Kaakkois-Aasian ympäristö ja kestävä kehitys: Kansainvälinen konferenssi Indonesiassa toukokuussa 1991 näkymä

TERRA 103:4

l99l

Uutisia ja tiedonantoja

-

^{Nyheter och} meddelanden 32L

Kaakkois-Aasian ympäristö ja kestävä kehitys: Kansainvälinen konferenssi Indonesiassa toukokuussa

1991

Joukko alansa johtavia asiantuntijoita ^kerään- tyi Yogyakartan kaupunkiin Indonesian Jaavan saarella, missä järjestettiin kansainvälinen tieteel- linen kokous

6.-10.

toukokuuta 1991. Kokouk- sen tarkoituksena

oli

^pohtia Kaakkois-Aasian alueen ympäristön tulevaisuutta kestävän kehi- tyksen näkökulmasta. Kokoonkutsujana oli To- kiossa päåimajaansa pitävä YK yliopisto (UNU) ja paikallisena järjestäjänä _eräs suurimmista In- donesian lukuisista yliopistoista, Universitas Gadjah Mada. Taustatukea antoivat myös Aust-

ralian National

University

(ANU),

Hawaijin East-West Center sekä Australian kehitysapuor- ganisaatio

AIDAB.

Konferenssin teema oli >Toward a Sustainable Environmental Future

for

the Southeast Asian Region>. Kokous oli tiukasti strukturoitu ja

liit-

tyi kiinteänä osana UNU:n alueelliseen tutkimus- ja koulutusohjelmaan >Sustainable Development in the Humid Tropics>>. Kokousteeman tiukasta rajauksesta johtuen konferenssissa ei ollut lain- kaan avoimia sessioita. Kaikki esitetyt ^puheen- vuorot oli tilattu ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti kunkin teeman puitteissa parhailta saatavilla

olleilta

asiantuntijoilta. Kokouksen osanottajat edustivat useita alueen maita. Muka- na

oli tutkijoita

paitsi isäntämaa Indonesiasta myös Malesiasta, Filippiineiltä, Bruneista, Thai- maasta, Taiwanilta, Japanista, Australiasta ^se-

kä Hawaijilta. LisÍiksi

kokoukseen osallistui ympäristöhallinnon virkamiehiä tärkeimmistä ASEAN-maista. YK yliopistoa edustivat UNU:n entinen vararehtori ^j a Freiburgin kulttuurimaan- tieteen professori V/alther Manshard sekä alle- kirjoittanut.

Kokousohjelma

Kokousohjelma noudatti rakennetta, jonka mukaan siirryttiin yleisemmältä ylätasolta spesi- fisempiin aiheisiin. Aiheeseen johdattavan _>key- noteD-esitelmän

piti

konferenssin tieteellinen koordinaattori, professori

Harold

Brookfield

ANU:n

Research School

of

Pacific ^Studies:n kulttuurimaantieteen laitokselta. Ensimmäisen päivän tarkoituksena oli analysoida niitä tekijöi-

tä, jotka tällä

hetkellä määräävät ympäristön muutoksesta Kaakkois-Aasian alueella (>driving forces>>).

Aiheet käsittelivät

väestönkasvua, teollistumista

ja

kaupungistumista, energia-

ja

mineraalitaloutta sekä metsien käyttöä.

Tämän jälkeen siirryttiin >>uusiin>> ympäristö-

aiheisiin, joiksi oli määritelty maailmanlaajuinen ilmaston muutos sekä ENSO, kuivuus ja tulvat.

Kokouksessa käsitellyt alueelliset ympäristöky- symykset kattoivat mm. maatalouteen liittyviä kysymyksiä sekâ kaupungistumisen ympäristö- vaikutuksia niin kaupungin sisäisesti kuin ympä- röiville alueille, mukaanluettuna vesistöt. Yksi is-

tunto keskittyi käsittelemään erityisesti uhattui- na olevia alueita

ja niillä

asuvia ihmisiä.

Kokouksen tarkoituksena

oli

^nimenomaan

analysoida ympäristöongelmia ihmisen ja hallin- non näkökulmasta. Mihin nykyiset trendit joh- tavat tulevien

10-15

vuoden tähtäimellä ja mi-

tä

voidaan tehdä,

jotta

_tuhoisat seuraamukset voitaisiin v alttäa? Viimeinen aamupäivä olikin omistettu keskustelulle ympäristöpoliittisista

ja

institutionaalisista mahdollisuuksista.

Onnistuneeseen ympäristönhoitoon tutustut- tiin vierailulla Universitas Gadjah Madan hallin- noimalle Wanagama-metsäasemalle Keski-Jaa-

valla.

Siirtyessään

yliopiston

omistukseen 1960-luvun puolivälissä

koko

alue

oli

^pahasti

eroosion vaivaama ja metsät olivat käytännölli- sesti katsoen tuhoutuneet. NW 25 vuotta myö- hemmin alue on onnistuttu uudelleen metsittä- mään, eroosiohaitat torjumaan ja pohjaveden ta- so nostamaan entiselle tasolle. Metsäaseman hal- linnointi on kuitenkin ollut tasapainoilua tiheästi asutulla pienviljelijäalueella, missä paikallisen väestön käyttöpuutarpeen tyydytys on hankalaa.

Vaikutelmia kokouksen onnistumisesta

Tieteellisen kokouksen onnistumista on vaikea arvioida. Kriteereitä voi olla monia: uuden tie- don tuottaminen ja esilletuonti, kommunikaatio eri (alojen) tutkijoiden välillä, uuden konsensuk- sen

lö¡yminen

tai tiedon välittäminen päätök- sentekijöille

ja

yleisölle.

Kohtuullisella vakaumuksella voidaan sanoa, että Yogyakartan kokous tuotti runsaasti tietoa

ja

saattoi yhteen huipputason

tutkijoita

alueel-

ta.

Lieväksi ongelmaksi muodostui kommuni- kaatio eri tieteenalojen harjoittajien välillä. On vaikea saada aikaan keskustelua yhden puhues- sa globaalisista ilmastomalleista

ja

_{toisen vaik-} kapa Sarawakin sademetsissà elävistä heimoyh- teisöistä, joiden elämäntapaa metsäteollisuus tun- tuu uhkaavan (mielenkiintoista on, että täss¿i ta- pauksessa molempien esitysten pitäjät sattuivat kuitenkin olemaan maantieteilijöitä, nimittäin Dr. Ann Henderson-Sellers Australian Macqua-

Uitto, Juha (1991). Kaakkois-Aasian ympäristö ja kestävä kehitys: Kansainvälinen konferenssi Indonesiassa toukokuussa 1991. Terra 103:3, 321–322.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

322

^{Uutisia ja} tiedonantoja

-

^Nyheter och meddelanden rie yliopistosta ja Dr. Francis Jana Lian Univer-

siti

Brunei Darussalamista!). Vaikka oltaisiin kuinka avoimia ja vastaanottavaisia on yksinker- taisesti yhteisen tiedon määrä rajoittava tekijä.

Tästä johtuen monien esitelmien jälkeinen _kes- kustelu

jäi

_varsin rajalliseksi.

Ehkä parhaana kokemuksena mieleen jäi is- tunto, ^jossa käsiteltiin maatalouden ongelmia.

EnsimmÈiisenâ alustajana oli Aasian riisintuotan- non vihreän vallankumouksen isåinåt tunnettu Dr.

T. T. Chang Kansainvälisestä riisintutkimuslai-

toksesta (IRRD. Hänen esitystään kommentoi en- sin Dr. James Fox ANU:sta. Fox on antropologi, joka on lisäksi äärimmåisen tietopuolinen hyb- ridiriisin evoluutiosta ja ominaisuuksista. Chan- gin

ja

Foxin joltisenkin kehitysoptimistinen ja teknologiaan uskova, joskin syvästi sosiaaliset ja taloudelliset tekijät huomioon ottavaa lähesty- mistapa herätti odotetusti keskustelua. Vastapai- noksi saatiin kuulla ANU:n Bryant Allenin ra- dikaali esitys kyläyhteisöjen sosiaaliseen raken- teeseen

liittyvista

ympäristöön vaikuttavista ongelmista Uuden Guinean ylämailla, jonka ylei- sinä johtopäätöksinä

Dr.

Allen varoitti koko maailmaa uhkaavasta ruoan tuota-nnon kriisis- tä, jollemme kaikki pikaisesti vaihda elämånta- paamme.

Toinen tyypillinen kommunikaatiokatkos il- meni tutkijoiden ja paikalla olleiden virkamies- ten ja -naisten välillä. Viimeisen päivän institu-

TERRA 103:4 l99l tionaalinen keskustelu jäi professori Brookfiel- din hyvästä johdattelusta huolimatta ohueksi. Li-

sålksi ilmeni perustavaa laatua oleva asenne-eroa- vaisuus: virkamiehistön edustajat kyllästyivät tut- kijoiden moniselitteisiin johtopäätöksiin ja ha- lusivat konferenssilta selkeää julkilausumaa.

Mitä ^jatkossa

Yllämainituista puutteista huolimatta kokouk-

sessa esitetyt tutkimukset ja näkemykset edusta- vat tämänhetkisen tieteellisen tiedon huippua.

Konferenssin esitelmät

ja

valmistellut ^puheen- vuorot aiotaan julkaista kirjana, jonka toimit- tajaksi valittiin Harold Brookfield.

UNU:n aikomuksena on myöskin järjestää asi- anomaisen tutkimusohjelman puitteissa vastaa- via alueellisia konferensseja, jotka tulevat kat- tamaan muita alueita maailman kehittyvissä osis- sa. Vuonna 1992 tullaan järjestämään _Saharan eteläpuolisen Afrikan ympäristökonferenssi, jon- ka valmistelut ovat UNU:ssa

jo

käynnissä. Li- sâtietoja Yogyakartan konferenssista ja muista tulevista tapahtumista UNU:n ympäristöohjel- mien ympärillä saa allekirjoittaneelta.

JUHA UITTO

The United Nations University Tokyo, Japan