Muutoksesta mahdollisuus ja yhteistyöstä ilo – AMK-kirjastopäivien antia näkymä

Muutoksesta mahdollisuus ja yhteistyöstä ilo – AMK-kirjastopäivien antia

Anna Laakkonen

Kirjastojen näkymätön työ pitää tehdä näkyväksi, palveluiden markkinointia tulee tehostaa ja kirjastotyön tekemiselle tulee antaa kasvot. Käyttäjät pitää ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen. Palveluasenne tulee ulottaa kirjaston ulkopuolelle. Laadukas tiedonhankintataitojen opetus pitää laajentaa työelä- män suuntaan, ei rajata ainoastaan opintojen loppuunsaattamiseen. Kirjastojen on verkostoiduttava laaja-alaisemmin, tehtävä aluekehitystyötä ja kehitettävä digitaalisia palveluitaan. Siinä muutamia AMK-kirjastopäivillä käsiteltyjä keskei- siä teemoja, joita työstämällä kirjastot pysyvät muutoksen ohjaksissa kiinni.

”Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Sta- diin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-biblut fik- saa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!”

Näillä Stadin slangin saatesanoilla ammattikor- keakoulukirjastojen henkilökunta kutsuttiin viet- tämään järjestyksessään 13. AMK-kirjastopäiviä Helsinkiin Arcada ammattikorkeakoululle 11.–

12.6.2014. Pääkaupunkiseudun ammattikorkea- koulukirjastot Arcada, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia järjestivät tapahtuman Arcadan mat- kailun koulutusohjelman opiskelijoiden Pernilla Bymanin ja Tiina Tuovisen avustuksella.

Päivien teema ”Ideat, Ilo, Innostus” keräsi yhteen 170 AMK-kirjastolaista. Edellisistä kirjas- topäivistä oli vierähtänyt IFLA-konferenssista

joh tuen neljä vuotta. Tilanne ammattikorkeakou- luissa on nyt hyvin erilainen kuin tuolloin: korkea- koulujen rahoituspohja on muuttunut, ammat- tikorkeakoulut on yhtiöitetty, toimilupapro sessi on tuonut suuria muutoksia organisaatioiden ra- kenteeseen ja koulutusohjelmiin, talous on kiris- tynyt ja kuulemme uutisia yt-neuvotteluista. Am- mattikorkeakouluissa, mukaan lukien kirjastot, on jouduttu toden teolla miettimään olemassa- olon edellytyksiä.

Tämä tilanne mielessä lähdettiin pohjusta- maan kak sipäiväisen tapahtuman ohjelmaa ja hakemaan muutoksessa selviämisen työvälinei- tä. Ensim mäisen päivän ohjelma rakentui otsikon

”Tulevaisuuden työ ja palvelujen kehittäminen”

alle ja toinen päivä ”Muutoksessa jaksaminen”

antoi näkökulmaa työhyvinvointiin.

Kirjastojen tilastot ja toiminta visuaaliseen muotoon

Varsinaisia kirjastopäiviä edelsi AMKIT-konsor- tion viestintäryhmän järjestämä visualisoinnin työpaja. Työpajan aiheeksi valittiin ajankohtai- nen tiedon visualisointi, joka on samalla konk- reettinen työväline palveluiden kehittämiseen.

Metropolia ammattikorkeakoulun Reititin- hankkeen kouluttajat Päivi Keränen ja Markku Tähtinen johdattivat osallistujat visualisoinnin perusteisiin. Työpajassa ideoitiin yhdessä, mi- ten esimerkiksi tieteellisten kirjastojen tilastotie- tokannan dataa voidaan visualisoinnin keinoin hyödyntää palveluiden markkinoinnissa.

Kirjastotyöstä vain 20% näkyy asiakkaille, mi- kä ei anna kattavaa kokonaiskuvaa työn moni- puolisuudesta ja asiantuntijuutta vaativasta osaa- misesta. Visualisointi ja työn tarinallistaminen ovat tehokas keino tuoda kulisseissa tehty työ nä- kyväksi eri foorumeilla ja pukea se ymmärrettä- vään muotoon.

AMK-kirjastot opiskelijan tukena

Arcadan rehtori Henrik Wolff avasi kirjastopäi- vät. Puheenvuorossa tuotiin esille ammattikor- keakoulujen mahdollisuus tuottaa monialaisella

osaamisella innovaatioita ja hyvin- vointia, korkeakoulujen kansainvä- linen luonne ja kirjaston rooli osaa- misen sekä sivistyksen välittäjänä.

Varsinaisessa avauspuheenvuoros- sa SAMOK:n (Suomen opiskelija- kuntien liitto) puheenjohtaja To- ni Asikainen, jolla oli myös itsel- lään kokemusta kirjastossa työsken- telystä, kertoi kirjastosta opiskeli- jan näkökulmasta. Asikaisen sano- man ydin oli, että opiskelijat luotta- vat kirjastojensa henkilökunnan am- mattitaitoon ja aineistojen laaduk- kuuteen. Asikainen korosti ammat- tikorkeakoulukirjastojen vastuuta taata opiskeli- joilleen yhdenvertaiset kirjastopalvelut ja aineis- tojen saatavuuden jatkossakin huolimatta am- mattikorkeiden rakennemuutoksista ja rahoituk- sen kiristymisestä. Erityisesti e-aineistot mainit- tiin tärkeänä tekijänä tasa-arvoisuudessa.

Asikainen korosti kirjaston roolia koko opinto- polun aikana ja tiedon käyttöön liittyvien taito- jen merkitystä. Taito hakea tietoa, löytää erilaisia näkökulmia ja seuloa informaatiosta olennainen ovat erityisen tärkeä työelämän taito. ”Googletin jo yläasteiässä. En halua olla sen varassa korkea- kouluopinnoissa. Laadukkaita kirjastopalveluita ja tiedonhankinnanopetusta tarvitaan”, Asikai- nen painotti. Opiskelun kansainvälistyminen ja joustavuus johtavat siihen, että kirjasto on entis- tä vähemmän yksi tila, koska palvelut kulkevat opiskelijoiden mukana verkossa ja mobiililaitteis- sa. Fyysisellä tilalla tulee kuitenkin olemaan mer- kitystä kohtaamispaikkana. Esimerkiksi kirjasto voisi tarjota kansainvälisille opiskelijoille tällai- sen paikan ja tietoa siitä, mitä suomalainen yh- teiskunta tarjoaa.

SAMOK:n kannanotto ammattikorkeakoulu- uudistukseen ja tulospohjaiseen rahoitukseen on myönteinen, koska organisaatioiden on tässä ti- lanteessa panostettava koulutuksen laatuun. Sa- malla haastetta tuo korkeakoulujen säästöt, jot- ka kohdistuvat koulutuksen tukipalveluihin eli Kirjastopäivien ilmoittautuminen käynnissä.

Kuvaaja: Anna Laakkonen.

myös kirjastoihin. Viimeisenä vinkkinä Asikai- nen heitti kehotuksen tehdä yhteistyötä oman or- ganisaation opiskelijakunnan kanssa: siinä palve- lun tarjoaja ja käyttäjä voisivat kohdata ruohon- juuritasolla.

Palveluiden muotoilua yhdessä asiakkaiden kanssa

Designtoimisto Kuudennen Kerroksen Johannes Hirvonsalon esitys oli esimerkki yhteistyöstä, jos- sa kirjastopalveluita kehitettiin palvelumuotoi- lun keinoin. Aalto yliopiston Oppimiskeskuk- sen palvelukonsepti ja strategia valmistuivat tam- mikuussa 2014.

Palvelumuotoilussa on oleellista ensin kartoit- taa asiakas- ja organisaatioympäristö arjen tasolla, löytää asiakasrajapintoja. Tämän jälkeen asiakas- ryhmien määrittäminen, käyttäjäprofiilien luo- minen, sekä ideoiden testaus ja muokkaus yhdes- sä eri asiakasryhmien kanssa varmistavat palve- luiden ja asiakkaiden kohtaamisen. Mielenkiin- toisia esimerkkejä uusista palveluista olivat pysy- vä kirjaston kokeilupiste, jossa asiakkaat antavat mielipiteitään ja ideoitaan palveluista sekä paik- ka, jossa on mahdollista tiedottaa omasta osaa- misestaan toisille opiskelijoille. Palvelumuotoilu- hankkeen loppuraportti on luettavissa kokonai- suudessaan verkossa¹.

Ennustamisesta ennakointiin

Futuristi Elina Hiltusen puheenvuoron ”Työka- luja kirjaston tulevaisuuden pohtimiseen ja teke- miseen” alussa esitetty sananlasku: ”Anna miehel- le kala ja ruokit hänen päiväksi. Opeta mies ka- lastamaan ja ruokit hänen loppuelämäkseen” on suoraan sovellettava vinkki korkeakoulukirjas- toille. Sen sijaan, että ottaisimme käyttöön vain yhden työvälineen tulevaisuuden kirjastopalve- luiden suunnittelua varten voimme ottaa hal-

1 Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksen palvelu- ja tilakon- septi. Palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti 15.1.2014.

http://web.lib.aalto.fi/learningcenter/wp-content/uplo- ads/2014/02/Oppimiskeskus_loppuraportti_300114_

JULKINEN.pdf

tuun joukon eri menetelmiä ja soveltaa niitä ti- lanteen mukaan.

Ennustaminen on mahdotonta – ennakointi mahdollista ja tarpeellista. Hiltunen painotti en- nakointia, joka on useiden eri skenaarioiden poh- timista ja valmistautumista mitä jos -tilanteisiin.

Esimerkkeinä hän sanoi: ”Mitä jos nettiyhteydet katkeavat? Mitä jos ihmiset eivät enää lukisi kir- joja?” Kirjastot voivat hyödyntää megatrendejä, trendejä ja hiljaisia signaaleita tulevaisuuden kir- jastopalveluiden suunnittelussa.

Tulevaisuuteen vaikuttavat myös villit kortit, eli yllättävät tapahtumat, joilla on globaali vaiku- tus. Kirjastojen pitää avoimin silmin katsoa, mi- tä muualla tapahtuu esimerkiksi lainsäädännön ja kuluttajakäyttäytymisen puolella, poimia hiljai- sia signaaleja, yhdistellä niitä kuin rakennuspali- koita, löytää ja reagoida trendeihin. Kirjastot ei- vät elä tyhjiössä vaan ovat osa yhteiskuntaa. Hil- tusen ydinviesti kirjastoille on, että kirjastot voi- vat ottaa aktiivisen roolin tulevaisuutensa luomi- sessa testaamalla ideoita käytännössä ja sopeutu- malla muutokseen.

Verkostoituminen ja alueellinen yhteistoiminta mahdollisuuksina

Kirjastopäivien toinen päivä alkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuorolla. Tiedepo- litiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala oli esityksessään samoilla linjoilla tiedonhankinnan opetuksen merkittävyyden korostamisessa kuin SAMOK:n puheenjohtaja Asikainen edellisenä päivänä. Maijala nosti opiskelijoiden tiedonhan- kintataitojen työelämälähtöisyyden rinnalle myös vastuun TKI-toiminnan tukemisesta kansainväli- sillä tiedonlähteillä ja tutkimustiedolla.

Haasteeksi AMK-kirjastoille Maijala esitti ta- voitteeksi kehittää tiedonhankinnan opetusta vie- lä enemmän työelämän näkökulmaa vastaavaksi ja laajentaa kirjaston vaikutusaluetta alueellisten toimijoiden pariin. Hän kertoi esimerkin Tans- kasta, jossa pk-sektori käyttää kehittämistyössään tieteellisiä artikkeleita. Suomessa tämä ei liene vielä tavallista.

Digitaaliset sisällöt, palvelut ja sovellukset mah- dollistavat rajojen ylittämisen, mutta ovat myös haaste kirjastoille. Tässä korkeakoulukirjastojen verkottuminen ja rajat ylittävän yhteistyön lisää- minen on Maijalan mukaan erityisen tärkeää.

Näitä asioita ratkotaankin jo kiivaasti ammatti- korkeakoulukirjastoissa muun muassa FINNAn kehittämisessä ja e-aineistojen yhteisen markki- noinnin saralla.

Korkeakoulujen yhdistyminen ja rakennemuutos

AMK-kirjastopäivien jälkimmäisen päivän ai- kana kuulimme myös konkreettisia esimerkke- jä muutoksista organisaatioissa sitten edellisten AMK-kirjastopäivien jälkeen. Terveiset kuulim- me Lapin korkeakoulukirjastosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK) ja Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK).

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakou-

lu muodostivat Lapin korkeakoulukonsernin vuoden 2014 alussa. Pirkanmaan ammattikor- keakoulu yhdistyi Tampereen ammattikorkea- kouluun alkuvuodesta 2010. Mikkelin ammat- tikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikor- keakoulun kirjasto- ja opetusteknologiapalve- lut yhdistyivät vuonna 2013 ja toimivat Kaak- kois-Suomen ammattikorkeakoulun alaisuudes- sa. On luonnollista etteivät muutokset ole suju- neet kitkatta ja viime vuosien aikana on totuttu hokemaan mantraa ”vain muutos on pysyvää”.

Tietopalvelupäällikkö Kaisa Rissanen TAMK:sta toi esille, että rakennemuutoksen si- jaan pitäisi puhua kulttuurisesta muutoksesta.

Ihmiset joutuvat kohtaamaan työnsä uudesta näkökulmasta, kun kaksi organisaatiota yhdis- tyy. Jatkuva muutos saattaa aiheuttaa kokemuk- sen oman työn arvostuksen katoamisesta. Lisäk- si luottamussuhde omaan organisaatioon arvioi- daan uudelleen.

Kuvassa AMK-kirjastopäivien järjestäjät Hellevi Hakala, Maria von Hertzen, Hanna Lahtinen, Anna Laakkonen ja Eeva Klinga-Hyöty

Kuvaaja: AMK Arcada/Viestintä.

Kulttuurinen muutos kehityksenä

Muutos on tuonut myös hyvää TAMK:ssa. Kir- jaston kokoelmatyö on kehittynyt ja kirjaston ydinkokoelma on käyttöasteeltaan tehokas. Myös asiantuntijuutta ja työnkuvia on voitu keskittää.

Kirjasto on verkostoitunut muiden opiskelijapal- veluiden kanssa ja tekee yhteistyötä arjessa.

Tästä kuulimme esimerkkinä TAMK:n Palve- lukadun, jossa TAMK:n sisäiset palvelut sijaitse- vat saman ’kadun’ varrella. Lähtökohtana on tur- vata opiskelijoille palvelut ja onnistunut palvelu- kokemus. Palvelukadusta voi lukea lisää Ei Paha!

-hankkeen loppuraportista ”Ei pahalla parempaa palveluiden laatua”².

Korkeakoulujen palveluiden yhdistämises- tä yli perinteisten palvelurajojen on kokemus- ta myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakou- lussa, jossa kirjasto- ja tietopalvelut yhdistyivät oppimisteknologiapalveluiden kanssa KirPaksi.

Kirjaston työtekijät ovat perehtyneet verkkotyö- välineisiin (mm. Moodle, AdobeConnect, Smart- board, mobiiliteknologia) ja oppimisteknologia- tiimi puolestaan e-tarjontaan sekä kirjaston näkö- kulmaan. Opettajille suunnattu avoimen ammat-

2 Ei pahalla parempaa palveluiden laatua. Toimitus: Han- na Tuuri. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013.

http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/64-Ei-paha.pdf

tikorkeakoulun kurssi ”Verkko-opetuksen väli- neet” on sekä suunniteltu että opetetaan yhteis- toteutuksena.

Tästä eteenpäin

AMK-kirjastopäivien suurinta antia ovat koh- taamiset kollegoiden kanssa, yhdessä tekemisen sanoma ja ilo yhteistyöstä. Tämä viesti kuultiin usealta taholta: niin virallisista puheenvuoroista OKM:n taholta ja SAMOK:n edustajalta kuin kollegoiden tapaamisista ja AMKIT-konsorti- on toimintaryhmien keskinäisistä keskusteluis- ta. Ammattikorkeakoulukirjastojen henkilöstö- määrä on niin pieni, että ihmiset tuntevat toi- sensa. Työskentelemme saman asian äärellä, jo- ten miksi emme työskentelisi myös yli organi- saatiorajojen. Tässä piilee voimavara ja selviyty- misen lähtökohta.

Seuraavat AMK-kirjastopäivät järjestetään kah- den vuoden päästä Vaasassa. Silloin voidaan arvioi- da, miten Arcadassa kylvetyt ajatukset ja saa mamme työvälineet ovat olleet avuksi muutoksessa. &

Tietoa kirjoittajasta

Anna Laakkonen, informaatikko Laurea-ammattikorkeakoulun kirjasto AMKIT-konsortio, viestintäryhmän pj.

Email. Anna.Laakkonen@laurea.fi