Tutkimusseloste· Kalliola ym. · Kasvukauden aikana rauduskoivujen …

kehitykset näkyvät niissä selvästi. Piin alkuainekartassa erottuu voimakkaita rikastuma-alueita.

Juuri samoissa lehden osissa oli usein myös korkeita alumiini- ja rautapitoisuuksia. Kaliumin alkuainekartat olivat huomattavan yksilöllisiä monissa lehtinäytteissä. Tulkitsimme sen osaltaan ilmentävän K+ -ionien herkkää liikkuvuutta kasvin eri osien välillä.

Tuloksemme ilmentävät rauduskoivujen kykyä mukauttaa lehtiensä alkuainekemiaa ympä- ristöolosuhteiden kulloinkin vaatimalla tavalla. Emme kuitenkaan voi ottaa tämän työn perusteella kantaa havaittujen muutosten taustalla oleviin fysiologisiin ilmiöihin. Sen sijaan havainnoistamme voidaan johtaa tarkentavia tutkimuskysymyksiä.

Lähteitä

Haschke M (2014) Laboratory micro-x-ray fluorescence spectroscopy. Springer Ser Surf Sci 55.

Springer International Publishing, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-04864-2.

Marschner P (2012) Marschner’s mineral nutrition of higher plants 3rd edition. Elsevier, Boston.

https://doi.org/10.1016/C2009-0-63043-9.

Ragel P, Raddatz N, Leidi EO, Quintero FJ, Pardo JM (2019) Regulation of K+ nutrition in plants.

Front Plant Sci 10, article id 281. https://doi.org/10.3389/fpls.2019.00281.

Kuva 2. Näytteitä kuukauden välein kerättyjen rauduskoivun lehtien alkuainekartoista kasvukaudella 2018. Touko- kuun näytteet ovat vasemmalla, lokakuiset oikealla. Alkuaineiden matalat pitoisuudet näkyvät tummina ja korkeat vaaleina. Kuvien sävymaailmaa on säädetty rivikohtaisesti (=samasta puusta kerätyt näytteet) kuvankäsittelyllä niin, että lehtien sisäiset vaihtelut korostuvat.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Siten istutetuilla tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla lehtipuuosuus oli suurimmillaan 61 %, kylve- tyllä kuivahkolla kankaalla vastaavasti 33 %, ja

Paksuimman oksan paksuus 8 vuotta eri perkauskäsittelyiden jälkeen tuoreen kankaan männyn istutus- taimikoissa Etelä-Suomessa.. Vaakaviiva kuvaa paksuimmalle pystykarsittavalla

Parhailla kasvupaikoilla, missä kunttakerros on ollut ohut ja vesitalous kunnossa, on myös muokkaamattomaan maahan istutettujen taimien kasvu ollut hyvä.. Kuivina kesinä haapa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää edellä mainituilta kestokokeilta kerätyn mittausaineiston avulla nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilai- silla kasvupaikoilla

Muita tässä tutkimuksessa juuriston koko- tunnuksiin vaikuttavia syitä olivat ilmeisesti koe- kenttäkohtaiset erot palteiden paksuudessa ja ra- vinteisuudessa (ks. myös Ross ja

Kaikki ravinteet sisältä- vän lannoituksen tuotettua toisena vuonna suuremman sadon kuin ensimmäisenä, olivat fosforin ja kaliumin poisjättämisen suhteelliset vaikutukset toisena

Ohra heikensi hieman syysrypsin biomassan muodostusta ensimmäisen kasvukauden aikana (Kuva 1), sillä sekä lehtien että varren massa oli heinäkuussa ja syyskuussa

Pitkänen 1997) mitattiin vain hieman alhaisempia pintamaan valumavesien pitoisuuksia (0.25 mg/l) kuin tämän kokeen vasikkalaitumelta ja ohrapellolta, jonka fosforipitoisuus oli